Vesitestit; mitä ja miksi?
Valvoja: Moderaattorit
-
- Advanced Member
- Viestit: 1528
- Liittynyt: 16:30, 12.01.2010
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kemijärvi, Lappi
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Se mikä minulla pienenä aloittelijana vastusti, oli, ettei Seran testisalkussa (siinä halvemmassa) ollut nitraattitestiä.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1330
- Liittynyt: 16:07, 28.03.2009
- Akvaarioseurat: TAS
- Paikkakunta: Kangasala
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Kysytäänpäs täältä, että onko jokaisen valmistajan nitraattitestissä otettava 4:stä eri purkista reagenssia? Vai olisiko jollain tippatesti, jossa pääsisi "vähemmällä työllä"? Tosin se voi olla kemiallinen mahdottomuuskin tehdä tuo testi vähemmillä aineilla.
Yst. terv: Laiska
Yst. terv: Laiska
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Riippuen millaisia vesitestejä ostaa, niistä yleensä näkyy PH, KH, kokonaiskovuus, nitraatit ja nitriitit ja onhan niitä paljon muitakin vielä.Shiny^ kirjoitti:Akvaarioiden kanssa olen aika aloittelija, vaikka minulla semmoinen onkin ollut..
Nyt saa joukolla tehdä minusta viisaammaan kertomalla että..
-miksi tehdään tietyt testit, mitä ne kertovat?
-mitä pitää tehdä jos lukema on alhainen/korkea?
-mistä lukemat voivat johtua?
Tämä voisi mielestäni myös olla hyvä infopaketti tuohon listan kärkeen, jotta aloittelijatkin saisivat heti hyvin tietoa testeistä ja niiden tärkeydestä!
Näitä on hyvä tarkkailla esim. vedenvaihtojen yhteydessä yms. että kaloilla on niille vaatimat olot ja vesiarvot.
Testit ovat melko helppokäyttöisiä ja niissä usein tulee mukana myös ohjeistus millä tuotteilla ja menetelmillä saa nostettua ja/tai laskettua mitäkin arvoja.
Itse käytän JBL:än 50. testin pakkauksia, ovat helppoja käyttää, niissä on hyvä ohjeistus mukana ja yhdessä liuskassa näkyy 6 eri testitulosta.
Ja jos testeissä ilmenee, että jotkin tulokset eivät ole kohdallaan voi vaikka akvaarioliikkeestä kysyä lisäohjeistusta ja mitä he suosittelevat siihen käytettäväksi.
Akvat 526L, 250L ja 100L
-
- Starting Member
- Viestit: 2
- Liittynyt: 20:30, 30.07.2011
- Sukupuoli: Mies
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Kiitos hyvistä vesitestiarvojen tulkinnasta.
Aion hyödyntää niitä 150 m3 pihalammessani.
(uimme siellä, 6 ahvenen kanssa)
Minulla on siinä puhdistusprojekti kesken
- lampi on noin 10 vuotta vanha ja nyt aijon saada sen uudelleen kirkkaaksi
- ahvenet syö lampeen mahdollisesti tulevat ötökät.
- tutkin vettä noin 10 eri testillä. (veden kovuusarvot, nitraatit, nitriitit, rauta, kupari ....)
- Nyt näyttää että hp on liian alhainen. Kohta pääsen katsomaan myös fosfaatit, hiilidioksiidin, hapen ja silikaatit.
- Lammessa on nyt puhdistussysteemi (roskan kerätys, saostusallas ja puhdistuskanava).
- kanavaosaan laitan eri tyyppisiä, vaihdettavia puhdistusyksiköitä (kangassuodatussa, zeoliitti ... kokeilin olkea ... )
- minulla on myös tehokas otsonaattori (6 g/h). se tappaa hyvin bakteereita, mutta en tiedä vaikuttaako se leviin mitenkään.
- kokeilin alumiinikloridia. se kyllä poistaa ravinteet, mutta muodostaa sakkaa vielä lammessakin. ei voi suositella sakan takia.
- aiemmin kokeilin alumiinisulfaattia, mutta pelkään että se vapauttaa ravinteet uudelleen jos happotasapaino muuttuu. Ei voi suositella.
- zeoliitti-yksikön saan valmiiksi noin viikon päästä.
- lampeen kertynyttä alumiinikloridi sakkaa poistin uppopumppuimurilla jossa on alla imulevy. (teen imurille automaattiohjauksen ensi talvena, niin että se voi kulkea itsestään lammen pohjassa aina sillon tällöin)
- otsonaattorin osalta testaan viikon ajan tuottaako se veteen haitallisia nitraatteja ja mittaan sen jälkeen myös bakteeritason, jotta tiedän otsonin vaikutuksen isossa lammessa. (veden otsonitasomittaria en ole löytänyt)
Tavoitteena on, että lampea ei tarvisisi 'koskaan' tyhjentää, vaan se on 'aina' puhdas.
ei ihan helppo projekti.
t. mikko
Aion hyödyntää niitä 150 m3 pihalammessani.
(uimme siellä, 6 ahvenen kanssa)
Minulla on siinä puhdistusprojekti kesken
- lampi on noin 10 vuotta vanha ja nyt aijon saada sen uudelleen kirkkaaksi
- ahvenet syö lampeen mahdollisesti tulevat ötökät.
- tutkin vettä noin 10 eri testillä. (veden kovuusarvot, nitraatit, nitriitit, rauta, kupari ....)
- Nyt näyttää että hp on liian alhainen. Kohta pääsen katsomaan myös fosfaatit, hiilidioksiidin, hapen ja silikaatit.
- Lammessa on nyt puhdistussysteemi (roskan kerätys, saostusallas ja puhdistuskanava).
- kanavaosaan laitan eri tyyppisiä, vaihdettavia puhdistusyksiköitä (kangassuodatussa, zeoliitti ... kokeilin olkea ... )
- minulla on myös tehokas otsonaattori (6 g/h). se tappaa hyvin bakteereita, mutta en tiedä vaikuttaako se leviin mitenkään.
- kokeilin alumiinikloridia. se kyllä poistaa ravinteet, mutta muodostaa sakkaa vielä lammessakin. ei voi suositella sakan takia.
- aiemmin kokeilin alumiinisulfaattia, mutta pelkään että se vapauttaa ravinteet uudelleen jos happotasapaino muuttuu. Ei voi suositella.
- zeoliitti-yksikön saan valmiiksi noin viikon päästä.
- lampeen kertynyttä alumiinikloridi sakkaa poistin uppopumppuimurilla jossa on alla imulevy. (teen imurille automaattiohjauksen ensi talvena, niin että se voi kulkea itsestään lammen pohjassa aina sillon tällöin)
- otsonaattorin osalta testaan viikon ajan tuottaako se veteen haitallisia nitraatteja ja mittaan sen jälkeen myös bakteeritason, jotta tiedän otsonin vaikutuksen isossa lammessa. (veden otsonitasomittaria en ole löytänyt)
Tavoitteena on, että lampea ei tarvisisi 'koskaan' tyhjentää, vaan se on 'aina' puhdas.
ei ihan helppo projekti.
t. mikko
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Ainakin JBL:n salkun mukana tulleessa nitraattitestissä tarvitaan vain kahta. Toinen on jauhetta ja toinen nestemäistä.Anniquu_ kirjoitti:Kysytäänpäs täältä, että onko jokaisen valmistajan nitraattitestissä otettava 4:stä eri purkista reagenssia? Vai olisiko jollain tippatesti, jossa pääsisi "vähemmällä työllä"? Tosin se voi olla kemiallinen mahdottomuuskin tehdä tuo testi vähemmillä aineilla.
Yst. terv: Laiska
-
- Starting Member
- Viestit: 47
- Liittynyt: 08:28, 16.09.2010
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Nyt tuli ihmetys. Kävin tuolla Ruoholahden akvakeskuksessa mittauttamassa veden ja vesiarvo lapuissa lukee kai ms 259 ja ms 339( kirjaimet saattavat olla myös isoja). Mistähän arvosta on kyse? Yritin haulla hakea ja googlata, mutten saanu tulosta.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1301
- Liittynyt: 21:38, 02.07.2011
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Tarkoittanee sähkönjohtavuutta eli vedessä olevien ionien määrää. Yksikkö, jota on tuossa käytetty, on mikrosiemens/metri. Onko ne otettu kahdesta eri vesinäytteestä? Vesijohtovedessä arvot ovat yleensä alle 200. Tuo lukema kertoo myös veden kovuudesta. Kun luvun jakaa 33:lla, saa GH-arvon, eli sinun näytteissäsi on ollut kovuudet noin 8 ja 10.
Kultakalat
-
- Starting Member
- Viestit: 47
- Liittynyt: 08:28, 16.09.2010
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
ms 259 vesinäytteessä Gh on kirjattu 6. Tähän veteen ei ole lisätty mitään, pari simpukkaa siellä on. Ja siinä ms 339 Gh on 7, tätä vettä kovetan aineilla.
Ovat siis kahden eri altaan vedet
Ovat siis kahden eri altaan vedet
-
- Advanced Member
- Viestit: 1301
- Liittynyt: 21:38, 02.07.2011
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Täältä AW:stä jostain malawi/tanganjika-puolelta löysin tuon, että jaetaan 33:lla, ei sitten ihan täsmääkään. No niin, tarkistin omankin vesijohtoveden arvon vesilaitoksen sivuilta ja oli ilmoitettu 189, mikä jaettuna 33:lla olisi melkein 6 kun oikeasti GH on noin 4. Muistaakseni GH-arvo ilmoittaa kahdenarvoisten positiivisten ionien määrän (magnesium ja kalsium), sähkönjohtavuudessa on varmaan otettu huomioon myös yhdenarvoiset (natrium ja kalium). Se tarkoittaisi, ettei noita voi ihan suoraan verrata.
Kultakalat
-
- Starting Member
- Viestit: 47
- Liittynyt: 08:28, 16.09.2010
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Onkos tolla arvolla sitten kalojen tai muiden asukkien makuun mitään väliä?
-
- Advanced Member
- Viestit: 1301
- Liittynyt: 21:38, 02.07.2011
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Yritin hakea lisää tietoa. Negatiiviset ionit vaikuttavat tietysti myös sähkönjohtavuuteen. Erilaisia suoloja, jotka vaikuttavat sähkönjohtavuuteen, ovat ainakin kloridit, sulfaatit, sulfiitit ja nitraatit. Sähkönjohtavuutta alennetaan käänteisosmoosin avulla.
Sähkönjohtavuudella on merkitystä kalojen solujen nestetasapainoon. Eri kalalajit ovat sopeutuneet tietynlaiseen veteen. Puhutaan väkevistä ja laimeista liuoksista ja osmoottisesta paineesta. Solukalvon läpi siirtyy vettä laimeammasta liuoksesta väkevämpään eli enemmän suoloja sisältävään eli sähkönjohtavuudeltaan suurempaan. Osmoottisen paineen erot pyrkivät näin tasoittumaan. Jos laitamme laimeaa vettä vaativan kalan liian väkevään veteen, kalasta pyrkii siirtymään vettä pois eli kalan solut kuivuvat. Jos taas laitamme väkevää vettä vaativan kalan liian laimeaan veteen, kalan solut turpoavat. Tällainen rasittaa kalaa, koska se joutuu korvaamaan tai poistamaan enemmän vettä kuin sen normaalisti pitäisi. Kaikkein selvimmin tuo on nähtävissä mätimunissa, jotka tuhoutuvat vääränlaisessa vedessä.
Sähkönjohtavuudella on merkitystä kalojen solujen nestetasapainoon. Eri kalalajit ovat sopeutuneet tietynlaiseen veteen. Puhutaan väkevistä ja laimeista liuoksista ja osmoottisesta paineesta. Solukalvon läpi siirtyy vettä laimeammasta liuoksesta väkevämpään eli enemmän suoloja sisältävään eli sähkönjohtavuudeltaan suurempaan. Osmoottisen paineen erot pyrkivät näin tasoittumaan. Jos laitamme laimeaa vettä vaativan kalan liian väkevään veteen, kalasta pyrkii siirtymään vettä pois eli kalan solut kuivuvat. Jos taas laitamme väkevää vettä vaativan kalan liian laimeaan veteen, kalan solut turpoavat. Tällainen rasittaa kalaa, koska se joutuu korvaamaan tai poistamaan enemmän vettä kuin sen normaalisti pitäisi. Kaikkein selvimmin tuo on nähtävissä mätimunissa, jotka tuhoutuvat vääränlaisessa vedessä.
Kultakalat
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Mulla ei ole tällä hetkellä KH-testiä. GH on 3. Jos alan läträtä hitusen kovetettavan veden kanssa, niin tarvitsenko KH-testin? Olen laskenut pH:ta toisesta altaasta, ja se tippuu kovin hitaasti (käytössä hiilari, tammenlehdet, juurakot ja turveuute), mistä päätellen pH:n heilahteluongelmaa tuskin uudessakaan altaassa tulisi.
Selasinpa sitten muuten oikeasti tämän koko ketjun läpi ja tajusin ehkä taas jotakin lisää .
Selasinpa sitten muuten oikeasti tämän koko ketjun läpi ja tajusin ehkä taas jotakin lisää .
-
- Advanced Member
- Viestit: 1301
- Liittynyt: 21:38, 02.07.2011
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Et tarvitse KH-testiä jos kovetat vettä kipsillä. Kipsi ei nosta KH-arvoa. Toisesta ketjusta näin, että se kovettaminen tulisi platyille ja meinasit jotain kalkkikiveä tms. Kalkkikiven tai esim. korallimurskan lisäys on ihan suotavaa niille. Se vaikuttaa juuri pH:ta puskuroivasti ja nostaa hitusen eli sopivasti KH:ta (sisältää karbonaatteja, KH=karbonaattikovuus). Kalkkikivestä ja korallimurskasta liukenee karbonaatteja vain tarpeen mukaan eli kun pH laskee alle 7:n. Et tarvitse KH-testiä tähänkään.
Kultakalat
-
- Starting Member
- Viestit: 36
- Liittynyt: 16:03, 01.09.2010
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: HAMINA
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
En ole niin akvaarion kasvien ystävä että heräsi kysymys, pärjääkö pienellä kasvimäärälläkin (esmes tillin näköistä viuhkalehteä muutama tuppo 150cm altaassa..kuulemma köynnöstävät kasvit tehokkaimpia käyttämään 'lannoitteenaan' nitraatin..) jos kaloja ei ole paljon, eli siten akv. kuormituskin vähäistä..nitraattia ei 'synny' paljon siis..?
Plekot <3
-
- Advanced Member
- Viestit: 1330
- Liittynyt: 16:07, 28.03.2009
- Akvaarioseurat: TAS
- Paikkakunta: Kangasala
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Hämeen hidas kiittää vastauksesta! Täytyypä kääntyä sitten JBL:n puoleen tämänkin testin kassaSpike kirjoitti:Ainakin JBL:n salkun mukana tulleessa nitraattitestissä tarvitaan vain kahta. Toinen on jauhetta ja toinen nestemäistä.Anniquu_ kirjoitti:Kysytäänpäs täältä, että onko jokaisen valmistajan nitraattitestissä otettava 4:stä eri purkista reagenssia? Vai olisiko jollain tippatesti, jossa pääsisi "vähemmällä työllä"? Tosin se voi olla kemiallinen mahdottomuuskin tehdä tuo testi vähemmillä aineilla.
Yst. terv: Laiska
Pienelläkin kasvimäärällä tai peräti kasvittomanakin pärjää. Kyllä, köynnöstävät kasvit ovat yleensä aika nopeakasvuisia. Kasvien ei kyllä välttämättä tarvitse olla istutettuja vaan mýös pintakasvit toimivat hyvin, esim parjattu pikkulimaska on todella nopeakasvuinen eli tehokas ravinteiden käyttäjä. Ja esim pintakasvi pistia tekee aika isot juuret, joten sielläkin on mahdollista pintakalojen piileskellä. Vedenvaihdot ovat varsinkin vähäkasvisessa akvassa tärkeitä, sillä vain vedenvaihdolla pystytään pienentämään nitraattipitoisuutta ja muidenkin ravinteiden määrää. Kasviton akva voi olla kyllä levääntymisherkempi, sillä jos vedessä on ravinteita levien kannalta suotuisasti ja valoa tarpeeksi, niin levät voivat hyvinkin innokkaasti käyttää veden ravinteita.Heavyangel kirjoitti:En ole niin akvaarion kasvien ystävä että heräsi kysymys, pärjääkö pienellä kasvimäärälläkin (esmes tillin näköistä viuhkalehteä muutama tuppo 150cm altaassa..kuulemma köynnöstävät kasvit tehokkaimpia käyttämään 'lannoitteenaan' nitraatin..) jos kaloja ei ole paljon, eli siten akv. kuormituskin vähäistä..nitraattia ei 'synny' paljon siis..?
Ja aivan, jos kaloja on vähän vesitilavuuteen nähden ja ruokinta maltillista, niin ruoasta -syödystä ja syömättä jääneestä- ei nitraattia hirveästi tule.
Vastasinkohan kysymykseen
-
- Senior Member
- Viestit: 702
- Liittynyt: 15:47, 14.12.2011
- Akvaarioseurat: HAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Onko jossain nitraattitestissä tarkempi mitta-asteikko kuin Seran testissä? Siinä on vertailuvärit arvoille 0, 10, 25, 50 ja sata tai enemmän mg/l.
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Mun JBL testissä on vertailuvärit 0, 1, 5, 10, 20, 40, 60, 80, 120, 160 ja 240, eli alussa on himpun tarkempi ja loppuakohti ei sitten niin tarkka enää.Zansku kirjoitti:Onko jossain nitraattitestissä tarkempi mitta-asteikko kuin Seran testissä? Siinä on vertailuvärit arvoille 0, 10, 25, 50 ja sata tai enemmän mg/l.
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Neuvokaa nyt tyhmää, miten tuota JBL:n rautatestiä pitäisi lukea, jos se menee yli asteikon? Ohjeissa luki, että laimentaa puhdistettuun veteen, mutta en omista sellaista.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1330
- Liittynyt: 16:07, 28.03.2009
- Akvaarioseurat: TAS
- Paikkakunta: Kangasala
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Testaa hanaveden rauta-arvo, ja jos siinä ei ole testillä mitattavaa määrää rautaa, niin eiköhän sekin kelpaa laimennukseen. Jos hanavedessä on paljon rautaa, niin sitten akkuvesi olisi varmaan hyvä näytteen laimentamiseen. Sitä ainakin löytyy kaupoista helpommin kuin oikeaa puhdistettua vettä.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1291
- Liittynyt: 09:55, 18.04.2012
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lohja
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Nyt on ihan pakko tyhmän kirjottaa ja kysyä, kun en nyt kykene sisäistää tätä juttua kypsytyksestä ja testeistä (olen siis reilut parikytvuotta näiden altaiden kanssa heilunut, mutta on ollut suht samat altaat koko ajan enkä ole täysin uusia alottanu (tietty ihan ekan, jonka osalta vain heitin vedet ja parannusaineen purkkiin + kalat ja hyvin meni) ku nyt vasta ku vaihdoin viime viikolla 708 litraseen eikä juuri mitään vanhaa tullut mukana ed.altaasta tähän...)
Bakuja kuuluu ja pitää kasvattaa, tähän oon käyttäny lähinnä kemiallisia tuotteita: BioDigestiä ja Bactozymiä (em. yks per uus suodatin, kun laitoin yhden sisä-ja yhden ulkosuodattimen lisää) Ja lisäksi vesimäärän olen muokannut AquaSafella. Myös vesimäärän mukasesti löytyy nestemäiset lannoitteet kertaa kolme + hiekkaan laitoin saviturvepalluroita. vettä olen kovettanut Aquadurilla annosteluohjeiden mukaan.
Ruokkinut olen bakuja kalanruoalla, vanhan altaan kasvi+kalankakkavedellä (eli kakkisimmat kohdat oon heittäny uuteen altaaseen) Vanha toiminnassa ollut ulkosuodatin on myös nyt tuolla altaassa kolmatta päivää ja vanhat kasvit. Samoin kolmen päivän aikana pikkuhiljaa lisäsin kaikki kalat myös altaaseen.
Vesiarvot ovat olleet nyt parin päivän aikana suht samalla tavalla kuin tänä aamunakin kun mittasin Tetran tippatesteillä pääsääntösesti:
Ph n.7.5.
Kh 4
GH 8
No2 0.3-0.4 (Tetran sekä JBL:n tippatestien mukaan)
Co2 4 (jos ph olis 7.25 kieppeis ni olis ok tetran kirjasen mukaan eli 7
Kun tuota nitraattia tuleepi, niin MIKÄ IDEA ON TEHDÄ UUDESSA ALTAASSA JÄRKYN ISO VEDENVAIHTO TAI YLIPÄÄNSÄ VEDENVAIHTO? Jos ja kun on tarkotus ruokkia ja laittaa altaaseen bakuja ja muokata vettä niin vähän tää touhu on ku ihminen ottas lääkkeen ja oksentas sen samantien ulos eli plusmiinusnolla! En käsitä. Auttakaa tyhmää. Menee ainakin ihan älyttömästi turhaan rahaa siihen, että aina muokka tuon veden ja siitä seuraa vaan nitriittiä ja sit vaihdetaan vesi ja taas laitetaan ainetta ja huuhdellaan se lopulta vessanpöntöstä alas. Sen ymmärrän, ettei veteen tartu bakut, mutta jos vettä muokataan niin mikä idea tällä loppupeleissä on tässä em. jutussa? Ymmärrän, jos on ollu vaikka pönttö siivoamatta puol vuotta ja silloin on nitriitit koholla ni pitää vaihtaa raikasta vettä tilalle ja vielä meinataan, että tehosta ilmastusta, no, mulla pyörii nyt kaks ulkopönttöä ja yks sisäpönttö. Eli kun on jo valmiiksi ns. "raikasta vettä" purkissa...
JA SITTEN, TOINEN KYSYMYS FIKSUMMILLE -->
Toisessa altaassani on tetroja ja pikkukirjoaffenia ja oon käyttäny turvetta sen veden pehmentämiseen, joka sitten taas tarkottaa, että kun sitä pehmennän niin Kh on myös alempana ja vastaavasti sitten kun KH on alempana mutta ph keskiarvoltaan n.6.75 niin CO2 ei ole tarpeeksi? Pitäskö mun nyt sitten tota KH:ta kuitenkin saada jotenkin nousemaan pelkästään...? kui se on mahdollista ...?
Tässä altaassa GH on 3 ja KH 2.
Linkittäkäähän mulle vastaukset näihin jos täältä löytyy, on sellanen viidakko noi kypsytys-ja vesitestitopicit (ja vuodelta miekka ja kirves osa myös) etten löydä suoraan tietoa näihin ....
Bakuja kuuluu ja pitää kasvattaa, tähän oon käyttäny lähinnä kemiallisia tuotteita: BioDigestiä ja Bactozymiä (em. yks per uus suodatin, kun laitoin yhden sisä-ja yhden ulkosuodattimen lisää) Ja lisäksi vesimäärän olen muokannut AquaSafella. Myös vesimäärän mukasesti löytyy nestemäiset lannoitteet kertaa kolme + hiekkaan laitoin saviturvepalluroita. vettä olen kovettanut Aquadurilla annosteluohjeiden mukaan.
Ruokkinut olen bakuja kalanruoalla, vanhan altaan kasvi+kalankakkavedellä (eli kakkisimmat kohdat oon heittäny uuteen altaaseen) Vanha toiminnassa ollut ulkosuodatin on myös nyt tuolla altaassa kolmatta päivää ja vanhat kasvit. Samoin kolmen päivän aikana pikkuhiljaa lisäsin kaikki kalat myös altaaseen.
Vesiarvot ovat olleet nyt parin päivän aikana suht samalla tavalla kuin tänä aamunakin kun mittasin Tetran tippatesteillä pääsääntösesti:
Ph n.7.5.
Kh 4
GH 8
No2 0.3-0.4 (Tetran sekä JBL:n tippatestien mukaan)
Co2 4 (jos ph olis 7.25 kieppeis ni olis ok tetran kirjasen mukaan eli 7
Kun tuota nitraattia tuleepi, niin MIKÄ IDEA ON TEHDÄ UUDESSA ALTAASSA JÄRKYN ISO VEDENVAIHTO TAI YLIPÄÄNSÄ VEDENVAIHTO? Jos ja kun on tarkotus ruokkia ja laittaa altaaseen bakuja ja muokata vettä niin vähän tää touhu on ku ihminen ottas lääkkeen ja oksentas sen samantien ulos eli plusmiinusnolla! En käsitä. Auttakaa tyhmää. Menee ainakin ihan älyttömästi turhaan rahaa siihen, että aina muokka tuon veden ja siitä seuraa vaan nitriittiä ja sit vaihdetaan vesi ja taas laitetaan ainetta ja huuhdellaan se lopulta vessanpöntöstä alas. Sen ymmärrän, ettei veteen tartu bakut, mutta jos vettä muokataan niin mikä idea tällä loppupeleissä on tässä em. jutussa? Ymmärrän, jos on ollu vaikka pönttö siivoamatta puol vuotta ja silloin on nitriitit koholla ni pitää vaihtaa raikasta vettä tilalle ja vielä meinataan, että tehosta ilmastusta, no, mulla pyörii nyt kaks ulkopönttöä ja yks sisäpönttö. Eli kun on jo valmiiksi ns. "raikasta vettä" purkissa...
JA SITTEN, TOINEN KYSYMYS FIKSUMMILLE -->
Toisessa altaassani on tetroja ja pikkukirjoaffenia ja oon käyttäny turvetta sen veden pehmentämiseen, joka sitten taas tarkottaa, että kun sitä pehmennän niin Kh on myös alempana ja vastaavasti sitten kun KH on alempana mutta ph keskiarvoltaan n.6.75 niin CO2 ei ole tarpeeksi? Pitäskö mun nyt sitten tota KH:ta kuitenkin saada jotenkin nousemaan pelkästään...? kui se on mahdollista ...?
Tässä altaassa GH on 3 ja KH 2.
Linkittäkäähän mulle vastaukset näihin jos täältä löytyy, on sellanen viidakko noi kypsytys-ja vesitestitopicit (ja vuodelta miekka ja kirves osa myös) etten löydä suoraan tietoa näihin ....
Harrastus vähän katkolla, 30l ja 400l.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1291
- Liittynyt: 09:55, 18.04.2012
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lohja
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Ömh... mielenkiintoinen testitulos tän hetkisestä kypsyneestä 120 litrasesta, vesijohtovedestä, käsitellystä vesijohtovedestä sekä kypsymässä olevan altaan vedestä. Niinkuin jokainen tietää, niin siis Tetran testeillä ku nää on tehty ni mitä keltasempi sen parempi.. jos menee oranssiin tahi punaseen ni nitriittiä löytyypi (näin karkeesti) Tuon vesijohtoveden nitriitin mittasin myös JBL:n tippatestil ni näytti 0.2
Harrastus vähän katkolla, 30l ja 400l.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1301
- Liittynyt: 21:38, 02.07.2011
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Ideahan on se, että nitriitti on kaloille myrkyllistä ja sen määrää pitää vähentää kunnes akvaarion bakteeriston määrä on lisääntynyt niin suureksi, että se pystyy hoitelemaan nitriitin turvalliselle tasolle ilman ylimääräisiä vedenvaihtoapuja. Vaikka akvaarioon laitettaisiin täysin nitriititöntä vettä, kalat tuottavat ammoniakkia joka muuttuu nitriitiksi. Lisättävä vesi voi siis olla vaikka kuinka "raikasta", mutta nitriitti saattaa muodostaa ongelman ainakin niin kauan kunnes bakteerit pystyvät muuttamaan kaiken sen nopeasti edelleen nitraatiksi. Valitettavasti hanavesi sisältää usein jonkin verran nitriittiä, joten vaihtamalla puolet vedestä nitriitin määrä ei kuitenkaan puolitu.Hedelmiina kirjoitti:Kun tuota nitraattia tuleepi, niin MIKÄ IDEA ON TEHDÄ UUDESSA ALTAASSA JÄRKYN ISO VEDENVAIHTO TAI YLIPÄÄNSÄ VEDENVAIHTO? Jos ja kun on tarkotus ruokkia ja laittaa altaaseen bakuja ja muokata vettä niin vähän tää touhu on ku ihminen ottas lääkkeen ja oksentas sen samantien ulos eli plusmiinusnolla! En käsitä. Auttakaa tyhmää. Menee ainakin ihan älyttömästi turhaan rahaa siihen, että aina muokka tuon veden ja siitä seuraa vaan nitriittiä ja sit vaihdetaan vesi ja taas laitetaan ainetta ja huuhdellaan se lopulta vessanpöntöstä alas. Sen ymmärrän, ettei veteen tartu bakut, mutta jos vettä muokataan niin mikä idea tällä loppupeleissä on tässä em. jutussa? Ymmärrän, jos on ollu vaikka pönttö siivoamatta puol vuotta ja silloin on nitriitit koholla ni pitää vaihtaa raikasta vettä tilalle ja vielä meinataan, että tehosta ilmastusta, no, mulla pyörii nyt kaks ulkopönttöä ja yks sisäpönttö. Eli kun on jo valmiiksi ns. "raikasta vettä" purkissa...
Kalat kestävät lyhyitä aikoja hieman kohonneitakin nitriittimääriä, joten toivotaan, että sun ei tarvitse kovin kauaa ylimääräisten vedenvaihtojen kanssa puljata. Aquadur ja hyvä happipitoisuus onneksi auttavat kaloja kestämään paremmin kohonneet arvot. Jotenkin sinulla tuon käsitellyn veden nitriitti on alhaisempi kuin suoraan hanasta otetun. Onko tätä vettä seisotettu jonkin aikaa ja osa nitriitistä olisi muuttunut sillä aikaa nitraatiksi? Mitä muuten tarkoitat vesitestikuvan alla "Aquasafella käsitelty vesi (tipan verran nestettä)"? Mitä nestettä?
Mahdollistahan olisi korvata osa kypsyvästä akvaariosta poistetusta vedestä tuon 120-litraisen vedellä, jossa nitriittitaso on hyvin alhainen. Vedenvaihtojahan täytyy akvaarioihin normaalistikin tehdä, ei vain silloin kun on joku katastrofi päällä. Ne kuuluvat akvaarion tavallisiin hoitorutiineihin ja alkuvaiheessa täytyy varautua hiukan tavallista tiheämpiin vedenvaihtoihin joten veden muokkausaineitakin menee normaalia enemmän ja kulujahan siitä tulee, mutta se täytyy vain hyväksyä. Mikään harrastus tai sen lisääminen ei ole ilmaista. Jos hankkii koiranpennun, alussa tulee kuluja itse koirasta, sen varusteista ja rokotuksista, se saattaa jyrsiä omaisuutta ja sen pissojen siivoukseen kuluu rättejä/paperia. Joku hankkii farmariautonkin koiran vuoksi. Jatkossa harrastamiseen kuluvat summat tasoittuvat, niin akvaarion kuin koirankin hoidossa.
Ruokasoodallahan pelkkää KH:ta nostetaan. Ehkä sitä voisi nostaa yhden asteen ja katsoa mikä vaikutus sillä on. Jos pH-arvo kestää niin parikin astetta. 1 tl soodaa / 100 l vettä nostaa KH:ta yhden asteen. Joka vedenvaihdossa korvattava poistettu määrä. Aloitus pienemmällä määrällä, usean vedenvaihdon aikana ettei pH nouse liian nopeasti.
Kultakalat
-
- Advanced Member
- Viestit: 1291
- Liittynyt: 09:55, 18.04.2012
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lohja
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
jups, ei mulla ole ongelmia vaihtaa vesiäkun sen vielä letkuilla vaihdan (paitsi jos nappaisin 120litrasesta vettä isoon, tosin määrällisesti on tosi vähän tehdä vaiks 1/3 viikkosiivous pieneen ja laittaa se isoon ) Harrastuksista tiedän myös, että ne maksaa ei ole kyse siitä kun en enää pikkutyttö ole 35 vuotiaana, mutta laittoi tässä ihmettelemään kun tuntuu, että muokkaan vettä, heitän sen pois, muokkaan vettä ja taas heitän sen pois.. Hippasen hönö olo tuli Ja siis helpolla olen tähän asti noiden altaiden kanssa päässyt, kun ei ole nitriittiäkään aikasemmin olluu ku on allasta vaihtanu. Tosin vesimäärät maks. 160 litrasesta 310 litraseen ni tuli samat tavarat vaihdos sisälle..
Tarkotin tolla käsitellyllä vedellä sitä, et otin hanasta sitä 5ml mittaan ja tipautin siihen aquasafea ja sit mittasin sen nitriitin.
Tarkotin tolla käsitellyllä vedellä sitä, et otin hanasta sitä 5ml mittaan ja tipautin siihen aquasafea ja sit mittasin sen nitriitin.
Harrastus vähän katkolla, 30l ja 400l.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1291
- Liittynyt: 09:55, 18.04.2012
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lohja
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
jups, ei mulla ole ongelmia vaihtaa vesiäkun sen vielä letkuilla vaihdan (paitsi jos nappaisin 120litrasesta vettä isoon, tosin määrällisesti on tosi vähän tehdä vaiks 1/3 viikkosiivous pieneen ja laittaa se isoon ) Harrastuksista tiedän myös, että ne maksaa sekä eläimiä muitaki omistaneena jne.. ei ole kyse siitä kun en enää pikkutyttö ole 35 vuotiaana, mutta laittoi tässä ihmettelemään kun tuntuu, että muokkaan vettä, heitän sen pois, muokkaan vettä ja taas heitän sen pois.. Hippasen hönö olo tuli Ja siis helpolla olen tähän asti noiden altaiden kanssa päässyt, kun ei ole nitriittiäkään aikasemmin olluu ku on allasta vaihtanu. Tosin vesimäärät maks. 160 litrasesta 310 litraseen ni tuli samat tavarat vaihdos sisälle..
Tarkotin tolla käsitellyllä vedellä sitä, et otin hanasta sitä 5ml mittaan ja tipautin siihen aquasafea ja sit mittasin sen nitriitin.
Ja juu, oon jotenki sekottanu väliaikasesti kh:Nja gh:n tuos pehmennettäväs altaas. Toki ton ruokasoodakovetuksen muistin.. Kiitos muistutuksesta
Tarkotin tolla käsitellyllä vedellä sitä, et otin hanasta sitä 5ml mittaan ja tipautin siihen aquasafea ja sit mittasin sen nitriitin.
Ja juu, oon jotenki sekottanu väliaikasesti kh:Nja gh:n tuos pehmennettäväs altaas. Toki ton ruokasoodakovetuksen muistin.. Kiitos muistutuksesta
Harrastus vähän katkolla, 30l ja 400l.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1301
- Liittynyt: 21:38, 02.07.2011
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo
Re: Vesitestit; mitä ja miksi?
Tuo testiveteen lisäämäsi Aquasafe varmaankin sekoittaa testitulosta, koska testaamassasi liuoksessa on ollut Aquasafea noin 20-kertainen annos tavallisesti akvaarioveteen lisättävään määrään verrattuna. Jos suositus on 5 ml kymmeneen litraan vettä eli 0,05 % ainetta, sinun testiputkilossasi on ollut 1 % (1 tippa = n. 0,05 ml).
Kultakalat