Monnisten seuraksi?

[amppari]

Hei!
Olen harrastanut kultakaloja jo vuosia ja nyt alkaa tympiä, kun niiden kanssa ei sovi mikään, edes toinen kultsi (ainakaan meillä). Tässä olisi muutama kysymys jos jaksaitte vastailla.

Kalastoa ajattelin siten että monnisia ja plekoja ainakin pitää olla
Tällä hetkellä akvaariossa kokoa n 120 l. Isompaa olen ajatellut jo kauan.

1. Mikä kirjoahvenlaji sopisi noitten monnien kanssa? Ja tuohon altaaseen?

2. Pitääkö ahvenilla mieluiten suorakaiteen muotoinen allas? Aina niitä sellaisessa näkee. Haluaisin nimittäin kulma-akvaario koska se menee tavallaan pienempään tilaan (ei vie koko seinää).

3. Ahvenet pitäisi tietysti pitää pareittan. Mutta mitä niille poikalle tehdään jos ne rupeaa oiken kunnolla kudeksimaan. Meilläpäin ainakaan akvaarioliike ei huoli mitään kaloja "takasinpäin". Vai voisiko sitten ottaa vain samaa sukupuolta.

Tässä siis muutama kysymys näin alkuun.

Amppari

[Kati]

120 litraa on kultsulle aivan liian vähän. Selvästi isompaa pönttöä kehiin. Ei ihme, ettei toinen kultsukaan ole pärjännyt.

Trooppiset kalat sopivat kultsun kaveriksi tosi huonosti, kultakala kun ei välitä lämpimästä. Se tykkää myös mieluummin kovasta ja emäksisenpuoleisesta vedestä, kun taas sävyisämmät pikkuahvenet ovat kaikki pehmeän ja happaman veden faneja.

Plekotkaan eivät oikein sovi, osin edellämainituista syistä. Lisäksi ne saattavat oppia imemään limaa kultiksen kyljiltä -> ei hyvä.

Sinuna hankkisin joka tapauksessa isomman altaan, mutta ennen sitä päättäisin, jatkaako kultsujen kanssa vai ei. Kultsun paras kaveri on toinen kultsu, muita en niiden joukkoon sekoittaisi. Plekot, monniset ja ahvenet taas sopivat toistensa seuraan mainiosti.


Kati

[Holstedt]

Kultakalalla tuo 120 l olikin vähän liian pieni. Tilalle sopii kyllä hyvin jotain monneja (esim. monnisia, partamonni, nuolimonneja jne.) ja jotain pienehköjä ahvenia vaikkapa Laetacara -sukuisia esim. ruoste- tai lippukirjoahvenia, jotka menevät ihan pariskunnittain. Enkä usko, että niiden suhteen kannattaa pelätä kontrolloimatonta liikakansoitusta omien poikasten takia ja jos lisääntyisivätkin niin suosittuina niistä on suhteellisen helppo päästä eroon.

[amppari]

Siis taisin ilmaista asian huonosti. Kultakalan annan pois kokonaan.

[Holstedt]

Et ollenkaan. Kävihän se tuosta aikaisemmasta jo ilmi tai ainakin minä sen tympiintymisen niin tulkitsin.

[Kati]

Siis taisin ilmaista asian huonosti. Kultakalan annan pois kokonaan.

Noh niin - se tekee asiasta helpompaa!

120-litraiseen menee tosiaan yksi, kiltti pariskunta. Jos/kun hankit sen isomman altaan, muista että ahvenet laskevat reviirinsä pohjapinta-alana. Eli kulmapyttyyn mahtuu vähemmän, koska pohjapinta-ala on suorakaidemallia pienempi, tai ainakin hankalammin ahventen jaettavissa.


Kati

[dsl]

Jos/kun hankit sen isomman altaan, muista että ahvenet laskevat reviirinsä pohjapinta-alana. Eli kulmapyttyyn mahtuu vähemmän, koska pohjapinta-ala on suorakaidemallia pienempi, tai ainakin hankalammin ahventen jaettavissa.

En millään pystynyt estämään itseäni. Tuo erikokoisuus hämää, ja vaikka kuinka mietin, en keksi, miten 0.5 m^2 pohja on kolmionmuotoisena pienempi kuin suorakulmiona Tai miten vetoisuudeltaan ja korkeudeltaan samankokoisen kulmapytyn pohjapinta-ala olisi pienempi kuin pohjaltaan suorakaiteenmuotoisen perinteisen mallisen akvaarion.

[Kati]

En millään pystynyt estämään itseäni. Tuo erikokoisuus hämää, ja vaikka kuinka mietin, en keksi, miten 0.5 m^2 pohja on kolmionmuotoisena pienempi kuin suorakulmiona Tai miten vetoisuudeltaan ja korkeudeltaan samankokoisen kulmapytyn pohjapinta-ala olisi pienempi kuin pohjaltaan suorakaiteenmuotoisen perinteisen mallisen akvaarion.

Fysiikkani on kunnossa, kiitos vain 8).

Eihän tässä oletettu, että pönttöjen korkeus olisi sama. Sikäli kun olen kulmapyttyjä nähnyt, ne ovat usein korkeampia kuin saman tilavuuden omaavat, tavallisen malliset akvaariot. Kulmamallisen pöntön ideana kun monesti on nimenomaan vähemmän lattiapinta-alan vieminen, kuten alkuperäinen kirjoittajakin mainitsi. Samat litrat, vähemmän pinta-alaa.

Ja kuten kirjoitin, "pohjapinta-ala on suorakaidemallia pienempi, tai ainakin hankalammin ahventen jaettavissa". Pitkulaiseen altaaseen muodostuu todellakin helpommin useampia reviirejä.


Kati, raakile matemaattis-luonnontieteellisestä