Samentaako tammenlehdet vettä?

[waterwoman]

Pikkasen on eroa tanniinipitosuuksilla jossain suurissa luonnonvesissä ja pienessä akvaariossa
Sitäpaitsi saahan jotkut ihmisetkin päänsärkyä esim punaviinistä jossa on tanniinia. Mutta selatkaa netin ihmeellistä maailmaa.

[Paavo2006]

Eli siis kerätään syksyllä tai talven tuntumassa kuivat lehdet joko kun ovat pudonneet tai putoamaisillaan.

[mokkasiini]

Eli siis kerätään syksyllä tai talven tuntumassa kuivat lehdet joko kun ovat pudonneet tai putoamaisillaan.

Tosiaan! Nyt kaikki akvaihmiset kytikseen tammen juurelle nappaamaan putoavat lehdet suoraan ilmasta niin menee keruu oppikirjan mukaan

[waterwoman]

just ja varokaa ettette kerää niitä käteen väärinpäin ettei siitäkin vielä joku väännä ...

[Deicide]

Voihan asialla vitsaillakkin, mutta omaan altaaseeni en tunge valmiiksi hajonneita, tanniininsa luovuttaneita, ja jopa saastuneita lehtiä. Sama kun tunkee sitten pohjan täyteen koivunlehtiä. Onhan sielläkin piiloja poikasille.

[Lapinakka]

Ristiriitaista tietoa tanniinista...
Täällä:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/vedenp.php

Lisätään tanniinia itsetehtyyn vedenparannusaineeseen. Sen tehtävänä on toimia kompleksin muodostajana ja pH-stabiloijana.

[SPLASH]

Laitanpa tämän linkin uudestaan kun keskustelu näyttää menevän mihin sattuu:
http://www.planetcatfish.com/shanesworl ... af+Extract+

Eli joet, järvet ja lammikot joissa on mustaa vettä ovat tanniinisia. Tämän saman ympäristön voi keinitekoisesti tuottaa tammenlehdillä. Ne kerätään maasta ja sillä ei ole merkitystä miten vanhoja ovat (maalaisjärkeä käyttäen).

Eli näin tehdään n. 1,5 litraa tammenlehtiuutetta (ei tarvitse laittaa lehtiä altaaseen):

- Kerää maahan pudonneita lehtiä (puhtaalta paikalta).
- Valitse 15-20 isoa lehteä. Jos ovat märkiä niin anna niiden kuivua ja puhdista roskista ja eliöistä. Tai huuhtele hanan alla.
- Laita lehdet likoamaan 1,5 litraan vettä kattilaan vähintään vuorokaudeksi tai kahdeksi.
- Keitä lehdet likoamisvedessä 15-20 min.
- Suodata neste paperisen kahvinkeitinsuodattimen läpi.
- Säilytä neste viileässä ja pimeässä tai tummassa pullossa.
Sitten vaan testaamaan pH-testillä paljonko uutetta tarvitsee altaaseen liruttaa.

[Mari Kurki]

Enpä tiedä onko tanniinipitoisuudet luonnonvesissä yhtään sen pienempiä kuin akvaariossakaan, sillä luonnonvesien jäljittelemiseksihän niitä lehtiä sinne akvaan tuupataan. Samoin kuin turveuutetta, tammenkuoriuutetta jne. Ja tosiaan jos vilkaistaan jo ihan pelkästään amazonjoen pääuomaa, on se melko ruskeaa se vesi, puhumattakaan sitten rio negrosta ymv. mustan veden alueista. Eli ei, en vieläkään suostu uskomaan että tanniini olisi kaloille myrkyllistä (ellei sitten korkeintaan jonain järjettömän suurina pitoisuuksina, mutta jotenkin kuvittelisin että sellaisessa tilanteessa on vaikea sanoa kuoleeko kala tanniinimyrkytykseen, vai siihen että pH on romahtanut vaarallisen alhaisiin lukemiin).

[Maisu]

Eli joet, järvet ja lammikot joissa on mustaa vettä ovat tanniinisia. Tämän saman ympäristön voi keinitekoisesti tuottaa tammenlehdillä. Ne kerätään maasta ja sillä ei ole merkitystä miten vanhoja ovat (maalaisjärkeä käyttäen).

Minusta iällä on väliä. Ylivuotisissa on vähemmän ravinteita ja lehden rakenne on, kuten tässäkin on tullut esiin, helpommin hajoava. Tällöin oma kaupunkilaisjärki sanoo että veden laatu pysyy tasaisempana eikä käy niin, että ensin tanniineja ei liukene paljonkaan ja sitten yhtäkkiä paljon, kun kaikki lehdet ovat olleet tietyn aikaa vedessä ja harrastaja on jo ehtinyt lisäämään lehtiä koska ei ole havainnut vaikutuksia aiemmin.

Käyttäisin ehdottomasti ylivuotisia lehtiä jos tarkoitus olisi käyttää niitä sisustuselementtinä mannermaiseen tapaan, jolloin koko pohja on paksulti lehtien peitossa. Jos muutaman hassun laittaa niin asialla ei liene kovin isoa merkitystä.

[SPLASH]

Eli joet, järvet ja lammikot joissa on mustaa vettä ovat tanniinisia. Tämän saman ympäristön voi keinitekoisesti tuottaa tammenlehdillä. Ne kerätään maasta ja sillä ei ole merkitystä miten vanhoja ovat (maalaisjärkeä käyttäen).

Minusta iällä on väliä. Ylivuotisissa on vähemmän ravinteita ja lehden rakenne on, kuten tässäkin on tullut esiin, helpommin hajoava. Tällöin oma kaupunkilaisjärki sanoo että veden laatu pysyy tasaisempana eikä käy niin, että ensin tanniineja ei liukene paljonkaan ja sitten yhtäkkiä paljon, kun kaikki lehdet ovat olleet tietyn aikaa vedessä ja harrastaja on jo ehtinyt lisäämään lehtiä koska ei ole havainnut vaikutuksia aiemmin.

Käyttäisin ehdottomasti ylivuotisia lehtiä jos tarkoitus olisi käyttää niitä sisustuselementtinä mannermaiseen tapaan, jolloin koko pohja on paksulti lehtien peitossa. Jos muutaman hassun laittaa niin asialla ei liene kovin isoa merkitystä.

Saattaa hyvin olla. Tuossa linkissä vain todettiin, että tanniiniä pitäisi olla koska luonnonvesissä niitä on. Luonnossahan veteen liukenee aineita sekä juuri tippuneista lehdistä että rannalla maatuneista. Olisiko joku kompromissi hyvä.

[Paavo2006]

Mutta jos ylivuotiset on kaikkiaan "köyhempiä" niin ei kai niiden kanssa voi käydä niin, että ensin ei liukene ja sitten liukeneekin paljon, jos kerran ei ole paljoa mitä liueta? Ymmärrän tuon hajoamispointin jos halutaan lehdistä sisustuselementti ja akvaarioon hajoava elementti mutta jos niitä haluaa liottaa siellä vaan tanniini- yms- pitoisuuksien vuoksi niin sitten niiden ei tarvitse olla hajoavia. Toimisin itse niiden kanssa samanlailla kun intianmantelipuunlehtien kanssa tässä tapauksessa eli liottaisin jonkun päivää ja ottaisin pois. Varsinkin kun tarkoituksena ei ole minkäänlainen pH:n säätäminen vaan ainoastaan se hienoinen tanniinien pitoisuus vedessä ja jos samalla oheisilmiönä ilmenee, niin veden hienoinen värjääminen. Uskon uskaltavani kerätä tammenlehtiä, jotka ovat juurikin ruskeita ja puussa kiinni tai sitten maahan pudonneena mutta syksyllä. Tai sitten lorautan tuonne turveuutetta, jota olen uskaltanut itse tehdä. Mikä nyt vähiten vaivaa aiheuttavaksi osoittautuisi...

[Monnifan]

Kerään maahan pudonneita siistejä vaahteranlehtiä ja kuivaan ne uunissa. Vedenvaihdon yhteydessä laitan jokaiseen akvaan muutaman lehden. Ennen akvaan menoa kiehautan vielä lehdet. Myös keitonveden laitan viilenneenä mukaan.
Olen jo useita vuosia tehnyt näin, kun tähän tarkoitukseen myytävät lehdet ovat sikahintaisia.
Myös lepän käpyjä olen käyttänyt, mutta lepän lehdet ovat pieniä ja roskaisempia kuin vaahteran. Lehdet ovat mielestäni myös nättejä akvassa.