Maailman ympäri: osta kala, pelasta puu?

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Luonnonsuojelu, Maailman ympäri, Tetrat

2661540552_219cc3a0aa_oVaikka akvaariokalabisnes uhkaa monien lajien luonnonkantoja, sillä on valoisakin puolensa. Akvaariokalojen pyynti antaa paikallisille asukkaille mahdollisuuden ansaita elantonsa koskemattomasta luonnosta. Muuten vaihtoehdot ovat vähissä: metsien hävitys puutavaraksi ja viljelymaan tieltä tai muuttaminen työn perässä kaupunkeihin, usein surkeisiin olosuhteisiin (kuva: Claudio Matsuoka/Flickr).

Rio Negrosta ja sen kardinaalitetroista on tullut maailmankuulu malliesimerkkinä siitä, että akvaariokalojen pyynti voi todella olla kestävää ja auttaa suojelemaan luontoa. Negrolta on vuosikymmenestä toiseen pyydetty miljoonia kardinaalitetroja ja muita kaloja akvaarioihin ympäri maailman, mutta kannat eivät silti osoita merkkejä ylipyynnistä. Projekti Piaba edistää alueen kalakantojen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä.

Kun neontetroja (Paracheirodon innesi) tuotiin Eurooppaan ensi kertaa vuonna 1936, niiden neonhohtoinen väritys aiheutti valtavan kohun. Juuri neontetra auttoi tekemään akvaarioista suuren yleisön harrastuksen. Sitä ennen akvaariokaloja oli pidetty pikemminkin vähän hassahtaneiden tapausten puuhailuna.

Kardinaalitetra (P. axelrodi) löydettiin Rio Negrolta tasan kolmekymmentä vuotta myöhemmin, ja aiheutti melkein yhtä suuren mylläkän: kala, joka on vielä värikkäämpi kuin neontetra. Uutta maailmanlaajuista hittikalaa alettiin pyydystää suuria määriä. Kardinaalitetraa värikkäämpää kalaa ei ole vielä löytynyt, ja tuskinpa se olisi mahdollistakaan.

Tänä päivänä neontetrat tulevat enimmäkseen Kaakkois-Aasian viljelylaitoksilta, joissa niitä voidaan kasvattaa suuria määriä edullisesti. Kardinaalitetra osoittautui kuitenkin ronkelimmaksi: sitä ei ole yhtä helppo saada kutemaan, ja naaras tuottaa kerrallaan vain muutamia kymmeniä mätimunia. Niinpä suurin osa maailman kardinaalitetroista tuodaan tänäkin päivänä luonnosta Rio Negrolta.

Elämä luonnossa on lyhyt

Vaikka kardinaalitetroja pyydystetään vuosittain vientiin toistakymmentä miljoonaa kappaletta, niiden kanta ei ole osoittanut merkkejä vähenemisestä. Sivusaalistakaan ei synny, sillä kalastajat vapauttavat pyydyksiinsä jääneet myyntiin kelpaamattomat kalat heti kotijokeensa. Kardinaalitetran pyyntiä Rio Negrolta pidetäänkin yhtenä harvoista tapauksista, joissa laajamittainen, vuosikymmeniä jatkunut villieläinten pyynti on pystytty osoittamaan kestäväksi.

Kardinaalitetran onnekkuuden takana lienevät sen syrjäinen kotiseutu ja lyhytikäisyys. Sen pyyntipaikat ovat vaikeapääsyisessä, lähes asumattomassa viidakossa tuntikausien venematkan päässä lähimmästä asutuksesta. Se on levinnyt valtavan laajalle alueelle Rio Negron keski- ja yläjuoksulle ja myös pohjoiseen Orinocojoen vesistöön. Siksi sen tilanne on olennaisesti parempi kuin vaikkapa muutamassa pikku lampareessa Myanmarissa elävän helmiseeprakalan (Danio margaritatus), jonka kantaa akvaariopyynti alkoi uhata miltei heti sen löytymisen jälkeen.

Lisäksi kardinaalitetra on luonnossa käytännössä yksivuotinen. Joka vuosi sadekauden alkaessa tetrat jättävät kotijokensa ja vaeltavat ylävirtaan ja tulvametsiin. Siellä ne kutevat, mutta ilmeisesti eivät koskaan enää palaa jokiuomiin. Seuraavalla kuivalla kaudella joissa elävät kalat ovat niiden poikasia.

Koska lähes kaikki kalat kuolevat vuosittain joka tapauksessa, kardinaalitetran ja muiden Negron pienten tetrakalojen kanta kestää kovaakin verotusta. Akvaariossa kalat voivat sen sijaan elää viisikin vuotta ja kasvavat tuntuvasti isommiksi kuin luonnossa.

Kultaa kalliimmat tetrat

1468038643_839c418812_oTärkeimpiä kardinaalitetran pyynnin keskuksia on Rio Negron keskivaiheilla sijaitseva Barcelosin kunta (kuvassa Barcelosin keskustaa joelta nähtynä, Daniele Gidsicki/Flickr). Suunnilleen Kreikan kokoisen, 26 000 asukkaan kunnan pinta-ala on lähes kokonaan alkuperäistä sademetsää. Noin 80 % asukkaiden tuloista tulee akvaariokalojen myynnistä. Kardinaalitetra on alueelta pyydetyistä lajeista ylivoimaisesti tärkein.

Niin tärkeitä kardinaalitetrat ovat, että niiden suojelemiseksi Barcelos on kieltänyt alueellaan sekä metsäteollisuuden hakkuut että kullankaivuun, jotka ovat muualla tärkeimpiä uhkia Amazonin luonnolle.

Barcelosissa on lanseerattu projekti Piaba, jonka tarkoitus on kehittää Amazonasin akvaariokalabisnestä kestävään suuntaan, suojella samalla alueen luontoa ja parantaa paikallisten asukkaiden elintasoa. Piaba muun muassa kouluttaa akvaariokalojen pyytäjiä (jotka paikalliset tuntevat nimellä piabeiro) kalojen käsittelyssä ja tutkii keinoja, joilla kalojen kuolleisuus säilytyksen ja kuljetuksen aikana saadaan mahdollisimman pieneksi. Projektilla on Barcelosissa pieni tutkimusasema, josta käsin työtä on tehty 80-luvun lopulta alkaen.

Piaballa on kunnianhimoiset tavoitteet: se on kehittämässä tutkimustietoon perustuvaa järjestelmää, jolla koko joen kalanpyyntiä voitaisiin säännellä kestävästi. Lisäksi työn alla on vihreän kalakaupan sertifikaatti.

Vuodesta 1994 alkaen Barcelosissa on järjestetty vuosittain tammikuussa akvaariokalafestivaali, johon saapuu paitsi tuhansia vieraita eri puolilta Amazonin aluetta, myös yllättävän paljon erikoisia turisteja: innokkaita akvaarioharrastajia eri puolilta maailmaa.

Yllättäviä uhkia

Patohankkeet uhkaavat monia Amazonin sivujokia, kullankaivuu on saastuttanut toisia elottomiksi ja kolmansien ympäristö on raivattu karjalaitumiksi ja soijapelloiksi, mutta Barcelos pysyy vihreänä. Sinne ei ole rakennettu edes tietä. Ainakin tässä tapauksessa akvaariokalojen pyynti näyttää konkreettisesti suojelevan luontoa.

Ironista kyllä, yksi suurimpia Rio Negron luonnon uhkia ovat hyvää tarkoittavat luonnonsuojelu- ja eläinoikeusjärjestöt, jotka haluaisivat kieltää eläinten pyynnin luonnosta, eksoottisten eläinten lemmikkinä pitämisen tai eläinten kuljettamisen lentorahtina.

Myös Brasilian hallitus on kaavaillut kalojen viennin kieltämistä luonnonsuojelusyihin vedoten, ja laittanut joitain alueellisia tai tiettyjä lajeja koskevia kieltoja täytäntöönkin. Kritiikkiä on kuitenkin esitetty siitä, että kyse on pikemminkin julkisuustempusta tai jopa, että ”suojeltu” vesistö voidaan sitten padota tai saastuttaa ilman maailmanlaajuista äläkkää harrastajilta.

Lisäluettavaa:

Project Piaba – projektin vanhat kotisivut, joilla on paljon tietoa.

Projeto Piaba – uudet kotisivut

Barcelos – kunnan kotisivut

Marcos Javier De Jesús & Christopher C. Kohler 2004: The Commercial Fishery of the Peruvian Amazon. Fisheries.

Norris & Chao 2002: Buy A Fish, Save A Tree: Safeguarding Sustainability in an Amazonian Ornamental Fishery. Conservation in Practise. Erinomainen artikkeli Barcelosin kalastajien elämästä ja projekti Piaban aikaansaannoksista.

Elsi Kauppinen/Aponogeton: Amazonian kalaparatiisin tulevaisuus.

Discover Magazine 4/2012: Buy a fish, save a tree.

Tagit: , , ,

Aapelin Akvaario

Arkisto

kesäkuu 2014
ma ti ke to pe la su
« touko   heinä »
 1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
30