Wanhan miehen tuskastunutta jorinaa...

Täällä keskustelu on vapaata, kunhan homma pysyy hyvän maun ja käytöksen rajoissa ja keskustelu jotenkin koskettaa akvaarioita. Muu yleinen keskustelu -> ""Off-Topic" ja äänestykset"-ryhmään.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
Karim
Junior Member
Junior Member
Viestit: 237
Liittynyt: 20:42, 24.12.2013
Sukupuoli: Mies

Wanhan miehen tuskastunutta jorinaa...

Viesti Kirjoittaja Karim »

Jotkut teistä tietävätkin, että polkuni akvaarioharrastuksen parissa on ollut pitkä. Yli 40 vuotta on tullut läträttyä kalojen kanssa, Joskus aikoinan sain siitä myöskin leipäni. Kivaa on ollut. Paljon erilaisia kaloja on tullut harrastettua. Kuitenkin Amazonin affenet ja monnit veivät sydämmeni. Tällä hetkellä pytyssä uiskentelee Punaevä- ja paholaistonkijoita. Monniosastoa edustaa leopardipiikkipleko (+30 cm), tulivampyyriplekoja ja verkkopiikkipleko. Unohtamatta paria Appelsiiniplekoa. Siellä saattaa olla myäs "lajinsa viimeinen" Banjo monni. Emme ole tervehtineet vuoteen. Tosin silloinkin halu tapaamiseen oli varsin yksi puoleista. Tyhjensin yhden pytyn ja sieltä tämä ujopiimä löytyi. Kuvia tämän hetkisestä altaasta löytyy näiltä sivuilta jos jota kuta kiinnostaa.

Viime aikoina on kuitenkin tullut mielleen, että olenkohan jo kulkenut tämän tien päähän. Vähitellen olen luopunut pienemmistä altaista. Vielä niitä taitaa tuolta varastosta kuitenkin löytyä. Mutta saman laisia kiksejä ei enää tule vedenvaihdosta, ruokinnasta ja yleinsäkin akvaarion katselusta. Toki, kun tätä kirjoittaessani katselen allasta niin onhan se komea. Kevereillekin olen virnuillut, että perikunta saa aikanaan haudata minut siinä. Säästyy arkkurahat. JA SE OLI VITSI. Mutta jos jotain asiaa on harrastanut pitkään voiko ilman sitä elää? Sitähän ei tiedä ennen kuin kokeilee. Ja rahamiehethän sanovat, että uusiahan saa kaupasta. Ja kohta kadotan tarinan punaisen langan ellen aloita uutta kappaletta.

Siis mikä nyt neuvoksi? Olisiko joku mahtavan makee uusi ahven pelastus ja mikähän se olisi? Vai onko onnen etsiminen kaupan hyllyltä turhaa? Onhan minulla kuitenkin mielestäni aika hienot kalat. Ideoita otan vastaan.

Ja vielä lopuksi. Vaimo totesi, että altaasta ei voi luolua ennen ylioppilasjuhlia. Mietin aikani tätä jyrkkää kommenttia. Onko tämä viimeinen leposijani tosiaankin sellainen nähtävyys kunnes asia valkeni. Joitakin vuosia sitten vetäisimme uuden maalin olkkariin. Eihän tuota allasta pirukaan siirrä maalauksen alta pois. No, seinää ei akvaarion takaa ole maalattu!
Norhie
Senior Member
Senior Member
Viestit: 667
Liittynyt: 14:26, 18.01.2016
Sukupuoli: N/A
Paikkakunta: Imatra

Re: Wanhan miehen tuskastunutta jorinaa...

Viesti Kirjoittaja Norhie »

Itellä taas akvanpito maistuu 20-vuoden tauon jälkeen ja valitettavasti se käy lompakolle vähän turhankin paljon. Ostin kämpän auki kaksi vuotta sitten ja sain samalla pienen 60-litran lahja-akvaarion, josta mopo sitten (taas) karkasi käsistä ihan täysiään.

Akvaarioiden kanssa on vähän sama kuin muidenkin harrastusten: tauko harrastuksesta tekee välillä hyvää.

Jostain syystä olen itse hurahtanut nyt kääpiöahveniin, otoihin ja muihin pieniin imumonneihin. Olen haaveillut kunnon katraasta Hypoptopoma sp. "Peru" fisuja mutta niitä tuntuu olevan melko mahdoton euroopasta saada.

Muoks: Höh, kääpiöahvenet jäi poies. Lisätty!
2x 240-litraa (seurala), 1x 180-litraa (evakkoallas), 1x 140-litraa (monnila), 1x 110 litraa (karanteeni), 1x 60 litraa (mysteerikuutio), 1x 60-litraa (taistoevakkola) ja aivan liikaa sekalaisia muovikippoja poikasille. Lue akvaariopäiväkirjaani.
Teemu Salonen
Elite Member
Elite Member
Viestit: 5534
Liittynyt: 19:54, 02.10.2005
Akvaarioseurat: Suomen meriakvaarioseura facebook
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Espoo

Re: Wanhan miehen tuskastunutta jorinaa...

Viesti Kirjoittaja Teemu Salonen »

Mulla on n. 30v harrastustausta. Ja samoin kun aloittaja, olen joskus saanut siitä myös elantoni. Harrastus on nyt ollut täysin tauolla jokusen vuoden pikki insidentin jälkeen, mutta koko ajan mielessä pyörii ajatus sen uudelleen aloittamisesta.
Karim
Junior Member
Junior Member
Viestit: 237
Liittynyt: 20:42, 24.12.2013
Sukupuoli: Mies

Re: Wanhan miehen tuskastunutta jorinaa...

Viesti Kirjoittaja Karim »

Pitkällisen pohdinnan seurauksenena en vielä heitä kirvestä kaivoon. Ideoita on tullut. Tempaisin pytystä pois n. 50 l anubiasta. On kuulemma hitaasti kasvava vaikea kasvi. Hah. Kolmisen vuotta meni ja aivan järjetön puska. Toisaalta isojen tonkijoiden ja plekojen kanssa ei kovin kummasta kasvihommaa kannata ajatella. No, nyt ei ole kasviksia akvassa. Mutta ajattelin aloittaa huonekasvien vesiviljelyn. Kirjoköynöstä jne. Saas nähdä mitä tapahtuu. Sellainen köyhän miehen paludaario. Tietoa ainakin löytyy. Ja sitten kalaosasto. Cichla kerbeli olisi mielenkiintoinen otus. Väittävät se oleevan sävyisä -muita isoja kaloja kohtaan. Kalat jotka mahtuvat suuhun myöskin päätyvät sinne. Siis kala minun makuun. Webissä oli myynnissä näitä mutta nopeat söivät hitaat. Eipä tässä niin kiire ole.

Tänään huomasimme pojan kanssa, että meillä taitaa olla tulivampyyriplekopariskunta. Aika upeeta. Itsellä ei kuitenkaan ole intoa kasvattaa jälkeläisiä. Pannaan varmaan myyntiin jos oikeasti on kutupari. Olisihan se hienoa saada näistäkin kotimainen kanta. Jos muuten jollain sattuisi olemaan ylimääräisiä isoja plekoja niin olen kiinnostunut! Liekipiikkipleko punasilmäpleko ym.

Ja vielä selvennyksenä. En ole saanut elantoa akvaariokaloista vaan Suomalaisten kalojen tutkimuksesta. Loppujen lopuksi eivät ne paljoa eroa toisistaan.
rimppis
Junior Member
Junior Member
Viestit: 167
Liittynyt: 23:13, 14.02.2018
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Oulu / Kiiminki

Re: Wanhan miehen tuskastunutta jorinaa...

Viesti Kirjoittaja rimppis »

Taitaa se vain olla kaikilla pidemmän linjan harrastajilla sama että niitä taukoja tulee tähän harrastukseen matkan varrella väistämättä, halusi niitä tai ei. Ellei elämäntilanteet niin sitten se kiinnostuksen hiipuminen. Itselläni nuo tauot ovat 40 vuotta kestäneen harrastamisen aikana johtuneet jotakuinkin aina elämäntilanteista. Nyt vaikuttaa vahvasti siltä ettei elämän käänteet ainakaan enää tyssää harrastamista tai ainakin näin kovasti toivon kun tuon uuden projektin olen saamassa viimein maaliin asti. Olisi sääli piikata projekti kankaalle ja alkaa taas odottelemaan uutta mahdollisuutta. Alkaa ikääkin olla jo sen verran ettei maailman tuulet enää heiluttele tukkaa takana katseen ollessa tulevaisuudessa. Tukkaa kun ei enää juurikaan ole ja tulevaisuuskin näyttää pysähtyneen nykyhetkeen. Siis päivä kerrallaan naattien vain ilman sitä nuorempien ehtymätöntä intoa juosta uusien asioiden perässä tai kuten emännällä on tapana sanoa, "hupatuksien". Ei kyllä jaksaiskaan enää. Tässä elämänvaiheessa akvaarioiden kanssa on mahottoman mukava puuhastella. Tämä kun on sellaista sopivan hidastempoista harrastamista. Vielä kun saan projektini toimimaan kunnolla niin yhdistän siihen toisen rakkaan harrastamiseni, valokuvaamisen. Näiden kanssa ei tarvitse kiirehtiä vaan saa ottaa rauhassa hommat haltuun omissa oloissa.

Noh, kunhan tässä vuorostani jorisin...

rimppis
6,7m3 Paludaario
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Yleistä keskustelua (akvaario)”