Vesiarvot?

[sukeltaja]

Ihan alkajaisiksi Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Ja sitten asiaan: uusi akvaario ja saksan paketti saapuivat vihdoinkin, ja nyt on sitten päästy vauhtiin! Altaan pohjalle alimmaiseksi laitoin solumuovilevyn, siihen päälle kasasin kivet ja lopuksi hiekkapuhallushiekkaa (jonka pesu olikin suhteellisen aikaa vievä homma! ) Eilen illalla sitten täytin altaan vedellä ja laitoin suodattimet ym. värkit käyntiin. Lisäsin ohjeen mukaan kaupallista malawisuolaa, tuloksena pH 8,2, GH 8 ja KH 18. Muuten lienee ihan ok, mutta eikös tuo karbonaattikovuus ole aivan turhan korkea? Onko neuvoja, mitä sille pitäis tehdä??? Muita aineita tuon kaupallisen suolan lisäksi en veteen ole lisännyt.
Koska vanhassa akvaariossani on kamalasti kotiloita, en viitsi ottaa sieltä mitään suodatin- tai pohjamateriaaleja, vaan ajattelin testata jjärven vinkkiä kukkamullan käytöstä bakteerikannan kasvattamiseksi. Lisäksi muutama hiutale kalanruokaa. Tiistaina, kun kaupat ovat taas auki, käyn ostamassa ammoniakkitestin ja hirvensarvisuolaa, luulis niillä typpikierron lähtevän hyvin käyntiin. Sitten ei muuta kuin nitriittipiikkiä odottelemaan...!

[lagi]

Eikös tuo solumuovi tule altaan ja alustan väliin (altaan ulkopuolelle)?

[sukeltaja]

Juu, toki altaan ulkopuolellakin alustan ja akvaarion välillä on sekä vanerilevy että solumuovi, mutta kyllä tuo sisäpuolinenkin vaimentaa iskuja, mikäli niin onnettomasti pääsisi käymään, että kalat pohjaa kaivellessaan saisivat kivirakennelmatkin sortumaan...

[MiSt]

Ihan alkajaisiksi Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Kiitos sitä samaa.

Altaan pohjalle alimmaiseksi laitoin solumuovilevyn, siihen päälle kasasin kivet ja lopuksi hiekkapuhallushiekkaa

Näin olisin itsekin tehnyt. Hiekan pesu on tosiaan kova homma.

Lisäsin ohjeen mukaan kaupallista malawisuolaa, tuloksena pH 8,2, GH 8 ja KH 18. Muuten lienee ihan ok, mutta eikös tuo karbonaattikovuus ole aivan turhan korkea?

Korkealta vaikuttaa KH minunkin mielestäni. 7-8 dH pitäisi riittää. Koitapa lisätä suolaasi sen verran, että KH:si on tuo 7-8 ja sitten mittaa muut arvot. GH:n ei tarvitse olla kovinkaan korkea, 5 lienee esim. ok arvo.?

...ajattelin testata jjärven vinkkiä kukkamullan käytöstä bakteerikannan kasvattamiseksi. Lisäksi muutama hiutale kalanruokaa. Tiistaina, kun kaupat ovat taas auki, käyn ostamassa ammoniakkitestin ja hirvensarvisuolaa, luulis niillä typpikierron lähtevän hyvin käyntiin. Sitten ei muuta kuin nitriittipiikkiä odottelemaan...!

Testaa ihmeessä ja kerro kuinka homma etenee. Maltti on valttia allasta kypsyttäessä!

Itse käytin 10% ammoniakkia altaan kypsyttelyyn, jolla homma onnistui myös mainiosti. Lattianpesuainettahan tuo ammoniakki on, jos kyselevät apteekissa liikoja. Jossain vanhoissa viesteissä kerroin altaani kypsyttämisestä... Onnea!

[sukeltaja]

Noh, nyt on sitten hirvensarvisuolat kehissä ja ammoniumpitoisuus näytti 5 ppm testin mukaan.
MiSt, kuten neuvoit, testasin kaupallisen suolan toimivuutta ohjeita pienemmillä määrillä. Ohjeessa neuvottiin laittamaan 5 grammaa 10 litraan vettä. Itse pääsin 2,5 grammalla/30 litraa seuraaviin testituloksiin: pH 8, KH 8-9 ja GH 6. Mittasin sitten pelkän vesijohtioveden: pH 7,8-8, KH 5, GH 5. Mitähän tästä pitäisi päätellä ? Olisiko viisaampaa käyttää esim. Tetran Ph/Kh plussaa ja lisäksi jotain Afrikkalaisille kirjoahvenille tarkoitettua mineraalivalmistetta tuon suolasekoituksen sijasta? Kun tuntuu, että jotta arvot eivät nousisi liian korkeiksi, pitäisi tuota suolaa laittaa niin vähän, että tuleeko niitä muita mineraaleja sitten ollenkaan?

[MiSt]

Noh, nyt on sitten hirvensarvisuolat kehissä ja ammoniumpitoisuus näytti 5 ppm testin mukaan.

Heh! Hyvä. Sitten ei muuta kuin pitoisuuksia mittailemaan. Aivan alussa ei tarvitse pelätä ammoniumin loppumista kesken, mutta nitriitin alkaessa muodostua lisäisin hieman lisää hirvensarvisuolaa joka päivä. Ei ehkä aivan tuohon 5 ppm:ään asti, ettei nitraattia sitten muodostu aivan tolkuttomasti. Nitraatin alkaessa näkyä testillä voi ammonium määrää pudottaa entisestään ja lopettaa lisäämisen pikkuhiljaa kokonaan nitriittipiikin laskettua.

Nitriittipiikki mentyä ohi pitäisi altaan olla kypsä. Sitten ei muuta, kun muutama suuri vedenvaihto, jotta saat nitraatit järkevälle tasolle.

Voit vielä varmuudeksi kokeilla pienellä annoksella hirvensarvisuolaa, kuinka nopeasti bakteerit hapettavat ammoniumin nitraatiksi. Mikäli altaasi on kansoittamaton kypsymisen jälkeen kannattaa bakteereita ruokkia suolallasi kohtuullisesti kalojen hankintaan asti ja vaihtaa vettä luonnollisesti runsaasti ennen kalojen kotiuttamista. :idea:

MiSt, kuten neuvoit, testasin kaupallisen suolan toimivuutta ohjeita pienemmillä määrillä. Ohjeessa neuvottiin laittamaan 5 grammaa 10 litraan vettä. Itse pääsin 2,5 grammalla/30 litraa seuraaviin testituloksiin: pH 8, KH 8-9 ja GH 6. Mittasin sitten pelkän vesijohtioveden: pH 7,8-8, KH 5, GH 5. Mitähän tästä pitäisi päätellä ? Olisiko viisaampaa käyttää esim. Tetran Ph/Kh plussaa ja lisäksi jotain Afrikkalaisille kirjoahvenille tarkoitettua mineraalivalmistetta tuon suolasekoituksen sijasta? Kun tuntuu, että jotta arvot eivät nousisi liian korkeiksi, pitäisi tuota suolaa laittaa niin vähän, että tuleeko niitä muita mineraaleja sitten ollenkaan?

Kaupallisissa suoloissa on se huono puoli, että niistä ei tiedä mitä ne sisältävät.

Vetesi vaikuttaa pH:n, KH:n ja GH:n arvoiltaan varsin hyvältä Malaweille. Itse nostaisin ehkä ainoastaan KH: ta 1-2 dH ja pH nousee samalla sopivasti lähemmäs kahdeksaa. Ruoka sooda eli natriumvetykarbonaatti on tähän hommaan omiaan. Kannattaa lähteä lisäämään vaikka 0,3 ml/10 litraa aluksi ja katsoa paljonko KH muuttuu.

Todennäköisesti vedestäsi puuttuu myös kaliumia. Tätä voi lisätä kaliumvetykarbonaatilla tai kaliumkarbonaatilla. Kaliumvetykarbonaattia ei kannata lisätä enempää, kuin 0,22 ml/10 litraa. Tällä määrällä päästään jo järven kalium maksimipitoisuuteen 6,4 mg/l.

Olisi mukava nähdä vesijohtovetesi tarkempi analyysi, mistä selviäisi mitä veteen tulisi lisätä. Mahtaisikohan vesijohtovetesi tarjoajalla olla tällainen esim. nettisivullaan.?

[sukeltaja]

Tiedustelin tarkempia pitoisuuksia Vantaan vesilaitokselta, ja vastaukseksi sain seuraavat luvut: vapaa kloori <0,1- 0,15 mg/l, kokonaiskloori <0,1- 0,16 mg/l ja natrium 16-19 mg/l. Muut pitoisuudet (esim. kalium ja magnesium) pitäisi kuulemma sitten testauttaa vesijohtovedestä.
Mitäs mieltä olet, kannataisiko kiikuttaa vettä labraan ja mittautaa nuo kalium- ja magnesiumarvot (analyysi maksaa yhteensä noin 35 euroa) vai vaan lisätä tuota kaliumia vaikkapa oheesi mukainen määrä?

[MiSt]

Tiedustelin tarkempia pitoisuuksia Vantaan vesilaitokselta...natrium 16-19 mg/l... pH=7,8-8,0; KH=5 ja GH=5

Teillä siis valuu melkein Malawijärven vettä suoraan hanasta! Oikeen kateeksi käy. Taidan katella kämppää Vantaan suunnalta, kunhan valmistun.

Eipä tuohon periaatteessa tarvitse, kuin hieman karbonaatteja lisää, olettaen kalsiumia ja magnesiumia olevan jo kohtuullisesti GH=5:stä johtuen.? Tosin on todennäköistä, että GH=5 johtuu pääasiassa kalsiumista, jolloin magnesiumia voi lisätä esim. magnesiumcloridilla (MgCl2) tai magnesiumkloridiheksahydraatilla (MgCl2.6H2O).

Malawijärvessä:
Mg++ = 4,7-8,8 mg/l
Cl- = 3,57-5,0 mg/l

-> 0,15 ml [MgCl2.6H2O] / 10 litraa nostaa kloridipitoisuuden 0 -> 5 mg/l:aan ja magnesiumia 1,7 mg/l

Karbonaatteja voit nostaa kaliumvetykarbonaatilla (KHCO3) ja ruoka soodalla eli natriumvetykarbonaatilla (NaHCO3)

Malawijärvessä:
Na+ = 19-21 mg/l
K+ = 6,0-6,4 mg/l

-> 0,22 ml [KHCO3] / 10 litraa nostaa kaliumpitoisuuden 0 -> 6,4 mg/l:aan ja KH:ta noin 0,5 dH. (Tuo 0,22 pienellä varauksella, koska en ole kyseistä suolaa tarkasti vielä punninnut. 0,164 g/10 litraa pitänee kuitenkin paikkansa.)

-> 0,25 ml [NaHCO3] / 10 litraa (tai 0,3 g/10 litraa) nostaa KH:ta yhdellä dH:lla ja Na+ pitoisuutta 8,2 mg/l. Tästä huomataan, että vetesi natrium pitoisuus kohoaa järven arvoa korkeammaksi väkisinkin, jos nostat KH:n 7dH:een. Tosin tätä on varsin vaikea toisaalta välttääkään.

Kannattaa muistaa, että lisätyt suolat vaikuttavat veden sähkönjohtavuuteen, joka on järvessä 210-241 mikroS/cm. Sinuna nostaisin KH:ta 7:ään ja muiden lisäysten kanssa miettisin vielä. (Tai ainakin kokeilisin ensin erillisessä ämpärissä. No, erillisessä ämpärissä testailua kannattaa toki harrastaa muutenkin.)

Muut pitoisuudet (esim. kalium ja magnesium) pitäisi kuulemma sitten testauttaa vesijohtovedestä.
Mitäs mieltä olet, kannataisiko kiikuttaa vettä labraan ja mittautaa nuo kalium- ja magnesiumarvot (analyysi maksaa yhteensä noin 35 euroa) vai vaan lisätä tuota kaliumia vaikkapa oheesi mukainen määrä?

Heh, jos 35€ ei tunnu missään, niin kannattaa. Eihän tuo nyt pakko ole, mutta ei ainakaan haitaksikaan.?

Lykkyä!

[Anna-Marjatta]

Minusta Kh 5-6 on riittävä pitämään ph:n akvaariossa 8 ja jopa ylikin tuon arvon. Kokemusta on minulla ja äidillä kun käytössä tarkat ph-monitor laitteet. Ainoastaan itse saan ph:n alas CO2:lla. Hanavedessä Kh on 5, mutta äidillä Kh nousee 6. Itse en muuttaisi Kh:ta jos ei ole ihan pakko. Jos jossakin vaiheessa näyttää Kh olevan liian alhainen tai ei muutu, niin sitten kannattaa nostaa 1-2 asteella.

[sukeltaja]

Hmm...taidan siis ainakin aluksi tyytyä pelkästään nostamaan tuota KH:ta natriumvetykarbonaatilla. Myöhemmin voin sitten testauttaa mg- ja kalium-arvot labrassa ja lisäillä niitä mikäli tarve vaatii. Miltäs tämmöinen kuullostaisi?
Tästä tulikin mieleeni...lienee tyhmä kysymys, mutta onko tuo natriumvetykarbonaatti täsmälleen samaa kuin ihan tavallisissa elintarvikekaupoissa myytävä ruokasooda? Kuten palstalla on aiemminkin ollut puhetta, pommimaakareiden aikaansaannoksien takia olis varmaan helpompaa hommata K-kaupasta Pirkka-ruokasoodaa kuin mennä apteekista ruinaamaan... ?!

[MiSt]

Hmm...taidan siis ainakin aluksi tyytyä pelkästään nostamaan tuota KH:ta natriumvetykarbonaatilla. Myöhemmin voin sitten testauttaa mg- ja kalium-arvot labrassa ja lisäillä niitä mikäli tarve vaatii. Miltäs tämmöinen kuullostaisi?

Ei hassummalta. KH 7dH:n yli ei kannata kaiketi turhaa mennä tai sähkönjohtavuus nousee helposti liikaa.

Tästä tulikin mieleeni...lienee tyhmä kysymys, mutta onko tuo natriumvetykarbonaatti täsmälleen samaa kuin ihan tavallisissa elintarvikekaupoissa myytävä ruokasooda? Kuten palstalla on aiemminkin ollut puhetta, pommimaakareiden aikaansaannoksien takia olis varmaan helpompaa hommata K-kaupasta Pirkka-ruokasoodaa kuin mennä apteekista ruinaamaan... ?!

Heh! LOL Pomminvirittelijäksi saatetaan tosiaan luulla.

Kyllä pitäisi natriumvetykarbonaatin (NaHCO3) olla täysin samaa tavaraa, kuin ruokasooda. Ruokasoodahan on sen "kauppanimi".

Itsekin käytin Siwasta ostettua Meiran ruokasoodaa alkuun. Kannattaa varmuudeksi tarkistaa purkin takaa, että se tosiaan on natriumvetykarbonaattia. Kerran sain nimittäin natriumkarbonaattia ruokasoodapurkissa...

[VilleJ]

... solumuovi, mutta kyllä tuo sisäpuolinenkin vaimentaa iskuja, mikäli niin onnettomasti pääsisi käymään, että kalat pohjaa kaivellessaan saisivat kivirakennelmatkin sortumaan...

Mites tota noin... Lähteekö siitä solumuovista mitään veteen? Ainakin se menee vedessä ihan "mössöksi". Litistyy kuin lätty...

Ajattelin itsekin, että jos jossain vaiheessa rikastuisi sen verran, että hankkisi makkariin isomman altaan ja nykyisen siirtäisi jonnekin - vaikka eteiseen - ja laittaisi sinne malaweja... Ajattelin itse styroksia pohjalle, mutta solumuovia on kivempi käsitellä..

KH 7dH:n yli ei kannata kaiketi turhaa mennä tai sähkönjohtavuus nousee helposti liikaa.

Miksi vain KH vaikuttaa sähkönjohtavuuteen? Vai missasinko jotain?

Miten tarkkaa tuo sähkönjohtavuus oikein on? (yhteys reikätautiin? vai enkkumaista huuhaata?)

Edit. Eikös sooda ole natriumkarbonaattia ja ruokasooda ole natriumvety(/bi)karbonaattia?

[MiSt]

Ajattelin itsekin, että jos jossain vaiheessa rikastuisi sen verran, että hankkisi makkariin isomman altaan ja nykyisen siirtäisi jonnekin - vaikka eteiseen - ja laittaisi sinne malaweja...

Heh, suosittelen. Tuskin tulet katumaan.

Ajattelin itse styroksia pohjalle, mutta solumuovia on kivempi käsitellä..

Itselläni on myös styrox pohjalla, jota suosittelen. Eihän sitä periaatteessa tarvitse käsitellä, kuin kerran. Solumuovista altaan sisällä ei minulla tosin ole kokemusta.

KH 7dH:n yli ei kannata kaiketi turhaa mennä tai sähkönjohtavuus nousee helposti liikaa.

Miksi vain KH vaikuttaa sähkönjohtavuuteen? Vai missasinko jotain?

Tarkoitukseni ei ollut antaa kuvaa, että näin olisi - enkä kaiketi väittänytkään. Se mitä ajoin tuolla takaa oli, että Na+-ionien konsentraatio nousee helposti haluttua korkeammaksi KH:ta enemmän nostettaessa pelkällä ruokasoodalla (NaHCO3) ja täten nostaa myös sähkönjohtavuutta haluttua enemmän.

Miten tarkkaa tuo sähkönjohtavuus oikein on? (yhteys reikätautiin? vai enkkumaista huuhaata?)

Täytyy sanoa, että en AIVAN tarkkaan ottaen tiedä. J.Järvi tätä kovasti painottaa ja uskon Jukkaa. Hieman kun tutkii kalan osmoottisesta tasapainosta ja aineenvaihdunnasta löytyvää tietoa, homma kyllä käy järkeen. :idea:

Tavoitteeni on siis luoda kaloille mahdollisimman luonnonmukaiset olosuhteet, joihin ne ovat ovat aikojen saatossa sopeutuneet. Motiivini ei siis ole tuon kummenpi. Mikäli joku osoittaa, että luonnonmukaiset olot eivät ole kaloilleni parhaat mahdolliset :arrow: kuuntelen ja opin asiasta mielelläni.

Eikös sooda ole natriumkarbonaattia ja ruokasooda ole natriumvety(/bi)karbonaattia?

Oikeassa olet. 8)

Kannattaa varmuudeksi tarkistaa purkin takaa, että se tosiaan on natriumvetykarbonaattia. Kerran sain nimittäin natriumkarbonaattia ruokasoodapurkissa

Eikös tuosta käy ilmi, että natriumkarbonaatti on eri ainetta, kuin ruokasooda?

[VilleJ]

Vesihän on pehmeää, kun tutkin Järven sivuja - luulin, että vesi olisi ollut kovempaa.. No, aina vaan parempi vedenvaihtoja ajallen

AquaDuriahan mainostetaan sopivaksi, mutta tarviiko tuollaiseen rahaa laittaa?

Eikö periaatteessa siis riittäisi, että ostaisi kalium-/natriumvetykarbonaattia ja magnesiumkarbonaattia, joilla nostaisi sekä KH:ta, että samalla K+, Na+ ja Mg2+ -ionien määrää? (Vertailukohteena hgin vesi). Muutenha nuo arvot näyttäisi likipitäen samoilta.

Vaihtoehtoisesti karbonaattien sijasta sulfaatteina/klorideina?

<i>Edit</i> Voi taivas varjele! Kyllä pitää alkaa popsimaan jotain Einsteinin muistitabuja, kun en muistanut, että tuossa yllähän on jo noista ioneista lueteltu pitkä rimpsu... Jooh, vanhuus ei tule yksinään

[sukeltaja]

No voi kurjuus ... teinköhän nyt TÄYSIN väärän valinnan laittaessani tuon solumuovin akvaarion pohjalle??? Muistan jostain lukeneeni, että sen pitäisi soveltua yhtä hyvin kuin styroxin, mutta mutta....?! En laittanut styroxia, koska ajattelin sen ajan myötä murenevan inhottaviksi pikku palleroiksi, jotka kelluvat pinnalla. Lisäksi akvaariossani on pohjalla noin 6 cm:n levyiset "tukilasit" keskellä, eli pohja ei ole täysin tasainen. Solumuovi asettui pohjalle paremmin. Kääk, pitääkö nyt myllätä koko pohja uusiksi, poistaa hiekat ja laittaa styroxi tilalle, vai löytyykö joltain kokemuksia myös solumuovin käytöstä?

[jarvij]

Hei!
Veden sähkönjohtavuudella tai sähkönjohtokyvyllä suolapitoisuuksista puhuttaessa ei ole mitään tekemistä sähkön kanssa. Se ei myöskään ole huuhaata tai jenkkihöpötystä vaan silkkaa faktaa:

Kun suola, mikä tahansa suola siis, liukenee veteen, se hajoaa ioneiksi. Esimerkiksi ruokasuola eli natriumkloridi (NaCl) hajoaa Na+ ioniksi ja Cl- ioneiksi. Näillä ioneilla on sähköinen varaus. Nämä varautuneet hiukkaset voivat kuljettaa vedessä sähköä eli suolapitoinen vesi johtaa sähköä. Mitä enemmän vedessä on erilaisia suoloja, sitä paremmin se johtaa sähköä ja sitä parempi tai korkeampi on se sähkönjohtokyky

Sähkönjohtokyvyn mittaaminen antaa siis kuvan siitä, paljonko veteen on liuennut erilaisia suoloja.
Tislattu vesi ei juuri johda sähköä, mutta esimerkiksi merivesi jo varsin hyvin.

Esimerkiksi osmoosi on yksi suolapitoisuuden seuraus. Monien kalojen munat kestävät parhaiten tietyssä suolapitoisuudessa (sähkönjohtokyvyssä jos asia sama halutaan ilmaista toisin). Liian laimeassa solut paisuvat ja halkeavat; liian väkevässä ne puristuvat kasaan.

Reikätauti ja akvaarion maadoittaminen taas puolestaan mennee jenkkihupattelun piikkiin.
Sillä ei sähkönjohtokyvyn kanssa ole mitään tekemistä.

[VilleJ]

Reikätauti ja akvaarion maadoittaminen taas puolestaan mennee jenkkihupattelun piikkiin.

Ts. useast sivut, joista olen lukenut kirjoaffenien reikätaudin erääksi aiheuttajaksi korkeaa sähkönjohtavuutta, on siis pötyä - tosin ne kaikki sivut ovat olleetkin enkuksi.