Mitä aloittelijalle?
Valvoja: Moderaattorit
Mitä aloittelijalle?
Voisitteko kertoa seuraavat asiat tarkasti mitkä sopisi aloittelijalle:
- Akvaarion koko?
- Mitkä kasvit?
- Ja mitä kaloja?
Toiseksi mitkä kalat ovat rohkeita, vilkkaita ja sopivat aloittelijalle?
Olisin kiitollinen, jos joku auttaisi
- Akvaarion koko?
- Mitkä kasvit?
- Ja mitä kaloja?
Toiseksi mitkä kalat ovat rohkeita, vilkkaita ja sopivat aloittelijalle?
Olisin kiitollinen, jos joku auttaisi
Ensimmäinen allas kannattaa ottaa mielestäni yli satalitrainen vaikka se isolta saattaa kuulostaakin.
Kasveista ja kaloista on hankala sanoa, eikä kannatakkaan miettiä valmiiksi kalastoasi, ellet mittaa vesiarvojasi. Sitten kannattaa suunnitella kalat ja kasvit jotka viihtyvät vedessä jota siellä on tarjolla.
Kasveista ja kaloista on hankala sanoa, eikä kannatakkaan miettiä valmiiksi kalastoasi, ellet mittaa vesiarvojasi. Sitten kannattaa suunnitella kalat ja kasvit jotka viihtyvät vedessä jota siellä on tarjolla.
100-litrasta ylös päin on hyvä aloitus koko. Vanha ohjehan kuuluu että isoa on helpompi hoitaa(vesiarvot pysyvät vakaampina ym.). Kannattaa selailla keltaista pörssiä, palsta-lehteä, netin myydään palstoja niin säästää pitkän pennin. Tekniikkaa(suodattimet, lämppärit ym.) kannattaa tilata saksasta sillä se on siellä roimasti halvempaa kuin suomessa.dagny kirjoitti:- Akvaarion koko?
Suurin osa niistä kasveista mitä on myynnissä akvaariokaupoissa on helppohoitoisia kunhan valoa on riittävästi ja niitä lannoitetaan oikein.dagny kirjoitti:- Mitkä kasvit?
Sanoit että sinulla on pehmeää vettä, Didi tuossa jo ohjasikin sinut akvaariokauppaan ostamaan testejä jolla selvität vetesi happamuuden (pH) ja kovuudeen(gH ja kH). Sen jälkeen on helppo sitten miettiä mitkä kalat sopivat juuri näihin vesioloihin. Yleisesti suomessa taitaa olla pehmeää ja neutraalia vettä.dagny kirjoitti:- Ja mitä kaloja?
Monet kalat ovat rohkeita ym. kunhan vain pääsevät oikeanlaiseen kotiin. Sitten kun tiedät millainen altaasi on ja nuo vesiarvot voidaan perehtyä tuohon kalastoon enemmän.dagny kirjoitti:Toiseksi mitkä kalat ovat rohkeita, vilkkaita ja sopivat aloittelijalle?
Dagny, kysy kuitenkin jos he mittaisivat arvot siellä ja pyydä tulokset paperille. Jos paikkakuntasi liikkeet eivät mittaa vesiarvoja osta nämä testit: pH, kH, gH, nitriitti ja nitraatti.Didi kirjoitti:Mars kauppaan ostamaan vesitestejä. Välttämättömiä mitattavia ovat pH eli happamuus ja gH eli kokonaiskovuus.
Ystävällisimmistä liikkeistä sanotaan mittaavan asiakkaan vesiarvoja näytevedestä, mutta eipä ole omalle kohdalle tullut vastaan.
Ja lueskele näitä vanhoja alkeet-palstan viestejä, niistä saat hyviä vinkkejä harrastukseesi. Samoin tekniikka palstalla on tietoa esim.siitä miten tilata saksasta ym. Kirjastostakin saat apua akvaariokirjoista ja lehdessä nimeltä Akvaario Maailma on hyviä juttuja aloittelijoillekkin. Ja jos jotain epäselvää on niin kysy toki.
Vielä varoituksen sana siitä, että akvaariokauppiaihin ei kannata aina luottaa, joillekkin kauppiaille saattaa vain myynti olla tärkeintä ei se että sopivatko haluamasi kalat yhteen ym.
Ei pidä uskoa kaikkea mitä kuulee, mutta sen voi aina kertoa eteenpäin.
-
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Tästä olen opon kanssa eri mieltä. Jotkut kauppiaat pitävät akvaariokasvien seassa myynnissä myös kuivan maan kasveja, joita sitten on mahdoton saada pysymään hengissä veden alla vaikka kuinka lannoittaisi ja valaisisi.oppo kirjoitti:Suurin osa niistä kasveista mitä on myynnissä akvaariokaupoissa on helppohoitoisia kunhan valoa on riittävästi ja niitä lannoitetaan oikein.dagny kirjoitti:- Mitkä kasvit?
Myös osa ihan oikeista vesikasveista voi olla hankalia, vaativat erittäin säännöllistä lannoitusta, hyvin voimakasta valoa ja hiilidioksidilisäystä. Näitäkään ei ehkä aloittelijalle hyvillä mielin suosittelisi.
Hyviksi todettuja, helppoja aloittelijan kasveja ovat vaikkapa: Vedensuosikki, karttulehti, vesirutto, karvalehti, osa miekkakasveista, vallisneria, intianvesitähdikki, vesisaniainen, liuskavesitähdikki, monet melalehdet, konnanputki, jaavansammal, jaavansaniainen, keihäslehdet, hentorotala ja tammenlehväruoho.
Kannattaa ostaa altaaseensa kaksiputkinen valaisin (vähintäänkin) niin ei tule sitten ainakaan se valon määrä ensimmäiseksi esteeksi kasvien elämiselle.
Ja dagnyn kannattaisi kertoa mistä päin maailmaa on kotoisin, jolloin sen suunnan ihmiset osaisivat kenties opastaa mukavaan ja asiantuntevaan akvaariokauppaan sielläpäin.[/i]
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hei!
Paikkakunnan vesilaitokselta saat tietää hanasta tulevan veden laadun. Jos sen karbonaattikovuus on alhainen, niin akvaariossa sen pH laskee, kun veteen tulee erilaisia happoja: rikkihappo, typpihappo ja hiilihappoa, sekä erilaiset humushapot. Alhainen karbonaattikovuus tarkoittaa alhaista haponsitomiskykyä
Jaa mistä rikkhappoa ja typpihappoa:
Valkuaisaineet koostuvat aminohapoista, joissa on rikkiä ja typpiyhdisteitä. Bakteeritoiminnan seurauksena ne hajoavat jopa mineraaliasteelle eli sulfaateiksi ja nitraateiksi. Sulfaatit ovat rikkihapon suoloja ja nitraatit typpihapon suoloja. Ne esiintyvät vedessä ioneina ja anionit/kationit (lähinnä karbonaatit ja bikarbonaatit) sitten ratkaisee, ovatko nuo ionit suoloina vai happoina eli miten ne neutraloituvat.
Paikkakunnan vesilaitokselta saat tietää hanasta tulevan veden laadun. Jos sen karbonaattikovuus on alhainen, niin akvaariossa sen pH laskee, kun veteen tulee erilaisia happoja: rikkihappo, typpihappo ja hiilihappoa, sekä erilaiset humushapot. Alhainen karbonaattikovuus tarkoittaa alhaista haponsitomiskykyä
Jaa mistä rikkhappoa ja typpihappoa:
Valkuaisaineet koostuvat aminohapoista, joissa on rikkiä ja typpiyhdisteitä. Bakteeritoiminnan seurauksena ne hajoavat jopa mineraaliasteelle eli sulfaateiksi ja nitraateiksi. Sulfaatit ovat rikkihapon suoloja ja nitraatit typpihapon suoloja. Ne esiintyvät vedessä ioneina ja anionit/kationit (lähinnä karbonaatit ja bikarbonaatit) sitten ratkaisee, ovatko nuo ionit suoloina vai happoina eli miten ne neutraloituvat.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Niin minä kirjoitin suurin osa kasveista mitä yleisesti myydän.. Ja kun tuossa luettelet noita helppoja aloittelijoiden kasveja niin suurin osa noista taitaa olla juurikin sellaisia mitä yleisesti myydään eli on suurin osa niistä kasveista mitä akvaariokaupoissa myydän->helppoja kasveja. Ehkäpä hellsingissä on asiat toisin mutta en tunnusta nähneeni kovinkaan monia tuon listan ulkopuolelle jääviä lajeja yleisesti myynnisssä täällä päin. Ehkä tuo oli liian yleistävä käsitys että kunnollinen valo ja lannoitus riittää, tosin minulla on riittänyt, en tiedä onko minulla nyt niin vaativia kasveja mutta kuitenkin. Silti olen myös samaa mieltä Viherpeukalo Marin kanssa.Mari kirjoitti:Tästä olen opon kanssa eri mieltä.oppo kirjoitti:Suurin osa niistä kasveista mitä on myynnissä akvaariokaupoissa on helppohoitoisia kunhan valoa on riittävästi ja niitä lannoitetaan oikein.dagny kirjoitti:- Mitkä kasvit?
...
Hyviksi todettuja, helppoja aloittelijan kasveja ovat vaikkapa: Vedensuosikki, karttulehti, vesirutto, karvalehti, osa miekkakasveista, vallisneria, intianvesitähdikki, vesisaniainen, liuskavesitähdikki, monet melalehdet, konnanputki, jaavansammal, jaavansaniainen, keihäslehdet, hentorotala ja tammenlehväruoho.
Täällä muuten on jotain tietoja noista vesitesteistä: http://www.liaani.net/akvaario/aquafaq/ftests.html
Ei pidä uskoa kaikkea mitä kuulee, mutta sen voi aina kertoa eteenpäin.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Helppojen kasvien listalle lisäisin vielä liuskavesisaniaisen (Ceratopteris cornuta), joka saattaa viihtyessään vallata pian koko altaan Aikoinaan omassa pytyssä em. kasvi rehotti tosiaan kuin viimeistä päivää
Markku Varjon kirjoissa on eräänlaisia "kalataulukkoja", joista käy ilmi eri lajien pituus aikuisena, kotiseutu, lämpötilavaatimukset jne mutta myös ns. hoidon vaikeus, josta voi jotenkin suuntaa antavasti päätellä onko kala helppo vai ei.
Markku Varjon kirjoissa on eräänlaisia "kalataulukkoja", joista käy ilmi eri lajien pituus aikuisena, kotiseutu, lämpötilavaatimukset jne mutta myös ns. hoidon vaikeus, josta voi jotenkin suuntaa antavasti päätellä onko kala helppo vai ei.
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
Siis eikö tämä veden testaus kannattaisi tehdä tuosta perustetusta, kalattomasta akvaariosta? Siis siitä kypsytetystä akvaariosta.
Jos ei joku sitä jo maininnut niin yleensä punaiset tai punertavat kasvit tarvitsevat paljon valoa. Ja kasveilla on myös lämpötilarajansa, mutta luulisin että 22-26 asteessa menestyy suurin osa kasveista. Kannattaa hankkia nopeasti kasvavia kasveja. Itselläni konnaputki ja amerikankilpukka (kelluskasvi) ovat olleet tosi nopeakasvuisia.
Ja jos rahat vain sallivat niin 200 l kokoiseen akvaarioon kaloja hankittaessa valikoimakin alkaa olla suurempi, koska aika monen kalalajin vähimmäislitramäärä pyörii siinä 150 l:n paikkeilla. Tosin riittää sitä valikoimaa 100 l:aankin.
Jos ei joku sitä jo maininnut niin yleensä punaiset tai punertavat kasvit tarvitsevat paljon valoa. Ja kasveilla on myös lämpötilarajansa, mutta luulisin että 22-26 asteessa menestyy suurin osa kasveista. Kannattaa hankkia nopeasti kasvavia kasveja. Itselläni konnaputki ja amerikankilpukka (kelluskasvi) ovat olleet tosi nopeakasvuisia.
Ja jos rahat vain sallivat niin 200 l kokoiseen akvaarioon kaloja hankittaessa valikoimakin alkaa olla suurempi, koska aika monen kalalajin vähimmäislitramäärä pyörii siinä 150 l:n paikkeilla. Tosin riittää sitä valikoimaa 100 l:aankin.
"No kyllä se oikeestaan on kaunis. Jos pimeessä katsoo ja siristää silmiä."
Jos mitenkään saat rahat kasaan ja asuntoon mahtuu yms, suosittelen 300 litraista. Kuulostaa hirveän isolta, mutta muutaman kuukauden akvaariota katsottuasi vannon että olet tyytyväinen kun ostit hiukan isomman.
Tuon kokoiseen mahtuisi jo esimerkiksi:
Lehtikala pariskunta
3 Leväbarbia pitämään punalevät kurissa
Tetraparvi 6-10 kpl (ei liian pieniä jotta lehtarit eivät syö niitä, eli vaikkapa mustatetroja)
1 Partamonni rapsuttelemaan leviä
ja ehkä vielä Monnisia parvi syömään pohjalle jääneet ruoan tähteet pois 6 kpl?
Suodattimiksi vaikkapa Eheimin 2217 Classic ulkosuodatin jos Prosessionalien hinnat järkyttävät, ja joku sisäsuodatin toimittamaan mekaanista siivousta ( imemään roskat pois vedestä).
Kasvistoksi ainakin jättiläismiekkalehti ( lehtarit tykkäävät kutea sen lehdille, kasvi vie kyllä tilaa kasvaessaan, mutta on kaunis ruusukemainen), vaikkapa karttulehteä, vesitähdikkejä, vedensuosikkeja, yms, nopeakasvuisia lajikkeita aluksi, jotteivät levät saa mahdollisuutta.
Pohjaksi hiekkaa soran sijasta, helpompi hoitaa ja monniset pitävät siitä, raekoko vaikkapa 0,5-1,5 mm. Hiekka kannattaa pestä todella huolellisesti ennen akvaarioon laittoa, jottet joudu tekemään samaa uudelleen.
Hiekan alle, pohjimmaiseksi, kasvilannoitetta, vaikkapa Tetran initial stiksejä, jotta kasvisi saavat tarvitsemiaan ravinteita pohjasta. Sen takia alimmaiseksi, jotteivät nouse ylös pohjasta samentamaan vettä.
Joku viisaampi varmaan korjaa jos jossain meni pieleen.
Tuon kokoiseen mahtuisi jo esimerkiksi:
Lehtikala pariskunta
3 Leväbarbia pitämään punalevät kurissa
Tetraparvi 6-10 kpl (ei liian pieniä jotta lehtarit eivät syö niitä, eli vaikkapa mustatetroja)
1 Partamonni rapsuttelemaan leviä
ja ehkä vielä Monnisia parvi syömään pohjalle jääneet ruoan tähteet pois 6 kpl?
Suodattimiksi vaikkapa Eheimin 2217 Classic ulkosuodatin jos Prosessionalien hinnat järkyttävät, ja joku sisäsuodatin toimittamaan mekaanista siivousta ( imemään roskat pois vedestä).
Kasvistoksi ainakin jättiläismiekkalehti ( lehtarit tykkäävät kutea sen lehdille, kasvi vie kyllä tilaa kasvaessaan, mutta on kaunis ruusukemainen), vaikkapa karttulehteä, vesitähdikkejä, vedensuosikkeja, yms, nopeakasvuisia lajikkeita aluksi, jotteivät levät saa mahdollisuutta.
Pohjaksi hiekkaa soran sijasta, helpompi hoitaa ja monniset pitävät siitä, raekoko vaikkapa 0,5-1,5 mm. Hiekka kannattaa pestä todella huolellisesti ennen akvaarioon laittoa, jottet joudu tekemään samaa uudelleen.
Hiekan alle, pohjimmaiseksi, kasvilannoitetta, vaikkapa Tetran initial stiksejä, jotta kasvisi saavat tarvitsemiaan ravinteita pohjasta. Sen takia alimmaiseksi, jotteivät nouse ylös pohjasta samentamaan vettä.
Joku viisaampi varmaan korjaa jos jossain meni pieleen.
Itse vierastan tiikeribarbeja hyperaktiivisen ja jopa agressiivisen käytöksensä vuoksi. Epäilen että niiden kanssa lehtarit olisivat hätää kärsimässä. Tiikereille varmaan sopisi yhtä vauhdikas seura kuin itsekin ovat, ja joilla ei ole liian houkuttelevilta näyttäviä eviä, joita voisi napsia.
Kirsikkabarbeista en kyllä sitten tiedä mitään, muuta kuin mitä olen täältä oppinut, joten joku muu varmaan selostaa niistä tarkemmin.
Kirsikkabarbeista en kyllä sitten tiedä mitään, muuta kuin mitä olen täältä oppinut, joten joku muu varmaan selostaa niistä tarkemmin.
Juu. Tiikeribarbit ovat kyllä melko häijyjä otuksia, mutta poikkeuksiakin löytyy. Lisäksi ne saattavat innostua lehtikalojen pitkistä evistä tai jopa kasveista (hyvin harvinaista).
Tiikeribarbin sijaan suosittelisin vaikka 15 päistä viisiraitabarbiparvea (huh mikä sana), sillä mielestäni ne ovat suorastaan harvinaisen kilttejä otuksia verrattuna siihen mitä joskus väitetään. Meillä on 12 viisiraitabarbia 240 litraisessa akvassa seurana 3 helmirihmakalaa, eikä toistaiseksi lainkaan ongelmia. Mielestäni ne ovat pelkästään suloisia kun ne tulevat etulasiin toivorikkaina ruoan perään.
Kaunis punertava kala, meillä värikkäimmät yksilöt ovat lähes kirkkaanpunaisia ja raidat loistavat turkooseina!
Suosittelen.
Tiikeribarbin sijaan suosittelisin vaikka 15 päistä viisiraitabarbiparvea (huh mikä sana), sillä mielestäni ne ovat suorastaan harvinaisen kilttejä otuksia verrattuna siihen mitä joskus väitetään. Meillä on 12 viisiraitabarbia 240 litraisessa akvassa seurana 3 helmirihmakalaa, eikä toistaiseksi lainkaan ongelmia. Mielestäni ne ovat pelkästään suloisia kun ne tulevat etulasiin toivorikkaina ruoan perään.
Kaunis punertava kala, meillä värikkäimmät yksilöt ovat lähes kirkkaanpunaisia ja raidat loistavat turkooseina!
Suosittelen.
" 2+2=5 Hyvin suurilla kakkosen arvoilla. "
Minäkään en ottaisi tiikeribarbeja. Ovat luonteeltaan vähän häijynpuoleisia ja saattavat näykkiä lehtisten eviä. Mistä tulikin mieleeni, että jos aiot hankkia 180-litraisen akvaarion, niin se on vähän liian pieni lehtikaloillekin. Ylipäätään, suosittelen että ennen kuin lyöt lukkoon kalastosuunnitelmasi, käyt tutustumassa kalavalikoimiin. Kaupan on vaikka mitä kivoja lajeja, joista kirjat ja valokuvat eivät anna ollenkaan hyvää käsitystä.
Akvaariokaupoista suosittelisin sinulle käyntiä Helsingin Akvaariokeskuksessa (kun nyt kerran täällä asut).
Mutta varaa kuitenkin aikaa tähän visiittiin...
Akvaariokaupoista suosittelisin sinulle käyntiä Helsingin Akvaariokeskuksessa (kun nyt kerran täällä asut).
Mutta varaa kuitenkin aikaa tähän visiittiin...
Itse olen hankkimassa 250l akvaariota, enkä kyllä tajua miten saan siihen vedet vaihdettua, siihen lirutteluunhan menee iäisyys! Ei voi ämpäreillä hoitaa 100 litran vedenvaihtoa. Pitää hankkia letkut jotka ylettyy vessaan asti, mutta en tiedä miten saan sen letkun sitten kiinni hanaan kun taas täytän akvaariota...
En siis suosittelisi kenellekkään mitään valtavaa akvaariota. Omaa nykyistä pikkusta(65L) on niin kätevä hoitaa ku menee 20L vedenvaihtoon 10min (jos lappoan pohjan niin ehkä 15min).
En siis suosittelisi kenellekkään mitään valtavaa akvaariota. Omaa nykyistä pikkusta(65L) on niin kätevä hoitaa ku menee 20L vedenvaihtoon 10min (jos lappoan pohjan niin ehkä 15min).
..nyt en käsitä..enkä kyllä tajua miten saan siihen vedet vaihdettua, siihen lirutteluunhan menee iäisyys! Ei voi ämpäreillä hoitaa 100 litran vedenvaihtoa.
Itse pärjäsin monta vuotta 200-litrasen kanssa ämpäreillä!! Ja oli siinä jonkin aikaa myös 180-litrainenkin samaan aikaan pystyssä. Ja ihan hyvin meni ämpäreillä.
Nyt kun hommasin ton 630-litrasen, niin siihen hankin jo letkun..
Life is just a big illusion, and we all believe in it...
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hei!
Tulevana kevätkesänä pystytän 500 litran akvaarion, ja sinne "kiinalaiset kivet" somisteeksi. Tyyppiä Tanganjika-kallionlohkare. Tuollaisen akvaarion vesi vaihdetaan 50 - 75 % viikottainkahdella letkulla, ja samalla lisätään suolat!
Kalasto:
Tropheus moori Mpulungu
Lamprologus leleupi
Eretmodus cyanostictus
Julidochromis-lajeja
Cyprinochromis leptosoma Mpulungu
Mahdollisesti muutakin tarjonnan mukaan.
Tulevana kevätkesänä pystytän 500 litran akvaarion, ja sinne "kiinalaiset kivet" somisteeksi. Tyyppiä Tanganjika-kallionlohkare. Tuollaisen akvaarion vesi vaihdetaan 50 - 75 % viikottainkahdella letkulla, ja samalla lisätään suolat!
Kalasto:
Tropheus moori Mpulungu
Lamprologus leleupi
Eretmodus cyanostictus
Julidochromis-lajeja
Cyprinochromis leptosoma Mpulungu
Mahdollisesti muutakin tarjonnan mukaan.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Nyt kiinnostus heräsi - "kiinalaiset kivet"??
Dagnylle tullut hyviä ohjeita ja perustietoa eli allas yli 200 litrainen, tekniikkaa riittävästi ja tarpeeksi tehokkaasti, vesitestit ehdottomat, kasveista lempparini: vesisaniaiset ja vesitähdikit, kaloista voi koota mieleisensä - kirsikkabarbi 6 kpl min., partamonni 1-2, kuparimonninenmin. 6 kpl.
Tervetuloa hulluuden rajamaille!!
Dagnylle tullut hyviä ohjeita ja perustietoa eli allas yli 200 litrainen, tekniikkaa riittävästi ja tarpeeksi tehokkaasti, vesitestit ehdottomat, kasveista lempparini: vesisaniaiset ja vesitähdikit, kaloista voi koota mieleisensä - kirsikkabarbi 6 kpl min., partamonni 1-2, kuparimonninenmin. 6 kpl.
Tervetuloa hulluuden rajamaille!!
Ikuisuus on aina läsnä. Elämme sitä nyt. -C. Gilman
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hei!sahe kirjoitti:Nyt kiinnostus heräsi - "kiinalaiset kivet"??
Dagnylle tullut hyviä ohjeita ja perustietoa eli allas yli 200 litrainen, tekniikkaa riittävästi ja tarpeeksi tehokkaasti, vesitestit ehdottomat, kasveista lempparini: vesisaniaiset ja vesitähdikit, kaloista voi koota mieleisensä - kirsikkabarbi 6 kpl min., partamonni 1-2, kuparimonninenmin. 6 kpl.
Tervetuloa hulluuden rajamaille!!
"Kiinalaiset kivet"
Tutkippa nim. vriston juttuja. niitä on eri aiheiden alla (etsi vriston kirjoittamat jutut). Hän on kuvaillut noita kiinalaisia kiviä ja on luvannut kertoa niistä lisää. Niitä on myynnissä Kiivassa, mutta niitä voidaan toki lähettää sieltä tänne. Toivottavasti saan kuvia myös www-sivuilleni.
Toivottavasti joku maahantuoja innostuu tuomaan niitä maahan. Kyseessä ovat "Back to Nature" tyyppiset polyuretaanista tehdyt kivet, jotka eivät vedessä paina paljoa vettä enempää, mutta jotka maksavat vähemmän kuin BTN-kivet.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Minkähän hintaisia nuo ontot kivet mahtanee olla? No, anyway...
Saagelo, siihen letkuun voi liittää vaikka pikaliittimen, jonka saa joko raanaan tms. kiinni katevästi. Itse kuitenkin laiskana tökkään suihkuputken letkun tämän "lappoletkun" sisään: Siinä on tarpeeksi pikaliittimiä
Saagelo, siihen letkuun voi liittää vaikka pikaliittimen, jonka saa joko raanaan tms. kiinni katevästi. Itse kuitenkin laiskana tökkään suihkuputken letkun tämän "lappoletkun" sisään: Siinä on tarpeeksi pikaliittimiä
Ei kai kirsikka nyt niin parvikala ole. Mielestäni olen lukenut juttuja, että menisi parittainkin. Ainakaan omat kirsikkani eivät ole juurikaan osoittaneet parvikäyttäytymistä - verraten esim. leviksiin tai vaikkapa punapäätetraan.Sahe kirjoitti:... kirsikkabarbi 6 kpl min...