Akvaariokirjallisuutta?

[kr70]

Tämä on ensimmäinen viestini aqua-webissä - tervehdys kaikille!

Taustani on sellainen, että minulla oli akvaarioita noin kymmenen vuoden ajan, kunnes pistin kaikki pois tilan- ja rahanpuutteen sekä muiden harrastuksien vuoksi. Nyt kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen tunnen akvaarioharrastuksen jälleen kutsuvan - tilaa ja rahaakin on vähän enemmän kuin silloin opiskeluaikana, ja lisäksi poika kinuaa akvaariota.

Olen nyt vähän katsellut alan nykytilaa liikkeissä ja netissä, ja moni asia tuntuu muuttuneen. Suodatustekniikka näyttää kehittyneen, kun riuttojakin pidetään muutaman kymmenen litran "cubeissa". Sisustusmuoti on näköjään muuttunut melko totaalisesti: silloin minun aikana laitettiin iso miekkakasvi kultaiseen leikkaukseen, takanurkkiin vallisneriaa, johonkin keskelle tupas Cabombaa, eteen pieniä melalehtiä... ja mahdollisesti pengerrys kivistä ja jonnekin joku pieni puunkappale. Nyt laitetaan pohja täyteen jotain pientä heinää (Eleocharis?), keskelle iso mötikkä (puuta tai kiviröykkiö) ja sivustat usein melko avoimet. (Näin ehkä hiukan liioitellen.)

Ensimmäinen kysymykseni kuuluu: Voisitteko neuvoa hyviä uusia kirjoja, joissa mahdollisimman perusteellisesti selvitetään nykyinen näkemys tekniikasta ja akvaarionhoidosta? Olisi hyvä, jos ne myös käsittelisivät useampia akvaariotyyppejä (kuten "tavallinen" makeavesi, malawi, murtovesi jne.). Kieli saa olla suomi, englanti tai saksa.

Paljon kiitoksia jo etukäteen!

[KimmoP]

Markku Varjon kirjat on olleet tosi hyviä. Hänellä on useampi kirja ja minä kun lainasin ne kirjastosta ja luin läpi, niin uskalsin lähteä ominpäin ensikertalaisena akvaariohommiin tämä foorumin tuella. Onnistuin mielestäni ihan kivasti, mutta luin aiheesta tosi paljon ennen aloitusta.

[kr70]

Varjon "Elävä akvaario" oli silloin muinoin minulla kovassa käytössä. Onko hänellä jotain uutta yleisteosta? Tämä on mahdollisesti käsitelty jo aqua-webissä, mutta on vaikea etsiä vanhoista viesteistä.

[Anniquu_]

Moi ja tervetuloa Aqua-Webbiin!

Varjolta on ilmestynyt 2010 "Akvaarion perusopas" klik, mutta jos Elävä akvaario on tarkkaan luettu kirja , niin tuossa ei välttämättä mitään hirveän "uutta ja mullistavaa" ole. Elävä akvaario on ollut kyllä todella hyvä teos ja mielestäni edelleen ihan pätevä perusopeiltaan. Kalalajien vaatimukset kannattaa kuitenkin tarkastaa hänen juuri ilmestyneestä Kalat 2.0 kirjasta. Häneltä on myös pari vuotta sitten ilmestynyt kirja akvaariokasveista.

Ajattelisin -en tiedä, kun omaa harrastustaustaa on vasta viisi vuotta nyt kasassa- että suurimmat muutokset akvaarion hoidossa ovat sen käynnistämisessä, nykyään suositaan joko niin kutsuttua kalatonta kypsytystä tai sitten käynnistetään akvaario toimivilla kaupallisilla valmisteilla. Näin ainakin siis valistuneissa piireissä. Vaikka toki akvaarion saa edelleen käyntiin toimivan akvaarion suodatinlietteellä tms. Ja ehkä vedenvaihtorutiinit ovat muuttuneet myös, silloin kun itse imin täältä oppeja perusvedenvaihto oli 50% viikossa (Jukka Järven oppien mukaan), nyt ehkä saatetaan olla vähän maltillisempia, vaikka mä vaihdan edelleen sen 50% tai jopa enemmän kerran viikossa tai joka toinen viiikko.

Kun minä aloittelin tätä harrastusta, niin omat "aloitteluoppini" pääasiassa imin täältä, Varjon edellisestä kalalajikirjasta ja silloin vielä "oikeasti" netistä löytyneestä Jukka Järven aquahoito .infosta. Se on edellen hyvä sivusto, vaikka sen löytää enää vain bittiavaruuden reunalta archiven orgin kautta... http://web.archive.org/web/200802130729 ... index.html

Myös nuo Aponogeton-lehdet ovat olleet tukena uran alkuvaiheessa. Nykyaikasesta kasvienhoidosta saa tämän foorumin lisäksi hyvin tietoa http://www.ukaps.org/index.php?page=ukaps-articles

http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php? ... *&start=50 Ja tuossa on jonkinlaista listaa, että minkälaista kirjallisuutta ihmisillä on ollut käytössään. Ja toinen ketju http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php? ... kvaariokir*

Lisäys vielä, ei kirja, mutta "nykyaikaisesta" akvaariotekniikasta päässee perille parhaiten ihan noiden nettikauppojen valikoimia selaamalla ja ihan aikaarioliikkeissä mahdollisuuksien mukaan pyörimällä.

[Jake_101]

UKAPS.org (UK Aquatic Plant Society) on loistava sivusto / foorumi. Foorumilaisten akvaariopäiväkirjat "Journals" ovat kattava katsaus erilaisiin akvaariotyyleihin high-tech aquascapeista teknisesti hyvin yksinkertaisiin (esim. ei suodatinta) toimiviin maa-pohja -akvaarioihin. Ammattilaisten tai erittäin kokeneiden ja arvostettujen harrastajien viritelmiä pääsee lukemaan "Featured journals" osiossa. Keskustelu foorumilla on asiapitoista (myös päiväkirja-threadeissa), eli jo perehtymällä niihin oppii valtavasti ja saa erinomaisen käsityksen uusimmista tuulista.

Lisäys: Ah, edellinen postaaja mainitsikin jo UKAPS:n.

[kr70]

Paljon kiitoksia vinkeistä, Anniquu ja Jake! Eiköhän noilla pärjätä.

Vedenvaihdoista: Minusta suositellut vaihtomäärät ovat kasvaneet niistä "minun" ajoista (lopetin joskus 90-luvun puolessa välissä). Voi olla, että muistan väärin, mutta minusta me silloin vaihdettiin tavallisiin makeanveden "seura-akvaarioihin" 1/3 kerran kuussa tai enintään kerran 2 viikossa. Kiekot, poikaset jne tietysti asia erikseen.

Tuosta UKAPS-sivustosta: Siellä on se Featured Scapes -osasto. Mites olis pieni kauneuskilpailu? Mun suosikki on Dan Crawford. Peruste: näyttää rehevältä ja jossain määrin luonnonmukaiselta. Kakkonen on Stu Worrall, näyttää vähän riutta-akvaariolta, jossa on korallien paikalla kasveja. Olen ehkä vähän vanhanaikainen, kun en oikein tykkää tuosta nykyisestä suuntauksesta jättää sivustat avoimeksi. Toinen uusi juttu näkyy olevan hyvin vaalea tausta, mikä kyllä minusta näyttää kivalta. Vaimon suosikki on Eduard Gercog ja kakkonen Dan Crawford.

Noista kirjalista-ketjuista tuli monta nostalgista muistoa mieleen - Eläinmaailma-lehden akvaarioliite jne...

Uusimmista härveleistä oppii tietysti valmistajien sivuja lukemalla ja akvaariokaupoissa, mutta sieltä ei oppine sitä, mitkä niistä ovat oikeasti hyödyllisiä. Valmistajilla ja kaupoilla on varmasti tavoitteena myydä kaikki mahdollinen. Kuten suomunaama sanoo kirjalista-ketjussa:

... kaupallisia kalanhoitovihkoja joissa saadaan aloittelija uskomaan että tarvitaan vähintään 10 eri lajia ruokaa ja pari laatikollista vedenparannusaineita ja kaiken maailman härpättimet ennen kuin kalat pysyvät elossa.

Kiinnostaisi esimerkiksi, kuinka paljon kaupallisilla nitraatin- ja fosfaatinpoistajilla ja -suodattimilla saadaan vedenvaihtotarvetta vähennettyä. Noista ei ollut tietoakaan silloin 1900-luvulla, ainakaan minulla.

Varjot, Järvet ja muut kovat nimet tapasinkin, kun olin muutaman vuoden HAS:n jäsen, mutteivat varmaan minua muistaisi, kun olin pääosin takarivin hiljainen kuunteluoppilas. Hauska muisto vielä siitä, kun eräs muistaakseni ruotsinkielisellä nimellä varustettu herra otti aikaa vuosikokouksissa, kuinka nopeasti pakollisista muodollisuuksista selviää.

[Anniquu_]

Vedenvaihdoista: Minusta suositellut vaihtomäärät ovat kasvaneet niistä "minun" ajoista (lopetin joskus 90-luvun puolessa välissä). Voi olla, että muistan väärin, mutta minusta me silloin vaihdettiin tavallisiin makeanveden "seura-akvaarioihin" 1/3 kerran kuussa tai enintään kerran 2 viikossa. Kiekot, poikaset jne tietysti asia erikseen.

Tuo vedenvaihtomäärä kuulostaa hyvinkin siltä, mitä minä luulen sen tuona aikana olleen. Käsittääkseni tuo määrä oli "se oikea määrä" siitä syystä, että oltiin sitä mieltä, että veden laadun pitää pysyä tasaisena, jotta kalat eivät tykkää huonoa. Samaa ajatellaan yhä edelleen, että raju vedenlaadun muutos (osmoosishokki) on huono juttu, mutta "nykyään" asia nähdään eri lailla. Kun vaihdetaan paljon ja usein niin veden laatu pysyy sitä kautta samana, niin kalat eivät hermostu.

Suomalainen vesi on onneksi yleensä ongelmtonta, sitä voi laskea suoraan letkulla akvaarioon, eli ei tarvitse minkään ämpärien/veden seisotusten kanssa askarrella. Kupariputkista kuitenkin varoittelisin, jos vesikalusteet värjäytyvät kuparista, niin sitten kannattaa oikeasti käyttää vedenparannusainetta. Ja nimenomaan Tetran AquaSafea sillä ihmisillä, minä mukaan lukien, on karvaita kokemuksia siitä, että kaikki vedenparannusaineet eivät sido kuparia ja silloin voi vedenvaihdosta seurata kalakuolemia.

Mä pidän nitraatin- ja fosfaatinpoistajia makeassa vedessä turhana. ((Merivesi on käsittääkseni sitten asia erikseen.)) Veden laatua ylläpidetään nimenomaan riittävillä vedenvaihdoilla ja sillä, että akvaariossa ei ole liikaa kaloja. Olen ymmärtänyt asian niin, että nitraatti ei sinänsä ole haitallista, vaan nitraatin nousu on enemmänkin indikaattori "veden likaantumisesta". ((Vaikka onhan myrkyllistä todella korkeina pitoisuuksina)) Nyt on riski, että toistan papukaijana akvaattisia legendoja, mutta väitetään, että veteen voisi kertyä kalojen erittämiä hormoneja ja muuta "sontaa", joka olisi kaloille haitallista/estäisi kasvua. Ja elän siinä käsityksessä, että myös näissä "tehohoidetuissa" kasviakvaariossa runsailla vedenvaihdoilla poistettaisiin kasvien tuottamia mömmöjä. Äärimmäisen tieteellisiä selityksiä siis... Aiemmin, kun mulla oli akvaariossa tosi vähän kaloja, niin nitraatti ei noussut ollenkaan mitattavaksi (eikä sähkönjohtavuuskaan juuri noussut), niin silti vaihdoin sen puolet vedestä kerran viikossa.

Eli vedenvaihtoväliä ei kannanta keinotekoisesti mielestäni pidentää "tavallisessa akvaariossa". Jos haluaa hifistellä/pitää vedenvahtoa työläänä, niin jotain automaattista/puoliautomaattista vedenvaihtoa kannattaa harkita. Mutta, jos haluaa, on mahdollista perustaa myös harvan vedenvaihdon akvaario, "maa-akvaario". Mulla ei ole kokemusta moisesta, mutta kovasti suunnittelen, josko sellaisen perustaisin joskus. http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php? ... *#p7027587

Kauneuskilpailu: Suosikkini on Andy Hart, se on söpö. Mutta mä alan turtua noihin, mikää ei enää oikein säväytä, vaikka ne ovatkin oikeast hienoja ja taidolla toteutettuja. Se joka on nyt viime aikoina saanut aikaan wow-efektin, on tämä. Eipä se oikein akvaariolta näytä, mutta se poikkeaa kaavasta edukseen.

Ja kannatta ainakin pistäytyä katsomassa miltä akvaarioseuratoiminta näyttää nykyään, jos vaan läheltä löytyy seuraa. Kaikkea kivaa puuhataan tänäkin päivänä seuroissa.

Jake_101, on tuo UKAPS sellainen tiedonlähde, että sitä voi kehua useampaankin kertaan.

[kr70]

Kiitos, Anniquu, kun jaksat opastaa mua nykyaikaan!

Pitäsköhän tämän keskustelun otsikko vaihtaa, kun aihe pääsi erkanemaan otsikosta...

Ajatukseni nitraatinpoistajista kumpuaa siitä, kun aina esitetään typen kiertukulku-kaavio, jossa kaikki päätyy nitraattiin, joka ei enää muutu miksikään, ja siksi tarvitaan vedenvaihtoja. Mutta on kyllä hyvin loogista, etteivät nitraatti ja fosfaatti ole ainoita lopputuotteita, vaan kaikkea muutakin sontaa tulee, joten nitraatin- ja fosfaatinpoistolla ei pitkälle pötkitä.

Jos kerran nykyään yritetään pitää vedenlaatu mahd. vakiona runsailla vedenvaihdoilla, jolloin vesi pysyy lähellä vesijohtovettä, niin eikö sitten periaatteessa paras ratkaisu olisi ottaa suodatin pois ja sen tilalle laittaa jatkuva virtaus vesihanasta ja toinen viemäriin? Eli kalat uisivat käytännössä puhtaassa vesijohtovedessä. Puhtaasti teoreettinen kysymys - en alkaisi rakentamaan moista jo vesilaskun takia.

Luin tuon maa-akvaarioketjun - se vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta ja kokeilunarvoiselta. Periaatteena on siis, että kasvit pystyisivät poistamaan nuo mainitut muutkin sonnat, melko sama ajatus ilmeisesti kuin vanhavesiakvaariossa. Mutta sitten tulee mieleen myös huonekasvit, joiden juuret laitetaan akvaarioon. Luin myös tuon kultaköynnös akvaariossa -ketjun. Luulisi, että huonekasveilla saataisiin aikaan vielä tehokkaampi sonnanpoisto, koska yhteyttävää pintaa saa helposti paljon enemmän, köynnökset voidaan ohjata kasvamaan suoraan auringonvaloon ja hiilidioksidista ei koskaan ole pula.

En ole sanomassa, että viikottainen vedenvaihto olisi liian rankkaa, varsinkin jos voi suoraan hanasta laskea. Jos elukoita ottaa, niin pitää niiden eteen olla valmis vaivaa näkemään. Siitä huolimatta vielä yksi idea vedenvaihtojen harventamisesksi: Jos laittaisi murtovesiakvaarion ja sinne valkuaisvaahdottimen? Eikö vaahdotin poista kaikkea mahdollista orgaanista yhdistettä.

Mitäs mieltä nykyään ollaan pohjan puhdistuksesta normiakvaariossa? Silloin ennenvanhaan käytiin kerran kuukaudessa läpi pohja ja imuroitiin sonnat pois (kyllä sitä paljon tulikin!).

Linkkaamastasi aquascapesta (voisko tän suomentaa "vesimaisema") olen samaa mieltä: WOW!

[KimmoP]

Itse käytän ämpärin kautta. Hanavesi voipi olla aivan liian kylmää ja lämmintä en mielellään laske, koska täällä talossa on kupariputket. Vedenparannusaineen mittaan ämpäreihin ja lämmitän veden sopivaksi noilla puikon mallisilla akvaarionlämmittimillä. Samalla ehtii vähän vaikuttaa tuo vedenparannin.

[kr70]

Pitääkin ottaa selvää, mitkä putket täällä on, ja kai on olemassa kuparitestejäkin. Kiitos vinkistä, Kimmo!

[kerttu]

Onpa ihana keskustelu, paljon mielenkiintoista pohdintaa. Kirjallisuudesta ensin: On aika pysäyttävää, miten juuri tuo Elävä akvaario tarjoaa ihan kaiken mitä tarvitaan, edelleen. Toki akvaariokokosuositukset ovat päivittyneet, mutta perusjutut on tuossa kuvattu kattavasti. Se on sitten pienoinen ihme, miten Elävän akvaarion ahkeralla lukemisella saikin tehtyä asiat ihan miten sattuu silloin parikytä vuotta sitten . Aika mystistä. Mutta ehkä se koululainen luki sitä vähän eri tavalla...

Vedenvaihtojen suhteen tuo kerran viikossa on perusohje, joka pätee erityisesti uusiin altaisiin. Vaihtotarve riippuu tietenkin kalastosta, tekniikasta, ruokinnasta ja vaikka mistä. Minä olen tavallaan ahkera lotraaja eli vaihdan vettä joskus useamminkin, mutta toisaalta vaihtomäärät on mulla hirmu vähäisiä: näihin kahteen noin satalitraiseen altaaseen yleensä vaihdan vettä kerrallaan 2-3 ämpärillistä. Ja täytyy kyllä sanoa, että ei nuo altaat ota ollenkaan nokkiinsa vaikka vaihdot joskus viivästyy. Pidän sitten joskus sellaisia kausia, että vaihdan tuon maltillisen määrän useampaan kertaan viikossa. Pysyy vesiarvot tasaisina. Mulla on kuitenkin kalastotkin hyvin vähälukuisat, monella on sama määrä kalaa puolet pienemmässä altaassa. Nitraatinpoistaja kuulostaa hassulta erityisesti tuon mun Aasia-altaan kannalta, sinne kun ei kerry nitraattia sitten millään - olen jopa lisännyt vedenvaihdoissa hitusen nitraattia ettei kasveilta lopu eväs kokonaan.

Maa-akvaario ja vanhavesiakvaario on tosiaan aika lailla sama juttu. Siinä ei pohjaa pöyhitä ja putsata, koska systeemin toimivuus perustuu siihen että pohjan alla on ravinteita ja sen päälle kertyy niitä lisää. Mulla on tuollainen pieni maa-akvaariokokeilu eteisessä, ilman mitään tekniikkaa. Ihan mukavasti siellä kasvit kasvaa ja ainoastaan kesän kuumilla kertyi kirkkaanvihreää levää laseihin. Kokeilu saanee luontevan päätöksen näin talven alkaessa, koska eteinen on tosi viileä eikä altaassa ole mitään tekniikkaa - en usko kasvien selviävän niin kylmässä. Katsotaan. Siellä on muunnoslimakotiloita lisänä, ja kyllä niistäkin näemmä sitä sontaa kertyy.

Pohjaa putsataan sorapohjaisissa altaissa nykyäänkin myös soran sisältä lapoten, mutta hiekkapohjalla imuroidaan vain pohjalla oleva pintaroska. Nykyisin kyllä monella on niin tehokas virtaus altaassa, ettei tuota pintaroskaa kerry.

[Karim]

Pitääkin ottaa selvää, mitkä putket täällä on, ja kai on olemassa kuparitestejäkin. Kiitos vinkistä, Kimmo!

Oletko huomannut vaatteissa, hiuksissa ym. vihreää sävyä? Silloin on vedessä merkittävästi kuparia. Kuparia en pitäisi suurena ongelmana, koska kuparin myrkyllisyys lisääntyy happamuuden kasvaessa. Toki määrä tekee aineesta myrkyn. Paikallisen vesilaitoksen sivuilta saat tietoa vedenlaadusta. Meillä on OK-talossa pari metriä kuparia ja loput muoviputkea eikä ongelmia ole ollut.

Vedenvaihtorutiineista (sanahirviö) on täällä ollut paljonkin keskustelua. Toiset vaihtaa vähän ja useasti ja toiset paljon ja useasti ja jotkut tekevät aivan toisella tavalla Oma silmä on paras havaintoväline minkälainen rytmi sinulle on paras. Rytmi riippuu siitä mitä akvaariossa on. Esim. timanttitonkijat kokemusteni mukaan sairastuvat reikätautiin jos vedenvaihtoväli on liian pitkä.

Minä vaihdan vettä n. kerran viikossa puolet. Joskus harvemmin. Riippu myös siitä kuinka sietämättömäksi käy lotina vaimon mielestä Viikossa kansilasittomissa akvaarioissa veden pinta laskee n. 5cm. Vesi menee lappoamalla lattiakaivoon ja tilalle suoraan hanasta hieman viileämpää. Kalat ovat sopeutuneet aika hyvin vedenlaadun muutoksiin kunhan vedessä ei ole haitallisia aineita. Onhan niillä luonnossa koettavana sadekausi jolloin vesistöön tulee paljon uutta vettä lyhyellä aika välillä ja kiintoaineen määrä nousee, veden lämpötila laskee jne. Mielestäni ämpärihommat voi nykyään unohtaa toki poikkeuksiakin on. Yhtä oikeata tapaa ei ole vaan jokainen harastaja tekee tavallaan. Onhan tämä harrastus joka tuo harrastajalle iloa. Vedenvaihto on minulle yksi mukavimmista hommista. Siinä samalla, kun vahtii altaiden täyttymistä nautiskelee pari kylmää "hampaattoman leipää" tuntee ihminen itsensä onnelliseksi Tällä hetkellä en vaihda vettä

[kr70]

Enpä ole vihreneviä vaatteita todennut, tukkakin on pysynyt ruskeana, johon tulee hälyyttäävää tahtia valkoharmaita hiuksia sekaan. Niin en ole tainnut vielä mainita, asun tällä hetkellä Saksassa. Vesilaitos sanoo, että pH on keskimäärin 8,2 ja kokonaiskovuus 4,3 dH. Karbonaatikovuutta ei ilmoiteta, mutta eräs paikallinen akvaariokauppias sanoi, että se on myös tosi vähän, muistaakseni 3-4. Taitaa olla vaikea valita kaloja suoraan tähän, eikö useimmat emäksisen veden kalata vaadi kovaa vettä ja happaman veden kalat pehmeää. Pitää kai lisätä jotain veteen.

Kirjoista vielä: Täällä on kirjakaupoissa paljon akvaariokirjoja, mutta melkein kaikki ovat kuin lastenkirjoja - pääosassa liioitellun värikylläiset kalakuvat ja hoito-ohjeet ovat samanlaisia yli-yksinkertaisia "kuinka pystytät akvaarion" -ohjeita kuin Tetran aloittelijavihossa.

Tuo virtauksen voimakkuus, minkä kerttu mainitsi, taitaa myös olla yksi ero 80-90-lukuihin.