Pitkästä aikaa päivitystä. Olen tullut siihen lopputulokseen, että kiepsahtelu on normalisoitunut. Toki välillä yksittäisiä tapauksia näen, mutta kyllähän ihmisetkin joskus itseään raapii niin en pitäisi vaarallisena.Yleisilme akvaariossa on rauhallinen, kalojen värit kirkkaat ja käytös lajinmukaista (rusokiilakyljet ja monniset kuteekin).
En enää muista mitä kaikkea on edes kirjoitettu/kokeiltu jo, mutta tällä hetkellä tilanne on se että olen luopunut Easycarbon käytöstä päivittäin, ja kerran viikkoon vedenvaihdon yhteydessä lisään sitä ihan minimiannostuksen, oli siitä hyötyä leviin tai ei. Vooglen ostin ja käytin, ei välttämättä ollut vaikutusta mutta ei toki haittaakaan. Olen myös palannut asteittain käyttämään viikoittain sen 5 ml/100 l vettä annostuksen samaa turveuutetta, jota jossain kohtaa epäiltiin aiheuttajaksi. Vaikuttaa olevan kaloille vaan mieleen kun heti sen lisäämisen jälkeen alkaa kutupuuhat. Lopulta en myöskään ryhtynyt karbonaattikovuuksien nostamiseen tai muuhunkaan sen kummempaan säätöön.
Mielenkiintoinen oli tuo lämmitinkommentti, koska lämmitin ei tosiaan ole ollut päällä enää kuukausiin, kun ajattelin että sitä ei tarvita lämmön ollessa päiväsaikaan ilmankin sitä 24-25 astetta. Lämmitin on myöskin ikivanha, joten voiskohan sähköimpulssiasiassakin olla perää näin jälkiviisaana.
Olen myös laiskistunut vesiarvojen mittailussa eikä ole tähän hätään kertoa mitä arvot edes ovat, mutta kovasti vaikuttavat kalat viihtyvän. Yksi akvaariossa tässä syksyllä syntynyt pandamonnisen poikanen on kasvanut jo melkein parisenttiseksi kalaksi, ja toisen vähän nuoremman löysin eilen, tosin sekin on ihan kalan näköinen jo ja tulee ruokanurkalle muiden mukana. Nämä siis ilman mitään vippaskonsteja, seura-akvaariossa ja kuivamuonalla kasvatettuja, olen itsekin hämmästynyt
Toivottavasti selviytyvät aikuisuuteen asti. Ennenkin on poikasia ollut, mutta olen luullut, että niillä tulee vastaan joku kehitysvaihe tms. josta ei ole mahdollista päästä eteenpäin ilman elävää ruokaa ja nyykähtävät siihen. Nämä nykyiset ovat selvästi jo pisimpään selviytyneet.
Hauskana lisäpäivityksenä myös se, että mainitsemani seniori-vihermonninen porskuttaa edelleenkin ja on itsekseen parantunut kaikista silmä-/evävaivoistaan joita on matkan varrella ollut. Hieman vitsillä heitän uskomukseni siitä, että se on jokin henkiolento eikä kala ollenkaan, kun sitä ei nujerra mikään
Voinemme siis todeta että todellinen syy jäi lopulta mysteeriksi. Mutta ketjusta luulisi olevan kyllä hyötyä monenlaiseen kutinavaivaan, tai ainakin ketju on pullollaan ideoita siitä, mitä voisi ehkä kokeilla. Kiitos kaikille ajastanne ja neuvoistanne asian suhteen!