Maailman ympäri: Myanmar olohuoneessa

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Luonnonsuojelu, Maailman ympäri, Nuoliaiset, Särkikalat

OLYMPUS DIGITAL CAMERAMuutama viikko sitten kirjoitin kaakkoisaasialaisen Myanmarin vesistä ja niiden kaloista artikkelissa Seeprakalojen maa. Nyt sukelletaan samalle seudulle toisesta vinkkelistä: kuinka Myanmarin vesiä voisi jäljitellä kotiakvaariossa ja mitkä akvaarioliikkeiden tarjonnasta löytyvät lajit ovat peräisin samoista biotoopeista?

Kurkistamme tässä Myanmarin vesiä kolmessa paikassa: kirkasvetistä vuoristojärveä nimeltä Inle, helmiseeprakalan kotivesiä Thaimaan rajan lähellä sekä Pohjois-Myanmarin vuoristovirtoja.

Inle-järvi

Inle on yli 900 metrin korkeudessa itäisen Myanmarin vuorilla sijaitseva kirkasvetinen järvi. Se on nelisenkymmentä kilometriä pitkä, mutta syvimmilläänkin vain muutaman metrin syvä. Sadekaudella vedenpinta voi nousta puolitoistakin metriä.

Inle on kuuluisa kelluvista saaristaan. Ne ovat kasvilauttoja, joita paikalliset asukkaat kokoavat, leikkaavat sopivankokoisiksi ja kiinnittävät kelluviksi viljelysmaiksi. Saaret sidotaan kiinni bambukeppeihin siten, että ne pääsevät nousemaan ja laskemaan vedenpinnan liikkuessa. Kelluvilla saarilla kasvatetaan suuria vihannes- ja hedelmäsatoja, ja ne toimivat samalla paikallisten kalojen suojapaikkoina (kuva: Wikipedia).

800px-Inle-Floating-FarmVahinko kyllä kelluvat puutarhat juurtuvat vähitellen kiinni järven pohjaan ja keräävät lietettä, kunnes niistä tulee kuivaa maata. Näin järvi kutistuu vähitellen.

Toinen seudun nähtävyys on paikallisten Intha-kansan kalastajien omalaatuinen tapa soutaa. He ohjailevat kapeita veneitään yhdellä jalalla seisten ja toinen jalka airon ympäri kietaistuna. Tässä asennossa on helppo erottaa edessä oleva reitti vesikasvillisuuden ja kaislikon läpi.

Inle-järvessä kasvaa runsaasti vesikasveja, jotka kuuluvan muun muassa karvalehtien ja vesiruttojen sukuihin. Järven vesi on ympäri vuoden 20-24-asteista. Kemialtaan kalkkikivivuorilla sijaitsevan järven vesi on lievästi emäksistä (pH 7,5-8) ja keskikovaa tai kovaa (kokonaiskovuus 12-20 °dH). Vettä onkin Inlen kaloille kovetettava useimmissa osissa Suomea.

Järvessä elää yhdeksän kalalajia, joita ei tavata mistään muualta. Lisäksi siellä elää joukko sellaisia, joita tavataan myös lähistön joissa ja lammissa. Niiden joukossa on monta pientä ja kaunista lajia, joita tuodaan Suomeenkin akvaariokaloiksi. Ne sopivat joko keskenään pidettäviksi tai muiden keskikovassa, huoneenlämpöisessä vedessä viihtyvien eläinten, kuten platyjen ja sukarapujen seuraksi.

Kirkas, matala vesi ja runsas vesikasvillisuus tekevät Inle-järvestä helpon kohteen biotooppiakvaarion rakentajalle. Tee se itse -henkinen harrastaja voi kokeilla myös oman kelluvan saaren rakentamista. Siihen voi kokeilla istuttaa samoja lajeja kuin Inlen viljelijätkin, esimerkiksi chilejä ja tomaattia.

Osa Inlen kaloista luokitellaan uhanalaisiksi, joten luonnosta pyydettyjen yksilöiden ostamista kannattaa harkita tarkkaan. Kaloja ei kuitenkaan uhkaa niinkään ylipyynti akvaariomarkkinoille kuin järven rehevöityminen, kutistuminen ja saastuminen. Niitä saalistavat myös järveen istutetut suuret ruokakalat, kuten ruohokarppi (Ctenopharyngodon idella).

Inle-akvaarioon sopivia pieniä lajeja:

  • Kultalasiahven (Parambassis lala)
  • Raitarasbora (Danio erythromicron)
  • Rusorasbora (Microrasbora rubescens)
  • Nahkabarbi (Sawbwa splendens)
  • Laikkukyrmynuoliainen (Petruichthys brevis)

Helmiseeprakalan kotivedet

Danio-margaritatus-type-localityMaailmanlaajuiseen suosioon noussut helmiseeprakala on viime vuosien kauneimpia uutuuskaloja. Sen alkuperäinen löytöpaikka sijaitsee Myanmarin itäosissa varsin lähellä Inle-järveä. Sittemmin sitä on löydetty muualtakin Salween-jokeen yhteydessä olevista pikkuvesistä, mutta alkuperäinen löytöpaikka on yhä parhaiten tunnettu.

Yli kilometrin korkeudella vuoristossa oleva allas ei oikeastaan ole luonnonvesistö, vaan viljelymaata, joka on upotettu patoamalla läheisen lähteen vesi (kuva: Ye Hein Htet/SeriouslyFish).

Täällä kristallinkirkkaan veden syvyys on vain kolmisenkymmentä senttiä, ja siinä kasvaa runsaasti vesikasveja, joiden joukossa kalat puikkelehtivat. Tutuista akvaariokasveista täältä voi tavata nauharuohoja (Blyxa) ja vesiruttoja (Egeria ja Elodea). Vesi on vuodenajasta riippuen 20-26-asteista. Veden mataluuden vuoksi sen lämpötilakin vaihtelee nopeasti säiden mukaan, joten hellejaksoina lämpötila voi käydä korkeammallakin. Veden pH-arvo on noin 7 ja kovuus vaihtelee pehmeästä keskikovaan.

Kaikki näiden vesien kalat ovat pieniä ja sopivat hyvin runsaskasviseen perusakvaarioon. Alle satalitrainenkin akvaario riittää. Seudun ainoa ”suuri” petokala on parikymmensenttiseksi kasvava kääpiökokoinen käärmeenpää Channa harcourtbutleri. Sen pääravintoa ovat akvaristien suosimat pienemmät kalat:

  • Helmiseeprakala (Danio margaritatus)
  • Rusonuoliainen (”Tuberoschistura arakanensis” eli Petruichthys sp.)
  • Seeprakalalaji (Devario sondhii)

Irawadin yläjuoksulla

Myanmarin pohjoisosissa vilkkaasti virtaavat vuoristopurot ja pikkujoet tuovat vettä Himalajan ylängöiltä. Suuren Irawadi-joen yläjuoksulta on kotoisin koko joukko tuttuja ja mutkattomia akvaariokaloja. Niiden kotivesiä on helpointa jäljitellä pitkänomaisessa akvaariossa, jossa on voimakas virtaus ja runsaasti uimatilaa. Vähintään metrin mittainen akvaario on sopiva näille vilkkaille uimareille.

Vesi näissä pikkujoissa on pehmeää ja neutraalia, joten kotimainen vesijohtovesi sopii sellaisenaan. Lämpötila vaihtelee 21 ja 26 °C välillä, ja laskee talvisin joskus 15 asteenkin tuntumaan. Vuoristojokien pohja on yleensä pyöreää soraa ja erikokoisten kivenlohkareiden koristamaa. Vesikasvit puuttuvat usein kokonaan, mutta akvaariossa voi viihtyisyyttä lisätä vaikkapa melalehdillä, joita seudulla paikoin esiintyy.

Danio_kyathit– Rubiiniseeprakala (Danio choprae)
– Hohtoseeprakala (Danio albolineatus)
– Rusoseeprakala (Danio kyathit) (kuva: Il le faut/Wikimedia Commons)
– Aurinkobarbi (Puntius ticto)
– Klovninuoliainen (Botia histrionica)
– Touhunuoliainen (Botia rostrata)
– Sinijuovarasbora (Rasbora daniconius)

Suosittu pandaimubarbi eli tuttavallisemmin pandagarra (Garra flavatra) elää samantapaisissa vesissä läntisessä Myanmarissa. Se sopii joukon jatkoksi hyvin. Myös tavallinen seeprakala (Danio rerio) tai muut myanmarilaiset seeprakalat sopivat, vaikka eivät aivan samoilla seuduilla luonnossa eläkään.

Imunuoliaisille sukua olevat Homaloptera-suvun lattaevät ovat mielenkiintoinen lisä vuoristojokea jäljittelevään akvaarioon, jos niitä onnistuu akvaarioliikkeestä löytämään. Myös erilaiset Akysis-suvun jokimonnit ovat sopivia asukkeja tällaiseen akvaarioon, mutta niitä on harvoin saatavilla.

Lisäluettavaa:

FishBase: luettelo Myanmarin makean veden kaloista.

SeriouslyFish: Sawbwa resplendens. Tietoa nahkabarbista ja Inle-järvestä.

Wikipedia: Inle Lake.

WWF: Lake Inle.

Global Post: Inle Lake: An environmental catastrophe with government nowhere to be found. Artikkeli turismin uhkaamasta Inle-järven luonnosta.

Practical Fishkeeping: Celestial pearl danio – the small fish that made it big!

SeriouslyFish: Danio margaritatus. Tietoa helmiseeprakalasta ja sen elinympäristöstä.

SeriouslyFish: Danio kyathit. Tietoa rusoseeprakalasta ja sen elinympäristöstä.

Tagit: , , , ,

Helsingin Akvaariokeskus

Arkisto

toukokuu 2014
ma ti ke to pe la su
« huhti   kesä »
 1234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293031