Piraijoilla on ennätyspurenta

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Tetrat, Tiede

Piranha_mediumPiraijojen hurja maine ei ole tuulesta temmattu. Silloin tällöin akvaarioharrastuksen piirissäkin nähty mustapiraija (Serrasalmus rhombeus) osoittautui kokoonsa nähden maailman vahvaleukaisimmaksi kalaksi. Esihistoriallisella Megapiranhalla, jolla sattumoisin on sama nimi kuin b-luokan hirviöelokuvalla, lienee ollut kokoonsa suhteutettuna koko elämän historian pelottavin leukapari.

Piraijat ovat tunnettuja kyvystään käydä paljon itseään suurempien saaliseläinten kimppuun. Niillä tiedetäänkin olevan vahvat kallot ja massiiviset purentalihakset. Niiden purentavoimasta on kuitenkin perin vähän varsinaisia mittauksia. Syykin on ymmärrettävä: tutkijat keskittyvät mieluummin sellaisiin tutkimuslajeihin, joiden kanssa ei ole vaaraa menettää sormiaan. Mustapiraijan on raportoitu kirjaimellisesti purreen ihmisten sormia irti ja syöneen ne, joten huoli ei suinkaan ole aiheeton.

Pari vuotta sitten National Geographic –lehden organisoima tutkijaryhmä matkusti urheasti Amazonille mittaamaan villien mustapiraijoiden purentaa. 1024px-Dunkleosteus_profileMustapiraija on yli 40-senttiseksi kasvava piraijalaji, joka tunnetummista sukulaisistaan poiketen on luonteeltaan aggressiivinen yksineläjä. Kävi ilmi, että reilun kilon painoiset kalat purevat yli kolmekymmentä kertaa omaa painoaan vastaavalla voimalla. Kokoonsa suhteutettuna mustapiraija puree kovempaa kuin mikään muu elävä petokala, jopa kovempaa kuin pelottava esihistoriallinen Dunkleosteus-panssarihai. Tiettävästi kukaan tutkijoista ei kuitenkaan menettänyt sormiaan.

Tutkijat sovelsivat tuloksiaan myös kymmenen miljoonaa vuotta sitten Argentiinassa eläneeseen jättiläispiraijaan, joka tunnetaan tieteellisellä nimellä Megapiranha paranensis. Kala tunnetaan ainoastaan yhdestä leukaluun kappaleesta, joten sen koon arviointi on vaikeaa: arviot sen pituudesta vaihtelevat metrin molemmin puolin ja paino saattoi olla reilusta kymmenestä kilosta yli seitsemäänkymmeneenkin. Paljon suurempi se joka tapauksessa oli kuin mikään nykyään elävä piraija. Ja tietenkään ei tiedetä, oliko Megapiranhan fossiili aikuisesta yksilöstä. Se on voinut kasvaa vieläkin isommaksi.

Se kuitenkin tiedetään, että Megapiranha puri vähintään yhtä lujaa kuin 400-kiloinen valkohai – ja jos tutkijoiden rohkeampi arvio pitää paikkansa, jopa yhtä lujaa kuin kolmen tonnin painoinen aikuinen valkohai!

srep01009-f5

Kuvassa on esitetty nykyisten ja esihistoriallisten kalojen suhteellisia puruvoimia, joista ruumiin koon vaikutus on poistettu. 100 vastaa suunnilleen keskimääräistä selkärankaisen puremaa. Kalat ylhäältä alas ovat mustapiraija, Megapiranha, barrakuda, mustapilkkahai, härkähai, isovasarahai, Dunkleosteus-panssarihai, valkohai ja Megalodon-jättiläishai.

Eikä pelkkä poikkeuksellinen purentavoimakaan riitä. Jättiläispiraijan hampaat olivat ehkä vielä pelottavampaa laatua kuin mustapiraijan. Terävien, sahalaitaisten kärkien lisäksi hampaissa oli vahvat, leveät tyvet, jotka tuovat mieleen piraijojen kasvinsyöjäserkkujen, pakujen, purukaluston. Pakut murskaavat hampaillaan siemeniä, pähkinöitä ja kovakuorisia hedelmiä.

Megapiranha oli siis eräänlainen piraijojen ja pakujen välimuoto. Todennäköisesti se ei kuitenkaan käyttänyt hampaitaan kasvissyöntiin, vaan panssaroitujen saaliseläinten, kuten kilpikonnien ja monnien, kimppuun käymiseen. Jos se oli punapiraijan (Pygocentrus nattereri) kaltainen parvissa suuriakin eläimiä saalistava laji, se on voinut myös murskata hampaillaan isojen nisäkkäiden luita.

Lisäluettavaa:

Grubich ym. 2012: Mega-Bites: Extreme jaw forces of living and extinct piranhas (Serrasalmidae). Nature. Vapaasti luettava tutkimusartikkeli piraijojen puruvoimista.

Kuvat:

Mustapiraija: Torox/Wikipedia

Dunkleosteuksen kallo: Neil Conway/Flickr

Kalojen puruvoimia vertaileva kuva: Grubich ym. 2012/Nature

Tagit:

Faunatar

Arkisto

elokuu 2014
ma ti ke to pe la su
« heinä   syys »
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031