Tere Timppa, (ja kaikki muutkin). Joo'o, elikkä haluaisin tietää niistä altumien kudetus mahdollisuuksista. Ja tempuista kuinka se tehdään.
Täsmennän sen verran että tuleepi nuo perusasiat tietoon.
Elikkä, allas 500L. Runsas kasvillisuus, vedenvaihtoa 2-3*viikko noin 2/10. Suodatin 2260 Eheim 1900L/h 18L media tilavuus. Pidän siellä vanua, turvetta, bio-palloja ja ehfisubstraattia, jälkimmäistä n.6-7L. C 29-30 astetta, ph.6.4-6.6, no2 0 - 0,0025, no3 0-1 mg/l. Altaassa on runsas ilmastus. Ruuaksi olen antanut surviaista ja Tetra diskusta 2-3 * D (syövät kuin mielipuolet).
Parvi on kooltaan 8 yksilöä, ja nuo ovat evästä evään n. 10-13cm korkeita. Seurana niillä on jokunen cory, 6 kongon tetraa, veitsikala ja 6 sateenkaarikalaa (pieniä). Ja tietty ne pakolliset imumonnit 4 kpl.
Ps. Olen joskus saanut kiekot onnistuneesti kutemaan. joten en (kai) ole ihan newbie ?.
Kiitoksia tiedoista ja kommenteista.
Keijo Kettunen
Turku
Finland
Edit: Mukavampi lukea, kun ei ole yhdessä pötkössä. Siirretty Kalat; Kirjoahvenet - alueelle. Pehis
Luonnon Altumeista
Valvoja: Moderaattorit
Tervehdys Kekke ja tervetuloa joukkoon tummaan. Vastaan tuohon kutukysymykseen tänään myöhemmin kun olen saannut ensin sen kirjoitrttua word:illa "suurinpiirtein puhtaaksi. Mutta toten että tankki sinulla on lipulehtikaloille ( Altum Orinoco ) sopivankokoinen kudetukseen yhdelle parille...
Ja toiseksi kalasi taitavat ensikeväänä olla vielä liian nuoria kutemaan.
Palaan asiaan sen Tapion "osittain" onnistuneen kudetuksen puitteissa hiukan myöhemmin.
Trv. Timppa.
-------------------------
Ystävät saa valita itse, sukulaiset valitsee piru.
Ja toiseksi kalasi taitavat ensikeväänä olla vielä liian nuoria kutemaan.
Palaan asiaan sen Tapion "osittain" onnistuneen kudetuksen puitteissa hiukan myöhemmin.
Trv. Timppa.
-------------------------
Ystävät saa valita itse, sukulaiset valitsee piru.
Tapio Kiurun lippulehtikalojen ( Altum Orinoco ) ”osittain” onnistunut kudetus.
Mainitaan ensinnäkin että annoin Tapiolle yli 500 litran altaaseen 5 kappaletta lippulehtikaloja jotka olivat 16 kappaleen parvesta jotka olin hommannut kolmessa eri erässä pieninä kaikki noin 7 – 10 cm korkuisina. Tapiolle mennessään noin 2.5 vuotta vanhoja korkeuden kaloilla ollessa 28 - 30 cm.
Kaloista muodostui melko pian 2 pariskuntaa ja Tapio palautti ylimääräisen kalan ”saatteella pariskunnat pelaavat ylimääräisellä kalalla bingistä.”
Tapion ensimmäinen kevät lippulehtikalojen kanssa.
Tapio keräsi luonnosta runsaasti elävää ruokaa kaloilleen vaihtaen ahkerasti vettä (kraanavettä ph:ta hapolla sopivaksi säätäen.)
Kalat kutivat muistaakseni ensimmäisenä keväänä kaksi tai kolme kertaa kudun onnistumatta ja sitten Tapiolta jo alkoi mennä usko sekä elävä ruoka alkoi luonnosta olla kortilla. Huomautuksena että vain toinen pariskunnista kuti. Vesiarvot näissä kuduissa olivat suurin piirtein seuraavanlaiset.
Ph 6 sähkönjohtavuus 150-170 mikrosiimensiä, lämpötila 30c. Mainittakoon ettei muita arvoja mitattu.
Loppusyksy sekä talvi meni Tapiolla kalojen kanssa normaalisti kaloja monipuolisesti syötellen ja vettä säännöllisesti vaihtaen. Tapio syötti myös elävää ruokaa talvellakin = pätkittyjä punaisia lehtikomposti matoja.
Sitten oltiinkin keväässä 2001.
Tapio alkoi pitämään kaloille ”paastoa vettä harvemmin vaihtaen” paasto noin 4 viikkoa. Samalla ottaen minulta käänteisosmoosin lainaan.
Kun lätäköistä keväällä alkoi saamaan elävää hyttysentoukkaa alkoi Tapio syöttää pienillä annoksilla aloittaen sitä kaloille sekä pikkuhiljaa vähän vettä vaihtaen. ( Käänteisosmoosivettä. )
Kaloja siis paaston jälkeen alettiin syöttää elävällä ruualla ja vettä alettiin vaihtaa joka päivä aloittaen pienillä käänteisosmoosivedenvaihdoilla vaihdettavan veden määrää pikkuhiljaa lisäten niin että lopussa Tapio vaihtoi vettä 530 litran altaaseen 200 litraa päivässä syöttäen kaloille niin paljon elävää ruokaa kuin kalat söivät.
Tähtäimessä olivat tulevaan kudetukseen. Ph 5. Sähkönjohtavuus 30 mikrosiimensiä. Lämpötila 30c.
Nämä samat vesiarvot olivat myös Ruotsalaisella kaverilla jonka nimeä en muista kun onnistui kudettamaan aikoinaan Tukholmassa lippulehtikalojaan kerran onnistuneesti.
Edellisvuodesta oppia ottaen Tapio poisti ylimääräisen parin altaasta. Ja teki kaloille kutualustan katajakäkkärään samaan kohtaan kuin kalat olivat edellisvuotena kutenneet. Tapio huomasi että kun naaras kuti ohueen katajanoksaan niin mätimunia meni päällekkäin useampaan kerrokseen ja paljon mätimunia tippui akvaarion pohjalle monnien ruuaksi. Kutualusta oli valmistettu Uponorin harmaasta putkesta surffilaudan mallinen hieman kaareva ( tietenkin ) pituus noin 25 – 30 cm paksuimmalta kohtaa kutualustan leveys noin 10 cm. Jonka hän kiinnitti samaan kohtaan kuin kudut edellisenä keväänä oli tapahtunut.
Tähän väliin on pakko pistää virheet joita ei osannut odottaa. Joka yrittää lippulehtikaloja kudettaa kannattaa poistaa kutuakvaariosta kaikki muut kalat pariskuntaa lukuun ottamatta. Syy tähän selviää myöhemmin.
Kaloja siis syötettiin kokoajan elävällä ruualla vettä vaihtaen 200 litraa päivässä vesiarvojen olessa
Ph 5. Sähkönjohtavuus 30 mikrosiimensiä. Lämpötila 30c.
Kalat kutivat tällä systeemillä kaksi kertaa näistä toisen minä kävin kuvaamassa videolle mutta kumpikin kutu oli hedelmöittymätön.
Mätimunien määrä on aikuisella lippulehtikala naaraalla pitkälle yli 1000 mätimunaa / kutu. Kutusyklin naaraalla ollessa noin 30 vuorokautta.
Yritys nro. 3.
Tapio vaihtoi kolmanteen kutuun toisesta parista uroksen joka oli tilapäisessä sijoituksessa viljelypaikassamme.
Tapio epäili hyväksyykö naaras uuden uroksen mutta kalat elivät altaassa aivan normaalisti syöden mutta muuten toisistaan suuremmin välittämättä. Edelleen vettä vaihdettiin 200 litraa / päivä.
Vihdoin viimein tuli päivä kun naaras alkoi osoittaa kutuinnokkuutta alkaen puhdistaa kutualustaa ja uroskin yhtyi leikkiin eikä naaras ajanut urosta pois eli hyväksyi tämän. Mäti / maidin asetusputkien pikkuhiljaa esille työntyessä pari puhdisti kutualustaa raivokkaasti. Mäti / maitiputkien kokonaan esilletulo kaloilla kestää noin vuorokauden joten kutu ei tapahdu nopeasti.
Kalat kutivat normaalisti ja kun kutu oli tapahtunut jonkin ajajan kuluttua Tapio suojasi kudun siitä syystä että edellisillä kerroilla uros oli syönyt osittain kudun ennen kuin Tapio oli sitä kerennyt suojata. Tapio sijoitti kudun lievään virtaukseen valutus suodattimen alle että mätimunilla olisi mahdollisimman happirikasta vettä.
Poikaset kuoriintuivat noin kahden vuorokauden kuluttua. Tapion arvion mukaan 400 – 500 kappaletta.
Poikaset olivat kuoriintuneet aikaisin aamulla Tapio läksi töihin kello seitsemäksi aamulla tyytyväisenä totta kai elävistä lippulehtikalan poikasista. Ajatellen että siirtää poikaset emoiltaan varmuuden vuoksi pois erilliseen altaaseen joka olisi täytetty kutuakvaarion vedellä kun palaa illalla töistä.
Tapio tuli töistä tarkasti tilanteen, prkele poikasia oli kutualustassa enää arviolta 20-30 kappaletta ja akvaarion pohjalla muutama. corydorasmonnit olivat saaneet juhla aterian.
Kiireesti korjaamaan asia mitä enää pelastettavissa on eli poikasille valmistamaan pieni allas jonka Tapio täytti kutuakvaarion vedellä laittaen vesiolosuhteet muutenkin kutuakvaariota vastaaviksi.
Poikasten hoito mitkä jäi henkiin oli Tapiolle enää oikeastaan rutiinia jonka hän on saanut kiekkokaloja kasvatessaan.
Nyt poikasia on kasvamassa lippulehtikaloista Tapiolla 20 kappaletta niiden tämänhetkinen koko on noin 4 cm pituus korkeus 7 - 8 cm.
Nyt varmasti monella tekee mieli kysyä miksi kutu suojattiin, miksi poikaset siirrettiin emoilta pois, miksi muita kaloja ( corydorakset ja pari purjesampimonnia ) ei poistettu etukäteen kutuakvaariosta jne…
Yhteen asiaan vastaan jo etukäteen. Tapiolla on akvaarioonsa tehty silikoonamalla luonnonkorkista osatausta ( suodattimen imuputket jne saatu näin kätevästi piiloon ) jossa on koloja jonne corydorakset pääsevät piiloon ja altaan olisi joutunut tyhjentämään kokonaan kaikkien coryjen poistamiseksi.
Ja noihin loppuihin vastaan kokeilkaa itse kudettaa villejä lippulehtikaloja ja tehkää viisaammin. Tapio on päättynyt näihin ratkaisuihin edellisten epäonnistumisien myötä.
Ensikeväänä Tapio aikoo vielä kokeilla uudestaan sen verran epäonnistuminen / osittainen onnistuminen jäi häntä kaivelemaan.
Edit - Timppa. Lisäsin kaloista kuvan omasta kotialtaastani.
-------------------------
Ystävät saa valita itse, sukulaiset valitsee piru.
Muokattu - Timppa on 05/11/2001 14:02:51
Mainitaan ensinnäkin että annoin Tapiolle yli 500 litran altaaseen 5 kappaletta lippulehtikaloja jotka olivat 16 kappaleen parvesta jotka olin hommannut kolmessa eri erässä pieninä kaikki noin 7 – 10 cm korkuisina. Tapiolle mennessään noin 2.5 vuotta vanhoja korkeuden kaloilla ollessa 28 - 30 cm.
Kaloista muodostui melko pian 2 pariskuntaa ja Tapio palautti ylimääräisen kalan ”saatteella pariskunnat pelaavat ylimääräisellä kalalla bingistä.”
Tapion ensimmäinen kevät lippulehtikalojen kanssa.
Tapio keräsi luonnosta runsaasti elävää ruokaa kaloilleen vaihtaen ahkerasti vettä (kraanavettä ph:ta hapolla sopivaksi säätäen.)
Kalat kutivat muistaakseni ensimmäisenä keväänä kaksi tai kolme kertaa kudun onnistumatta ja sitten Tapiolta jo alkoi mennä usko sekä elävä ruoka alkoi luonnosta olla kortilla. Huomautuksena että vain toinen pariskunnista kuti. Vesiarvot näissä kuduissa olivat suurin piirtein seuraavanlaiset.
Ph 6 sähkönjohtavuus 150-170 mikrosiimensiä, lämpötila 30c. Mainittakoon ettei muita arvoja mitattu.
Loppusyksy sekä talvi meni Tapiolla kalojen kanssa normaalisti kaloja monipuolisesti syötellen ja vettä säännöllisesti vaihtaen. Tapio syötti myös elävää ruokaa talvellakin = pätkittyjä punaisia lehtikomposti matoja.
Sitten oltiinkin keväässä 2001.
Tapio alkoi pitämään kaloille ”paastoa vettä harvemmin vaihtaen” paasto noin 4 viikkoa. Samalla ottaen minulta käänteisosmoosin lainaan.
Kun lätäköistä keväällä alkoi saamaan elävää hyttysentoukkaa alkoi Tapio syöttää pienillä annoksilla aloittaen sitä kaloille sekä pikkuhiljaa vähän vettä vaihtaen. ( Käänteisosmoosivettä. )
Kaloja siis paaston jälkeen alettiin syöttää elävällä ruualla ja vettä alettiin vaihtaa joka päivä aloittaen pienillä käänteisosmoosivedenvaihdoilla vaihdettavan veden määrää pikkuhiljaa lisäten niin että lopussa Tapio vaihtoi vettä 530 litran altaaseen 200 litraa päivässä syöttäen kaloille niin paljon elävää ruokaa kuin kalat söivät.
Tähtäimessä olivat tulevaan kudetukseen. Ph 5. Sähkönjohtavuus 30 mikrosiimensiä. Lämpötila 30c.
Nämä samat vesiarvot olivat myös Ruotsalaisella kaverilla jonka nimeä en muista kun onnistui kudettamaan aikoinaan Tukholmassa lippulehtikalojaan kerran onnistuneesti.
Edellisvuodesta oppia ottaen Tapio poisti ylimääräisen parin altaasta. Ja teki kaloille kutualustan katajakäkkärään samaan kohtaan kuin kalat olivat edellisvuotena kutenneet. Tapio huomasi että kun naaras kuti ohueen katajanoksaan niin mätimunia meni päällekkäin useampaan kerrokseen ja paljon mätimunia tippui akvaarion pohjalle monnien ruuaksi. Kutualusta oli valmistettu Uponorin harmaasta putkesta surffilaudan mallinen hieman kaareva ( tietenkin ) pituus noin 25 – 30 cm paksuimmalta kohtaa kutualustan leveys noin 10 cm. Jonka hän kiinnitti samaan kohtaan kuin kudut edellisenä keväänä oli tapahtunut.
Tähän väliin on pakko pistää virheet joita ei osannut odottaa. Joka yrittää lippulehtikaloja kudettaa kannattaa poistaa kutuakvaariosta kaikki muut kalat pariskuntaa lukuun ottamatta. Syy tähän selviää myöhemmin.
Kaloja siis syötettiin kokoajan elävällä ruualla vettä vaihtaen 200 litraa päivässä vesiarvojen olessa
Ph 5. Sähkönjohtavuus 30 mikrosiimensiä. Lämpötila 30c.
Kalat kutivat tällä systeemillä kaksi kertaa näistä toisen minä kävin kuvaamassa videolle mutta kumpikin kutu oli hedelmöittymätön.
Mätimunien määrä on aikuisella lippulehtikala naaraalla pitkälle yli 1000 mätimunaa / kutu. Kutusyklin naaraalla ollessa noin 30 vuorokautta.
Yritys nro. 3.
Tapio vaihtoi kolmanteen kutuun toisesta parista uroksen joka oli tilapäisessä sijoituksessa viljelypaikassamme.
Tapio epäili hyväksyykö naaras uuden uroksen mutta kalat elivät altaassa aivan normaalisti syöden mutta muuten toisistaan suuremmin välittämättä. Edelleen vettä vaihdettiin 200 litraa / päivä.
Vihdoin viimein tuli päivä kun naaras alkoi osoittaa kutuinnokkuutta alkaen puhdistaa kutualustaa ja uroskin yhtyi leikkiin eikä naaras ajanut urosta pois eli hyväksyi tämän. Mäti / maidin asetusputkien pikkuhiljaa esille työntyessä pari puhdisti kutualustaa raivokkaasti. Mäti / maitiputkien kokonaan esilletulo kaloilla kestää noin vuorokauden joten kutu ei tapahdu nopeasti.
Kalat kutivat normaalisti ja kun kutu oli tapahtunut jonkin ajajan kuluttua Tapio suojasi kudun siitä syystä että edellisillä kerroilla uros oli syönyt osittain kudun ennen kuin Tapio oli sitä kerennyt suojata. Tapio sijoitti kudun lievään virtaukseen valutus suodattimen alle että mätimunilla olisi mahdollisimman happirikasta vettä.
Poikaset kuoriintuivat noin kahden vuorokauden kuluttua. Tapion arvion mukaan 400 – 500 kappaletta.
Poikaset olivat kuoriintuneet aikaisin aamulla Tapio läksi töihin kello seitsemäksi aamulla tyytyväisenä totta kai elävistä lippulehtikalan poikasista. Ajatellen että siirtää poikaset emoiltaan varmuuden vuoksi pois erilliseen altaaseen joka olisi täytetty kutuakvaarion vedellä kun palaa illalla töistä.
Tapio tuli töistä tarkasti tilanteen, prkele poikasia oli kutualustassa enää arviolta 20-30 kappaletta ja akvaarion pohjalla muutama. corydorasmonnit olivat saaneet juhla aterian.
Kiireesti korjaamaan asia mitä enää pelastettavissa on eli poikasille valmistamaan pieni allas jonka Tapio täytti kutuakvaarion vedellä laittaen vesiolosuhteet muutenkin kutuakvaariota vastaaviksi.
Poikasten hoito mitkä jäi henkiin oli Tapiolle enää oikeastaan rutiinia jonka hän on saanut kiekkokaloja kasvatessaan.
Nyt poikasia on kasvamassa lippulehtikaloista Tapiolla 20 kappaletta niiden tämänhetkinen koko on noin 4 cm pituus korkeus 7 - 8 cm.
Nyt varmasti monella tekee mieli kysyä miksi kutu suojattiin, miksi poikaset siirrettiin emoilta pois, miksi muita kaloja ( corydorakset ja pari purjesampimonnia ) ei poistettu etukäteen kutuakvaariosta jne…
Yhteen asiaan vastaan jo etukäteen. Tapiolla on akvaarioonsa tehty silikoonamalla luonnonkorkista osatausta ( suodattimen imuputket jne saatu näin kätevästi piiloon ) jossa on koloja jonne corydorakset pääsevät piiloon ja altaan olisi joutunut tyhjentämään kokonaan kaikkien coryjen poistamiseksi.
Ja noihin loppuihin vastaan kokeilkaa itse kudettaa villejä lippulehtikaloja ja tehkää viisaammin. Tapio on päättynyt näihin ratkaisuihin edellisten epäonnistumisien myötä.
Ensikeväänä Tapio aikoo vielä kokeilla uudestaan sen verran epäonnistuminen / osittainen onnistuminen jäi häntä kaivelemaan.
Edit - Timppa. Lisäsin kaloista kuvan omasta kotialtaastani.
-------------------------
Ystävät saa valita itse, sukulaiset valitsee piru.
Muokattu - Timppa on 05/11/2001 14:02:51
Kekke kirjoitti:Suuri kiitos vastauksesta ja vaivannäöstäsi. Kaikesta showsta ja sadetansseista huolimatta yritän saada nämä kutemaan, saattavat tosiaan olla ensikeväänä siihen liian nuoria. Mutta sitten vaan ootellaan.
Ei muuta kuin työniloa ja onnea yritykseen, aika ei ainakaan käy pitkäksi ensikeväänä...
Itsekkin yritin kokeilla viimekeväänä kudetusta kaloilla tuossa ylläolevassa entisessä altaassani, pian huomasin että edes yli 900 litran akvaario ei ollut kahdelle lippulehtikalapariskunnalle tarpeeksi suuri.
Lippulehtikalat ovat erittäin agresiivisia kaikkia kaloja kohtaan kun rupeavat kutupuuhia virittelemään.
Minä en poistanut alkuun kuin kiekkokalat altaastani, sitten jouduin poistamaan seuraavaksi loput lippulehtikalat mutta siitähuolimatta leväbarbit ja corydorakset saivat urokselta armotonta kyytiä vaikka kalat eivät minulla kutuunasti koskaan päässeetkään kun myin altaani pois.
Ja toinen asia ettei minulla varmasti olisi onnistumisen mahdollisuutta kaloillani olisi ollutkaan koska käytin vedevvaihdoissa pelkkää kraanavettä ja vaihdoin sitäkin paljon vähemmän kuin Tapio kuten olen tuolla yllä kertonut.
Toivotaan Kekke että hallitus "ymmärtää" sinua keväällä kun viuhdot töidenjälkeen ympäri turkua lätäköltä lätäkölle hyttysentoukkia metsästäen, palataksesi kotiin vedenvaihtoon ja kaloja ruokkimaan, loppuillan k***ksiä puristellen alkavatkohan kutemaan vai eivät...
Kaksi kevättä olen Tapion kudetusta läheltä sivusta seurannut ja täytyy sanoa että siinä on Tapiolla ollut hirveä työ ja nostankin hänelle hattua sitkeys palkittiin. Saa nähdä saadaanko ensikeväänä lippulehtikaloista suomeen jo kotimainen kanta kasvamaan.
-------------------------
Ystävät saa valita itse, sukulaiset valitsee piru.