Akvaarionpito hyvää "harjoittelua" lapselle?

[mammutti]

Nyt heti alkuun sanottakoon sen verran, ettei kala(t) tietenkään jäisi kokonaan lapsen vastuulle, vaan aikuiset hoitaisivat ruokinnan ja muut hoitotoimenpiteet lapsen kanssa yhdessä!

Meillä tuo 5v kakara on alkanut kiinnostumaan eläimistä. Koira olisi kiva. Ja Possu. Ja Marsu. Nyt on saatu äitikin mukaan tähän lemmikkin hankintaan eläinpiirrustusten innoittamana (lol). Emme kuitenkaan halua ostaa noin nuorelle eläinfanille esim. koiraa, koska koira on mielestämme isompien lasten (>15v) kaveri. Akvaario olisi kiva vaihtoehto aloittaa ns. eläimellinen eläminen omasta mielestäni. Mitä mieltä tällä foorumilla ollaan, olisi pieni akvaario hyvä tapa opettaa lapselle lemmikkiin liittyvää vastuuta ja hoitoa?

[cichlid]

Käytäntö opetti ainakin meillä aikoinaan kun pojat olivat pieniä, että kun kaloista ei ole minkäänlaista seuraa niin lapsien mielenkiinto ei kauaa riitä. Samoin oli maakilpikonnien kanssa. Kun akvaarion huolto vielä on sellaista puuhaa ettei 5v sitä osaa tehdä, ei asia jaksa kauaa kiinnostaakaan. Halu akvaarioon tulee siis lähteä vanhemmista koska työtähän akvaarion hoito kuitenkin vaatii jonkun verran.

Ei meillä vieläkään kohta 15- vuotias ja 12-vuotias jälkikasvu osoita minkäänlaista mielenkintoa akvaarion hoitotoimenpiteisiin vaan kyllä se on isin ja äidin harrastus .

[emzei]

Meillä poika myös 5 v on nyt jonkun aikaa kysellyt, millon hän saa oman akvaarion. On kiinnostunut kaloista, tunnistaa jo monta lajia. Ruokkii joskus kaverina. Olenkin jo vakavasti alkanut miettiä pitäiskö pojalle hommata oma pieni laari. Äitikin saisi sillä varjolla ujutettua yhden altaan lisää mökkiin.

Voisin kuvitella että pojalle jo pelkkä vedenvaihto olisi "elämys", voisi yrittää antaa mahdollisimman paljon tehdä itse hommista. Toki valvovan silmän alla.

[sani]

Se riippuu ihan lapsesta miten mielenkiinto ja innokkuus riittää. Itse taisin olla jotain 9-10 v. kun sain akvaarion ja mielenkiintoa riitti ja hoidin homman ihan yksin tai luokkakaverin kanssa jolla oli myös akvaario. Tulihan sitä tehtyä virheitä mutta vanhemmat eivät olisi takuulla tienneet asiasta sen enempää. Luin eläinmaailma-lehdestä ja kirjaston kirjoista ohjeita ja yritin tehdä niiden mukaan.

Niin ja mitä tulee muihin eläimiin niin sain marsun siskon kanssa jo alle kouluikäisenä ja se oli täysin meidän vastuulla. En usko että vanhemmat edes katsoivat perään koska muistan meidän mm. uittaneen sitä järvessä. Marsu kuitenkin eli peräti 7 vuotta...

Jos vanhemmat katsovat perään ja ottavat viimekädessä vastuun niin luulenpa että aika nuorikin voi oppia hoitamaan akvaariota. Lapselle voi tulla kuitenkin pähkähulluja ajatuksia päähän tyyliin "laitanpa tuon kalastamani ahvenen akvaarioon" Itse opin sitten kantapään kautta että ahven popsii ensimmäisenä ne värikkäät neontetrat ja siirtyy sitten kiilakylkiin.

[cichlid]

Sen verran tarkennan vielä tuota omaa kirjoitustani että meille akvaario hankittiin aikoinaan miehen aloitteesta, ei siis lapsille. Koskaan ei ole muksuilla ollutkaan mitään velvoitetta niiden huoltoon koska itse teen niitä hommia enemmän kuin mielelläni. Kyllähän nuo murkutkin vielä kaloista kiinnostuneita on, itkivät kumpikin kun iäkäs helmikirjoahvenemme kuoli reilu vuosi sitten. Mutta kiinnostus ei riitä hoitotoimenpiteisiin saakka.

[Chisantha]

Juu cichlidin kanssa siinä mielessä olen samaa mieltä että varsinaisen rutiinihoidon (vedenvahto, kasvien karsiminen ja istuttaminen ym.) suorittamiseen ei välttämättä vielä kyvyt eikä kiinnostus riitä, joten kyllä se jää kokonaan aikuisen vastuulle. Mutta kyllä olen myös sitä mieltä että jos lapsi on kiinnostunut eläimistä ja haluaisi kovasti oman lemmikin, niin akvaarion hankinta on hyvä vaihtoehto. Tuon ikäinen lapsi on kuitenkin vielä sen verran pieni, että mikään karvainen (ellei sitten pupu) ei oikein omasta mielestäni tule kysymykseen, koska lapsi haluaisi sitten varmasti myös pitää sitä sylissä ja paijailla ym. ja esim. hamsterit, gergiilit jne ovat todella pieniä ja hauraita eivätkä kestä eivätkä tykkää kovin reippaasta sylissäpidosta. Kalojen kohdalla asia on lapsellekin selvä juttu, niitä ei voi paijata vaan ovat ihan muunlaisia lemmikkejä. Ja akvaarion hoitoon liittyy paljon lapselle mieluista puuhaa, mm. vesitestien tekemistä, ruokkimista ja vedenvaihtopuuhissakin voi jonkin verran auttaa. Meillä Aurora 4v. on todella kiinnostunut kaikkien kolmen altaan tapahtumista ja varsinkin ruokkimisessa auttaa todella mielellään. Joskus anna ruokkia kiekkoja kädestä ja se vasta onkin siistiä! Hänen "omia" elukoita ovat kaksi omppukotiloa joille on itse saanut keksiä nimet ja kurkulla ruokkia aina silloin tällöin.

[piupau]

Meillä tytär 12v, ei halua edelleenkään osallistua hoitoon. Itse sain akvaarion 6v, en tietenkään sitä silloin yksin hoitanut, vaan äidin apuna..

[Mikkor]

Meillä 4 v tytär, jota ei voi pitää erossa akvaarion hoitorutiineista ja ruokkimisesta, ilmoitti äidilleen, että pulpetti huoneestaan saa mennä roskiin ja tilalle tulee akvaario.

[jippo]

Meillä tytär sai oman 100-litraisen akvaarion 4-vuotiaana ja vuotta myöhemmin se vaihdettiin 225-litraiseen. Vaihdon syynä oli se että "isommat" kalat kiinnostivat enemmän kuin pienet parvikalat. No nyt hänellä on ollut tuo isompi allas vuoden ja aina osallistuu vedenvaihtoihin ja ruokintoihin. Hän ruokkii kalansa itse, toki valvonnan alla, mutta tietää hyvin että vaihdellaan monipuolisesti ruokia ja välillä "kokataankin" kesäkurpitsaa tms. Vedenvaihdot haluaisi suorittaa itse mutta siihen nyt menee vielä aikaa mutta lasin puhdistus levästä ja roskien haaviminen onnistuu jo ilman "leikkimistä".

Meillä ainakin tyttären mielenkiinto akvaarion hoitoa kohtaan lisääntyi huomattavasti kun vaihdoimme sen isompaan ja sinne tuli hieman monipuolisemmin kaloja, varsinkin pohjakalat on suosikkeja. Ja uusi M.Varjon Akvaariokalat -kirja on luettu ainakin 20 kertaa kannesta kanteen ja valittu kaloja mitä sitten tulee kun ollaan isoja ja on oma iiiso akvaario.

[jjantti]

Minun mielestä tuo olisi ihan hyvä homma hommata akvaario ketjun aloittajan tapauksessa vaikka lapsi on noin nuori, koska vanhemmat viime kädessä vastaavat hoidosta (niinkuin pitääkin lasten kanssa ollakin).

Kyllä akvaario mielestäni opettaa vastuuta lapsille aivan kuin mikä tahansa muukin lemmikki ja siitä voi alkaa hyvinkin pitkään kestävä harrastus. Pienen altaan hoitaminen ei ole kuitenkaan vanhemmillekaan ylivoimainen rasite vaikka lapsen mielenkiinto lopahtaisikin.

[en]

Minun mielestä tuo olisi ihan hyvä homma hommata akvaario ketjun aloittajan tapauksessa vaikka lapsi on noin nuori, koska vanhemmat viime kädessä vastaavat hoidosta (niinkuin pitääkin lasten kanssa ollakin).

Kyllä akvaario mielestäni opettaa vastuuta lapsille aivan kuin mikä tahansa muukin lemmikki ja siitä voi alkaa hyvinkin pitkään kestävä harrastus. Pienen altaan hoitaminen ei ole kuitenkaan vanhemmillekaan ylivoimainen rasite vaikka lapsen mielenkiinto lopahtaisikin.

Peesi. Meillä on pojilla 6, 4, 2v allas. Siis alun perin se oli 6vn taistelukala allas 63l) joka vaihtui 230l yhteiseen...

[Saima]

Minun 12 v tytärtäni ei voisi akvaario vähempää kiinnostaa. Viisi vuotta sitten kun akva hankittiin kiinnostus lopahti heti.
Yksi syy oli altaan pieni koko. Hankin sinne kiilakylkiä eikä sinne sitten paljon muuta sopinut ja voi kuvitella että parvessa sotilaallisessa järjestyksessä edes takaisin sahaavat kalat eivät kauheasti pientä jaksa kiinnostaa.

Niin kuin edellä on mainittu niin nimikko kala tai pariskunta jotka lapsi erottaa toisistaan ja voi antaa niille nimen lisäävät varmaan mielen kiintoa. Piilottelevia kaloja on myös kiva etsiskellä pienten kanssa " Missä ne Tiuhti ja Viuhti taas ovat. Työkaverini pieni poika tykkäsi kaikista eniten partamonnista kun kaikki muut sitä kammoksuivat ja pikku pojan kävi sitä niin sääli.
Kannattaisi myös valita lajeja jotka saattavat kutea seura-altaassa, ei nyt ehkä kuitenkaan partamonneja, mutta joitakin lajeja jotka helposti kutevat mutta ei kuitenkaan riesaksi asti.

Kutu touhut ja mädit sekä pienet poikaset varmaan kiinnostaa.

[AkvaarioTyttö]

Itse olen 12.v ja hoidan akvaariota aivan yksin.
Vanhempani tietenkin hoitavat maksu puolen , mutta
hyvin tämä on mennyt.
Kun olin 4-5.v meillä oli akvaario ja olin kuullemma kovin kiinnostunut
alussa, mutta kiinnostus lopahti ja sitten halusin jo hevosen.
(mitä en saanut)
Mutta kannattaa odottaa, että lapsi on ensimmäisellä tai toisella luokalla.
Silloin kiinnostusta on riittämiin.

Odota vielä.
On minun neuvo. Osaan näin nuorena itsekin sanoa, että alussa kiinnostaa, mutta kun menee kouluun ja kaverit pörrää ympärillä niin vanhemmille allas jää.

[ÄmHoo]

Poikani sai 10- tai 11-vuotiaana oman pienen altaan, kun kovin tuntui olevan yhteisestä, isommastakin kiinnostunut. Poika hoiti kyllä alkuun kaiken tunnollisesti, kun riittävästi patisti. Aikaa myöten kiinnostus kuitenkin hiipui ja hoitaminen alkoi olla vastenmielistä. Allas oli silti hyvässä kunnossa; ei ollut levää, ei tolkuttomasti kotiloita, kalat pysyivät terveinä. Mutta ei vaan kiinnostanut. Kerran kun tulin kotiin, oli poika pihalla kaverinsa kanssa palloa potkimassa. Sisällä oli huoltohommat kesken: suodatin pois päältä, allas puolilaan vettä ja lapot ja ämpärit levällään. Oli ollut kuulemma taukoa jo jonkin aikaa...kun tuli se kaveri...

Sen jälkeen etsin altaalle ja kaloille uuden kodin. Poika ei pannut vastaan, vaan oli selvästi helpottunut. Ei ollut (eikä ole vieläkään) riittävästi motivaatiota elävästä huolehtimiseen. Eikä tarvitse ollakaan, hän on muutoin hauska heppu

[marDH]

Meillä 3v. poika ja 4v. tyttö ruokkivat kaloja säännöllisesti, minun valvonnan alaisena. Seuraavat kaloja harvakseltaan ja varsinkin silloin kun on hankittu uusia kaloja, viimeksi nuo oskarit.
Akvaarion kypsytykseen ei alle kymmenvuotiaan taju riitä, tuskin edes mielenkiintokaan.
Kalat siis kiinnostavat jonkin aikaa ja ruokailu hetkiin muksut osallistuu mielellään, näin ainakin meillä.
Viikottaiseen/kuukausittaiseen/yleis huoltotöihin nuorista muksuista ei vielä ole, no meillä taitaa siitä tulla osa viikonloppusiivous rutiinia joten eiköhän muksuillekin saa jotain akvan siivous hommiakin delegoitua.

Kissasta on lapsille mielestäni kenties eniten seuraa, ovathan kissat muutenkin ihmisten läheisyyteen hakeutuvia lemmikeitä joita ei tarvitse hoitaa niin aktiivisesti kuin kaloja, koiria, jyrsijöitä tai matelijoita.
Meillä lapset ovat ottaneet omat kissat hoidokeikseen ja nämä samaiset juurikin ovat taas ottaneet heidät ikään kuin tueksi ja turvaksi. Nukkuvat samoissa sängyissä, leikkivät ulkona ja osallistuvat lasten peuhaamiseen missä ovatkin.

Käärmeitä meidän lapset on tottuneet pitelemään pienestä pitäen mutta tuo kilpikonna ei oikein tunnu niitä kiinnostavan, no, itselleni sen hankinkin vaikka likan synttärilahjaksi se ostettiinkin.

Koirasta ei lapsille ole ollut kuin haittaa sillä se tuppaa syömään lasten lelut joko kokonaan tai järsimään niitä rikki.

[¤albiinomonninen¤]

Minulla kolmatta vuotta oma akvaario, kaiken hoidan ite.
Myös maksut. Vanhemmat on kaukana raiteilta. Äiti yhdessä vaiheessa yritti, että "hankitaan joka lajia yks!" Ei onnistunut. Kyllä kaikki menee hyvin.

[monniomistaja]

Useimmat kalat pelkäävät lapsia koska ne ei osaa olla tarpeeksi varovaisia akvaarion edessä saati sitä hoitamassa. Akvaario ei ole mielestäni aivan pieniä lapsia varten. Sen hoitokin on vaativa ja vaatii osaamista. Hieman vanhemmat lapset on jo toinen asia.

[miniihminen]

^ Tarkoitatko nyt että kalat pelkäävät pieniä lapsia, vai että kalat pelkäävät kaikenkokosia lapsia? Se riippuu myös kaloista, jotkut säikkyy kaikkea (en nyt yleistä) ja jotkut eivät vähästä hätkähdä.Tuollainen ärsyttää, sillä monet lapset osaavat olla varovaisia, eivätkä säikyttele (tahalleen tai tahattomasti...) mitään eläimiä.Eipäs ruveta yleistämään mitään tuollaista

Itse olen 11-vuotias, ja minulla on oma akvaario.Olen maksanut ja maksan kaiken siihen liittyvän itse, ja myöskin hoidan akvaarion ja kalat itse.Ruokinnan, vedenvaihdot yms...

[Joulutonttu]

Useimmat kalat pelkäävät lapsia koska ne ei osaa olla tarpeeksi varovaisia akvaarion edessä saati sitä hoitamassa. Akvaario ei ole mielestäni aivan pieniä lapsia varten. Sen hoitokin on vaativa ja vaatii osaamista. Hieman vanhemmat lapset on jo toinen asia.

^ Tarkoitatko nyt että kalat pelkäävät pieniä lapsia, vai että kalat pelkäävät kaikenkokosia lapsia? Se riippuu myös kaloista, jotkut säikkyy kaikkea (en nyt yleistä) ja jotkut eivät vähästä hätkähdä.Tuollainen ärsyttää, sillä monet lapset osaavat olla varovaisia, eivätkä säikyttele (tahalleen tai tahattomasti...) mitään eläimiä.Eipäs ruveta yleistämään mitään tuollaista

Itse olen 11-vuotias, ja minulla on oma akvaario.Olen maksanut ja maksan kaiken siihen liittyvän itse, ja myöskin hoidan akvaarion ja kalat itse.Ruokinnan, vedenvaihdot yms...

Luulen, että monniomistaja tarkoitti tässä nyt ihan pieniä lapsia (alle kouluikäisiä?), jotka eivät vielä välttämättä ymmärrä miten kuuluu käyttäytyä vaikka kalojen kanssa ja miten ei. Huomaa myös viimeinen lause: Hieman vanhemmat lapset ovat jo toinen asia.
Ei sillä, kyllä jotkut pienetkin lapset osaavat toki käyttäytyä oikein ja olla rauhallisia akvaarioiden kanssa.

[Cf]

Meille hankittiin ensimmäinen akvaario ollessani 8-vuotias, kun eläintä (jotain, ihanmitätahansa) olin tarpeeksi pitkään mankunut. Kyllä minä siitä pääasiallisesti pidin huolen vielä kotoa muutettuanikin (kunnes äiti vihdoin luovutti, ja sain akvaarion ihan fyysisestikin itselleni pari vuotta sitten), mutta karvaiset eläimet oli silti enemmän Se Juttu.

Luulen, että riippuu ihan lapsesta / perheestä. Akvaristivahempien lapsi saattaa hyvinkin oppia, että akvaario on tosi hieno Isojen Ihmisten Juttu, mutta pelkästään karvaisen eläimen korvikkeeksi en kyllä itse suosittele sitä hankkimaan.

[monniomistaja]

Aivan tarkoitin aivan pieniä lapsia jotka eivät vielä osaavat olla tarpeeksi varovaisia vaikka varmaan haluaisivat. Isommat lapset, sun ikäisiä ja nuoremmatkin osaavat jo tietysti otta eläimet huomioon.
Se arkuus tietysti vaihtelee mutta jokainen kala on enemmän tai vähemmän arka tietynlaisissa tilanteissa.

[marDH]

Paljon myös kiinni vanhempien aktiivisuus harrastuksen rinnalla, siitä lapsi saa eniten mallia miten hoitaa lemmikeitä.

Mulle toi akvahomma on sellanen stressinpoisto keino ja otan muksut huoltotöihin mukaan seuraksikin vaan... likka osaa ruokkia kalat jo itsenäisesti oikealla ruoka määrällä jne. Pojan kanssa peseskellään suodattimia (kerran vuodessa) ja se auttaa myös kasvien harvennuksessa.

Käärmeitä noi pitelee jo komeesti ja koirakin alkaa pikku hiljaa uskoa mitä ne sanoo ja käskee sitä.

[7330]

Paljon myös kiinni vanhempien aktiivisuus harrastuksen rinnalla, siitä lapsi saa eniten mallia miten hoitaa lemmikeitä.

Tämä on kyllä ihan totta, niin hyvässä kuin pahassakin. Kun olin pieni (ala-asteen ensimmäisillä luokilla), meillä oli kultakalamalja, jossa asuvien kultakalojen äitini vakuutteli "viihtyvän ihan hyvin" enkä ymmärtänyt tätä käsitystä kyseenalaistaa, vaikka luinkin akvaariokirjoista ja -lehdistä varoituksia siitä, kuinka kultakala on ison akvaarion kala eikä kuulu maljaan. Tieto ei vain mennyt perille, kun ajattelin äidin kyllä tietävän paremmin. Kun ensimmäiset oikeat akvaariot hankittiin, äitini asenne oli edelleen juuri luokkaa "ihan hyvinhän ne siellä pärjää niin kauan kuin hengissä pysyy ja kuuluuhan niitä joskus kuollakin". Vielä kun akvaariokauppias sanoi, että vesiarvojen seuraaminen on turhaa hömpötystä (!), niin akvaarioonhan sopi mikä tahansa kala mihin tahansa seuraan aikuiskoosta riippumatta (koska kalathan kasvavat vain sen mukaan, miten niillä on tilaa). Kalastothan olivat sitten luokkaa haimonni + oskari alle sadassa litrassa.

Itselläni kesti kauan päästä eroon tuosta opitusta hälläväliä-asenteesta, mitenkään äitiä moittimatta.

Pointtinahan tässä siis lähinnä se, että jos lemmikki hankitaan lapselle, aikuisen pitää olla valmis ottamaan oikeasti selvää sen hoidosta eikä pitää sitä pelkkänä leluna tai koristeena. Silloin lapsikin ehkä oppii heti oikean tavan suhtautua eläimiin ja mielenkiintokin säilyy kauemmin, kun akvaario (tai mikä tahansa muu elävä) voi hyvin.

[_Ansku_]

Akvaario taitaa sopia paremmin yli 10 vuotiaille. Joku seurallisempi voisi olla parempi vaihtoehto (esim. hamsteri, kania en suosittele pienille lapsille, koska sillä on melkoisesti voimaa)

[Chisantha]

Tuossa olen kyllä edellisen kirjoittajan kanssa aivan täysin toista mieltä. Pieni jyrsijä ei mielestäni todellakaan sovi pienelle lapselle juurikin siksi ettei ne tykkää juurikaan käsittelystä ja ovat niin pieniä että lapsen kanssa täytyy olla tosi varovainen niiden kanssa touhutessa. Kani on siksi mielestäni parempi, että ovat isompia, tykkäävät (yksilöstä tietty riippuen) rapsuttelusta ja viihtyvät sylissäkin sekä pääsevät itse pois lapsen sylistä jos ei satu hellyyden osoitukset kiinnostamaan.
Äh, tämä nyt ei kaloihin liittynyt kyllä mitenkään. Mutta siis sitäkin mieltä olen että kannattaa varmaankin kartoittaa lapsen mieltymyksiä ja jos kalat oikeasti tuntuu kiinnostavilta, niin varmasti nauttii akvaariosta tiettyihin rajoihin asti.