Hylätyt plekot valtasivat Meksikon

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Kalat, Luonnonsuojelu, Maailman ympäri, Monnit, Tiede

5328680887_cc09f49612_bSuomessa hylättyjen lemmikkieläinten villiintyminen luontoon on ankaran ilmaston ansiosta harvinaista, mutta maailmalla akvaariokalatkin voivat aiheuttaa isoja ongelmia. Akvaarioharrastajien vapauttamat tummaleväplekot (Pterygoplichthys multiradiatus) ja isopurjeplekot (P. gibbiceps) ovat kotiutuneet moniin Meksikon jokiin ja lisääntyneet niissä holtittomasti (kuva: Bee Collins/Flickr). Plekojen poikasia myydään Meksikossa levänsyöjiksi, kuten Suomessakin vielä kymmenkunta vuotta sitten yleisesti tehtiin. Koska puolimetriseksi venähtävästä plekosta tulee aivan liian iso useimpiin kotiakvaarioihin, niitä hylätään usein luontoon.

Vain kymmenessä vuodessa tummaleväplekot ovat lisääntyneet Lounais-Meksikossa sijaitsevassa Chacamax-joessa niin paljon, että niitä on sata kertaa enemmän kuin muita kaloja yhteensä, raportoivat yhdysvaltalaiset tutkijat. Paikoin joenpohja on niiden peitossa. Alueella ei ole kotoperäisiä imumonneja, joten plekoilla ei ole juuri ollut kilpailijoita, ja luupanssari suojaa niitä pedoilta. Lisäksi levään ja detritukseen eli pohjalietteeseen keskittyvän ruokavalion ansiosta niillä on harvoin puutetta ruoasta.

0930fish2

Plekot ovat kyllä syötäviä ja niitä kalastetaan kotiseuduillaan, mutta Meksikossa niiden pyynnistä ei ole tullut kannattavaa bisnestä. Sen sijaan ne repivät piikkisine evineen kalastajien verkkoja ja pahimmillaan tekevät kalastuksesta tyystin kannattamatonta. Jopa 80 % verkkoihin jäävästä kalansaaliista Chacamax-joella on pelkkiä plekoja (kuva: Krista Capps). Tutkijat arvioivat, että tuhannet paikalliset kalastajat ovat jääneet plekojen vuoksi työttömiksi.

Isot purje- ja leväplekot ovat tavallisia vieraslajeja eri puolilla maailmaa, koska ne ovat poikasina suosittuja akvaariokaloja. Puolen metrin liepeille kasvavat aikuiset kalat ovat kuitenkin hankalia hoidokkeja, joten houkutus pulauttaa ne vaivihkaa lähijokeen on korkea. Alun perin nämä plekot ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, mutta nykyään niitä voi tavata Meksikon lisäksi ainakin Floridasta ja Teksasista, Havaijilta, Filippiineiltä ja Taiwanista.

Kalastajille purjeplekojen maailmanvalloitus voi olla taloudellinen katastrofi, mutta luonnon kannalta ne eivät onneksi näytä olevan tuhoisimpien vieraslajien joukossa. Meksikossa tehdyn tutkimuksen perusteella plekojen määrä kyllä vaikuttaa merkittävästi ravinteiden kiertoon joissa, mutta selviä vaikutuksia kotoperäisten kalakantojen kuntoon ei ole vielä löydetty. Floridan vesissä tehtyjen tutkimusten mukaan ne eivät juuri vaikuta alkuperäisiin kaloihin.

Petokalat ovat tuhoisampia vieraita. Niiden tiedetään syöneen uusille alueille päästyään kokonaisia lajeja sukupuuttoon. Ruokakaloiksi istutetut tilapiat (Lates niloticus) uhkaavat kotoperäisiä lajeja esimerkiksi Itä-Afrikan Victoriajärvessä ja ruohokarpit (Ctenopharyngodon idella) Myanmarin Inle-järvessä.

Floridassa konnamonnista (Clarias batrachus) on tullut erityisen ongelmallinen, koska se pystyy liikkumaan kuivalla maalla. Monnit pääsevät eristyneisiinkin lammikoihin, ja jos niitä koetetaan myrkyttää, ne yksinkertaisesti kävelevät muualle. Kalanviljelylampien ympärille onkin jouduttu rakentamaan aitoja, jotka pitävät kävelevät monnit poissa.

Lisää luettavaa:

Mongabay: Pet fish invade ecosystem.

Capps & Flecker 2013: Invasive aquarium fish transform ecosystem nutrient dynamics. Proceedings of the Royal Society B.

Smithsonian Marine Station: Clarias batrachus.

Introduced Species Summary Project: Clarias batrachus.

Tagit: , ,

Aapelin Akvaario

Arkisto

maaliskuu 2014
ma ti ke to pe la su
« helmi   huhti »
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31