Avainten 250 litrainen

[Riippasaarni]

Ajattelin avata avaimillemme oman ''blogin'', johon kaikki muut näitä ihastuttavia kaloja omistavat ovat tervetulleita kommentoimaan omia kuulumisiaan. Useista muista kaloista nämä poikkeavat siinä, että ne muodostavat elinikäisen parin ja hoivaavat poikasiaan useita kuukausia, sen lisäksi ne ovat sävyisiä ahveniksi. Tottakai on muitakin kaloja, jotka näin tekevät, mutta tällainen käytös lienee kalamaailmasa vähemmistönä.

Avaimet asustavat 250 litraisessa akvaariossa, tällä hetkellä poikastensa kera. Vettä tankissa on tosin noin 200 litraa, sillä kalat viihtyvät paremmin näin, lisäksi pinnan yläpuolelle kasvaville kasveille jää tilaa versoa. Kalat ovat kovasti esillä ruoka-aikaan ja aina ihmisen nähdessään ne ilmaantuvat kerjuulle. Ikävä kyllä ne pelkäävät tai inhoavat kameraa. Kameran ilmaantuessa avain koiras katoaa viivana kannon taakse ja naaras painuu väijymään kasvin taakse, siten että vain silmät näkyvät. Poikaset sensijaan eivät noteeraa kameraa vaaralliseksi, kenties seuraava sukupolvi on vähemmän kamera-arka.

[sabai]

Oletko käyttänyt joskus kuvatessasi salamaa? Ihan vain mietin pelkääkö ne tosiaan sitä kamera vai olisiko salama joskus säikäyttänyt. Aika veikeitä otuksia kun noin vain pelkäävät kuvaamista Mutta hyvin mielenkiintoista ja persoonallista käyttäytymistä!

[Riippasaarni]

Oletko käyttänyt joskus kuvatessasi salamaa? Ihan vain mietin pelkääkö ne tosiaan sitä kamera vai olisiko salama joskus säikäyttänyt. Aika veikeitä otuksia kun noin vain pelkäävät kuvaamista Mutta hyvin mielenkiintoista ja persoonallista käyttäytymistä!

Avainten kanssa en. Oletan että kameran kiiltävä pinta on jotakin mikä säikyttää ne, koska emo yrittää komentaa nuorisonkin pois etulasilta.
Ruokapurkin näkyminen sen sijaan aiheuttaa välittömän lasille ilmaantumisen ''paraativäreissä''. Oheinen kuva on kuvattu kaukaanta ja pimeässä, ruokapurkkia houkuttimena käyttäen. Kuvan kala on naaras, aikuisina sukupuolet on kohtuullisen helppo erottaa mutta nuorilla yksilöillä se on aika pitkälle 50/50 arvailua. Persoonallista tosiaan, pienistä ahvenista en osaa kapasiteetista sanoa. Isommista löytyy esimerkkejä: Oscarista joka on opetettu työntämään jalkapallo vedenaliseen koriin tai sitruunakirjoahven joka osaa noutaa.

[JukkaV]

Avainkirjoahvenet ovatkin tosi mukavia kavereita. Leskeytymisen jälkeen parisuhde ei tunnu olevan kovin helppoa. Jos en olisi rakastunut ruostekirjoahveniin, olisi avainkirjoahven valintani. Se onkin melko helposti saatavilla.

Oletko ajatellut hankkia muita kaloja avainten kavereiksi?

[Riippasaarni]

Avainkirjoahvenet ovatkin tosi mukavia kavereita. Leskeytymisen jälkeen parisuhde ei tunnu olevan kovin helppoa. Jos en olisi rakastunut ruostekirjoahveniin, olisi avainkirjoahven valintani. Se onkin melko helposti saatavilla.

Oletko ajatellut hankkia muita kaloja avainten kavereiksi?

Ruosteet ovat myös kauniita. Avaimiin päädyin koska ovat aavistuksen verran suurempia ja elävät muutaman vuoden pidempään (verailu tehty netistä). Molemmathan ovat äärimmäisen sävyisiä ahveniksi. Leskeytymisen jälkeen tuntuvat mieluummin asustavan parvessa, kunnes sitten valitsevat sieltä sopivan puolison jossakin vaiheessa. Mikä kuten jo todettu voi vanhemmalla kalalla kestää.

Lähinnä ajattelin jättää pari poikasta itselle pirpanoista. Noin muutoin nuo saavat pitää poikastensa kanssa tuon akvaarion, luulen että ne ovat tyytyväisempiä siten. Pienemmistä kaloista nuo eivät juuri välitä, mutta harmonia on parhaimmillaan kun pari kerjää kahdestaan ruokaa.. yleensä aina kun näkevät ihmisen. Vierailevana rauhanhäiritsijänä poikkeaa välistä partaimumonni tai muu vastaava levänsyöjä. Kameran kanssa lähestyvä omistaja on niinikään oma lukunsa. Tuo ylemmässä kuvassa oleva lehden takana piileksijä on täsmälleen sama kala kuin alemman kuvan pröystäilijä. Tuossa näkeekin hyvin mitä käy kun tulen lasin lähelle kameran kanssa.

Nuoria kaloja on yleensä helposti saatavilla, mutta aikuisia hyväkuntoisia tuskin koskaan. Odotan tämänkin parin varttumista innolla, ne ovat sukukypsiä mutta eivät vielä lähelläkään sen näköisiä kuin vanhemmat parit. Iän lisäksi tavataan eri värimuotoja, se on katsojasta kiinni mitä pitää kauniina, mutta omaan silmään tuo rusehtava missä keltainen vahvistuu on levollisempi kuin se ''valkoinen muoto''.

[Riippasaarni]

Tänään oli vedenvaihtopäivä. Siinä saikin olla tarkkana ettei yksikään pirpana mennyt vaihtoveden mukana. Onneksi nuo ovat nyt neontetran kokoisia ja siten suht helposti havaittavissa.

[Riippasaarni]

Tänään oli hyttysten pyydystyspäivä, pääasiallisesti koska inisijöitä pyrki muutama iholle terassilla istuskellessa. Poikasetkin ovat jo sen kokoisia, että inisijä menee mutkattomasti alas kitusista. Poikasten väri on myös muuttunut raidalliseta muistuttamaan enemmän aikuisen kalan väriä ja siinä muoto on nyt kauttaaltaan pyöreä. Koko porukka näyttää viihtyvän sopuisasti yhdessä, ainoastaan ruoka-aikaan tapahtuu poikasten puolelta pientä törmäilyä.

[Riippasaarni]

Tänään avainporukka joutui tyytymään tavalliseen lasturuokaan. Mikäli kalan voi sanoa näyttävän happamalta, ne näyttivät. Lastuja näykittiin suht haluttomasti ja nieltiin sen näköisenä kuin yrittäisin tukehduttaa. Uskalsin vaihtaa suodattimen suurempaan, nyt kalanpoikaset ovat kooltaan sen kokoisia etteivät enää imeydy mihinkään.

[Riippasaarni]

Kakrut ovat alkaneet kasvaa vauhdilla ja ovat kykeneviä syömään punaisia hyttysen toukkia. Suureksi harmikseni ne ovat alkaneet myös väistellä emojensa tavoin kameraa. Mistä johtuen ne saa kuvaan vain kantoja kääntämällä ja nopeasti kameran näppäintä painamalla. Alan epäillä että kameran punainen merkkivalo on ongelman ydin, taidan kokeilla sen peittämistä.

Esillä on myös pientä piilevä ongelmaa, akvaarion hämärimmässä nurkassa. Hyvässä lykyssä se katoaa itsekseen nyt kun saatoin säätää poikasten kasvun myötä suodatuksen täysille ilman pelkoa katraan päätymisestä ulkkarin tai sisäsuodattimen sisuksiin.

[Riippasaarni]

Porukka kasvaa kovin eri nopeutta. Osa on sentin mittaisia ja osa viiden sentin mittaisia. Väreissä on suurta eroa samankokoisilla poikasilla, osa on selkäesti keltaoransseja ja toiset taas lähes valkoisia. Mahtavatkohan värierot jäädä, vai tuleeko niistä lopulta kaikista samanlaisia väreiltään?

[Riippasaarni]

Kuva keskikokoisesta avainpirpanasta, tossa koossa niissä on jotakin söpöä isoine silmineen.

[Riippasaarni]

Hra ja Rva avaimelle tuli erimielisyyksiä, joten toinen parista on jonkin aikaa pitänyt seuraa kultakaloille talvehtimisaltaassa. Yhteiselo on sujunut hämmästyttävän hyvin ja kala on itseasiassa lihonnut melkoisesti -kenties seura tekee kaltaisekseen.

Parin toinen osapuoli puolestaan tulee hyvin toimeen jälkikasvunsa kanssa ja jälkikasvu myös keskenään, edes porukan pienimpiä ei ahdistella. (tässä ne poikkeavat paljon viereisen tankin loistokääpiöistä, missä koiras poikaset ovat jakaneet tankin osiin, joihin ei muilla koirailla sitten olekaan asiaa).Kohta puoleen täytyy katsoa kahdeksalle nuorella kalalle uusia koteja, mutta ottaen huomioon miltä nuo näyttävät isossa akvaariossa parvessa, muutama jää ehdottomasti kotiin. Samalla pääsen vertailemaan poikkeaako niiden käytös parvena siitä miten pari käyttäytyy.

[Riippasaarni]

Herätelläänpä tämäkin eloon. Muutaman kuukauden asumuseron jälkeen avaimet löysivät jälleen yhteisen sävelen -tällä kertaa samassa akvaariossa muutaman haarniskamonnin ja plekon kanssa. Pari myös kuti kertaalleen mutta mäti päätyi valtaosaksi ahneiden monnien ''viiksistä'' alas.
Siirsin pariskunnan omaan akvaarioonsa ja tällä hetkellä niillä on jälleen jälkikasvua. Ajanoloon kaloista on myös tullut rohkeita ja naaras syö kädestä ja molemmat pyörivät käsien ympärillä kun kiinnittää lämpömittaria takaisin seinään tai asettelee suodatinta pesunyhteydessä. Tämä pyöriskely ei ole sävyltään aggressiivista. Hämmästyttävää kyllä, kameraan suhtauduttiin selkeän aggressiivisesti -mikä kertoo niiden kykenevän tunnistamaan esineitä sangen hyvin.

Otin kameran esiin ja samantien vanhemmat paimensivat poikasensa kannon alle piiloon. Itse ne jäivät kannon taakse mistä ne tekivät salamannopeita hyökkäyksiä suoraan kameraa kohti. Ymmärrettävistä syistä pistin kameran pois.

[JukkaV]

Onpa mukavaa ollut lukea näistä ahvenistasi. Kysyisinkin, kuinka sait poikaset maailmalle. Kiinnostaako ihmisiä avainkirjoahven vai onko se lähinnä harvojen mielenkiinnon kohde?

[Riippasaarni]

Onpa mukavaa ollut lukea näistä ahvenistasi. Kysyisinkin, kuinka sait poikaset maailmalle. Kiinnostaako ihmisiä avainkirjoahven vai onko se lähinnä harvojen mielenkiinnon kohde?

Pelkän aavistuksen perusteella voisi sanoa että kiinnostus vähän suurempia ahvenia ja ylipäätänsä isompia kaloja kohtaan on kasvamassa. Tämä koskee myös avainkirjoahventa. Onneksi ihmisillä on nyt toisin kuin 90-luvulla myös isoja ja todella isoja akvaarioita. Jouduin vain kahdesti viittaamaan liian pieneen akvaarioon.

[Riippasaarni]

Tässä on meidän ''jätkä''. Ajanoloon sekä mustien viivojen että kylkien perusväri on vahvistunut. Kalan ollessa rauhallinen punaiset silmät erottuvat yhä selvästi, mutta mielialan vahvistuessa esimerkiksi ruokittaessa tuntuvat silmätkin katoavan juovien sekaan. Ikä tuo ahveniin leveyttä ja osalle koiraista kehittyy myös pienehkö kyömy.

Akvaariossa tuntuvat pitävän enemmän himmeästä valaistuksesta, kivistä ja kannoista. Sensijaan hötteröiset kasvitiheiköt (vedensuosikki ja kumppanit) eivät tunnu olevan mieleen. Kalat välttävät niitä, toisin kuin jättivalluja, cryptoneja ja vaikka anubiaksia. Voi johtua siitä, että ne tykkäävät olla piilossa siten että voivat nähdä piilostaan ympärilleen.

Käytöksestä voisi vielä lisätä, että toisinaan kalat tykkäävät lekotella piilossa ja toisinaan tullaan vastaan lasille hyvinkin reippaasti. Välistä niin reippaasti että pystyssä oleva selkäevä kirjaimelliseti nostaa pienen aallon kalan liikkuessa akvaarion pintaan ja korkeimmat selkäevän kohdat ovat vedenpinnan yläpuolella.

[Riippasaarni]

Tänään pudotin akvaarioon kokeeksi pienehkön paarman, joka sitkeästi pyrki ''iholle''. Jotenkin ajattelin sen olevan tervetullutta vaihtelua kalojen ruokavalioon. Emo ahvenet paimensivat nopeasti poikaset palloksi akvaarion nurkkaan ja tuijottivat sen jälkeen tyrmistyneinä ''ateriaa''. Ei puhettakaan että sitä olisi menty 20 cm lähemmäs.

Siinä minulla varsinaisia petoja..

[Riippasaarni]

Parvi on siirtynyt 350 litraiseen emoineen. Aamulla käy uskomaton vilinä kun parvi kalanpoikasia muodostaa pallon pellettien ympärille. Äänet ovat kuin muro mainoksesta ''snack craccle pop''. Emot ovat yhä poikasten seurassa ja paimentavat ne yhä ''turvaan'' tai oikeammin yrittävät havaitessaan jonkin uhkana pitämänsä. (Yleensä tämä uhka on perheen koira, joka vähät välittää vaikka kaksi kiukkuista ahventa tuijottaa sitä ohi mennessä. Tietää varsin mainiosti kalojen olevan lasin takana.)
Alkaa olla aika etsiä osalle uusi koti akvaarion alkaessa näyttää hitaasti pienemmältä.

Mitä enemmän ikää, sitä enemmän väriä. Kuvassa koiraa tutkaileva naaras kirjoahven.

[Riippasaarni]

No niin, nyt on etulasi pesty ulkopuolelta fairilla. Viisaammat tekisivät tämän ennen valokuvien ottamista eivätkä sen jälkeen. Tuli kuitenkin tehtyä. Samalla pohdin pitäisikö liittyä TAS:iin vai HAS:iin. Muutoin..ilmoituksia ei varmaan voi valita mitä Aqua-web näyttää, mutta oonkohan mä ainoa jolla näkyy tuo ''vain 50+ seuranhakijoille''.

[Riippasaarni]

Aurinko painuu aiemmin taivaan rannan taa sammuttaen päivän pois. Puut värjäytyvät ruskan väreihin hyisen henkäyksen kuin talven aavistuksen myötä. Mitä nopeammin päivä laskee, sitä enemmän tulee vietettyä aikaa akvaaroiden kanssa. Emot ovat yhä poikastensa kanssa, eikä aggressiviisuutta ole nähtävissä. Osa pikkuisista on muuttanut uusiin kotiakvaarioihin, minkä jäljiltä Jaavansaniainen ja pari pohjakasvia taitavat olla ainoat kaaoksesta selvinneet. Avaimia tämä ei häiritse, niille kasvit tuntuvat olevan lähinnä koristeita. Sensijaan uusista kannoista ne ilahtuivat kovasti. Nykyään molemmilla osapuolilla on aikapitkät selkäevät, mutta kylkikuviot ovat onneksi erilaiset.

[Kirjoahven79]

Hieno blogi! Itsellänikin on neljä avainkirjoa 200-litraisessa akvaariossa.

Saisko vielä kuvan koko akvaariosta?!

[Verna]

Joo, kokoallaskuva olisi kiva. Mitä sinulla ovat vesiarvot noin suunnilleen?

[Riippasaarni]

Kiitos
Arvot: Ph on 6,5 tietämillä, lämpötila 23,5 astetta, kovuudesta ei tarkkaa lukemaa mutta pehmeästä hyvin pehmeään. Akvaariokirjallisuus antaa mielestäni avaimille liian laajan skaalan ottaen huomioon missä ne luonnossa elävät. Väreissä tämän myös huomaa. Avain kestää kovempaa vettä, mutta mitä kovempaa vettä sitä kalpeampi kala.

Kokoallaskuvaa en lupaa, kesti pitkään että onnistuin saamaan edes jotain aikaiseksi ilman karmeita heijastuksia. Sensijaan voin yrittää ottaa paloittan kohtia kalojen taustaksi, joilloin jos välttämättä haluaa voi yrittää koota vaikka panoraaman.

[Riippasaarni]

Jatkampa tähän samaan vielä tammenlehvistä. Tapaan lisätä kuivia tammenlehtiä sekä pohjalle, että toisinaan uuttaa niistä sopivaa liuosta. Tammen lehti värjää vettä tummaksi eli sillä jäljiltellään ''mustaa'' vettä, se myös pudottaa ph:ta, ja ilmeisesti vähentää akvaarion bakteeripitoisuutta. Viimeksi mainittu arvio perustuu siihen, että parkkihappoilla tiedetään oleva lievä bakteereita tappava vaikutus. Tästä syystä tammenkuori on yhä apteekkitavaraa monissa maissa. Wikipedia tiesi kertoa tammea käytetyn mm. limakalvotulehduksiin.

Tuolla toisessa topicissa kysyttiin sopivaa määrää.. sitä on mahdotonta kertoa vaan se pitää kokeilla. Isoja heittoja ei kuitenkaan pienillä määrillä saa aikaiseksi ja tapa säästää sekä luontoa, että kukkaroa. (samaan purkkiin voi kerätä lehteä vuosi toisensa jälkeen sensijaan että vastaava uute pakataan muovipurkkeihin kerta toisensa jälkeen,joista useimmat lienevät kertakäyttöisiä) Kerätessä pitää muistaa ettei kerää liikenneväylien ja muiden saastuneitten paikkojen kohdalta.

[Riippasaarni]

Kynttilälyhtyjen valo voimistuu kuin varkain hämärän hiipiessä yhä nopeammin ja vahvempana iltaisin kuistille. Puut kadottavat ruskapukuaan tuulen laulussa. Muu luonto on vaiti ääneti. Talven tulon enteen tuntee.

Akvaariossa on Halloween teema, lisäsin koivun oksia jotka niputin. Lisäilen niiden väliin vielä vaahteran ja tammen lehtiä. Yllä poikasia suojeleva tai utelias naaras, naaras on ruskea siinä missä koiras on enempi keltainen. Otin lämmityksen pois päältä ja altaassa on 23 astetta. Lämmönmäärän putoaminen ei vaikuttanut kaloihin mitenkään. Paitsi että, koiraalle on tullut tapa tuijottaa kun juon kahvia akvaarion äärellä, siitä ei pääse eroon edes survareita tarjoamalla. On se tehnyt tuota aiemminkin, mutta nyt siitä on pääsemättömissä.