Karbonaattikovuus ja pH

[Snobe]

Olen lueskellut kamalan litanian vanhoja viestejä ja tuntuu, että olen yhä enemmän pyörällä päästäni...

Minun akvaariossani kh on 6, ja pH n. 7,5. Vedestä toivoisin kuitenkin hieman happamempaa, mutta olin lukevinani, että jos karbonaattikovuus on yli 3, ei vettä saa happamemmaksi (esim. hiivapullomenetelmällä). Miten sitten alentaa karbonaattikovuutta kotikonstein, vai onko se edes mahdollista?

Asun vantaalla ja muutamalla tässä lähellä asuvilla tutuillani (sama vesi) on vesi sellaista, jota itselleni haluaisin (hapanta, pH n. 6.5 - 7 ja pehmeää), mutta miksi oi miksi ei sitten minun akkiksessani sitä ole... Vedenvaihdoissa laitan veden suoraan hanasta ämpäriin ja akvaarioon, en lisäile mitään aineita.
Akvaario on 240-litraa ja kalasto seuraava:
n. 10 intiaanisulkaa
n. 10 kirsikkabarbia
2 partamonnia
2 avainkirjoahventa
Lisäksi pohjalla muutamia piikkisilmiä

Kasveja ei tällä hetkellä kovin paljoa, vallisneriaa ja anubiasta hieman, liekö vaikuttavat...

Vesi on kylläkin akvaariossani pehmeää (gh viime mittauksessa 4).

Osaisiko kukaan neuvoa?

[Sami]

Asun vantaalla ja muutamalla tässä lähellä asuvilla tutuillani (sama vesi) on vesi sellaista, jota itselleni haluaisin (hapanta, pH n. 6.5 - 7 ja pehmeää), mutta miksi oi miksi ei sitten minun akkiksessani sitä ole... Vedenvaihdoissa laitan veden suoraan hanasta ämpäriin ja akvaarioon, en lisäile mitään aineita.

Oletko mitannut hanavetesi KH:n ?

[Holstedt]

Kenties jonkinasteinen turvesuodatus saattaisi muuten olla kaloillesi hyödyksi, mutta nuo vesiarvot ovat mielestäni ihan ok tuolle kalastolle. Eli en näe tarvetta ihmetellä pH:n muuttamista.

[Snobe]

Hanaveden kh oli 5. Akvaariossa siis tuo kuusi, mittasin vielä uudestaan...

Olen laittamassa joululoman aikana satalitraista akvaariota käyntiin ja sinne siirtäisin kirsikat, sekä haluaisin pohjalle myös joitakin monnisia.
Täältä vähän aikaa sitten kysellessäni, suositteli joku ainakin kirsikoille hieman happamempaa vettä, eikä myöskään suositellut monnisia tähän nykyiseen veteeni (eli ilmeisesti saisi olla happamempaa myös noille monnisille?).

[kankaanp]

Karbonaattikovuutta pitäisi pystyä periaatteessa laskemaan pelkästään käyttämällä vedenvaihdossa keitettyä vettä osana uutta vettä. Karbonaattikovuushan muodostuu nimenomaan hiilidioksidin ja hiilihapon dissosioitumistuotteista, karbonaatista, vetykarbonaatista ja bikarbonaatista. Jos minun järkeni yhtään toimii tässä tasapainossa niin väittäisin että myös pH laskee samalla koska veden puskurointikyvyn pitäisi heiketä hiilihappopuskurin heiketessä. Hiilihappopuskurin "luonnollinen" pH on 7-7,5 välillä (7,2-7,4 muistaakseni). Ihan mutkatonta tämä ei ole koska myös karbonaatteja tulee veteen muistakin lähteistä ja muutos vaatii aikaa (mikä nyt ei ole ollenkaan huono juttu, ei se matka vaan se nopeus tappaa).

[Snobe]

Olisiko tällä keitetyn veden käyttämisellä pitkäaikaisia vaikutuksia, esim. jos pidemmän aikaa lisää keitettyä vettä tavallisen sekaan (ja jos se todella laskisi karbonaattikovuutta) aina vaihtojen yhteydessä, niin muodostuisiko se "pysyväksi" niin, ettei pidemmän päälle joka vedenvaihdossa tarvitsisi tuota keitettyä vettä lisätä?

Tosin eipä tuo mikään kamala työ olisi, ainakaan vielä satalitraisen kanssa.

[kankaanp]

Mikäli hanasta tulevan veden laadussa ei tapahdu muutoksia (karbonaattikovuus laske) niin kyllä, joudut keittämään osan vedestä joka kerta. Vaihtoehdot (ioninvaihto, tislaus, kääteisosmoosi) ovat "hiukan" kalliimpia. Olen tosin joskus kuullut myös sadeveden käyttämisestä tähän, mutta ei taida toimia talvella ja voipi olla että sisältää melkoisen määrän kaikenlaista haitallista ainakin kaupungeissa ja niiden lähistöllä. Veden keittäminenkään ei välttämättä tuota toivottua tulosta, mutta parempaa vinkkiä minulla ei ole antaa.

On vain niin että talousvesikin on alueensa geologian ja muiden ympäristötekijöiden (plus tietysti vesilaitoksen käsittelyn) tuote, jonka kaikki ominaisuudet ovat jotenkin riippuvaisia toisistaan.

Nyt kun sitä tarkemmin ajattelen, niin miksi ihmessä vesi on siellä niin karbonaattipitoista? Yleensähän talousvedestäkin pyritään vähentämään karbonaatteja...

[Snobe]

Meitin hanassa täytyy olla jotain vikaa...

No, täytyypä sitten koittaa tuota veden keittelyä ja vaikka turvetta, jospa saisin uuden akkiksen vettä edes sen verran happamaksi, että nuo kirsikat viihtyisivät hyvin ja voisin ottaa myös monnisia...

Kiitokset vinkeistä!

[jarvij]

Hei!
Minä en oikein sisäistä tätä veden keittämistä. Kun veden karbonaattikovuus aiheutuu vaikkapa kalsiumvetykarbonaatista (siis vetykarbonaatista), ja vesi keitetään, poistuu hiilidioksidia ja vetykarbonaatista muodostuu karbonaattia (kalsiumkarbonaattia). Aikoinaan mm. höyrykoneaikaan tämä karbonaatti saostui kattiloihin kattilakiveksi, mutta nythän se kaadetaan veden keittämisen jälkeen akvaarioon, sillä kerrallaan sitä muodostuu varsin vähän (muutama milligramma litraa kohti). Kun vesi sitten vaikkapa turveuutteella muutetaan happameksi, tuo kalkkiliete liukenee ja ollaan tilanteessa ennen veden keittämistä.

Vai enkö ole ymmärtämyt ajatusta kokonaan.

[kankaanp]

Turve ei kuulunut millään tavalla minun suunnitelmaani.

Minä en olisi ollenkaan pahoillani jos Kuopion vesikin olisi noin kovaa, koska noissa lukemissa hiilidioksidin liukeneminen akvaarioveteen on myös huomattavasti parempi kuin näissä kuopiolaisissa (KH 1,5 (1-2); CO2 hiilidioksilevittimen kanssa parhaimmillaankin alle 10 mg/l, yleensä alle 5 mg/l).

Mutta mitä keittämiseen tulee niin sehän poistaa vapaan hiilidioksidin vedestä, mikä saa aikaan heilahduksen hiilihappopuskurissa; kun toisessa päässä hiilidioksidia poistuu, tapahtuu karbonaatti päästä siirtymistä kohti hiilihappoa ja hiilidioksidia tasapainon palauttamiseksi. Joka tapauksessa osa puskurin muodostavasta haposta (CO2 tai hiilihappo) on poistunut jolloin puskuri on heikentynyt. Samalla jotain pitäisi tapahtua myös pysyvälle kovuudelle koska sen muodostavat suolat (kalsium ja magnesium sulfaatit ja karbonaatit) ovat niukka liukoisia ja liukenevat paremmin hiilihappoiseen kuin hiilihapottomaan veteen. Jos hiilidioksidi pitoisuus alenee, vähenee myös hiilihappo ja kovuutta muodostavia suoloja sakkautuu. Ja kuten Jukka totesi: jos jokin muu tekijä, esimerkiksi turve tai hiilihappo, happamoittaa vettä ne liukenevat jälleen ja ollaan lähtöruudussa eli sakkautuneita suoloja pysty poistamaan. Tislattuvesi on tietysti varma, mutta kallis vaihtoehto...

Miten merkittäviä edellä esitetyt muutokset ovat riippuu tietenkin lähtökohdasta: kovassa (molemmissa merkityksissä) vedessä on enemmän liuenneita karbonaatteja ja maa-alkalimetalleja joten hiilihappopuskurissa tapahtuvat muutokset näkyvät selvemmin.

Akvaarioveden tasapainon ymmärtää paremmin kun käsittelee sitä sarjana erilaisia puskureita (hapon ja sen suolan liuoksia). Hiilihappo ja fosfaattipuskuri ovat varmasti tärkeimmät ja ne muodostavatkin keskeisimmät vesiparametrit (pH, KH, GH, CO2). Olennaisinta on juuri dynaaminen vuorovaikutus: mitään veden ominaisuutta ei voi muuttaa aiheuttamatta muutosta tasapainossa ja siirtymää myös muissa ominaisuuksissa.

[jarvij]

Akvaarioveden tasapainon ymmärtää paremmin kun käsittelee sitä sarjana erilaisia puskureita (hapon ja sen suolan liuoksia). Hiilihappo ja fosfaattipuskuri ovat varmasti tärkeimmät ja ne muodostavatkin keskeisimmät vesiparametrit (pH, KH, GH, CO2). Olennaisinta on juuri dynaaminen vuorovaikutus: mitään veden ominaisuutta ei voi muuttaa aiheuttamatta muutosta tasapainossa ja siirtymää myös muissa ominaisuuksissa.

Tämä on erinomainen oppilause niille, jotka lähtevät muuttelemaan vedenlaatua suhteellisen mielivaltaisesti. Muutetaan jotain arvoa, ja ihmetellään sitten mites siinä nyt noin kävi

Vesikemian perusteet on syytä ainakin jossain määrin hallita ennen arvojen muuttamista.
"Kaikki vaikuttaa kaikkeen" on siis syytä painaa visusti mieleen.

[Snobe]

Tuntuupa monimutkaiselta nämä vesikemiajutut.
Mutta opiskelu jatkukoon, ehkä vielä joku päivä niistä olen perillä... ja saan tietysti myös lukion kemiankurssista kiitettävän!

[Muho]

Ajattelin CO2:ta painepullosta...auttaisiko?
Minun ongelma, on että hana-pH on 6,6 mutta akvaariossa se nousee 7,1:een! Kasveja on melko paljon verrattuna kaloihin. KH on n.3-4. Ajattelin, että hiilidioksidi häipyy vedestä, ja sitä olisi hyvä lisäillä...
Mitä mieltä olette?

[jarvij]

Hei!
Noinkin pienessä karbonaattikovuudessa rittänee pari kolme 1,5 litran hiivatepulloa.

Joillakin ovat hiivatteet menneet akvaarioon. Siihen vaivaan olisi varmaan auttanut kaasun pesupillo eli toinen tyhjä pullo hiivatepullon viressä. Sen korkissa olisi kaksi reitää, joitta putket. Toisesta kaasu menee pulloon ja toisesta jatkaa matkaansa akvaarioon. Mikäli hiivatepullo kuohuisi yli, täyttyisi tua varapullo ensin ja mahdollisesti letkujen tukkeutuminen estäisi isommat vahingot akvaariossa, joskaan eivät ehkä akvaarion vieressä.

Tuo toinen pullo voisi todellakin toimia kaasunpesupullona, jos sen pohjalla olisi vettä ja kaasua tuova letku (putki) ulottuisi lähelle tuon pullon pohjaa ja siis veteen. Lähtevä letku lähtisi mahdollisimman ylhäältä.

Tiivistettäviä liitoksia olisi toki vähän enemmän.

[Muho]

Hei!
Noinkin pienessä karbonaattikovuudessa rittänee pari kolme 1,5 litran hiivatepulloa.

Joillakin ovat hiivatteet menneet akvaarioon. Siihen vaivaan olisi varmaan auttanut kaasun pesupillo eli toinen tyhjä pullo hiivatepullon viressä. Sen korkissa olisi kaksi reitää, joitta putket. Toisesta kaasu menee pulloon ja toisesta jatkaa matkaansa akvaarioon. Mikäli hiivatepullo kuohuisi yli, täyttyisi tua varapullo ensin ja mahdollisesti letkujen tukkeutuminen estäisi isommat vahingot akvaariossa, joskaan eivät ehkä akvaarion vieressä.

Tuo toinen pullo voisi todellakin toimia kaasunpesupullona, jos sen pohjalla olisi vettä ja kaasua tuova letku (putki) ulottuisi lähelle tuon pullon pohjaa ja siis veteen. Lähtevä letku lähtisi mahdollisimman ylhäältä.

Tiivistettäviä liitoksia olisi toki vähän enemmän.

Hmmmm...en pahemmin ole noita tee-se-itse-miehiä, ehkä ostan ihan kaupasta...eikun hetkinen, saako noita käymispulloja kaupasta, vai ovatko ne niitä painehiilidioksidipulloja, vai mitä ovatkaan...mikähän olisi hyvä valinta pulloksi kaupasta?

[mjalava]

Tähän pullokysymykseen minäkin osaan jo vastata. Juu, niitä pulloja saa kaupasta. Ne on yleensä täytetty jollain hiilidioksidipitoisella liemellä, kuten kokiksella tai jaffalla. Eli siis tähän tarkoitukseen sopivat erinomaisesti 1,5 l limupullot, tuskin kovin sopivia valmiina saakaan. Se askartelun tarve on kyllä todella rajallista. Reikä korkkiin ja liimataan siihen letku. Itse laitoin oikein high-tech-virityksen, ostin Etolasta sellaisen letkuliittimen joka on tarkoitettu kahden samanpaksuisen letkun liittämiseen päittäin ja liimasin sen korkkiin kuumaliimalla. Pysyy hyvin ja letkun voi tarvittaessa irrottaa. Voi sen letkun liimata suoraankin. Sitten siellä akvaarion puolella on valinnanvaraa, mulla siellä on vaan Tetran kaupallinen CO2-levitin. Ei kai kovin tehokas 320-litraseen, mutta riittää mittailujeni mukaan pitämään pH:n haluttuna kun sen laittaa lähelle pohjaa.

Tuota jarvij:n pesupulloviritystä olen itsekin harkinnut, saapa nähdä tuleeko tehtyä ennen vai jälkeen kun vahinko on tapahtunut...

Mika

[Muho]

Entäpä miten se hiilidioksidi sitten kulkeutuu sinne akvaan? Pitääkö pullon olla kvaariota korkeammalla, ja millainen kaasukello letkun toisessa päässä tulee olla? (sikäli jos olen oikein ymmärtänyt, että kaasukello on se muovi...jutska akvaariossa . Siis se...muovinen ontto, onko se nyt sylinteri, vai...joo hei se on putki, minkä toiseen päähän liitetään tiiviisti letku. Sokea kana on löytänyt jyvän

[Muho]

Luinkin tässä jo jjärven sivuilta tuon hiivakäymisen (onko sana "hiivate" kirjoitusvirhe vaiko yhdistelmä "liivate&hiiva"?)
Paljonkos noiden ohjeiden kokoinen levitin laskee pH:ta akvaarioss, jossa KH on 2-3? (se onkin hiukkasen alempi, mitä aikaisemmin mainitsin, ks. "Hoito ja ongelmat (oliko se se?) ja sieltä Tetran KH-testi-tulkinnanvarainen juttu!)
Mistäpä noita järven sivuilla mainittuja kaasukelloja saa? Paljonko ne maksavat? Ovatko ne luotettavia? (eivät siis plörtsäytä tonnia CO2:ta kerralla ulos?) Miten tuo systeemi toimisi EHEIM 2012-sisäsuodattimen ilmastus-venttiiliin liitettynä?

[mjalava]

Mä ainakin olen ymmärtänyt hiivatteen juuri hiivaliivatehäkkyrän lempinimeksi

pH:n lasku kaiketi riippuu karbonaattikovuuden lisäksi mm. levittimen tehokkuudesta, johon varmaan vaikuttaa useampi asia kuin edes osaan kuvitella. Ainakin sen asennussyvyys selkeästi vaikuttaa, lähellä pintaa tehottomampi. Paineen alla se kaasun imeytyminen nopeutuu. Mulla 50 cm syvässä 320 l avaariossa siten että Tetra-levittimen (todellakin siis vain yksi sellainen vihreä putki!) yläpää on n. 20 cm pinnan alla vaikuttaa Tetran varsin epämääräisen pH-mittaussatsin mukaan hiukan yli puoli pykälää. Ilman levitintä arvaus on "hieman reilu 7,5" ja levittimen kanssa "hieman niukka 7". Joku tolkullinen mittausjärjestely varmaan pitäisi hommata, mutta toisaalta, kasvit kasvaa niin että kuulee eikä kalatkaan ole kärsineet... mitä nyt pilkkutaudista tässä vähän aikaa, lääkekuurilla ovat, mutta se nyt tuskin meikäläisen hiilidioksidivirityksistä johtuu.

Se kaasukello siinä kuvassa on juuri tuo Tetran CO2-levitin, samanlainen kuin minulla. Maksaa minusta aika paljon, kaupasta riippuen kai pari-kolmekymppiä naurettavan pienen (11 g) hiilidioksidipullon kanssa. Toisaalta, toimii hyvin eikä vaadi kummempaa askartelua, siihen voi hiivatepullon virittää suoraan sen omalla letkulla (mikäli sen pituus riittää). Kaupasta saa myös sellaisia "kukkamaisia" lasisia levittimiä, joiden toiminnasta minulla ei ole mitään hajua. Muistaakseni joku on kehunut. Ne ovat vähän halvempia, mutta mukana ei tule letkua eikä hiilidioksidipulloa, jolla ei kyllä edes meidän altaan kokoisessa akvaariossa tee juuri mitään - pullo riitti reiluksi viikoksi. Varapullo maksaa toista kymppiä, pistää vähän mietityttämään jos parin 11 gramman pullon hinnalla täyttää viiden KILON hiilidioksidipullon... Ei järjen häivää.

Olen muuten tässä miettinyt pientä parannusta tuohon Tetra-levittimeen. Pitäisi laittaa muoviputki siten, että sen yläpää olisi aivan kalvon alla ja alapäässä olisi mutka, joka tuotaisiin tiiviisti läpi kaasukellon reunasta sen alareunan lähellä. Ajatuksena se, että hiilidioksidi on ilmaa raskaampaa, joten kun varsinkin alkuvaiheessa hiivatesysteemin tuottama kaasu on varsin epäpuhdasta, käy pian niin että kelloon "rikastuu" muita, tässä yhteydessä hyödyttömiä kaasuja. Tuon putken avulla "vuotokaasu" otettaisiin aina kellon yläreunasta.

Mika

[Muho]

Eli joo, siis---
Eiköhän Hesan Akvaariokeskuksesta löydy tarvittava kello, ja Etolasta letkua...Petri Viskari osaa varmasti neuvoa ostaessa, minä en kyllä mitään pikku kaasupulloja tartte, hiivatteen teen itse...halvalla. Riittääkö siitä kaasua tosiaan kuukaudeksi, kuten jjärven sivulla sanotaan?
Kiitos.

[Muho]

Itse laitoin oikein high-tech-virityksen, ostin Etolasta sellaisen letkuliittimen joka on tarkoitettu kahden samanpaksuisen letkun liittämiseen päittäin ja liimasin sen korkkiin kuumaliimalla. Pysyy hyvin ja letkun voi tarvittaessa irrottaa.

Tuo alkaa jo liikkumaan niin high-tech-systeemien rajoilla, ettei NASAllakaan ole moisia...