Lakritsiguramiprojekti

[kerttu]

Aloitan ihan uuden aiheen, koska aiempiin altaisiini nähden tässä on jotakin hyvin poikkeavaa: Tilasin akvaarioliikkeestä kuusi lakritsiguramia (parosphromenus nagyi) 54-litraiseen altaaseen. Siellä kiertää vesi tällä hetkellä pienen pumpun voimin, vettä on jonnin verran ja sisältönä iso juurakko sekä tammenlehtiä ja -oksia.

Tarkoituksena on saada vedestä mahdollisimman hapanta ilman hiilidioksidilevitystä tai pH:ta alentavia litkuja (turveuutetta tulen käyttämään, mutta se nyt ei juurikaan vettä happamoita). Aion siis käyttää pehmeän kaivovetemme lisäksi sadevettä ja sulatettua lunta. Näin alkuvaiheessa veden pH oli 6,6-6,8. Saa nähdä minkä verrran se siitä tippuu tuolla sisustuksella. Sadeveden happamuutta en vielä mitannut.

Inspiraationa ja osviittana tulen käyttämään tätä sivustoa: http://www.parosphromenus-project.org/en/ . En ollut osunut sinne ennen, ja vaikka parosphromenuksista olen haaveillut aiemminkin niin en ole varmaan ihan ymmärtänyt niiden vaateliaisuutta. Nyt olen siis valmistautunut myös kasvattamaan niille pikkueläimiä ja panostamaan ruokintaan enemmän kuin noiden "perusakvaarioiden" kanssa. Aiemminkin olen kyllä tehnyt itse pakasteruokaa ja käyttänyt pakastettua evästä, mutta elävää ruokaa kalat ovat keräilleet vain omatoimisesti altaista.

Tykkään mattosuodattimista, vanhasta perustekniikasta ja kunnianhimoisesta yksinkertaisuudesta. Luulen, että nuo kaikki saa kivasti yhdistettyä juuri tähän projektiin ja olen aika innoissani, vaikka pelottaakin hirveästi. Tilasin siis kaloja eka kertaa elämässäni niin, että haen ne liikkeestä heti kun ne saapuvat ilman että ne käyvät kaupan altaassa (jos suinkin saan soviteltua omat aikatauluni). Kyseessä on laji, jonka lisäännyttäminen akvaario-olosuhteissa on enemmän kuin suositeltavaa, joten toivon todella että saan pidettyä otukset hengissä ja tulevaisuudessa myös lisääntymään. Hengissä pitämiseen käsittääkseni riittää, että vesi on erittäin pehmeää ja edes jonkin verran hapanta. Lisäännyttäminen taas saattaa vaatia pH:n laskemista jopa neljän huitteille, joten siihen en vielä perehdy niin tarkasti. Olen varautunut siihen, että alkuvaiheessa käy jonkinlaista katoa, mutta jospa sieltä yksi pariskunta lopulta tulisi.

Pohjamateriaaliksi olin alun perin ajatellut JBL manadoa, mutta tällä kalavalinnalla se on täysi mahdottomuus koska nostaa pH-arvoa. Koska en halua uhrata lakujani ensimmäisen kalallisen maa-akvaariokokeilun alttarille, niin luovuin myös multa-kananmunankuori-sora-yhdistelmästä. Luultavasti laitan jotakin 2-4 millistä hiekkaa, joka ei tukkeudu vaikka virtaus altaassa tulee olemaan vaisu.

Kasveina minua kiinnostaisivat erilaiset melalehdet, mutta niitä on kyllä toisessakin altaassa joten eivät ole pakollisia. Sammalia tulee ainakin. Joka tapauksessa alkuvaiheessa altaassa tulee olemaan kasveja vain vähän, joten lehdet, oksat ja juurakko ovat tärkeitä piilopaikkoja. Juurakossa on myös luolamaisia kohtia, jotka saattaisivat kelvata tälle lajille kutualustoiksi, mutta niitä voin sitten järjestää lisää jos vain kalat hengissä pysyy.

Ihan kaikki vinkit ovat tervetulleita!

[Hazerow]

Oma kokemus jäi parojen kanssa vähän lyhyeksi lämmittimen sanottua sopimuksen irti vieden väestön mukanaan, mutta ruokavinkkejä/omia havaintoja voinen jakaa:

Ne olivat varsin valikoivia, pienisuisia ja hitaita. Artemia meni pakasteena ja elävänä, pakastettu moina ja hyttysen toukat sekä räkmix imaistiin kitusiin ja räkästiin heti ulos. Elävänä moina ja hyttyset varmaan tekisivät tehtävänsä. Surviaiset maistuivat ( kannattaa pilkkoa lyhyemmiksi ), mutta osa niistä on liian paksuja mahtuakseen suusta läpi. Pienen pienet katkaravun palaset upposivat myös. Elävä ruoka toimi ehdottomasti paremmin, ihan vain senkin takia, että se tajuttiin poikkeuksetta syödä, jos vain suuhun mahtui. Pakasteita tuijotettiin pitemmän aikaan ja pohjalle tiputtuaan niitä ei juurikaan enää huomattu. Kuivaruokia ei tarvitse edes kokeilla, ne eivät kelpaa. Sukaravun poikasia ne tykkäsivät saalistaa.

Yksi havainto tuli tehtyä myös käyttäessä tammenlehtiä ja turvetta: niitäkin voi näemmä olla liikaa. Käytin etenkin lehtiä yhdessä vaiheessa vähän runsaammalla kädellä ja kaloihin ilmestyi mustia pilkkuja. Tasan en tiedä mistä tuo ilmiö johtui, mutta ilmeisesti syynä oli tuo suuri määrä lahoavaa kasviainesta. Muistan silloin törmänneeni juurikin paroprojektin sivuilla (lähes 100% varma, että se oli tuo sivu) yhteen viestiketjuun aiheesta.

[kerttu]

Ihanaa, sieltä löytyi kokemusta! Lohduttavaa kuulla, että jokin pakastettukin saattaa maistua. En edes tiedä mitä tuo moina on... Ravinnossa riittääkin kyllä selvitettävää.

Nyt tulee kaamea liuta lisäkysymyksiä! Mitä lämpöä pidit, ja tiedätkö mitä lajia sulla tarkemmin oli? Entä millaisia pH-arvoja pidit niillä? Mitä otit erityisesti huomioon kotiuttaessa? Jotenkin pidän mahdollisena että tukusta tulee mitä tahansa paroa melkein millä tahansa nimellä joten en osaa uskoa varmaksi saavani juuri nagyita. Sen lämpötilasuositus alkaa useissa lähteissä 20 tai 22 asteesta, mutta tuolla paro-project-sivustolla mainitaan 23 astetta miniminä. En ehkä selviä ilman lämmitintä. No, ei tarvitsekaan, kyllä mulla niitä kaapeissa muutama taitaa löytyä tähänkin tarpeeseen.

Lehtiä pitää siis pitää silmällä, että ei ole ainakaan sellaista suurta samaan aikaan lahoavaa settiä siellä pitkään. Onneksi on tammia omasta takaa, niin ei tarvi säästellä lehtien vaihtamisessa muuta kuin omaa aikaansa... Olen miettinyt kaikkia mahdollisia tapoja pitää otukset alkustressin ajan hengissä ja todennut, että kaippa lisäilen Vooglea altaaseen alkuajan, vaihdan vettä esim. joka päivä ämpärillisen tai pari sekä pidän huolta lämpötilan tasaisuudesta. Puuh, nyt jo kuitenkin vähän stressaa että mitä jos ne kaikki sitten kuolee.

[Hazerow]

Viirigurameina (P. filamentosus) omani ostin, tosin missään vaiheessa en kellään niistä nähnyt mitään viiriä tai sen tapaista, joten varmaksi en mene sanomaan. Kyllä nuita kuvia interwebsissä tuli pällisteltyä, mutta siinä meni vain pahemmin hämilleen. Lämmöt taisi olla siinä 25 kieppeillä. Tosiaan tuon lämmön kanssa tuli itsekkin ihmeteltyä, kun mistään ei oikein tarkkaa tietoa löytänyt. pH oli kutosessa.

Mutta mitä siihen herkkyyteen tulee, niin ei ne nyt niin herkkiä vaikuttaneet olevan. Mulla meni (myös...) se kotiutusosio vähän poskelleen, kun karanteeniboksiin pamahti kunnon nitriitit, kun sain kalat sinne. Lukemat pahimmillaan 0,2mg/litra. Viikon ajan vaihtelin vettä ronskimmalla otteella ja nakkasin bakteeriampulleja, homma rauhoittui ja kaikki otukset hengissä. Joten etköhän sää uskalla pikkasen hengähtääkin.

[Ginger]

Minulla on myös ollut moisia aikanaan 96L akvaariossa sinineontetrojen kanssa. Huomasin nopeasti että lajiakvaario on näille ehdottomasti paras ratkaisu. Olivat hyvin hidasliikkeisiä ja piilottelevia ja oli hankala ruokkia kun sinineonit veivät kaikki nenän edestä. En saanut niitä näistä syistä koskaan menestymään ja näyttämään parhaita puoliaan. Erilaisia pakasteruokia söivät vähän nirsoillen, eli jos pystyy tarjoamaan elävää niin tosi hyvä Mielenkiinnolla jään seuraamaan projektia!

[kerttu]

Jee, jo toinen näitä kokeillut! Lajiallas siis tosiaan... Vähän tilatessani ajattelen että mikäli tarpeen voisin jakaa porukkaa tuonne 98 l Aasian puolelle, mutta se ei varmaan tuu kyseeseen.

Epäröin vielä josko ottaisin altaaseen kuitenkin kypsän mattotyyppisen suodattimen tuolta Aasiasta. Siellä on niitä meinaan kaksi... Tekis sinne sitten uuden toisen, lähinnä veden kierron takia eli vaan vähän mattoa plus pumppu. Mutta kun siellä on kuitenkin kaikenmaailman bakteerit... Ei siellä sairauksia ole ollut, mutta muutama piikkisilmä on kyllä tosi laiha. Mitenhän kannattais tehdä?

Sadeveden pH oli 6,8. Ei se kovuuksiltakaan eronnut kaivovedestä joten kaivovesi kelvatkoon.

[kerttu]

Jaa-a, jaa-a, kai se tästä... Kantokin on kohta pohjassa. Ihmeen painava se oli kelluvaksi alun pitäenkin. Happamuus altaassa 6,4 eli se on laskenut jonkin verran, hienoa! Vaihdoin osan vettä koska siihen oli tullut pinnalle niin paljon kökköä ja toisaalta allas piti kääntää toisin päin. Olin ajattelemattomasti lykännyt sen tuohon niin, että tarralämpömittari oli edessä (siis vieläkö noita allaspaketteihin lykätään, en käsitä...). Turveuutetta en ole vielä lisännyt vaan haluan nähdä mihin arvot asettuu näillä eväillä. Oak extract voisi olla myös ihan kelpo tuote, mutta mitä vähemmän pitää hankkia sitä parempi.

Pitäiskö lorauttaa vähän bakuja altaaseen jo nyt, ruokkia ja katsoa josko siellä jotakin elämää alkais syntymään? Tilasin Eheim compact 300sen, vaikka tuo Micron-pumppu on myös hyvä. En vaan luota siihen ihan täysillä, koska välillä se sammuu itsestään. En edes muista mitä kautta tuo mulle joskus tuli, mutta se on tosi hiljainen peli.

Mietin lähteäkö kurkkimaan omenapuunoksia pihalta vai meniskö pelkillä tammenlehdillä ja noilla pikkuoksilla. Samaten mietin että olisko hyvä viettää alkuaika ilman pohjamateriaalia, jos olis oikein kunnolla noita lehtiä tuolla kuitenkin. Todennäköisesti ostan jotakin pyöreää soraa kuitenkin ees näön vuoksi. Voi kun olis joku pohjamatsku joka laskisi pH:ta turvallisesti... Kasveja saapuu alkuviikosta, vain pari päivää ennen kaloja kai... Enpä oo ikinä lopulta näin äkkiä laittanut allasta pystyyn. Oli tuo siis eri paikassa kuukausia oottelemassa milloin sille tulee käyttöä, mutta tää kalojen tilaaminen tuli lopulta kuitenkin muka yllättäen.

[kerttu]

Vaihdoin vähän vettä että sain pinnasta roskat pois. Lisäsin lehtiä, ja toisen kannon. Nyt siellä killuu siis kaksi kantoa odottamassa vajoamistaan... Olin ihan varma, että tuo ensimmäinen kanto olis vajonnut heti tai ainakin parissa päivässä. On se sentään toisesta päästä jo vajoamassa, kapeampi pää vaan vielä sojottais pintaa kohti. Toinen kanto taas ei ole koskaan ollut akvaariossa mulla joten sillä varmaan kestääkin kauan. Lykkäsin sen kuitenkin tuonne, koska yhdessä nuo muodostaa jo jonkinlaista suojaa. Vesi oli äsken pH 6,7 - 6,8.

Lämmittimen säädöt on ihan miten sattuu, lämmitti allasta liki 30 asteeseen ja nyt oottelen että jäähtyy.

Pinnalla on nyt nopeekasvuisia kasveja. Pohjamatsku tulee kalojen kanssa samaan aikaan - eli huomenna! Eli liian pian! Ei ehdi allas pahemmin tasaantua, mutta jospa se tästä kuitenkin. Mattosuodatinkin on rakentelematta, mutta jos tuo nyt alkuun kuitenkin on tuollainen steriilimpää tavoitteleva karanteenikippo, niin... Katsotaan nyt tuleeko ne kalat edes huomenna. Ja montako on hengissä kun otetaan esille liikkeessä... Sen siis kuitenkin päätin, että uusilla matskuilla ja suodattimella mennään eikä vanhoista altaista siirretä bakuja.

Mikromatokasvattamot on viritelty ja artemiaan alan perehtymään. Ei vitsi, on tääkin. Voikohan ruoka olla LIIAN pientä? Olen vaan varautunut että saamani yksilöt on ihan snadeja sinttejä jotka ei suostu syömään mitään kuollutta ja elävästäkin pitää olla pienintä mahdollista... Saa nähdä. En kuitenkaan aio alkuun varmaan pitää altaassa edes valoja ja syötän kalat eka kerran joskus pari päivää kotiutumisesta. Heh, tiedän kyllä että en ehkä kuitenkaan malta mieltäni, mutta... No tää on ajatus kuitenkin. Myös artemiakasvattamoa harkitsen, mutta tuntuu että olen tässä jo tehnyt niin paljon näitä hankintoja että voisi jo himmata.

Pitääköhän kukaan pelkkää turvetta pohjalla? Pysyykö se siellä jos on tarpeeksi vettynyt? Sitä voisi meinaan vaihtaa sitten välillä, ei ala pilaantumaan. Ei mun ole pakko laittaa tuonne mitään istutettavia kasveja, sammalet voi pistää kiinni kantoihin ja pinnallahan voi kasvattaa vaikka mitä.

[kerttu]

Kalat voisi hakea nyt, mutta en ole varma haenko tänään vai huomenna. Jännää! En meinannut eilen pysyä kyllä nahoissani kun kalat oli tulleet liikkeeseen, olisin halunnut hetimiten pomppia sinne ja tuoda ne akvaarioon... Vaan aikataulut ei nyt menneet ihan niin kuin alun perin piti, joten sain hetken lisäaikaa altaan valmisteluun.

Eilen vaihdoin vähän vettä, että sain kertyneen moskan poistettua. Karvalehteä oli pinnalla killumassa jonkin aikaa, mutta en taidakaan laittaa sitä tähän altaaseen. Se roskaa kuitenkin jonkin verran (enpä muistanutkaan), ja ajatuksena on että tässä ei tarvis olla suurta suodatusta etenkään pitemmällä tähtäimellä. Nyt tuolla pulputtelee tuo pieni Micron ja mieli ei tekis vaihtaa kun se on nyt toiminut kivasti. Eheim compact 300 on kuitenkin valmiusasemissa.

Olishan tuo allas ollut aika hauska myös kiinankellosammakolle. Etenkin nyt, kun toinen kanto on vielä ihan pinnassa:


Kokonaisuudesta on mahdoton saada kuvaa, kun turveuute ja kannot värjää veden niin voimakkaasti ja kannot blokkaa valoa ja lasikin on likainen, mutta silti haluan jakaa tän kuvan koska tykkään itse projektikuvista:


Kannot on siis molemmat aika lailla altaan pituisia ja asettuvat toivottavasti kivasti päällekkäin kunhan nyt kunnolla uppoaisivat ensin. Melalehdet pääsevät pohjalle heti kun on pohjamatskua - kai se on ostettava kalojen kanssa samaan aikaan. Mulla on ollut tuossa isommassa Aasiassa ikuisena mysteerinä pH:n pysyminen neutraalin tuntumassa ja epäilen että järvihiekka sitä nostaa (suurin osa siitä on jo vaihdettu kyllä pois, mutta muuta en keksi). En halua samaa ongelmaa mun lakualtaaseen joten tyydyn ostamaan jotakin melko pientä soraa.

Lämpö on nyt 25. Tsekkasin lähialueiden lämpötiloja täältä http://climatevo.com/kuantan,my (miten nettiosoitteessa voi olla PILKKU?) ja jos ne kalat nyt on p. nagyi niin eihän niille 23 taida ihan riittää. Ei sillä, en ollenkaan ole vakuuttunut että sieltä juuri nagyita matkaa, mutta tuo 25 taitaa kelvata aika lailla kaikille paroille. Olen lueskellut tota paro-project-sivustoa ihan lumoissani ja toivon tosiaan onnistuvani näiden kanssa. pH on 6,6 tällä hetkellä, toivon hirmuisesti että se kelpaa. Sadeveden pH kun ei tosiaan ollut sen matalampi - lumesta voisikin kokeilla nyt kun sitäkin on saatavilla!

Mikromadot kuhisee kahdessa kasvatusastiassa ja näyttivät maistuvan muissa altaissa. Artemiaan en ole oikein millään ehtinyt tutustua, mutta eiköhän ne nyt pari päivää pärjää noilla mikromadoilla vallan hyvin. Suurempaakin ruokaeläintä on tulossa, mutta pitää odotella että pääsee jostakin kauempaa hakemaan ymppejä. Ihan älyttömän hauskaa myös tää matojen kasvattelu, siis niin laiskamaisen helppoa etten tajua miksen ennen ole kasvatellut.

[kerttu]

Siellä ne nyt on. Listan mukaan nää on p. deissneri, saa nähdä oliko tukussa oikea nimi. Näyttivät hurjan näteiltä (ja pieniltä!) jo kaupan altaassa ja nyt kotiakvaariossaan löytyy jo ihan säihkettäkin. Pakastettu eväs oli kelvannut jo liikkeessä, ja vaikuttavat yllättävän reippailta. Tuonne altaaseen voisi hyvin jäädä täysin näkymättömiin kun vesi on niin turpeista ja kannot varjostaa ja antaa piiloja... oletin ettei näitä nyt hetkeen näy, vaan väärin meni! Just nyt ei näy ketään etulasissa mutta ihan hyvin on pystyny jo tarkkailemaan kutakin. On niin huima olo näistä etten ehkä saa ees unta kun jännittää onko kalaset aamullakin vielä hyvässä hapessa. Allas on niin tuore (lätkin bakut sekaan toki) että iik.

Mutta kotiin asti päästiin kunnialla sentäs. Phuuh.

[Pullahiiri]

Mielenkiinnolla seuraan! Mulla on tavoite myös hommata jotain lakritsigurameja, kunhan projekti "myydään 130 rusokirjoahventa" pääsee loppuunsa.. Eli siis kunhan saan satasesta siirrettyä raitarihmakalat 250-litraiseen kun rusokirjot on myyty pois, jolloin kääpiöpallokalat siirtyy sataseen ja niiltä jäävän 63-litraisen ajattelin näille gurameille.

Tulitko johonkin lopputulemaan sen turveuutteen kanssa? Mulla on kaikissa altaissa käytössä Catappa-X ja on varastossa turverakeitakin.

[kerttu]

Turpeen kanssa tulin siihen tulokseen että ööööö... että laitan sitä altaaseen ja sitä on tuossa pussillinen mutta en tiedä miten sen laittaisin. Eli oikeastaan en tullu mihinkään tulokseen. Pieneen mattosuodatinpalaseen, joka pumpun kanssa tuolla nyt on, ei sitä saa, vaan se pitäis laittaa pohjan sekaan tai ihan vaan johonkin killumaan. Rakeitakin vois kai lisätä altaaseen, ei kai se suodattimeen lisääminen sen kummempaa ole. Olipa hölmö olo ostaa turvetta eläinkaupan pienessä pussissa kun yleensä on ostanut 60 litran säkissä - ei vaan siihen hätään päässyt isoa säkkiä hakemaan.

Sintit söi vähän mikromatoja. Tai yksi ainakin söi. Nitriitti oli vähän koholla, en uskalla ruokkia enää tänään vaikka mieli tekis. Vaihdoin puolet vedestä ja lisättyyn veteen sulatin lunta että ois pehmeetä ja hapanta. Hulautin myös bakuja vielä lisää altaaseen. Sulan lumen pH oli ihanan matala! Vaan tähän hätään en pelkkää sitä voinut käyttää. Kaivoveden GH on vähän koholla, se oli 2-3 kun yleensä on ollut 1.

Kyllä tuossa altaan vieressä vois istua tuntikausia. Kalat on kyllä huippupieniä ja jo pari tammenlehteä antaa niille miljoona piilopaikkaa. Saa nähdä alkaako ne käyttää myös altaan ylempiä osia jossain vaiheessa, nyt ne hengaa koko ajan vaan puolivälistä alemmassa osiossa. Ei haittaisi vaikka joskus pitäiskin vettä alempana ja ylempää kantoa kuivilla, sammalien kasvua on kiva seurata.

[kerttu]

Vähän meininkiä taas... Tullu istuttua tuossa tovi jos toinenkin kurkkimassa ja urkkimassa. Nyt yksi lakuista valloittaakin sitten akvaariota myös lähempänä pintaa. Pitäis ottaa vähän selvää että voinko näin mineistä oikeasti sukupuolia veikkailla vai en - pari on värikkäämpää ja pari valjumpaa, mutta en oikein osaa aatella että se varmasti indikoisi jotakin.

pH ei kyllä tipu alas, vaan päinvastoin oli noussut ollen vedenvaihdon jälkeenkin 6,8. Lisäsin altaaseen hitusen turvetta. Pohdin Oak extractia tai tuota Catappauutetta, mutta toisaalta eikö ihan kaikki mitä tuonne laittaa kuitenkin nosta sitten kovuutta? Ja veden pehmeyden olen käsittänyt olevan kaikista tärkein asia, happamuus tulee sitten toisena tärkeenä ja sen merkitys korostuu jos aikoo lisäännyttää otuksia. Minähän siis tietenkin aion, mutta jos nyt alkuun ihan vaan pitäisin ne hengissä...

[Icecube]

Oak extractillä tippuu mun kokemuksen mukaan myös KH, eli jos sitä haluat laskea pHn lisäksi niin varmaan passeli aine. GHseen en kyllä ole itse huomannut että vaikuttaisi, suuntaan taikka toiseen.

[kerttu]

Niin, käytin sanaa kovuus vaikka tarkoitin sähkönjohtavuutta... Oak extract kiinnostaa. Testailen ensin turpeella kuitenkin. Nyt pH oli 6,7.

Illalla en enää nähnyt kalasia vaikka istuin kytiksellä altaan edessä. Yölläkin kävin kurkkaamassa ja hetken jo mietin että nousenko ylös miyyaamaan nitriitit mutta onneksi sentään en noussut. Äsken syötin mikroja. Sammutin suodattimen ruokailun ajaksi, se vaikuttaa fiksulta vedolta. Kaikki otukset tuli syömään, myös pienin ja laihin. Mikromatojen sapuskana on puuron seassa New life spectrumin raetta joten luullakseni niissä on ravintoarvot ihan kohdallaan.

Nitriitti oli kyllä taas noussut 0,025:stä 0,05:een. Mittaan vielä myöhemmin tänään ja vaihdan vettä. Ruokaa ei voi antaa kuin kerran päivässä ja kun nyt ovat syöneet niin huomenna vois malttaa olla syöttämättäkin. Bakuja on vielä vähän mutta taidan lisätä loput tänään vedenvaihdon jälkeen.

[kerttu]

Nitriitti ei ollut enää noussut vaikken yhtenä päivänä vaihtanut vettä. En tosin ruokkinutkaan. Elän toivossa että allas olisi nyt tarpeeksi kypsä ylläpitämään bakteerikantaa vaikkei vettä joka päivä vaihtaisikaan. Kypsytys meni siis seuraavalla tavalla:
1. Viikon verran vedet sisällä, lisätty vähän bakuja ja vähän kalanruokaa
2. Ennen kalojen kippaamista altaaseen vaihdettu alta puolet vedestä ja lisätty bakuja, kalat altaaseen siis pe
3. Kalojen tulon jälkeen vaihdettu vesiä usein:
la 2 ämpäriä (ja bakulisäys)
su 2 ämpäriä (ja bakulisäys)
ma 1 ämpäri
ti ruokintatauko, ei vaihtoja
ke 2 ämpäriä
Nitriitit oli nyt, siis ennen vedenvaihtoa, joko 0,025 tai se kaikista alin lukema JBL:n tippatestillä. Näitä alimpia määriä on kyllä tosi hankala vertailla keskenään, mutta oli kumpi vaan niin ainakaan nitriittipiikiltä homma ei tällä hetkellä vaikuta. Mittailen tietty yhä.

Mikromadot uppoavat kaloille hyvin. Tänään kesti jonkin aikaa että kaikki kuusi tulivat syömään, yksi oli jossain jemmassa ja mietin jo onko se elossakaan. Sieltä se kuitenkin saapui ja todistettavasti taisi syödä jotain sekin. Edelleen kalat ovat aika tuumivaisia ja rauhallisia, mutta ujous on alkanut karista. Kun tänään vesiä vaihtelin ja tein vesitestejä, ne pysyivät etulasin tuntumassa metsästämässä matosatsin loppuja.

Näyttää siltä että 2-3 voisi olla naaraita ja 3-4 koiraita. Näillä naaraiksi oletetuilla ei ole pyrstöevän reunalla värikorostusta ja selkäevä on hieman hillitympi. Ovat myös pienempiä. En nyt muista pitikö niiden olla näillä pienempiä vai suurempia, mutta nämä lie keskenkasvuisia kuitenkin kaikki. Yksi koiraista on todella tumma ja vähän muita ärhäkämmän oloinen. Paha tosin sanoa ärhäkäksi ketään näistä, niin ovat pieniä ja suloisia ja sopuisia.

Vesi ei paljoa pinnasta kierrä, ja siihen muodostuukin aika lailla kalvoa. Nyt olen tietty vaihtanut vettä usein, joten siinä se kalvokin katoaa samalla. Toivottavasti sen muodostuminen kuitenkin vähän vähenee... Lakuguramithan on labyrinttikaloja siinä missä rihmakalatkin, mutta ne käyttävät labyrinttielintään vain pienessä hädässä. En ole nähnyt että kukaan kävisi pinnalla hengittelemässä, joten oletan että vedessä kuitenkin happea riittää. Vinkkejä kalvon häivyttämiseksi ilman sen kummempaa pintavirtausta otetaan vastaan.

Kaivoveden pH on noussut. 6,8:sta ei meinaa päästä alemmas, eikä turveuutekaan (se on Seran, ei lie laadukkain mahdollinen) sitä juuri alenna. Nyt liottelin turvetta vaihtovedessä ja pienimmät hituset meni veden mukana altaaseenkin. Kylppärissä on yksi turveliotusastia kuumalla vedellä varustettuna odottamassa seuraavaa vedenvaihtoa - jospa siinä saisi taas happamampaa vettä sekaan nyt kun lumet on taas hetkellisesti poissa valikoimista.

[kerttu]

Näyttää siltä että lakut on alkaneet hengata pareittain, eivät enää ryhmässä. Syötin kalat äsken ja ihmettelin kun vain neljä näkyi, mutta sitten huomasin yhden parivaljakon joka majaili kantojen takana nurkassa. En tiedä voiko nää oikeasti olla sukupuolijakaumaltaan 3+3 ja muodostaa kutupareja vai liekö tässä kyse jostakin muusta. Ne neljä joita pystyin pidempään seuraamaan näyttivät olevan ihan koirasnaarasparit kyllä. Yksi koiras, joka on muodostanut selkäeväänsä hienon mustan läikänkin, suhtautui pariinsa vähän aggressiivisesti, mutta lähinnähän tuo oli evillä koreilua ja tammen lehden alle ajamista.

Ihan huippukummallisia kaloja kyllä. Ja mitä nyt hetken saanut käytöstä seurata niin eivät paljoa tilaa vie. Tammenlehtien alla piilottelu näkyy olevan kivaa puuhaa eikä yksi kala todellakaan surffaa allasta ees taas vaan pitää jonkinlaista hyvin pientä reviiriä.

[kerttu]

Veden pH-asia mietityttää jonkin verran. KH on nolla, mikä on hyvä. GH on 3, mikä on vain vähän liikaa (kahta tai alle suositellaan). Sähkönjohtavuutta en tiedä, mutta pH ei enää tunnu taipuvan 6,5 tuntumaan vaan pysyy 6,8 paikkeilla vaikka vaihtovesi on ollut pH-arvoltaan 6,4-6,8. Olen käyttänyt vettä suunnilleen niin, että puolet vaihtovedestä tulee hanasta ja toinen puoli on joko turveliotettua, sadevettä tai lumesta sulatettua vettä. Kalat näyttävät komistuvan ja käyttäytyvän lajityypillisesti, sikäli kun lajia aiemmin tarkkailematon ihminen niistä jotakin ymmärtää.

Haluan kuitenkin ehdottomasti vedestä kutukelpoista. Talvella käyttänen vain lumesta sulatettua vettä vaihdoissa. Nyt alkuun on vettä pitänyt vaihdella sen verran usein, että kaikkea ei ole jaksanut ottaa ulkoa, mutta allas on niin pieni ja kalaa siellä niin vähän että pärjään varmasti jonkin ajan päästä paljon pienemmillä vedenvaihdoilla. Olen lueskellut, että monet pitävät ämpärillisen vettä valmistumassa aina ja olenkin ajatellut että jos saunan lauteilla olisi jatkuvasti lumiämpäri. Turpeella lotraaminen ei ole vielä näyttäytynyt kovin kätevänä puuhana, joten siihen en tämän enempää taida aikaani pistää, mutta lumen sulattaminen on ollut aatoksissa alusta asti ja syrjässä asuvana se onkin aika oivallinen juttu.

Outoa kun en tiedä kasvavatko nuo nyt suurimmatkin kalat tuosta vielä vai eivät. Paroja en ole missään nähnyt kotialtaissa tai muuten täysikasvuisina, ja kaupan altaassakin nää mun ostamat oli toinen kerta kun livenä saatoin näitä seurata. Yleensähän kalat myydään kuitenkin todella pieninä ja ne kasvavat melko pitkäänkin, mutta näistä en tiedä mitään. Oletan, että tulevat jonnin verran suuremmiksi kuitenkin.

Mut on yllättänyt aika lailla näiden lakuguramien kanssa nyt se, miten ne puuhailee tuolla kyllä mutta miten tuntuu että allas on aivan valtava niille silti. Niitä on siis kuusi, allas 54 litraa, ja en todellakaan suosittele näitä sellaiselle joka haluaa sivusilmällä tarkkailla kalojen puuhia. Itselleni suosittelen kyllä: Musta on ihanaa istahtaa altaan ääreen, siristellä silmiä ja tarkentaa katsetta moneen paikkaan ja viimein huomata että hei kyllä niitä kaloja tuolla on. Suojaväritys on hyvä, koska kirkasta sinistä on vain evissä ja sitä ei näy ollenkaan jos evät ovat supussa. Osa kaloista on tosi tummia, ja nää myös taipuu monenlaisiin asentoihin (labyrinttikalamaiseen tyyliin) eli vaikka jo tiedän missä päin joku reviiriään pitää en silti aina meinaa hoksata mistä kohtaa se kala löytyy.

Jos näille jotakin kavereita haluaisi hankkia, niin piikkisilmät saattaisivat olla mahdollisia (mullahan niitä on toisessa altaassa enkä tähän ole hommaamassa muutenkaan). Suuremmassa altaassa ehkä suklaarihmakalatkin, kun samoissa vesissä elävät luonnossakin, mutta on ne kuitenkin niin paljon näitä suurempia että hieman mietityttäisi yhdistellä. Mulla nuo piikkisilmätkin on aika lailla koko altaan valloittaneita ja napsii joskus pakasteruokia suoraan ilmasta, joten tuntuu että kyllä lakut olisivat helisemässä niidenkin kanssa. Eli kohtuullisen selkeäksi on kykllä jo näin lyhyellä tuttavuudella käynyt että kyse on lajialtaassa parhaiten viihtyvästä kalasta. Jos jotain aikoisi yhdistellä, niin pitää aina olla varasuunnitelma taskussa.

[kerttu]

Lumen sulattaminen näille on erinomainen idea ja meinaan yhä niin tehdä. Mutta en kyllä vielä kertaakaan ole saanut niin suurta määrää lunta raijattua sisälle että siitä sulaisi ämpärillinen vettä. Tai edes puoli. Mutta mitä enemmän sitä on seassa, sen parempi kuitenkin. Jospa kaivovesi taas kesään mennessä olis pehmennyt. Sitä kovettaa siis nyt pohjan uusittu kiviaines ja kovuudet näyttää myös vaihtelevan jonkin verran koska KH oli noussut sunnuntaina lukemaan 2.

Muutamaan päivään en nähnyt kuin viisi lakua kerrallaan, mutta kyllä ne sieltä taas kuusittain putkahti näkösälle kunhan sammutti suodattimen, nakkasi mikromatoja altaaseen ja odotti ikuisuuden. Tulipa riemullinen olo! Vähän kyllä mietin että mikä järki on sisustaa allas niin että se on täynnä ruskeaa vettä, varjoja ja pimeitä luolia...

Otin ylemmän karahkan vedestä ja putsasin sen hammasharjalla suihkun alla. Siihen oli kasvanut jotakin jännää sienimäistä pintaa. Sammal oli tarttunut aika hyvin kiinni, kesti suihkutuksen kivasti. Virtaus altaassa on niin maltillinen että töhnää kertyy väkisin sammalen joukkoon ja muualle. Sen ei pitäisi olla ongelma, mutta seurailen tilannetta ja putsailen vähän nurnkia tarvittaessa.

[kerttu]

Aika äkisti se sienimäinen setti kasvoi takaisin osaan karahkaa... Mitähän se mahtaa olla? Voikohan siitä olla haittaa kaloille tai altaan tasapainolle? Tavallaan ajattelen, että kaikki erilaiset tuolla meneillään olevat biologiset prosessit on aika hyvästä niin kauan kuin mikään ei valtaa allasta ihan täysin. Ei siitä mitään myrkkyjä varmaan synny, mutta kivahan se olis tietää mitä se on.

Lakut vaikuttaa ihan tyytyväisiltä. Yritin syöttää niille pakasteesta jotakin tuosta kvintetti-setistä millaista mulla yleensä on. Ei kyllä kelvannut. Haju selvästi kiinnosti ja syöksyilivätkin vähän ruoan perässä, mutta sylkivät palaset pois jos sellaisen suuhun saakka nappasivat. Harmi. Pitää kokeilla sitä survaria vaikka uusiks tässä joskus, sitä tais mennä joku palanen sentään mahaankin asti. Mutta mikromadot tekee hyvin kauppansa edelleen.

[kerttu]

Testailin sitten kuitenkin (pienen epätoivon vallassa) pH/KHminus-litkua jota kaapissa oli. Valmistin sillä ämpärillisen pH 4,5 vettä ja sain siten akvaarion pH:n lukemaan 6,5 lukeman 6,8 sijaan. Saa nähdä pysyykö se noin edes aamuun, mutta voisin kyllä toistaa tämän huomenna. Tuolla ostamani pienen soran seassa on jotain hiton simpukankuorenpalasia, rasittavaa! Mikähän olis sellainen pohjamatsku joka ei kovettais vettä? Turve, joo...

[Wyrda]

Ei varmastikaan kannata sen pH:n kanssa alkaa vääntämään – olennaisempaa olisi saada kaivovedestä sähkönjohtavuus/TDS mitattua ja toimia sen mukaisesti. Tai miksei voisi sokkonakin vähitellen vaan kasvattaa sadeveden ja lumesta sulatetun veden osuutta: molemmilla on kuitenkin todennäköisesti erittäin alhainen sähkönjohtavuus. pH-arvo ei oikeastaan kerro niistä mitään olennaista – ainakin sikäli kun voidaan olettaa että teidän nurkilla ei ole pahoja happosateita.

Samasta syystä suhtautuisin pH/KH-miinuksen käyttöön epäilyksellä, erityisesti jos ei ole tietoa että mikä aineen vaikutusmekanismi on. Ymmärtääkseni KH:ta voidaan kyllä laskea niiden vahvojen happojen avulla mitä ko. aineissa käytetään, mutta eikös sulla se ollut jo todella alhainen?

Pohjamateriaalin vaihto on tosin se tärkein ensitoimi jos on epäilystä että sieltä liukenee jotain. Melkein minkä vaan akvaarioissa käytetyn tavallisen hiekan pitäisi sopia, eivät niistä normaalisti taida mitään liueta. Turpeen kuvittelisi pysyvän vettyneenä vettyneenä pohjalla, jos vaan virtaus on riittävän pieni. Kokeilemalla selviää.

Seurailen tätä mielenkiinnolla, itsellä on käynnistymässä vähän samansuuntainen biotooppiprojekti.

[kerttu]

Juu, oon suhtautunut tuohon pH:ta ja KH:ta alentavaan putiloon varauksella tähän asti, siis monta vuotta... Vaan tulipa testattua. Katsotaan nyt miten etenen sen kanssa. Sadevedellä ja lumella pelaaminen on ehdottomasti etusijalla, mutta on ollu matsku siihen hieman vähissä viime ajat. En usko että niistä kannattaa alkaa sähkönjohtavuuksia edes mittaamaan, koska ovat oletetusti todella alhaiset. Kaivovedestä se tieto olisi mielekäs ja tärkeä, mutta toisaalta vaihtelee varmasti kausittain jonkin verran.

Kaivoveden KH on siis ollut liian korkea, 2. Eilen se oli alhaisempi. Pitää seurata onko se ilokseni tippunut lopullisesti aiempiin lukemiinsa vai nouseeko se tuosta taas.

Tuo pohjamateriaali altaassa on juurikin akvaarioliikkeesta ostettua perustavaraa, ja juuri siksi ettei se kovettaisi vettä. Altaassa, jossa on luonnosta otettua hiekkaa, on ollut ongelmaa siinä että pH ei tipu oletetusti vaikka kuinka kovuudet on alhaiset enkä todella tahtonut tätä ongelmaa lakritsialtaaseen. Nyt kuitenkin huomasin noita simpukanpalasia tuolla soran seassa (se on siis pientä, n. 2-3mm pyöreää soraa) ja tuntuu tosi rasittavalta ajatukselta alkaa koko matskua vaihtamaan. Just saman ongelman kanssa olen paininut tuon Aasia-altaani kanssa, oikeastaan vuosikaudet, ja sieltä valtaosan hiekasta myös vaihtanut eikä se oikeastaan asiaan auttanut.

Pidemmällä aikavälillä ongelma poistuu kyllä: pääsen käyttämään lunta ja sadevettä kunhan vedenvaihtotarve pienenee. Näin uudessa altaassa haluan vaihtaa vettä enemmän kuin sen ämpärillisen per viikko, etenkin kun ruokin kaloja melko tuhdisti näin alkuun. Jatkossahan mun suunnitelmana on, että tämä pienellä mattosuodattimella varustettu allas olisi aika lailla vähän puuttumisen low-tech. Valaisinhan tuossa on, ja lämmitinkin, eli ilman tekniikkaa ei olla mutta virtaustakin mietin vähentäväni jatkossa. Näin alkuun kertyy töhkää joka puolelle, ja olen antanut kertyäkin, mutta luulen että kasvit tahtovat ensin juurtua ja asettua kasvutilaan niin että niiden lehdet pysyy suht puhtaina, ja sitten vasta sietävät sen että virtaus alenee.

Mulla on mielestäni jonkinlaista silmää kalojen hyvinvoinnille ja altaan perustasapainolle, mutta onhan tää melko riskaabeli projekti. Paroja kasvatellaankin kyllä semmosissa mutaliejuisissa altaissa, mutta tasapaino on hirvittävän tärkeä juttu ehkä erityisesti niissä koska vedenvaihdot on vähäisiä ja virtaus myös. Parot ei myöskään herkästi käytä labyrinttielintään joten kai ne sitten tykkää että vedessä vähän ees on sitä happea - siksikin ajattelin että kasvit asettuu ensin, sitten vasta virtausta vähemmälle. Virtaus on tosin ihan minimaalinen verrattuna moniin suosituksiin jo nyt.

Biologisena suodattimena tärkeimmäksi tässä altaassa muotoutuu pohja. Mattosuodattimen matto-osakin on aika pieni, että voin vaikka luopua koko suodattimesta jos sellaisen mahdollistava hetki tulee.

[kerttu]

Pakastesurvari maistuu näemmä ihan hyvin kunhan antaa noille riikkisille aikaa ensin vähän tuumia. Melko sottasta syötrettävää kun ei taida pohjalle vajottuaan enää kiinnostaa, mutta ehkä kalat ei mikromadoilla kuitenkaan pelkästään elä.

Ja vitsi! En tiedä olisinko kiljunut riemusta vai hirvityksestä! Kun laitoin suodattimen ruokinnan jälkeen päälle, huomasin muutamia pikkumatoja ketkuttelevan kiinni juurakkoon. Tsekkasin ne harmittomiksi harvasukas- tms madoiksi, eivät ole planariaa. Näyttivät suurilta mikromadoilta. Nehän on varmasti hyvää ruokaa noille öttisille, mahtavaa! Toisaalta jäin miettimään kertooko ne myös jostakin epätasapainosta - no, kattellaan. Hauska tietää, että jotakin ruokaa tuollakin noin uudessa altaassa saattaa olla tarjolla vaikka ite ei olis ruokkimassa .

[kerttu]

Tänään kokeilin, eilisen paastopäivän jälkeen, kahta eri sortin pakaste-elävää tuosta satsista. Kiinnostus oli suurta, vaan sylkivät pois. Pitänee ostaa näille survaria sitten lisää, tuossa ei sitä ole kuin pari annosta. Onneksi muiden altaiden kalat sentään sekoaa näistä muistakin tarjoiluista...

Lakut on ihan hyvävointisia. Alkaa tulla jo dramaattisia reviirikiistoja koiraiden välille, ja oon nähnyt ihan huippuhienoja värityksiä. Uskomattomia kaloja, kun ovat niin hyviä piiloutumaan ja näyttämään täysin huomaamattomilta, ja sitten kun menee valot päälle niin kalan erottaa altaan pimeimmästäkin nurkasta vaikka kuinka pitkän matkan päähän. Yksi suurimmista taitaa olla varmasti naaras, on sen verran kokoa kuitenkin ja pyrstössä ei vastaavia sinisiä reunoja kuin noilla koirailla on. Edelleen näyttää mahdollisilta että altaassa pulikoisi jopa 3 naarasta ja 3 koirasta.

Nyt voinee sanoa, että saan nämä pidettyä hengissä. Lumen sulattelua saunassa (tänään eka kertaa sain sentään yhden kokonaisen ämpärillisen ihan pelkkää lumesta sulatettua vettä, on se vaan tiivistä tavaraa tuo vesi verrattuna lumeen...), ruokintakokeiluja vielä vähän lisää ja sitten voisi alkaa pohtia josko kutupaikkoja lisäisi. Kovin hapanta en näemmä vedestä tule saamaan, mutta pehmeetä se ainakin on. Jos kalat on lajiltaan p. bintan, mitä facebookissa veikkasivat ja mikä tuntuu hyvinkin mahdolliselta, niin niille paro-projekti tarjoaa kovuuksia GH 0 KH 1, ei heitä kaukaa kaivoveden arvoista ja lumella/sadevedellä täysin saavutettavissa.