Maailman ympäri: Rio Negro kotiakvaarioon

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Kasvit, Kirjoahvenet, Maailman ympäri, Monnit, Tetrat

Rio Negron pääuomasta haarautuu lukuisia pieniä sivu-uomia, joissa elää kardinaalitetroja ja muita värikkäitä pikkukaloja. Yllä oleva video on kuvattu eräässä tällaisessa pikkujoessa Venezuelan puolella.

Näiden pienoisjokien, igarapés, yleisvaikutelmaa on helppo jäljitellä kotiakvaariossakin. Vaikka mustanveden joissa yleensä on hyvin vähän vesikasveja, näissä matalissa pikku-uomissa auringonvaloa pääsee pohjalle saakka tarpeeksi, jotta monet akvaariokasveinakin tutut lajit viihtyvät.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPikku-uomien pohja on vaaleaa, hienoa hiekkaa, hyvin samanlaista kuin akvaarioliikkeestä tai rautakaupasta saatava kotimainen hiekka. Pohjan peittää osittain tai kokonaan lehtikarike, joka samalla antaa vedelle tyypillisen happamuuden ja teenvärin. Tähän tarkoitukseen suomalainen harrastaja voi käyttää joko akvaariokaupan ketapang-mantelipuun lehtiä tai kotimaisten lehtipuiden kuivia syyslehtiä. Tammenlehtien sanotaan toimivan hyvin, sillä niiden tanniinipitoisuus on erityisen korkea. Kuvassa olevan kaakkoisaasialaista mustanveden puroa jäljittelevän akvaarion vesi on värjätty molempien lehtien yhdistelmällä.

Sisustukseen voi käyttää runsaasti uppopuuta ja hillitysti kasveja. Kelluskasvit antavat kaloille suojaa, jonka turvin ne uskaltavat liikkua akvaariossa rohkeammin.

Suomalainen vesijohtovesi on yleensä pehmeää, joten mustanveden jokien jäljittely akvaariossa on melko helppoa. Veden pH-arvoa täytyy kuitenkin laskea tuntuvasti vesijohtoveden lukemista, jotta herkemmät mustanveden kalat tuntisivat olonsa kotoisaksi. Uppopuu ja lehtikarike laskevat pH-arvoa, mutta jos niillä yksin ei päästä haluttuihin lukemiin, se onnistuu esimerkiksi turveuutteen lisäyksellä.

Eräät harrastajat tekevät vedestä teenvärisen sijaan kirjaimellisesti teetä: maustamaton rooibos-tee sopii hyvin akvaarioveden muuttamiseen mustanveden kaloille sopivaksi.

Tummansävyinen vesi ei toki miellytä kaikkien silmää, mutta parhaimmillaan sen ja hohtavien kalojen yhdistelmällä voi saada aikaan hyvinkin viehättävän akvaarion. Välttämätöntä tumma vesi ei kuitenkaan akvaariossa ole. Useimmat Negro-joen kalat kyllä viihtyvät myös kirkkaassa ja vain lievästi happamassa vedessä muiden jokien kalojen seurassa. Tuskinpa kardinaalitetrastakaan olisi muuten maailmanlaajuista hittiä tullut.

Etenkin viljellyt kalat on usein kasvatettu aivan erilaisissa oloissa kuin niiden kotivedet ovat, joten niiden totuttelu takaisin aitoon mustaan veteen vaatii puolestaan aikaa. Jos pyrkii autenttiseen mustanveden akvaarioon, kannattaakin selvittää kalojen alkuperä ja totuttaa ne uusiin vesioloihin rauhallisesti.

Rio Negro -akvaarion itseoikeutettu keskipiste on parvi kardinaalitetroja tai muita joen upeita tetroja. Pintavettä voivat koristaa suppusuut tai kääpiötapparakalat. Pohjalle sopii vaikkapa parvi kauniita monnisia, ehkä pieni pleko tai kaksi.

negro_kelluskasvitRio Negrolla esiintyviä vesikasveja:

  • Viuhkalehdet (Cabomba sp.)
  • Vesisaniaiset (Ceratopteris sp.)
  • Vaakavesimiekka (Echinodorus horizontalis)
  • Pikkusuokki, entinen kääpiömiekkakasvi (Helanthium tenellum)
  • Vesihyasintti (Eichhornia crassipes)
  • Sini- eli nauhavesihyasintti (E. azurea)
  • Konnanputki (Hydrocotyle leucocephala)
  • Amerikankilpukka (Limnobium laevigatum)
  • Hapsuruoho (Mayaca fluviatilis)

Keskikokoiseen biotooppi- tai seura-akvaarioon sopivia Rio Negron kaloja (suluissa tarkka elinalue):

  • Kääpiötapparakala (Carnegialle marthae)
  • Suppusuu (Nannostomus beckfordi) ja loistosuppusuu (N. marilynae)
  • Kardinaalitetra (Paracheirodon axelrodi) ja sinineontetra (P. simulans)
  • Punapäätetra (Hemigrammus bleheri)
  • Punakuonotetra (Petitella georgiae)
  • Pikkukirsikkatetra (Hyphessobrycon socolofi)
  • Pikkuleijatetra (Corynopoma riisei)

  • Ruutukirjoahven (Dicrossus filamentosus)

  • Rusomonninen (Corydoras adolfoi)

  • Aurinkomonninen (C. burgessi)
  • Somamonninen (C. davidsandsi)
  • Helomonninen (C. duplicareus)
  • Kulmajuovamonninen (C. melini)
  • Tukanomonninen (C. tukano)
  • Helmipartamonni (Ancistrus dolichopterus) ja ukkopartamonni (A. sp., L71)
  • Perhospleko (Zonancistrus brachyurus)
  • Lumipallopleko (Hypancistrus inspector) ja helmipallopleko (H. sp. L201)
  • Seeprapuupleko (Panaqolus sp., L169) ja kuviopuupleko (LDA64)
  • Koukerokorupleko (Peckoltia sp., L202)

Suureen biotooppi- tai seura-akvaarioon sopivia Rio Negron kaloja:

  • Lippulehtikala (Pterophyllum altum)
  • Kiekkokala (Symphosydon discus)
  • Raitavanneahven (Heros severus)
  • Paholaistonkija (Satanoperca daemon)
  • Isopurjepleko (Pterygoplichthys gibbiceps)
  • Verkkopiikkipleko (Pseudacanthicus cf. leopardus)

Vedenalaiset videot antavat erinomaista insiraatiota biotooppiakvaarioiden rakentamiseen. Niitä on Youtubessa useita. Esimerkiksi:

Lago and Igarape Zalala, Rio Negro Basin. Kardinaalitetroja, erilaisia kirjoahvenia ja punapäätetroja, 20 minuuttia.

The World of Negro River. Kokonainen kanava Rio Negro -aiheisia videoita, joissa näkyy mm. monnisia ja suuria antennimonneja.

Tagit: , ,

Aapelin Akvaario

Arkisto

kesäkuu 2014
ma ti ke to pe la su
« touko   heinä »
 1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
30