Onko vedenparannusaineessa mitään järkeä?

[savedan]

Olen aloittanut akvaarioni muutama viikko sitten, enkä ole vielä käyttänyt vedenparannusainetta. Yksi tutuistani sanoo, ettei siihen ei tarvitse tuhlata rahojaan, sillä kalat pärjää hänellä hyvin ilman sitäkin. Onko se totta?

[Jnnerjk]

Tuon käyttäminen riippuu minkälaista vettä hanasta tulee (klooripitoista, nitraattia tai nitriittiä), onko ongelmia vesiarvojen kanssa muuten. Ja eipä tuon käyttäminen kalliiksi tule, seachem primeä lisätään 5ml/200l vettä veden vaihdon yhteydessä ja 500ml pullo maksaa 20. Eli jos vaihtaa 200l vettä kerralla niin tuo pullo kestää pari vuotta.

[Teemu Salonen]

Niissä ei mitään muuta olekkaan kuin järkeä. Toki sitte taas aineella ja aineella on eroa. Jotkut ovat mielettömän kalliita ja toiset sitte taas tehottomia. Hyväksi olen itse havainnut JBL:n biotopolin ja Easylifen FFM:n.

[Koomikko]

Riippuu siitä millaista vettä akvaariossasi on kuinka hyödyllistä vedenparannusaineen käyttö on. Mitään haittaa aineen käytöstä ei ainakaan ole.
Mitkä ovat vesi arvot arvaariossa?

[Taju]

Suomessa tulee yleisesti ottaen karaanasta niin hyvälaatuista vettä, että periaatteessa ilmankin pärjää.( Paitsi jos sukarapuja halajaa, sit se kannattaa ihan aikuisten oikeesti olla käytössä.) Mainitsen tämän nyt lähinnä siksi että monessa Euroopan maassa parannusaineen käyttö on välttämättömyys ihan sen perusteella, mitä kraanasta tulee. Tämän vuoksi markkinoillakin on sen tuhannen sorttia.

Tästä huolimatta suosittelisin kuitenkin käyttöönottoa jos et oo jo vedenparannusainetta hommannut. Esim. Seachemin Prime ei kauheesti kukkaroa kevennä isommankaan altaan kanssa ja jos sattuisi käymään jotain sellaista, että kraanaveteen jotain pääsisi/vesilaitoksen toimesta lisättäisiin, niin ei tule ikäviä ylläreitä. Etenkin vanhoissa omakotitaloissa on riski, että kupariputkista liukenee kuparia veteen. Hyvä vedenparannusaine sitoo raskasmetallit ja ylimääräiset kemikaalit vedestä. Monissa vedenparannisaineissa on myöskin limakalvosuoja kaloille, joka tietenkin osaltaan pitää kalat vastustuskykyisempinä.

Eli minäkin väittäisin, että vaikkei se periaatteessä välttämättömyys ole, niin mitään haittaa ei vedenparannusaineesta oo, ja paikoin siitä on jopa hyötyä. Keksin helposti parisenkymmentä turhempaa akvaarioharrastukseen liittyvää litkua ja mööpeliä, johon rahansa saa törsättyä. (Ja multa tietenkin löytyy ne kaikki.)

Jos muuten ostat tehokkaasti raskasmetalleja sitovia litkuja, kuten Prime tai Biotopol, kannattaa nestemäinen kasviravinne kipata altaaseen vasta päivän-parin päästä vedenvaihdosta. Noi sitoo herkästi kuparin kasvilannoitteistakin.

[TiinaM]

Vesijohtovesi on käsitelty desinfiointiaineilla (kloori tai klooriamiini) joka on jo hyvä syy käyttää vedenparannusainetta. Ajoittain kun vesilaitos lisää noita vielä reilummin niin akvan hyötybakut on vaarassa. Lisäks noita vesilaitoksen lisäilyjä ei voi ennalta tietää. Samoin raskasmetallit voi olla jo pieninäkin määrinä haitallisia, esim. talon kupariputket. Sukaravut on sille herkkiä, mut on kalojakin jotka reagoi herkemmin ku toiset. Vaikka olis oma kaivokin niin sekään ei takaa ettei parannusainetta tarvis...
Lisäks parannusaine myös sisältää kalan limakalvoa suojaavia aineita joista on hyötyä muutoinkin vedenvaihdoissa. Sanoisin et sen kustannus harrastuksessa (saati eläinten hyvinvoinnin kannalta) on niin pieni ettei siinä kannata säästää.

[Kalaxy]

Meidän kaupungin vesijohtoveteen ei lisätä yhtään klooria tms. normaalitilanteessa. Hyvin harvoin on ollut tarvetta klooraukseen jossakin kaupungin vedenottamossa, kaikille asukkaille vesi ei tule siis yhdestä ja samasta paikasta, hyvä niin. Vesi maistuukin hyvältä eli on aika mautonta ja raikasta. Helsingissä vesijohtoveteen lisätään klooria ja sanoisin, että siinä onkin hienoinen "väkevä" maku. Voi tietysti johtua jostain muustakin kuin kloorista. Poikkeustilanteista eli kloorauksen aloittamisesta olisi tietysti hyvä saada tietoa tekstiviesteillä, kuten sähköyhtiöt ilmoittavat häiriötilanteista. Se olisi ainakin nopein tapa, voisi yrittää tehdä aloitteen. Tässä omassa mökissämme kupariputkia on vain muutama viimeinen metri ennen hanaa, joten vesi ei varsinaisesti seiso kupariputkissa. Ainahan sitä tulee valutettua sen verran ennen käyttöä. Ymmärrän jonkun kerrostalon, jossa näitä kupariputkia saattaa olla ihan toisessa mittakaavassa alhaalta ylös asti. Otan akvaarioveden aina kylmävesihanan puolelta, olen ymmärtänyt että kuumavesiputken vettä ei saisi käyttää kuin pesuvetenä. Sitten vedenparannusaineiden käyttöä perustellaan kalojen limakalvojen suojaamisella. Mitä se sitten tarkoittaakaan? Miltä niitä suojataan? Toistaiseksi en ole käyttänyt näitä aineita. Tiedän kyllä, että vedessä on paljon muutakin kuin em. aineita. Ehkä alan käyttää, jos löytyy joku selvästi perusteltu syy. Jos joku tietää enemmän, niin tuota limakalvosuojaa voisi selittää.

[kultuaiset]

minä ainakin ajattelen että limakalvoa on hyvä suojata "ihan kaiken varalta", vaikkei siinä varsinaista vikaa olisikaan tiedossa.
limakalvohan on sellainen kalan pinnalla oleva limakerros joka suojaa kalan ihoa. se on kalalle hyvin tärkeä suoja ja vioittuu helposti. se voi vioittua eri aineiden ja yhdisteiden vaikutuksen lisäksi ihan mekaanisestikin, esim. kalan satuttaessa itseään ja normaali haaviminenkin rikkoo limakalvoa aina enemmän tai vähemmän. tämän takia isoille kaloille esim. karpeille ja kultakaloille käytetään normaali haavejen sijaan haaveja joihin myös vesi jää sisään, jottei limakalvo vaurioidu niin helposti kuin vedettömässä haavissa.

varsinkin juuri kuljetuksesta tulleet kalat tarvitsevat suojaa aika varmasti, niiden limakalvo on voinut jonkinasteisesti "palaa" kuljetuksessa helposti tulevan ammoniakkimyrkytyksen takia ja niitä on lisäksi haavittu moneen kertaan niiden siirtyessä kasvattamosta kauppaan ja sieltä sitten kotiakvoihin.

akvaariokaupassa jossa minä asioin, kertoi myyjä että he laittavat aina kalasatsin tultua jbl biotobolia, kaloja kuolee näin kuulemma kuljetuksen jälkeen paljon vähemmän kuin ilman. itse en tuohon jbl tuotteeseen ole ihastunut kun se mun mielestä haisee pahalle, mutta tehokasta varmasti on. olen käyttänyt seran aquatania ja easy lifen ffm tuotetta. minusta tuo ffm kuorii paremmin kuollutta limakalvoa jos sitä jostain syystä on ja nyt olenkin siirtynyt käyttämään enimmäkseen sitä.

noista sähköyhtiön ilmoituksista vielä. täällä kainuun korvessa sähköyhtiö loiste ilmoitti hienosti tästä tekstiviesti järjestelmästä juuri ennen tuota tykkylumi katastrofia, meilläkin oli jatkuvaan sähköt poikki pitkiä aikoja ja tulipa yksi nollavika tilannekin. yhtään tekstiviestiä ei tullut, vasta paljon myöhemmin pahoittelu oli jossain että järjestelmä ei sitten toiminutkaan. että en ehkä kloorinkaan osalta luottaisi ihan 100% jos vesilaitokset tollaiseen lähtis

[kultuaiset]

https://peerj.com/articles/3759/
https://patents.google.com/patent/US4500510A/en
https://waterpower.pnnl.gov/jsats/pdf/H ... ioners.pdf

tuosta löysin linkeiksi jotain artikkeleita noista aineista joita noissa vedenparannusaineissa käytetään.

sen unohdin vielä laittaa että itseä alkoi vähän tuossa seran aquatanissa epäilyttämään se kun siinä on metyleenisineä, jotenkin tuntuu ettei sen jatkuva käyttö tunnu järkevältä. biotopolissa on tuo aloe vera limasuojana. easy life ei kerro mitä käyttävät, mutta väittävät ettei sisällä mitään kemikaaleja, mikähän tässä lasketaan kemikaaliksi? en oikein jaksa luottaa tuollaisiin sanomisiin, ihmetytti kyseiseltä firmalta vasta sekin kun ensin myydessään ilmoittivat että multicura ja antispot ovat suodatinbakteereille ehdottoman turvallisia ja nyt kun valmistus loppui oli syynä lisääntynyt antibiootti resistenssi. aika ristiriitaista... no, itsestä tuo ffm on hyvälle käytössä vaikuttanut, mutta en kyllä ole yhtään varma mitä kaikkea siinä on, ei ainakaan metyleenisineä väristä päätellen.

[buttnekkid]

Kolmeen vuoteen en ole käyttänyt parannusaineita, enkä ole huomannut eroa.
Aquatan ja Biotopol ollut aikoinaan käytössä, ja kerrostalossa nykyään muoviputket.

[Corydoras]

Minä olen käyttänyt Tetran Aqua-Safea puolella annoksella, koska Kuopion vedessä on ihan kohtuu paljon klooria ja kloramiinia. Jos klooriongelmaa ei olisi, en varmaan tarvitsisi vedenparannusainetta. Olen huomannut, että jos Aqua-Safea ei käytä ollenkaan, kalata alkavat hankailla jonkin aikaa vedenvaihdon jälkeen.

[Kalaxy]

Ok, siinä tuli valaisua asiaan, kiitos! Tutustun vielä noihin linkkeihin paremmalla ajalla. Mielenkiintoista, että joidenkin tuotteiden aine-osista ei anneta tietoa ja, että "turvallinen tuote" vedetään pois markkinoilta. Olenkin miettinyt, että mitä ne mahtavat sisältää. Minun täytyy kuitenkin vielä miettiä, mitä oman veden ominaisuutta haluaisin parantaa, jotta alkaisin käyttää parannusainetta. Noi kardinaalikalat eivät vieläkään osaa tapella, jotta syntyisi kunnon ruhjeita ja limakalvovaurioita . Pientä takaa-ajoa vain. Tämä akvaario ei tarjoa mitään kunnon toimintaa haluaville . Ps. Kuinka monelle tuli yllätyksenä, että Suomessa löytyy täysin kloorivapaata kunnallista vettä?

[rimppis]

Itse menen tässä jääräpäisesti kuten olen aina ennenkin toiminut. En lisää mitään ylimääräistä veteen lukuunottamatta kasviravinteita. Ainoa mitä joskus käytin vuosikausia sitten oli Tetran Torumin kiekkoaltaassa ja Malaweille tietenkin suola... eikä ongelmia ole ollut. Nykyään jos haluaisin pehmennellä vettä, kaivaisin itse turpeet suosta Toruminin sijaan. Niin sitä toimittiin ennenkin. Kalat ovat ilman "lisäaineita" aina voinneet hyvin ja lisääntyneet. Kloori jos mietityttää, niin kloori haihtuu nopeasti vedestä ja pelkästään seisottamalla vaikka saavissa vähän aikaa vettä, haihtuu siitä klooria riittävästi. Kupari taitaa olla ongelma vain jos ok-talossa vesi seisoo putkissa viikkotolkulla mutta onko oikeasti kuparista ongelmaa jos vettä juoksutetaan putkissa päivittäin normaalin asumisen yhteydessä. Voihan vettä juoksuttaa hetki ennen vedenvaihtoa niin sanoisimpa että on kuparin osuus jo melko vähäistä vedenvaihdon yhteydessä. Maailmalla kraanavesi on jo sitten ihan toista luokkaa mitä meillä täällä. Maailmalla käytön ymmärtää mutta täällä en ymmärrä näiden vedenparannusaineiden käyttöä. Pääkaupunkiseudulla kalani olen ennen nykyistä allastani kasvattanut.

rimppis

[Corydoras]

Kloori jos mietityttää, niin kloori haihtuu nopeasti vedestä ja pelkästään seisottamalla vaikka saavissa vähän aikaa vettä, haihtuu siitä klooria riittävästi.

rimppis

Vaihdan viikossa yli 300l vettä yhteensä kaikkien altaiden osalta, niin sellaisten vesimäärien seisottelu astioissa / altaissa on aikalailla mahdotonta. Ainut vaihtoehto on laskea pikkuhiljaa letkulla vettä altaaseen suoraan hanasta ja käyttää vedenparannusainetta. Tällä yhdistelmällä ei ole ikinä ollut ongelmia. Tietysti tämä on vain minun kokemus, eikä siten välttämättä kerro suuresta kokonaisuudesta mitään.

[rimppis]

Kloori jos mietityttää, niin kloori haihtuu nopeasti vedestä ja pelkästään seisottamalla vaikka saavissa vähän aikaa vettä, haihtuu siitä klooria riittävästi.

rimppis

Vaihdan viikossa yli 300l vettä yhteensä kaikkien altaiden osalta, niin sellaisten vesimäärien seisottelu astioissa / altaissa on aikalailla mahdotonta. Ainut vaihtoehto on laskea pikkuhiljaa letkulla vettä altaaseen suoraan hanasta ja käyttää vedenparannusainetta. Tällä yhdistelmällä ei ole ikinä ollut ongelmia. Tietysti tämä on vain minun kokemus, eikä siten välttämättä kerro suuresta kokonaisuudesta mitään.

Juu, eipä se noissa litramäärissä enää onnistukkaan, ellei sitten satu omistamaan tyhjillään olevaa uima-allasta...
Enkä uskokkaan että näiden vedenparannusaineiden käytöstä mitään haittaakaan ole, en vain ole itse tarvinnut niitä milloinkaan ja siksi ihmetyttää näiden käyttö.

Edellisen ison altaan kohdalla (900lit) vaihdoin satunaisesti kuukauden parin välein vettä maksimissaan kolmanneksen kerralla, enkä ole silti itse koskaan käyttänyt vedenparannusaineita. Se mikä mun altaissa on aina ollut erona muiden tuttujeni altaisiin on suodatinmassojen määrä. Tuossa 900 litrasessakin oli massoja yhteensä 150 litraa. Tämä suodatimassojen määrä auttaa tietenkin monessa kohtaa.

rimppis

[kultuaiset]

nuo kaikki kloorin muodot ei oheisen jutun mukaan lähde vettä seisottamalla, mutta vedenparannusaine ei silloinkaan ole välttämätön, poistoon voi käyttää c-vitamiinia, saa kalat c-vitamiinit samalla itsellä ei kalaxyn ohella ole kloori ongelmia, hanavedessä ei ole mitattavissa yhtään klooria, joten mun ei kyllä tarvitsis vedenparannusainetta käyttää, pärjäisin varmasti ilmankin ihan hyvin, mutta pidän jotenkin ajatuksesta että limakalvoja suojataan. nyt käyttämästäni aineesta en kyllä edes tiedä mikä tuo suojaava aine on , joten voin kyllä olla ihan hölmö joka maksaa tyhjästä...
http://akvaario-tietopankki.blogspot.fi ... ridit.html

mutta mä ehkä menenkin vähän hulluuden puolelle joskus tämän varmanpäälle tekemisen kanssa, seisotan nimittäin vedet saaveissa vaikka vaihdan 500 litraa viikossa. nyt kyllä ihan hävettää tämä sanoa kun toiset pitävät mahdottomana 300 litraa mulla on 300 litran verran saaveja, vaihdan 900 litraiseen tuon 300, täytän 200 litran verran saaveja ja vaihdan 450 litraiseen seuraavana päivänä. en siis pelkää klooria vaan kaasukuplatautia. ja varmasti tuonkin jollain lirutuksellakin välttäisi ja pääsisi helpommalla, mutta hullukun on ja haluaa olla varma

[Jake_101]

Talousvesi voidaan desinfioida eri tavoin. Yleisimmin käytetään kloorin eri yhdisteitä tai otsonointia. Esimerkiksi Helsingissä (ainakin vielä joitain vuosia sitten) veteen lisätään natriumhypokloriittia ja ammoniakkia. Niiden reaktiossa syntyy kloramiinia. Kloramiini ei haihdu vedestä seisottamalla, toisin kuin kloori. Desinfiointiaineiden pitoisuudet talousvedessä vaihtelevat paikkakunnasta toiseen riippuen raakaveden puhtaudesta. Normaalisti vesi tulee Helsinkiin Päijänteestä Päijännetunnelia pitkin, mutta esim. 2008 tunnelia kunnostettiin, jolloin raakavesi otettiin Vantaanjoesta. Vantaanjoen veteen lisättiin desinfioivia aineita noin kaksikertainen määrä verrattuna Päijänteen veteen.

Jos haluat tarkkaa tietoa, niin kotikunnan vesilaitokselta saanet selville desifinointimenetelmän ja aineen/aineiden pitoisuudet vesijohtovedessä. Sitten vielä päälle tiedonhakua vaikuttavan aineen vesieläimille haitallisista pitoisuuksista, jotta voit tehdä tietoon perustuvan päätöksen. Helpomalla pääset jos lisäät esim. Seachemin Primea, jonka annoshinta on noin 20 senttiä/100 litraa vettä.

[GTX]

Kupari taitaa olla ongelma vain jos ok-talossa vesi seisoo putkissa viikkotolkulla mutta onko oikeasti kuparista ongelmaa jos vettä juoksutetaan putkissa päivittäin normaalin asumisen yhteydessä. Voihan vettä juoksuttaa hetki ennen vedenvaihtoa niin sanoisimpa että on kuparin osuus jo melko vähäistä vedenvaihdon yhteydessä.

Jotkut lämminvesivaraajat ovat kuparivuorattuja korroosion ja bakterikasvujen estämiseksi. Kiinteistöön tuleva vesi saattaa myös jo luonnostaan sisältää kuparia. Näihin kumpaankaan ei veden juoksutus auta. Parasta on mitata oman hanaveden kuparipitoisuus ennen kuin tekee päätöksen vedenparannusaineen käytön suhteen.

Vesilaitokseni ei käytä klooria normaaliolosuhteissa, mutta muutaman kerran ovat joutuneet hätäklooraamaan reilummalla kädellä vedenottamon, puhdistamon tai putkistojen ongelmien takia. Vesilaitosten tuottama vesi on yleensä tasalaatuista, mutta poikkeuksia tulee silloin tällöin. Vedenlaatu saattaa vaihdella myös vuodenaikojen tai sademäärien mukaan. En viitsi mitata hanaveden klooria ja kuparia joka kerta ennen vedenvaihtoa, joten käytän vedenparannusainetta varmuuden vuoksi.

[GTX]

Se mikä mun altaissa on aina ollut erona muiden tuttujeni altaisiin on suodatinmassojen määrä. Tuossa 900 litrasessakin oli massoja yhteensä 150 litraa. Tämä suodatimassojen määrä auttaa tietenkin monessa kohtaa.

Onko ylimitoitetusta suodatinmassan määrästä oikeasti merkittävää hyötyä? Pikaisesti pohdin, saa lisätä pointteja ja korjata, jos laitoin jotain väärin.

Mekaanisen roskankeräyksen kapasiteetti kasvaa --> suodattimet voidaan puhdistaa harvemmin.

Kokonaisvesitilavuus kasvaa esim 25% --> akvaariossa muodostuvien haitallisten aineiden pitoisuudet laimenevat vastaavasti --> vedenvaihtoja voi viivästyttää 25% tai vettä vaihtaa 25% vähemmän kerralla.

Hyvien nitrifikaatiobakteerien määrään ei mielestäni vaikutusta, koska bakteerien enimmäismäärä muodostuu ravinnon määrään mukaan, ei suodatinmassojen määrän mukaan.