Miten muutan makeasta murtoveteen?

[Pallokala]

Hei! Minulla on 6 vuoden kokemus makeanveden akvaarioista mutten ymmärrä meriakvaarioista edes alkeita.

Minun olisi tarkoitus muuttaa puoli vuotta toiminnassa ollut 270 litran makeavesiakvaario murtovedeksi toivottavasti pian saapuvia murtoveden pallokalojani varten.
Tällä hetkellä kalastona 12 kpl nuoria papukaijapallokaloja, 3 täpläkiipijäkalaa sekä muutama partamonni. Kalat siirtyvät toiseen akvaarioon.
Eheimin ulkosuodatin sekä tavallinen loisteputkivalaisin sekä jäger-lämmitin tekniikkana. Sisustuksena hienoa hiekkaa, isoja kiviä, juurakoita, korkkia sekä useita helppohoitoisia kasveja.

Eli, jos joku voisi ystävällisesti selittää mitä välineitä minun pitää hankkia, miten valmistan veden, miten vaihdan veden ja korvaan haihtuneen veden ja muuta olennaista hoitotoimenpiteisiin kuuluvaa asiaa sekä mitkä helppohoitoiset kasvit pärjäävät murtovedessä.

Kiitoksia avusta.

[Mari Kurki]

Mitään murtovesiakvaarion perustamisesta tietämättä, otan kantaa vain kasvikysymykseen.
Murtovedessä pärjäävät ainakin karvalehti, jotkut melalehdet ja vesirutto.

[Kimmo S]

En mäkään murtovedestä mitään tiedä, mutta suolan kanssa pitää muistaa, että kaikki vehkeet on suolaa kestäviä. Esim. Akvaarion alumiinikehys ei vättämättä ole hyvä juttu. (Itselläni on alumiinikehys ja se harmittaa joka päivä

[Didi]

Murtovesi ei ole sama asia kuin merivesi. Siinä on alhaisempi suolaprosentti eli se on "makeampaa". Esimerkiksi rakkaassa (vihreässä meressä) Itämeressä suolaa on 0.3%-0.9% riippuen sijainnista. Se on murtovettä. Meriveden suolapitoisuus,esimerkiksi Atlantissa, on noin 3.5%

Ongelma ei taida olla suuri jos akvaarioon ei ennestään jää asukkeja, eli voit suoraan sekoittaa sopivan suolamäärän veteen, ilman aikasempien kalojen totuttelua. Ja sitten kun mielestäsi vesiarvot ja suolaprosentti on hyvät niin tuot uudet kalat akvaarioon. Ne metalliset laitteet kannattaa huolehtia pois suolan läheltä.

Ihan mikä tahansa suolahan sinne ei käy. Eri suolojen sopivuudesta en tiedä.

[Pallokala]

Kiitos tiedoista, olenkin lukenut että kannattaa käyttää akvaarioliikkeen suolaa ja olen myös kuullut että olisi paras jos olisi kokolasiakvaario, mutta niitä kun ei ole käytettyinä juurikaan kaupan niin en sellaista ole saanut hankittua. olen miettinyt (taas) uuden akvaarion ostoa, onko alumiinikehys siis ehdottomasti pois luettava vai onko se ihan ok?
Ja mites tuon lämmittimen suhteen, lasiahan siinä on pinta mutta olen kuullut että ainakin merivedessä täytyy olla erilainen lämmitin?

Niin ja onko niitä suolapitoisuusmittareita erilaisia vai lähinnä samalla tavalla toimivia kaikki? Että tiedän mitä hakea...

[Kimmo S]

Asioitten tutkimiseen kannattaa panostaa, ettei sitten jälkikäteen rupee ärsyttää kun osti paskaa!

Suolapitosuus mitataan esim. kelluvalla hydrometrillä. Sitten on erilaisia viisarimalleja (vissiin kyl parempi - ite en oo testannu) ja kaikista paras on digitaalinen, mutta maksaa.

Alumiinikehyksestä en oikein osaa sanoa. Itselläni sellainen on merivesiakvaariossa, mutta vielä ei oo kalat kuollut. Melkeinpä fakta on, että jossain vaiheessa alumiinin pinnotus tms. mikä siinä on kuluu pois ja se alkaa hiljaksiin reagoimaan suolan kanssa ja muodostaa jotain myrkkyjä. Itse olisin paljon tyytyväisempi jos olisin tehny lasialtaaseen. (suojasin alumiinin silikoonillla)

Suolaveden ero makeaan on se, että se johtaa sähkö paljon paremmin. Lisäksi se syövyttää jotain materiaaleja.

Lämmitin tulee vain olla sellainen, että se materiaaliensa puolesta sopii suolaveteen. (itselläni on esim. tetratec - termostaatti ihan paska (säädetty 23.5 asteeseen, pitää veden 26.9:sässä))

Se mikä ehkä kans suolaveden kanssa on hyvä, niin vikavirtasuoja! Maksaa aika vähän ja esim. isän henkikullankin saatto pelastaa kun se puutarhalammikon kanssa väsäsi ja jatkoroikka putos veteen - ainakin vikavirtasuoja laukes ja isälle ei käyny mitenkään)

[Pallokala]

Hmm... Ehkä jos annan alumiinikehysten kelvata sen aikaa että saan uuden, kehyksettömän akvaarion ostettua ja siirrän kalat sitten sinne.. onko sitten suuri homma saada akvaario toimimaan taas makealla vedellä, pitääkö esim. hiekat pestä jotta kaikki suola poistuu vai riippuuko se sitten siihen laitettavien kalojen kestävyydestä vain?

Osaisiko joku suositella akvaarioliikettä joka osaa opastaa murto-ja meriveden suhteen tarpeeksi, alueelta pääkaupunkiseutu /uusimaa?

Pienessä asuinkaupungissani on vain yksi akvaarioitakin myyvä eläinkauppa joten aina joutuu matkustelemaan pidemmälle tarvikkeiden ja kalojen perässä, jouduin juuri kuljettamaan itseni pituista loisteputkivalaisinta 70 kilometriä linja-autoja vaihdellen...

Kiitoksia vielä amon ja muut kun niin ystävällisesti autatte minua alkuun.

[Kimmo S]

Pääkaupunkiseudulla varmastikkin www.siniriutta.fi antaa hyviä vinkkejä.

Ei suolasta mitään jää, senkun vain huuhtelee makealla vedellä, niin kaiken pitäisi liueta pois. Ainakin mä luulen näin

[Mari Kurki]

Siniriutta on hyvä joo, mutta Kimi on justiinsa nyt lomilla, joten kannattanee malttaa hänen paluuseensa asti ennenkuin asioi tuolla.

[KatjaN]

Itselläni on ollut murtovesiakvaario vasta noin puoli vuotta, mutta jotain olen jo hoksannut. Alumiini kehykset tätyy kuivata hyvin jos haluaa pitää ne kunnossa. Itselläni on alumiinikehykset ja joihinkin paikkoihin on tullut samentumia, kun olen laiskesti kuivaillut. Vaikka kehykset muodostaisivatkin jotain myrkyllistä ei se kehyksistä akvaarioon hyppää. Kannattaa varautua siihen, että suodattimen bakteeristo kuolee makeasta suolaiseen siirryttäessä, ja menee se pari viikkoa kypsyessä.
Kasveista on huonoja kokemuksia (levä tukahduttaa kuoliaaksi). Murtovesiakvaarion kypsymiseen liittyy samanlaista erilaisten levien kausittaista joukkokansoitusta, kuin merivedessä. Nykyinen purkkini ollut käynnissä n.4kk. ja levät alkavat pikkuhiljaa antaa periksi. Kasveja en vielä uskalla laittaa.

[Naksu]

Tarvikkeiden hankintalistalle suosittelen ensimmäiseksi tiheysmittaria. Itselläni on viisarimalli ja mielestäni se on ollut toimiva, helppolukuinen ja riittävän tarkka. Murtoveden tiheys vaihtelee 1,002-1,007 välillä riippuen akvaarion asukeista.

Itse valmistan veden vedenvaihtojen yhteydessä sekoittamalla ensin suolan (merivesiakvaarioon tarkoitettu) pieneen määrään kädenlämpöistä vettä ja lisään tätä akvaarioon lisättävään veteen (saavissa) niin että lisättävän veden tiheys on sama kuin akvaarion veden tiheys. Kalattoman akvaarion veden voi valmistaa suoraan akvaarioon. Vastaperustetussa akvaariossa voi varautua levien vallankumoukseen mutta siitä ei kannata masentua, se menee yleensä ohi n. 6kk:ssa.

Murtoveden ominaisuus pidättää happea on huonopi kuin makean veden joten tehokas suodatus ei ole pahasta riippuen tietysti akvaarion kansoituksesta. Vesitesteja hankkiessa kannattaa tarkistaa että ne soveltuu murto/meriveteen.

Omassa akvaariossani kasveista parhaiten on viihtynyt Jättiläisvallisneria, Jaavansaniainen ja Anubias.

[Pallokala]

Kiitos. Tämä auttoikin jo paljon.
Mielenkiintoista tuo hapen kiinnittymis juttu, tällä hetkellä samassa altaassa makea vesi on ollut liian emäksistä, mittaukset osoittavat syyksi hiilidioksidin vähyyden, mikä taas johtuu siitä että kalasto on vielä niin nuoria pallokaloja, ja ostin niitä sen verran että niillä on tilaa kun ne kasvavat isoiksi, enkä voi ostaa sinne lisää kaloja koska sitten pitäisi taas päästä niistä eroon kun pallokalani kasvavat. Nyt kuitenkin kaikkien akvaarioideni järjestys menee uusiksi.