Pohjalannoiteaines uuteen akvaan?

[Maarit_S]

Kannattaako laittaa uuteen akvaan pohjalannoiteaines (pohjasubstraatiksiko sitä kutsutaan?), kun kalastoon on tulossa ainakin tonkijoita? Mietin siis, pöllyääkö tuo lannoite häiritsevästi, jos tonkijat osoittautuvat kovin innokkaiksi tonkimaan... Jostain täältä luin, että jokin pohjalannoite oli ainakin kasvia irrotettaessa sumentanut koko altaan veden pitkäksi aikaa.

Ystävällinen akvaariokauppias kuitenkin suositteli kovasti Tetra Plant Complete Substrate -ainetta, joka ei kuulemma ole kovin herkkä pöllähtelemään. Olisko kellään kokemuksia tästä?

Tarkoitus on laittaa altaan pohjalle pohjalämmityskaapeli 80W, mahdollisesti tuota substraattia ja Bilteman hiekkaa. Kasveja tietenkin tulossa (ja kai niitä kalojakin joskus...).

[Sisso]

Teoriassa voi käydä niin, että pohjakaapelin kanssa ravinteet lähtevät nousemaan ylös pohjasta, mutta en tiedä tapahtuuko tätä käytännössä. Voisi kuvitella, että karkeampi aines laskee ravinteet helposti veteen (kun saattaa tehdä sitä ilan lämmityskaapeliakin), mutta tonkijoiden takia et muutenkaan nyt voi kovin karkeaa käyttää. Toivottavasti sulle vastaisi joku kenellä on lämmityskaapeli mutta ongelma lienee enemminkin teoreettinen ainakin jos valitaan tarkoituksenmukaiset materiaalit.

Sitten asiaan: muita substraatteja en tunne, mutta meillä Tetran Initial Sticksit, joita laitoin yhden akvan pohjalla Bilteman kanssa, pilasi pohjan muutamassa viikossa. Jotta niitä en voi suositella ainakaan, etenkin kun tiedän etten ole ainoa niiden kanssa sössinyt. Mustaa mönjää, isoja kuplia, paha haju, ei epäilystäkään mitä oli tapahtunut. Sen jälkeen ole siirtynyt "täsmälannoitukseen" eli koska muutoin lannoitan veteen jokaiseen akvaan räätälöidysti, olen laittanut ravinneballosia vain miekoille ja cryptoille (ja ehkä jollekulle muulle jolla syvät ja isot juuret), jotka hyötyvät niistä silminnähden. Eikös toi Tetran ole jo pohja itsessään eli sen päälle ei enää laiteta mitään? Jos, niin se ei raekokonsa puolesta ole kovin sopiva tonkijoille, joille hiekan sihtailu on osa luonnollista ja lajinmukaista käyttäytymistä. Vai oliko ajatus se, että tuon päälle tulisi vielä hiekka, molempia tapoja näytetään käyttävän? Silloin homma toiminee ihan ok, jos laitat substraatin riittävän syvälle. Tonkijat voi tosiaan kaivaa ajoittain syviäkin kuoppia, jopa pohjalasiin asti vaikka useinmiten kyse on vain päällihiekan sihtailusta jolloin ei kosketa muuhun kuin ylimpään...ööö.... sentiiin? Käsittääkseni toi Tetra ei laske kuitenkaan ravineita hallitsemattomasti veteen kuten varsinaiset lanoitteet joten sen näkyviin tuleminen lienee lähinnä vain kosmeettinen haitta. Eikähän ravineista vedessä haittaa ole, mutta sotku voi olla melkoinen riippuen käytetystä tuotteesta (esim noi Initial Sticksit sotkee hurjasti!) ja rahat menee viemäristä alas. Ainakin meillä Tapajosten kiinnostus hiekkaa kohtaan kohdistuu 80% akvan etuosaan, jonka pidän paljaana kasveista. Ne harvemmin kaivavat isommin siellä, missä on tiheästi kasveja, siis keski-takaosassa, joten ehkäpä voisit laittaa substraattia vain niille alueille, joihin on tulossa kasvillisuutta, tai jättää juurikin vaikka etuosan vain hiekalle missä temmeltää. Joskus ne kyllä kaivavat muutaman sentin syvyisiä kuoppia kasvien ja kantojen juurelle. Itse olen kironnut savipallojen käyttöä taas äskettäin, tonkijaukko ja isoseeprapleko päättivät kaivaa Ison Kuopan hyvässä yhteisymmärryksessä ison kannon alle ja sieltähän löytyi muinainen savipallo. Seurasin illan vierestä Etnan purkautumista kannon alta ja näkyvyys akvassa tippui minuutti minuutilta kun kaksikko oli vauhdissa, pleko kaivoi ja tonkija kantoi, kaikki vain yhden seiskakuulan takia.....Vaihdoin osan vedestä seuraavana päivänä mutta kirkastumiseen meni silti muutama päivä. Näillä kokemuksilla Tapajoksista (ja eräistä muista kaivinkoneista) en laittaisi omaan akvaani koko pohjan substraattia, pöllysi tahi ei, mutta eipä tarvitse olla kuoppia peittelemässä koska kyllä niitä tulee vaikka useimmat ovatkin suht matalia. Kasveja nuo ei onneksi nostele!

[Maarit_S]

Kiitos jälleen, Sisso!

Kauppias neuvoi laittamaan ensin tuota substraattia n. 2 cm kerros, ja sen päälle hiekkaa "sopiva" kerros. Hiekka on sitä Bilteman hienompaa hiekkaa juuri tonkijoita ajatellen.

Luulenpa, että jätän kuitenkin koko substraatin laittamatta ja pyrin jonkinlaiseen täsmälannoitukseen. Kasveja on tarkoitus tulla aika paljon taakse ja reunoille, ja eteen sitten pelkkää hiekkaa tonkijoita varten. Hyvä neuvo tuo substraatin laittaminen vain kasvialueille, jos nyt kuitenkin siihen päätyisin. En tiedä, onko substraatista oikein todellista hyötyä kasveille vai ajaako täsmälannoitus + lannoitus veteen saman asian. Noita Tetran Initial Sticksejä on siis ainakin syytä välttää .

[ramdac]

Kyllä mä jättäsin sen Bilteman hienoimman hiekankin hyllyyn tai lavalle. On se niin pölyä.

[Maarit_S]

Ooh! Kirjoitinkohan nyt itse väärin, tuo mulla oleva on siis Bilteman 0,2-1,0 mm hiekkaa. Onko se tosiaan liian hienoa?

[ramdac]

Karkeampaa tuo on, mutta silti se pölisee. Omasta akvaariosta kannoin pihalle 100 litraa juurikin kyseistä hiekkaa. Toki siinäkin se hienoin valuu pohjalle ja pintaan jää se millinen. Jos on pakko saada hienoa hiekka pohjalle, itse ostasin 1mm Weberin suodatinhiekkaa. Tai 1-2 mm suodatinhiekka ois varmaan vielä parempi.

Eli siis mulla ei tuo Bilteman hiekka toiminut. Toimi vähän aikaa, mutta liian vähän.

Omaan tulee huomenna 1-3mm kalsinoitu savirae, mutta mulla ei olekkaan pohjakaloja. Haluan kuplimattoman ja hengittävän pohjan, joka sitoo ravinteita ja omaa siten korkean kationien vaihtokyvyn (CEC). Hiekassa kationit vaihtuu nollan arvosesti, eli se ei sido ravinteita eikä paljon bakteerejakaan. Tom Barr on kokeillut Soilmaster Selectiä, jota ei enää taideta tehdä ja tilalla on Turface MVP. Kasvit kasvoi jopa paremmin kuin ADA:n Aqua Soil:ssa. Mulle tuleva savirae vastaa Turface MVP:tä. Samaa savea ja sama raekoko.

Tonkivat kalat ei minusta sovi ollenkaan kasviakvaarioon, joten miksi edes harkitsisi pohjalannoitusta.
Eikä 1-2 mm raekoko luonnossa varmaan estä tonkijan kaivamista, ehkä joku 3-6 mm alkaa olla jo liian karkeaa.

Itse kypsyin täysin tuohon hiekkaan, sitä oli joka paikassa ja vasinkin kasvin lehdillä. Veden kierto pitää olla hiljasella ja joka paikka on tukossa. Toki kalastokin vaikuttaa tietysti, mutta enää ikinä mulla ei tule mihinkään Bilteman hiekkaa. On se niin kuraa.

[Sisso]

No ainakin Tapojokset sopii kasviakvaan oikein mainiosti, musta ihan hyvä vaan kun joku välillä hoitaa hiekan haravointia, siis monnisten ja muiden lunuttajien lisäksi kun kierteiset on päätyneet petojen ruokalistalle, ehkäisee pohjan tukkeutumista osaltaan kun ryönä ei pääse asettumaan. En muista että ikinä yksikään Tapajos olisi nostanut yhtäkään kasvia ylös! Paljon varauksellisempi olisin muutamien tavallisempien kirjoahventen, lähinnä keski-amerikkalaisten, kanssa, mitä kasveihin tulee.

Meillä ei ole ikinä ollut ongelmia Bilteman kanssa paitsi ton Initial Stick-episodin aikaan. Ainakaan meillä Biltema ei pöllyä akvassa yhtään vaikka ko pytyssä on esim haarniskamonneja, aasianmutakaloja ja rusokirjoja, jotka tuppaa sähläämään sen kanssa kuka enemmän kuka vähemmän ruokaa dyykatessaan tai muuten vaan sinne kaivautuessaan. Muissa pytyissä olen nyttemmin käyttänyt Kauniston Soran hiekkoja, lähinnä ulkonäkösyistä. Kauniston hienoin on sopinut hyvin tonkijoiden ja monnisten kanssa, mutta joissain (karkeammissa) hiekoissa voi ongelmaksi muodostua liian karkea aines, joka saattaa vahingoittaa sihtaavien kalojen kiduksia. Mulla on myös Kaunistoa 1-2 millisenä osassa kohtaa akvaa sekoitettuna hienomman sekaan ja se on kyllä jo sellaista tavaraa että pahaa tekee ajatella sen menemistä kitusten kautta.... Meillä on pohja itseasiassa isossa pytyssä rakennettu kolmesta kerroksesta: alinpana on hiekoitussepeliä hyvin ohuen kuitukankaan alla, sitten karkeampaa hiekkaa (suodatus) ja päällä Kaunistoa. Karkeampi aines nousee joskus pintaan kohdista joissa tonkijat on kaivaneet sinne asti, mutta ruopasen sen pois ja lisään päälle hienoa, ei iso homma. Jostain syystä meillä tonkijat on aina kaivaneet isoimmat kuopat etulasiin, sen muutaman kerran kun tullut isompi kuoppa, tai sitten ne muut on jääneet huomaamatta...Tapajoksethan ei kaiva esim kutu-tai poikaskuoppia, joten niiden vähäinen kaivelu ei ole mikään ongelma sinänsä.

Täsmätabut vastaa periaatteessa tasan samaa asiaa kuin pohjasubstraatti. Molemmissa on puolensa, lopputulos on sama. Jos aikoisin laittaa koko akvan kasville, ihan etuosaa myöten, tuskin edes harkitsisin muuta kuin substraattia mutta kun tuolla on kiveä ja kantoa kasvien väleissä niin koen helpommaksi laittaa lannoitteen sinne missä sitä tarvitaan ja loput veteen.

[Eväkäs]

Meillä on yhdessä akvassa tonkijoita, monnisia ja pohjahiekkana karkea puhallushiekka, tullut meille käytetynä akvan mukana, mutta lienee n. 0,8-1,8mm raekooltaan. Yhdessä on tulisuupariskunta, monnisia ja pohjalla hiekkana Kauniston soran 0,8-1,2mm hiekka. Yhdessä on tonkijoita ja plekoja, pohjamateriaalina Bilteman hienoin puhallushiekka. Paras noista on tuo karkein, tonkijat (G. Winemilleri) sihtailevat pohjaa ahkerasti, samoin monniset. Kaikki vaikuttavat oikein tyytyväisiltä. Tulisuut kaivavat hulluina kuoppaa kutupuunsa alle, monniset pöhkivät silmiään myöden hiekassa (kuten edellämainitussakin). Hienoin hiekka pysyy jotenkuten kuosissa tonkijoiden (samoja G. Winemillereitä kuin toisessa akvassakin) sihtailujen ansiosta, kasvit ei kyllä oikein viihdy ja hiekka pilaantuu helposti niistä kohdista, jossa tonkimista vähemmän harrastetaan. Ainoita kasvinraiskaajia ovat tulisuut, tonkijat ei kasveja ole vahingoittaneet. Missään akvassa ei hiekka pöllyä veteen häiritsevästi (siis sen aikaa, kun tulisuu-ukon maanisin kuopankaivuuvaihe on menossa, niin hiukan leijuu hiekkaa vedessä ja akvassa, jossa on hienoin hiekka, se pöllyää hetken aikaa, kun joku pleko pistää vipinää pyrstöön. Yhdessäkään ei ole mitään koko pohjan lannotekerrosta (eikä kyllä taitaisi tuolla porukalla selviytyäkään, säännöllisesti on joku seiskakuulakin pinnassa joka akvassa) ja hyvin pärjää kasvit silti (paitsi tolla hienonhienolla hiekalla ei niin hirveen hyvin). Ainakin Winemillerit on aika rauhallisia tonkijoita, eivät mitään maansiirtokoneita (toisin kuin tuo tulisuupariskunta...). Kudun tekivät puun päälle ja poikasia ulkoiluttivat akvan kulmassa kaivamatta siihen mitään kuoppia. Kasveja ajatellen ovat suunnilleen yhtä harmittomia kuin monniset

Eräällä tutulla oli akvassa juuri tuota Tetran pohjasubstraattia puhallushiekan alla. Sanoi, ettei enää ikinä laita sitä. Jos hiekkaa hiukankin siirteli, savea pöllysi veteen ja toisaalta, kun vaihtoi akvan sisustusta ja siinä samalla yritti pestä hiekkaa (vaihtoi myös kalaston ja muutti akvan toiseen paikkaan), lannoite vaan pöllysi ja pöllysi ja oli osittain kovettunut "savilaataksi" hiekan alle.

T. Zansku väärillä tunnuksilla

[Mari Kurki]

Suosittelen kokeilemaan pohjamateriaaliksi JBL:n Manadoa. Kasvit tykkää ja sopii hyvin myös niille tonkijoille. Pohjalannoitteidenkaan kanssa ei tarvitse enää pelata, kun tämä sisältää itsessään niitä melko hyvin. Juuriravinnesyöpöille olen kyllä itse lisäillyt silti seiskakuulia, mutta periaatteessa ei kai tarvitsisi.

[ramdac]

Epäilisin ettei JBL Manado sisällä ravinteita kuivana säkissä, vaan se imee ne vedestä kuten muutkin kalsinoidut savet. ADA:n Aqua Soil on ravinteikas heti säkistä otettuna, mutta hintakin on ravinteikas. Lisäksi se ei kestä ikuisuuksia kuten korkeassa lämmössä kalsinoidut savet.

Eli jos olen oikeassa JBL Manadosta tulee ravinteikas, joko kyllästämällä savirae ämpärissä lisäämällä veteen ravinteita tai akvaariossa ajan kanssa imien vedestä ravinteita. Mutta Manado tai jokin muu savirae ei periaatteessa tarvi erillistä pohjalannoitusta, tai täsmälannoitusta. Kasvi pystyy imemään rakeesta sinne imeytyneet ravinteet. Lisäksi huokoinen savirae omaa valtavan pinnan mihin bakteerit voi kiinnittyä. Toimii myös suodattimena.

[Mari Kurki]

Joo, taitaa olla juurikin näin, että Manado imee ravinteensa vedestä. Käsittääkseni tuo on lateriittipohjaista ja lateriitti itsessään on hyvin ravinneköyhää ja pystyy siksi sitomaan ravinteita hyvin. Enivei, idea kuitenkin on se, että sopii hyvin tonkivienkin kalojen pohjamateriaaliksi ja että lisäravinteita pohjassa ei välttämättä tarvita. Omat kasvini ovat viihtyneet Manado-pohjassa erinomaisen hyvin.

[Maarit_S]

Kiitos teille kaikille vastanneille!

Onko siis niin, että tuollainen Manado-pohja + hiekka on parempi vaihtoehto kuin pelkkä hiekka? Joka tapauksessa siis veteen lannoittamista (tietenkin) tarvitaan, ja samoin täsmälannoitusta (tabuja tms.). Kasveja on paljuun kuitenkin tulossa, ja myös niitä tonkijoita. Ilmeisimminkin kasvit juurtuvat paremmin tuohon Manadoon kuin pelkkään hienohkoon hiekkaan, eikä Manado pöllyä kovasti tonkijoiden käsittelyssä, jos olen oikein ymmärtänyt? Ja pohjalämmityskaapelikin sopinee kuvioon?

Sorry että väännän rautalangasta, mutta tällaisista pohja-aineista mulla ei ole mitään aiempaa kokemusta, ja tietty toivoisin tekeväni tässä akvan perustamisvaiheessa kaiken "oikein", ettei tarvitsisi ihan kohta olla tilannetta korjailemassa.

[Sisso]

Tämän mukaan kaapeli on ok Manadon kanssa ja sopii niin tonkivien kuin monnistenkin kanssa: http://www.jbl.de/en/aquatics-freshwate ... manado#faq. On kyllä houkuttele tuote, onneksi (?) en jaksa juuri nyt vaihtohommiin mutta ehkä tässä vielä täytyy.... Tuon päällehän ei enää laiteta mitään, on valmis tuote sellaisenaan. Kasvit juurtuvat hyvin tavalliseen hiekkaankin ja kasvavat siinä täysin ongelmitta kunhan se ei ole liian hienoa, mutta kyllä substraatteja käyttävien hehkutukset hyvästä kasvusta niissä pistää miettimään. Ja harkitsemaan....

[ramdac]

Savipohjaiset pohjamateriaalit on pyöreäreunaisia ja hiekkaa kevyempiä. En usko että mitenkään vahingollisempaa pohjakaloille kuin terävä hiekkakaan Hiekan muru tekee lasiin naarmun, eli ei se mitenkään pyöreäreunainen ole vaikka sitä ei näe.

En tiedä minkä painosta Manado on ja miksi se pitäisi tukkia hiekalla. Oma pohja painaa reilun 500g litra, on tosi huokonen jo omaa diatomiitin mukaan aika kovan CEC kyvyn.
Jos Manado on lateriittiä, siinä on huonompi CEC kuin diatomiitissä. Lateriitin CEC on 1.7-17 ja diatomiitti on 25-50. CEC on kationienvaihtokyky, eli kuinka paljon se sitoo itseensä ravinteita. Esim. NH4 eli ammonium on kationi. Akadamassa on CEC noin 20.

Ainakin mulla on vielä tosi kevyt tuo pohja päivän jälkeen, runsaasti happea mukana vielä.
Pallokala möyrii sitä, ja helpommin tuo liikkuu kuin Bilteman hiekka. Eiköhän se pikkusen muutu raskaammaksi kuin kaikki happi poistuu, mutta nyt se käyttäytyy kuten hiekka.

Kasviakvaarioon tuo on varmaan ehdoton, mutta jos kalana on tonkijoita en osaa sanoa. Tuo on todella kuohkeaa tavaraa, en tiedä kuinka joku voi innostua siirtämään maata. Tuossa se onnistuu helposti.

[Kimbela]

Mitenkäs nyt on, voiko Manadoa tai muista vastaavia hötöjä pohja-aineksia käyttää yhdessä hiekan kanssa? Ramdac tuossa tuumasi että se menee tukkoon hiekalla. Suunnittelin lähinnä järjestelyä alla Manadoa 2-4 cm ja päälle hiekkaa sama mokoma 2-4 cm. Manado lannoitetaan vielä erikseen ja kalat pöyhivät lähinnä, toivon mukaan, (ainakin aluksi) hiekkaa.

Jos hiekan ja Manadon sotkee keskenään niin kaikki Manadon hyöty vissiin menetetään?

Mites ramdac tuon pohjan massa 500g / litra -> sen pitäisi kellua, vai tarkoititko 500g + litra vettä (eli n. 1,5 kg / litra)?

Suunnittelen tässä että millaisen pohjan rakentaisi seuraavaksi.

[Koomikko]

Suunnittelin lähinnä järjestelyä alla Manadoa 2-4 cm ja päälle hiekkaa sama mokoma 2-4 cm.

Ei mene kauaan kun hiekka on pohjalla ja manado päällä. Näin ainakin luulisin että hienompi aines valuu pohjalle

[Sisso]

Satanen vetoa että siinä käypi juuri noin^. Manado on huomattavasti hiekkaa kevyempää.

Manadon kanssa voi lannoittaa erikseen, näin teen itsekin, mutta sehän on ns. inertti substraatti eli sitoo itseensä ravinteita vedestä ja kasvit puolestaan ottaa ne Manadosta joten maltillisella kasvulla pelkkä Manado ilman juuritabuja voi riittää. Meillä käytetään Manadon(kin) kanssa Substral-puikkoja, niitä luonnonravinne, eikä ikinä ole ollut ongemia mahdollisesti veteen pääsevän ammoniumin kanssa vaikka matsku on aika karkeaa ja monniset aina välillä kaivaa tabut esille.

[Kimbela]

Noinhan siinä varmaankin käy, varsinkin kun nuoliaiset ja kotilot laittaa sinne möyrimään. Mitenköhän tässä nyt menettelisi. Manado on aika tyyris sijoitus 60x175 pohjaksi. Ehdotuksia? Soraa altaaseen ei tule ja kalastona pohjassa nuoliaisia (Botiidae ja Cobitidae). Muinoin minulla oli se turve + hiekka kokeilu 450 litrasessa ja tuntui toimivan, mutta se ei ehtinyt olla kuin vuoden päivät kun möin altaan pois.

[Sisso]

Meillä on Manado useassa pytyssä monnisten, kierteisten, mutakalojen ja pikkkisilmien möyhittävänä, samoissa pytyissä myös juurilannoitteet. Kasvit käyttävät ammoniumin pois samantien (se on niiden ensisijainen typenlähde jos saavat valita kaikkien väliltä) joten siitä ei pitäisi tulla ongelma kasvikavoissa. Mutta siis voit kokeilla myös olla lannoittamatta juurille lainkaan jos homma arveluttaa jolloin Manado hoitaa osan hommasta ja lannoitat minkä lannoitat vain veteen. Tai jos ammonium pelottaa mutta tykkäät juuritabuista, laitat näitä taatusti turvallisia akvaan tarkoitettuja tabuja jotka sisältää van mikroja. Kasvittomassa-vähäkasvillisessa akvassa veteen pääsevä ammonium voi saada aikaan ongelmia mutta eipä siellä pohjassa sitten mitään ole tai on vain hyvin vähän...

Mites Kauniston hiekka jos substraatit ei hotsita? Meillä on sitä 3-satasessa kahden raekoon sekoituksena eikä hienomman ja karkeamman sekoittumista ole tapahtunut merkittävissä määrin. Biltemaan älä haksahda, tää uusi versio on ihan liian hienoa akvakäyttöön. Omat sekä tuttujen että täältä luetut kokemukset sen tukkeutumisesta on ehdottomasti sitä vastaan, etenkin pohjalannoituksen kanssa. Voi toimia. Tai sit ei.

[Kimbela]

Biltemaa on tuossa nelisatasessa remontin jäljiltä (11/2012). Eli ei ole ollut vielä pitkään. Pikkuhiljaa alan uskoa, että Biltemasta voi tulla ongelmia (tosin altaassa pohjaa möyritään urakalla kalojen toimesta ja kierteiset asustavat siellä myös). Minulla oli ennen hyvällä menestyksellä ihan paikallista soraharjua, joka oli karkeampaa kuin Biltema. Altaan huollon (allas vuosi nurkasta, silikonien uusinta) yhteydessä vaan lapioin ne tuonne hankeen haisemasta (kalat olivat sillä välin 250 litrasessa sijoituksessa). No pakkasten takia ei saanut joulukuussa haettua uuttakaan hiekkaa harjusta joten junttasin Biltemaa. Kevään aikana vaihdan tuon nelisatasen rauhokseen 600 litraseen. Tuota Manadoa en karsasta kuin hinnan takia, kuussataseen menee sitä litra jos toinen. Miten on ovatko nuo Dennerlen ja Duplan vastaavat tuotteet samaa kamaa vai huonompia / parempia, jos näin miksi?

Manadoa minulla on tuolla pienen altaan tarpeiksi (112 litraseen), joten kokeilin näyte-erällä dekantterilasissa hiekan kanssa. Hiekka ei tuki Manadoa, vaan Manado nousee hiekan päälle jo aika vähällä sekoittamisella, jolloin hiekka jää pohjalle ja on entistä enemmän pilaantumisvaarassa. Eli jos joku löi Sisso kanssasi vetoa, käy keräämässä voitot

[Kimbela]

Hitusen laskutoimituksia: Biltemaa (jonka siis hylkään ainakin tuon 600l osalta, 400l kohtalo on vielä epäselvä, helläsärö ei anna pitää tuhatta litraa vettä lasilaatikoissa) tarvittaisiin n. 6 säkkiä -> maksaa n. 50e. Akvaarioon.fi myy Dupla Groundia 20 litran lekkerissä, kaksi lekkeriä tuskin riittää, mutta nurkissa pyörii yksi säkki Dennerle Deponit Mixiä ja JBL Manadoa, jos nuo lykkää sekaan niin oltaisiinko lähellä? Nämä maksaisivat alle 60e eli sama hinta. 5 cm tasainen peti vaatisi 52 litraa tököttiä. Tässä muuten hyvä esimerkki hinnoittelusta, ostan mieluummin Suomesta, kuin tilaan vain vähän halvemmalla Saksasta. Noilla Dupla, Dennerle ja JBL ei liene suurta eroa, vai onko?

[Mari Kurki]

Mulla väsyi oma silmä tuohon Manadon väriin, vaikka kasvit tykkäsivätkin siitä todella paljon. Vaihdoin tilalle Fluvalin Stratumin, joka on kasvien mieleen, mutta siinä on muutamia ongelmia. En suosittele minkään tonkivien kalojen kanssa, jo lattamonnien pohjaan kaivautuminen pölistää tuota melko runsaasti. Tumma väri toistaa kauniisti kirkkaiden ja vaaleiden kalojen värit, mutta tummemman sävyiset monniset (vihermonninen ja venezuelanmonninen) kadottavat värinsä tuota vasten totaalisesti ja muuttuvat tylsän tummanpuhuviksi. Lisäksi tuo on todella kevyttä, kasvit irtoilevat liian helposti ja tuota täytyy olla melko tomera kerros jotta mikään kestää kiinni. Pienemmissä akvaarioissa toimii silti erinomaisesti, nanon kasvit saivat meillä totaalisesti uuden elämän tuon stratumin myötä.
Itselläni on nyt mietintä käynnissä että mitä tuon stratumin tilalle tulee (kyselin alustavasti kiinnostusta ostaa tuota jos vaihdan pohjamateriaalia ja tulinkin siinä vahingossa sitten myyneeksi tuon ) ja olen alustavasti päätynyt siihen, että pohjalle tulee Humalit-pohjaravinne (tämä on erilaista kuin perinteiset savipohjaiset ravinteet, pysyy kasassa eikä samentele vettä pintaan noustessaankaan) ja sen päälle 1 - 2 mm hiekka. Kenties vielä pohjalämmityskaapeli, sitä en ole itse ehtinyt vielä testaamaan. Suunnitelma on toki vielä auki, jos kelle tulee mieleen jotain muuta pohjamatskua joka on nimenomaan kasveille suunniteltu, niin ideoita otetaan vastaan.

[Kimbela]

Itse tykkään tuosta väristä, liian vaalea pohja on ei ole mielestäni hyvä. Mutta siis kasvit eivät pysy noissa hötösorissa kiinni, kun kalat kaivelevat pohjaa. Tuo Humalit ei taida toimia noiden hötöainesten kanssa, eli nouseeko sekin niiden päälle?

[Kimbela]

No eipä tuota edellistä viestiä enää paikkailla. Onko kellään komeusta savesta ja hötösorasta (eli esimerkiksi tuo mainittu Humalit + Manado). Onko yhdistelmä tuhoon tuomittu? pysyykö tuo savi pohjassa kun päällä ei ole hiekkaa vaan mitä peijakasta nuo hötösorat nyt olivatkaan?

[Mari Kurki]

En yhdistäisi Manadoa mihinkään muuhun. Sen koostumus on niin erilainen kuin muiden pohja-ainesten, että en usko sen toimivan.
Humalit ei nouse hiekan alta, jos sitä ei sieltä kaivella. Pohjalannoitteiden kanssa kannattaa enivei aina laittaa kuitenkin aika reilu kerros sitä hiekkaa. Mulla on initialsticks-savi-ketapang-pohja tuossa yhdessa altaassa hiekan alla ja toistaiseksi se pelittää, mutta tiedostan toki että joudun sen jossain vaiheessa kaivamaan ylös ja tekemään uusiksi. Savi- ja pohjaravinnepohjat ovat juuri siitä inhottavia, että ne on pakko räjäyttää parin - kolmen vuoden välein kokonaan, jotta ne säilyttävät toimivuutensa. Ja kasvien paikat on hyvä tietää täsmälleen heti istutushetkellä, niitä ei ole kovin mukava siirrellä jälkikäteen..