Evät halki

[Merihevonen17]

Olisikohan jollakin hyviä vinkkejä, mitä seuraavaksi? Akva 180l on ollut pystyssä n. 4 kk ja täältä olen aiemminkin joutunut vinkkejä kysymään. Että ei nyt ihan kovin onnellisten tähtien alla tämä harrastus lähde käyntiin... Eli akvassa platyja, leopardimonnisia, taisto + partis. Vesiarvot tippatesteillä GH 8, KH 5, Ph 7,4, nitriitti 0,025, nitraatti 12,5 kieppeillä. Lämpö n. 26-27 (ei lämmitintä). Vettä vaihdan kerran viikossa n. 35% ja laitan vedenparannusaineen, Plantaminin ja Aquadurin.

Huomasin n. parisen viikkoa sitten, että monilla (liki kaikilla?) platyilla on selkäevä jotenkin epänormaali, semmoinen rosoinen (en mitenkään saanut otettua kovin tarkkaa kuvaa!) ja monella ihan halkeama liki evän läpi lähelle selkää. Myös monnisilla on samaa, mutta niillä lähinnä pyrstöevässä, kun platyjen pyrstöt on ehjiä. Niillä on voinut olla sitä vähän aiemminkin, mutta jotenkin en ehkä asiaa tajunnut ja ajattelin, ettei mulla koko ajan ongelmia voi olla.

Taustaa siis sen verran, että kolme viikkoa akvan käynnistämisestä oli nitriittiä noin alle 0,3 pitoisuudella noin kuukauden, sen jälkeen iski tupsuleväepidemia jonka sain about kuriin siivouksella + kasvien vaihdolla, mutta juuri ennen tätä kuoli ensimmäinen platy ja nyt kaloja on kuollut n. yksi viikossa viimeiset viisi viikkoa. Kalat tulleet kolmessa satsissa, viimeiset 2 kk sitten ja pahiten kipeät on kyllä ollut tästä viimeisestä satsista, sieltä nyt kolme kuollutta. Kaikkiaan siis kaksi aikuista platya, yksi n. 2 kk vanha platynpoikanen ja viimeisimpänä kaksi pienehköä leopardimonnista kuolleet.

Monella kalalla on tosiaan noita eväongelmia, mutta muuten ne käyttäytyvät about normaalisti. Ennen kuolemaansa nuo kalat pitää evät + pyrstön tosi supussa, selän köyryssä, kala normaalia pienemmän näköinen ja ei ole normaali. Nököttävät suurinpiirtein paikallaan mutta tarvittaessa uivat. Eka kala kuoli 21.4. ja itseasiassa silläkin oli evissä vikaa sitten ihan loppuvaiheessa, mutta ajattelin, että mahtaakohan taisto sitä nappailla kun se päivysti siinä vieressä. Ja sitä paitsi kun pitävät evät supussa niin vaikea arvailla, millaiset ne ovat. Toisella kalalla oli kidukset punaiset ja turvonneet edellisten oireiden lisäksi, ja koska akvassa oli muutama muu platy, jolla oli liki samanlaiset kidukset, laitoin Tremazol kuurin, kaksi 6h annosta viikon välein. Sillä itseasiassa minunnähdäkseni muuttuikin näiden muiden kidukset paremman näköiseksi. Kun sitten vajaat pari viikkoa sitten tajusin, että mulla on kolme kuollutta platya (joista poikasella ei ollut muuta vikaa kuin selkäevä halki), laitoin altaaseen Omnipur-kuurin. Pakkauksessa käskettiin toistaa viikon päästä, jos eka erä ei auta, mutta minusta tällä tokallakaan erällä ei ole ollut mitään vaikutusta. Vaikka kuinka pian noiden pitäisi auttaa?

Yksi monninen oli ollut vaisu jo pidemmän aikaa, muutaman viikon(?), ja eilen päädyin lopettamaan sen kun se oli vaan niin surkea (kts. kuva). Katselin, kun se yritti saada happea monnisten tapaan pinnalta, mutta ylösnousu oli tosi hidas ja alas se kieppui ja heittelehti kunnes päätyi makaamaan kyljelleen. Oli se siitä noussut pystyyn ennen kuin sain haavin haettua, mutta arvelin että turha pitää enää kärsimässä, kun pyrstöstäkin puolet(?) jo pois. Joskus aiemmin se ei edes päässyt ylös, kun "törmäsi" kasviin (...) tai sitten on naukkaillut happea 4-5 kertaa yhden kerran sijaan. Kuva myös toisesta monnisesta, jolla pyrstössä halkeama.

Kantani kalojen lääkitykseen on se, että lääkitään vaan tarpeeseen (mielellään siis ei ollenkaan tai mahdollisimman vähän, mutta toisaalta jos kaloilla selkeä vika, johon toimiva lääke, niin miksi ei) ja mielellään lääkkeellä joka varmasti auttaa. Että kun ovat kahta eri lääkettä jo saaneet, niin pitäisikö vähän aikaa kokeilla vaan katsoa, että miten pärjäävät ilman vai laittaa jotain muuta? Ei ole kyllä kiva, jos tosiaan jatkavat yksi per viikko kuolemistaakaan...

[Fisutar10]

Olisikohan jollakin hyviä vinkkejä, mitä seuraavaksi? Akva 180l on ollut pystyssä n. 4 kk ja täältä olen aiemminkin joutunut vinkkejä kysymään. Että ei nyt ihan kovin onnellisten tähtien alla tämä harrastus lähde käyntiin... Eli akvassa platyja, leopardimonnisia, taisto + partis. Vesiarvot tippatesteillä GH 8, KH 5, Ph 7,4, nitriitti 0,025, nitraatti 12,5 kieppeillä. Lämpö n. 26-27 (ei lämmitintä). Vettä vaihdan kerran viikossa n. 35% ja laitan vedenparannusaineen, Plantaminin ja Aquadurin.

Näyttäisi nyt vesiarvot olevan ihan yes. Toisaalta sinulla on sekalainen seurakunta tuolla. Platyt ovat kovemman veden kaloja, niille oikein ideaalit arvot. Partis hyvin avarakatseisen joustava vesiarvojen suhteen ja yes. Leopardeillekin kovuus pitää olla alle 10, mutta ehkä enempi kallellaan pehmeämpään ja happamampaan veteen. Joskin keskikovan veden pitäisi sopia monenkin lähteen mukaan, joten varmaan yes sen suhteen. Samoin taisto kallellaan pehmeään päin, mutta keskikovankin pitäisi sopia. Ongelmathan sinulla ovat kai eniten platyt ja monniset? Eli vesiarvot ihan yes pitäisi olla. Toki taisto rajoittaa suurempaa puhuria, josta monniset tykkäävät. Toki siinäkin kohtuus. Platytkaan eivät mistään superpuhurista tykkää, vaan suht rauhaisasta menosta. Hyvä suodatus toki tärkeää ja luulisi taas taiston oirelevan herkästi veden epäpuhtauksiin, jos niitä olisi. Toisaalta pohjalla olevat kalat altistuvat pohjan epäpuhteuksille (orgaaninen jäte). Platyt taas ovat tosin keskiveden kaloja....ja kuvan mukaan akvaarion on nyt siisti.

Huomasin n. parisen viikkoa sitten, että monilla (liki kaikilla?) platyilla on selkäevä jotenkin epänormaali, semmoinen rosoinen (en mitenkään saanut otettua kovin tarkkaa kuvaa!) ja monella ihan halkeama liki evän läpi lähelle selkää. Myös monnisilla on samaa, mutta niillä lähinnä pyrstöevässä, kun platyjen pyrstöt on ehjiä. Niillä on voinut olla sitä vähän aiemminkin, mutta jotenkin en ehkä asiaa tajunnut ja ajattelin, ettei mulla koko ajan ongelmia voi olla.

Monnisilla on yksi tyyppitaudeista evärutto. Evärutto yleensä sulattaa selkäevää ja iho evän tyvestä myös tulehtuu (vaaleaa katetta, veripurkaumaa, punotusta) ja toinen on pyrstöevä. Kannattaa hakea kuvahaulla "fin rot"

https://www.google.fi/search?q=fin+rot& ... 42&bih=930

Eväruton aiheuttaa usein columnaris - bakteeri. Niitä on joka kipossa odottamassa heikkokuntoista kalaa. Toki se kuuluisa stressi ja huono veden laatu, tai epäsopimattomat vesiarvot yms. altistavat kalan sille. Myös esim. nitriitti aiheuttaa limakalvotuhoja, bakujen on helppo iskeytyä kiinni.

Varmaankin nitriittipiikki alunperin altisti kalat sairauksille, stressasi niitä ja mahdollisesti vioitti sisuskalujakin tai herkisti ainakin sairastumaan. Ongelman poistuessa kalat, jotka jäivät henkiin toki toipuvat osin hitaastikin ja jotain pysyvääkin on voinut jäädä. Mutta tämä kaikki on arvailuja osin eikä nyt kannata itseä soimata. Varmaan monen asian sumaa. Kalat myös ovat saattaneet olla kidusloisissa, joka pöhähtänyt sitten stressissä kunnon sairasteluksi. Kalahan voi jopa elellä loisten kanssa hyvällä tuurilla huomaamattomasti kauankin, ennen kuin oireet puhkeavat.

Taustaa siis sen verran, että kolme viikkoa akvan käynnistämisestä oli nitriittiä noin alle 0,3 pitoisuudella noin kuukauden, sen jälkeen iski tupsuleväepidemia jonka sain about kuriin siivouksella + kasvien vaihdolla, mutta juuri ennen tätä kuoli ensimmäinen platy ja nyt kaloja on kuollut n. yksi viikossa viimeiset viisi viikkoa. Kalat tulleet kolmessa satsissa, viimeiset 2 kk sitten ja pahiten kipeät on kyllä ollut tästä viimeisestä satsista, sieltä nyt kolme kuollutta. Kaikkiaan siis kaksi aikuista platya, yksi n. 2 kk vanha platynpoikanen ja viimeisimpänä kaksi pienehköä leopardimonnista kuolleet.

Varmaan kalat saanet jonkun verran stressiä ja mahdolliset sairaudet -piilevätkin ovat voineet puhjeta. Hyvä ottaa pikku erissä kaloja, mutta kun on taudit päällä, en ottaisi nyt pitkiin aikoihin yhtään kalaa. Uudet kalat ovat aina risksi ja stressi, vaikka olisivat terveitäkin. Niillä on eri bakukanta ja niiden yhdistyminen uusiin akvoihin voi aina aiheuttaa ongelmia. Katsoisin nyt rauhassa miten tämä ongelmavyyhti purkautuu ja tilanne stabilisisoituu.

Ihan pienet, siis liian pienet monniset ovat ylipäätään herkkiä ja helposti eivät edes kasva kunnolla (Rassin kirjassa juttua).

Monella kalalla on tosiaan noita eväongelmia, mutta muuten ne käyttäytyvät about normaalisti. Ennen kuolemaansa nuo kalat pitää evät + pyrstön tosi supussa, selän köyryssä, kala normaalia pienemmän näköinen ja ei ole normaali. Nököttävät suurinpiirtein paikallaan mutta tarvittaessa uivat. Eka kala kuoli 21.4. ja itseasiassa silläkin oli evissä vikaa sitten ihan loppuvaiheessa, mutta ajattelin, että mahtaakohan taisto sitä nappailla kun se päivysti siinä vieressä. Ja sitä paitsi kun pitävät evät supussa niin vaikea arvailla, millaiset ne ovat. Toisella kalalla oli kidukset punaiset ja turvonneet edellisten oireiden lisäksi, ja koska akvassa oli muutama muu platy, jolla oli liki samanlaiset kidukset, laitoin Tremazol kuurin, kaksi 6h annosta viikon välein. Sillä itseasiassa minunnähdäkseni muuttuikin näiden muiden kidukset paremman näköiseksi. Kun sitten vajaat pari viikkoa sitten tajusin, että mulla on kolme kuollutta platya (joista poikasella ei ollut muuta vikaa kuin selkäevä halki), laitoin altaaseen Omnipur-kuurin. Pakkauksessa käskettiin toistaa viikon päästä, jos eka erä ei auta, mutta minusta tällä tokallakaan erällä ei ole ollut mitään vaikutusta. Vaikka kuinka pian noiden pitäisi auttaa?

Platyille on aika tunnusomaista, kun ovat kuolemassa, niin mennä köyryyn, evät suppuun ja ehkäpä tummuakin (heleys häipyy). Itseltäni toisinaan tippuu platyja, tosi harvoin tosin ja yksittäin. Tosin näen niiden myös laihtuvan....en tiedä tarkemmin mikä ongelma niillä on, sillä koskaan ei ole niihin bakteerilääkitys tehonnut - vaikka yleensä se tehoaa ja pelastaa kalan. Liekö jokin oma spesifi tauti. Olen avannut kalat, ei kidus- aika suolistoloisia. Joskus ovat kidukset tulehtuneet. Mielestäni en mitään tubipalloja ole nähnyt tai mitään muuta kuin ehkä tulehdus sisäelimissä. Virustauteja en toki pysty mitenkään tunnistamaan ja voi toki olla niitäkin. Niihin ei bakulääke tehoa eikä tubiin, vaikka bakutauti se on.

Hyvä, että kiduslääkitys on tehty. Ja oikeaoppisesti 2 kuuria. Omnipur S vielä nistii kidusloisia jonkun verran sekä tappaa alkueliöt, joten en uskon, että siellä niitä on. Omnipur S myös auttaa kidustulehduksissa, joka on kidusloisten aiheuttamaa usein ja siinä mielessä ok. Omnipur s on suodatusbakuille suht lempeä ja koko kippoonkin matalamman kynnyksen lääke kuin puhtaat bakulääkkeet. Itse en koskaan ole laittanut koko kippoon Baktopur direktiä, joka on tehokkaimpia bakulääkkeitä. Se tehoaa myös sisäisiin tulehduksiin. Yleensä yhdistän Baktopurin kanssa. Molemmat ovat eväruttoon tehokkaita.

Nuo halkeamat voivat olla toki eväruttoa tai oireilu jostain muusta alun perin. Mutta toki voivat olla bakutulehduksen aiheuttamaa eväruttoa. Toisaalta joskus kaloillani on tuollaisia evähalkeamia ja ovat parantuneet ihan itsekseen. Tuo kuvan halkeama ei näytä varsinaisen pahalle tulehdukselle edes. Yhdellä akvaristitutullani taas kun oli pahempi epidemia, niin sen jälkimainingissa sitten joillakin kalalajeilla esiintyi ja joskus vieläkin noita halkeamia. Hän on kylvettänyt Baktopur direct-kylvyissä erikseen kaloja ja usein se on auttanutkin. Mutta osa lienee kroonistunut tai joku muu ongelma, joten kaikki eivät ole parantuneet ja osa joskus kuollutkin...

Yksi monninen oli ollut vaisu jo pidemmän aikaa, muutaman viikon(?), ja eilen päädyin lopettamaan sen kun se oli vaan niin surkea (kts. kuva). Katselin, kun se yritti saada happea monnisten tapaan pinnalta, mutta ylösnousu oli tosi hidas ja alas se kieppui ja heittelehti kunnes päätyi makaamaan kyljelleen. Oli se siitä noussut pystyyn ennen kuin sain haavin haettua, mutta arvelin että turha pitää enää kärsimässä, kun pyrstöstäkin puolet(?) jo pois. Joskus aiemmin se ei edes päässyt ylös, kun "törmäsi" kasviin (...) tai sitten on naukkaillut happea 4-5 kertaa yhden kerran sijaan. Kuva myös toisesta monnisesta, jolla pyrstössä halkeama.

Juu, kuulosti tosi sairaalle. Olisi varmaan menehtynyt.

Kantani kalojen lääkitykseen on se, että lääkitään vaan tarpeeseen (mielellään siis ei ollenkaan tai mahdollisimman vähän, mutta toisaalta jos kaloilla selkeä vika, johon toimiva lääke, niin miksi ei) ja mielellään lääkkeellä joka varmasti auttaa. Että kun ovat kahta eri lääkettä jo saaneet, niin pitäisikö vähän aikaa kokeilla vaan katsoa, että miten pärjäävät ilman vai laittaa jotain muuta? Ei ole kyllä kiva, jos tosiaan jatkavat yksi per viikko kuolemistaakaan...

Itse en sinuna koko allasta enää lääkitsisi. Tylsä neuvo, mutta vaihtelisin vettä vaikka kahdesti viikossa 50% hallitusti ja niin, että veden laatu pysyy hyvänä.

Millainen suodatus sinulla on? Siihen panostus on tärkeää.

Itse ehkä ottaisin sairaimmat sairaalaan ja sinne Baktopur direct ja Baktopur, jos katsot aiheelliseksi. Toisaalta sinulla taitaa moni kala oirehtia?

Baktopur direct on vain 3 päivän kuuri, mutta itse en sitä laita pääkippoon, kun on melko jytyä ja saattaa teloa suodatinbakuja jonkun verran. Tosin 3 päivän kuuri ei kunnon bakustoon hurjaa menetystä tee,, mutta silti. Baktopur -liuos taas ei tehoa kuin ulkoisiin tulehduksiin, mutta ihan yes eväruttoon. Väriaineet saattavat taas kärvistää herkät köynnöskasvit kuten karvalehdet...tosin sen tekee omnipur s tehokkaasti.

Mieti itse riskit ja vaihtoehdot. Onko vedenparannusaine mikä merkki? Laitatko lisättyyn vesimäärään vai koko vesimäärään? Et käytä tyyliin easy carbo yms. lisäjuttuja?

Kuinka vanhoja ovat aikuiset platyt olleet? Nehän eivät elä kovin kauaa (ehkä pari vuotta....) ja vanhuuskin altistaa nitä riesoille.

Itse tilasin ison satsin Ectopuria (antanut paljon kavereille sitä, kun iso satsi), joka on varsin hyvä tukihoito ja erityisen hyvä hammaskarpeille, koska on suolapohjainen tuote ja happea vapauttavana elvyttää kidusten toimintaa.
https://www.sera.de/fileadmin/user_uplo ... 12_INT.pdf
https://www.sera.de/fileadmin/user_uplo ... 01_INT.pdf
http://www.akvaarioon.fi/Sera-baktopur-100-ml
Huomaa baktopur on ihan eri lääke kuin baktopur direct (BD). Akvaarioon.fi:stä löytyy aika hyvin ja nopeasti noita.

Mutta toki harkitse mitä teet ja hyvä toki olla jemmassa noita lääkkeitä sairaalaa varten. Sairaalaksi sopii hyvin muoviboksi smartboksi yms. sekä ilmastin. Lämppäri tai lattialämmitys esim. vessassa.

[Merihevonen17]

Kiitos Fisutar10 pohdinnoista. Suodattimena minulla Juwelin oma suodatin + ulkkari Eheim experience. Vedenparannusainetta mulla on ollut varmaan kolmea eri merkkiä, välillä vaihdellen. En käytä easycarboa tai muuta vastaavaa, eikä ole hiilarilisäystä. Olen laittanut vedenparannusainetta lisätyn vesimäärän mukaan mutta reiluhkosti, mahdollisesti liki tuplat. Ja mikäli olen oikein nähnyt niin partis ja taisto ovat oirettomia. Partiksen pyrstöä nyt on hiukan vaikea nähdä avoimena, mutta taistolla ei ainakaan omissa evissä mitään vikaa. Vaikka noilla monilla on tosiaan evät halki, niin ihmettelen, että tosiaan suurin osa ei oireile sitä kummemmin, nuo nyt jo edesmenneet kalat siis siinä poikkeuksia. Vielä yksi platy näyttää vähän laihalta, mutta toisaalta se liikkuu ja syö yms. normaalisti niin antaa nyt hänen sitten olla. Jostakin luin myös, että monnisia ei kannata liian pienenä ottaa, mutta mikä sitten lie liian pieni. Yksi satsi monnisista oli n. 4-5cm pitkiä, ja ne ovat tosiaan olleet kunnossa evärikkoja lukuunottamatta. Kolme n. 2,5-3cm kokoista otin siis seuraavaksi, ja niistä kaksi on mennyt. Se kolmas näyttää ylipirteältä, kun muilla evät monesti "puolitangossa" niin tämä pitää eviään korostetun auki kutakuinkin koko ajan (siis ainakin silloin, kun minä seurailen, mitä lie puuhaa muulloin ). Kuolleet platyt olivat tulleet vasta liikkeestä, ehkä jotain 3-4cm pitkiä että eivät varmaan täysikasvuisia?

Kyllä tuo kuulostaa fiksulta vinkiltä tuo "pelkkä" vedenvaihto nyt. Mietin vaan, että olen monessa täältä lukemassa keskustelussa käsittänyt että kun vesi on hyvää ja kaloilla kiva olla, niin eivät niin helposti sairastu, niin että teenköhän minä nyt jotain huomaamatta väärin, mikä vaikuttaa asiaan? Käsiä en ole aina pessyt, kun olen altaaseen koskenut, sen ainakin jostain käsitin että olisi hyvä tehdä ja niin päätin jatkossa toimia. Hyvä kommentti oli myös, että vähään aikaan ei kannata uusia kaloja ottaa. Toivottavasti nuo nykyiset elävät nyt reilusti kavereitaan pitempään.

[Teemu Salonen]

Jostain syystä akvaariossasi ei typen kierto toimi normaalisti. Tästä johtuen altaassasi on mitattava määrä nitriittiä. Nitriitti on tappava myrkky joka isoina pitoisuuksina tappaa välittömästi, pieninä pitoisuuksina pidemmällä aikavälillä. Nitriitti sitoutuu veren hemoglobiiniin ja näinollen estää happimolekyylien sitoutumisen. Tasainen hapenpuutos aiheuttaa epämääräisiä oireita ja lopulta kalojen kuoleman.

Veikkaan että antamasi (todennäköisesti turhat) lääkekuurit ovat tappaneet akvaariosi vasta kasvamassa olevan typpibakteeriston ja nitriittiä on tämän takia.

Akvaario kannattaa nyt startata uudelleen vaikka hyväksi havaituilla prodibion ampulleilla. Tiheät vedenvaihdot ovat myös tarpeen. Tarkista myös hanaveden nitriitti. Nitriittipitoisuutta kannattaa mitata vaikka 2-3 kertaa päivässä. Kun saat akvaarion vakiintumaan, alkaa kalatkin voimaan paremmin.

[Liukas]

Kyseessä taitaa olla JBL:n testi? Siinähän annetaan kuva, että tuo 0.025 arvo olisi OK.

Olisi muuten kiva saada jokin kunnollinen testi nitraatille, ainakaan JBL:n tippatesti ei siinä ole ollut kummoinen ja Serankin näytti lähes aina nollaa.

[Fisutar10]

Tuo nitriitti 0,025 mg/l on mitä erinomaisin tulos nitriitistä akvaariossa. Ihan 0 se ei tarkalla testillä voi olla. 0.1 mg/l tulee Stadin hanavedestä usein ja se himppu jo pistää stressin puolelle. 0.1 ei vielä paha useimmille kaloille ja esim. mittavan vedenvaihdon jälkeen se on hieman aikaa koholla, mutta hyvä bakukanta sen nopeasti muuntaa nitraatiksi. Kuitenkin oikeastihan bakut eivät sitä samanaikasesti ehdi muuntaa ja siksi hieman sitä on aina toimivassa akvaariossa.

JBL:N testi on tarkka ja tuo 0.025 arvo on erinomainen. Jopa seuraava tulos 0.05 on oikein hyvä. 0.1 on vielä ok, mutta kypsässä akvaariossa en itse halua, että se on 0.1. Usein vedenvaihdon jälkeen se on tovin tuo tai epäkypsän akvan kypsyessä täysiin voimiin voi se olla tuo tai sairaalassa, jossa ei ole toimivaa bakukantaa.

0.2 hälyyttää minulle pahasti. Herkimmät kalat jo oireilevat. Joskus esim. Espoossa on ollut hanasta 0.2 eikä hyvä tehdä runsaita vedenvaihtoja.

0.3 on paha ja siitä ylös päin.

Madotuslääkkeet (niitä ei saa edes kutsua lääkkeiksi vaan kalan itsehoitotuotteiksi, lääkkeet ovat eläinlääkärin takana) eivät vaikuta suodatusbakuihin - ei Tremazol tässä tapauksessa. Seran mukaan Omnipur S vaikuttaa noin 4-5 % suodatusbakuihin, joten ei liene kovin paha.

Bakteerivalmisteista toki ei ole haittaa laittaa kippoon varmuudeksikin, jos kukkaro antaa myöden. Biodigestiä (start-versio) on minulla aina jemmassa. Hyvä ensiaputuote (nitriittipiikki, suodatinhäiriöt, akvan käynnistys, bakteerilääkitys....). Ja säilyvät kauan ampulleissa. Mutta tässä tapauksessa nitriitti on ihan yes.

Nitraatti 12.5 mg/l on myös itselläni usein, jos ylipäätään mittaan ja tulos on erinomainen arvo kalojenkin kannalta eikä stressaa ja kun sitä on, akvaario on kypsä nitriitin ollessa sikamatala . Nitraatit mittaan itse Tetralla ja melkoisen harvoin....mutta hyvä tsekata joskus, onko vedenvaihdot ja kuomitus kohdillaan tämän avulla (toki se ei siitä kaikkea kerro).

[Norhie]

Jos suodatuksessa epäilet olevan ongelmia, niin voisit kokeilla tuohon Juwelin omaan suodattimeen Cirax koria jos et ole jo kokeillut. Ei maksa kuin jonkun 11€ jos hommaa vaikka Aapelin Akvan kautta. Biologisen suodatuksen lisäyksestä ei ainakaan mitään haittaa ole. Älä siivoa sitä Juwelin alempaa koria. Ylempää koria siivoa ihan vapaasti vaikka hanaveden alla kerran viikossa.

Onko tuo Eheim mikä? 250? Biokorilla + vaahtomuoveilla varmaan? Kuinka usein puhdistat? Jos on paljon kakkaa niin kannattaa siivota parin kuukauden välein ne Eheimin vaahtomuovit myös ulkosuokkarista. Hyvä merkki on levä. Jos alkaa levää tulla akvaan, niin suodattimessa yleensä liikaa hajoavaa paskaa - tai akvassa liikaa valoa. Jos haluat lisäviihtyvyyttä kaloille, niin hommaa esim. joku Tunzen pikku streami. Tuo streami käytännössä tuplaa vedenkierron ja sen saa pikkurahalla. Kalat tulee kiittämään.

Minusta ei kannata laittaa normitankkiin oikeastaan mitään mikä tappaa bakteereita, jos ei selkeästi ole bakteerien aiheuttamaa ongelmaa. Etenkin jos suodatuksessa saattaa olla ongelmaa. Hoidot hoituu paremmin karanteenitankissa kylpyinä. Meinaan, että joku 50 litran karanteenitankki, johon dippaat kalat esim. vuorokaudeksi kylpyyn ei paljoa maksa. Torista saa niitä käytettynä parilla kympillä. Jos epäilet että hanasta tuleva vesi ei sovellu suoraan kaloille, niin miksaa joku 50% akvan omaa vettä ja 50% puhdasta vettä. Ei kokonaan akvan omaa vettä, kun siinä on todennäköisesti jotain hajoavaa mukana ja kun karanteenikipossa ei ole sitä bakteerikantaa, niin pahennat vaan tilannetta. Älä laita vedenparannusainetta, ellei oikeasti ole kloorivettä.

Sitten kalat perään, lääkkeet perään, vuorokausi tai pari uiskentelua, takaisin pääkippoon. Ei kasveja tai pohjamateriaalia, paitsi jotain muovista suojaa. Filterin sijaan pieni kiertovesipumppu tai streami. Ei valoa. Ei ruokintaa! Parvikalat dippaa parvena tai ahdistuvat. Kalat kyllä kestää pari päivää ilman sapuskaa ja on pimeässä rauhallisempia.

Huom! Kun dippaat ne kalat sinne niin siirrä ne nopeasti. Ei mitään totuttelujaksoja. Se vaan pahentaa tilannetta kaloille ilman mitään hyötyä. Vesi on kuitenkin samaa ja mielellään samanlämpöistä. Jos kovetat, niin koveta myös tuo karanteeniakva. Lisäksi oikeasti älä käytä pohjamateriaalia, jos ei ole steriiliä. Käynnissä olevan akvan hiekan käyttö on vihoviimeinen virhe nimim. kokemusta on.

Matolääkitys onkin sitten ihan kokonaan eri asia. Ei vaikuta mitenkään akvaarion bakteeritasapainoon. En silti juurikaan madota omia kaloja pääakvaarioissa, mutta olen madottanut myös pääakvat ilman mitään ongelmia.

Tämä siis luonnollisesti minun mielipiteeni ja oma toimintamalli.

[Fisutar10]

Joo, ei pääkippoon mielellään jytyä bakulääkettä, jos moni kala ei oireile ja siellä jyllää jokin tehobaku. Toisaalta joskus voi käydä niin, että kala saa uudelleen tartunnan, kun se palautetaan sairaalasta takaisin pääkippoon, jossa jyllää sama pöpö. No, bakuja on paljon akvaariossa eikä toki nollatoleranssi ole tarpeen. Mutta joissakin tapauksissa bakulääkitys pääkippoon voi olla paikallaan (jos usea kala oireilee...).

Esim. Baktopur direct on ohjeen mukaan 3 päivän kuuri vähintään, Baktopur 4 päivää. Usein on paikallaan pitää kalaa kauemmin sairaalassa kuin päivä, sillä resistentti voi iskeä ja tauti vain pitkittyä. Joihinkin "lääkkeisiin" on kylvetys, kuten BD:hen, mutta senkin mukaan pahimmassa tapauksessa erityisesti on hyvä kala laittaa jatkohoitoon esim. 3 päiväksi perusliuokseen. Muinoin oli Furanolissa (BD:n kanssa sama vaikuttava aine) kylvetysohje: 1., 3. ja 5. päivä kylvetys (sehän on luonnollisesti tujumpi liuos kuin perusliuos) ja kala palautetaan pääkippoon takaisin. Haavinta voi toki olla joskus haaste ja kala tietää jo toisella kerralla, että nyt haavitaan eikä sitä helposti saa kiinni. Isolle kalalle usein kuitenkin ehkä parempi vaihtoehto, jos ei ole hyvää isoa sairaalaa. Kuitenkin esim. yksi platy tällä tavalla palautettuna parveen takaisin ja haavinta on hieman haaste, sillä sairas kala sekoaa parveen ja vaikea kohta tietää mikä on kyseinen yksilö. Joskus kalan saaminen kiinni on ylipäätään suuri haaste....

Nämä joutuu kyllä sompailemaan aina tapauskohtaisestikin ja tekemään "lehmänkauppoja" ja valitsemaan sopivin/vähiten huono vaihtoehto kussakin tapauksessa. Joskus valinta onnistuu jopa yli odotusten, joskus taas ei...

Sinäänsä itse en ole koskaan laittanut edes Baktopuria tai Baktopur directiä pääkippoon. Mutta hyvin perustelluista syistä voisin tehdä. On tapauksia täällä ollut, että BD pääkippoon on pysäyttänyt pahan kalaepidemian.

Sinäänsä kalan eristäminen sairaalaan estää taudin leviämistä pääkipossa ja lähtökohtaisesti hyvä juttu. Madotus toki on koko kipon ongelma ja dippaus ei pitkässä juoksussa auta.

[Merihevonen17]

JBL:n nitriittitestiä tosian käytän. Hanavedestä sitä nitriittiä olen myös kokeillut mitata, ja se näytti nollaa. Sinäänsä suodatus on mielestäni mulla akvassa nyt kunnossa, Juwelin omassa suodattimessa on yksi Cirax-loota ja sitten Eheim experience 350, mitä lie täytteitä siinä nyt sitten oli. Sininen vaahtomuovi + joku roskia kerävä massa + biologinen massa. Lisänä mulla on itseasiassa suodattimen vedenotossa sellainen ylimääräinen http://www.akvaarioon.fi/epages/akvaari ... 1708260364 ihan sillä, että en joudu jatkuvasti platyn poikasia pelastamaan sieltä ulkkarin sisältä. Toivottavasti siitä ei ole haittaa jatkuvassa käytössä, mutta se lienee poikasten kannalta paras vaihtoehto. Parin kuukauden käytön jälkeen putsasin ulkkarin + letkut, tosin jostain syystä en saanut sitä moottoria pois sieltä sisältä, vaikka sekin käskettiin putsata. Aikani kiskottua ajattelin, että parempi likainen kuin rikkinäinen moottori... Versus Juwelin omasta suodattimesta moottori taas on superhelppo putsata, sitä putsaan kerran kuussa. Levää kyllä hiukan tuppaa taas olemaan, lieköhän pitäisi sitä ulkkaria tiheämmin putsailla? Valoja pidän mielestäni kohtuullisesti päällä, aamu n. 1-2h + ilta n. 5-6h, ihan ettei tuo lämpötilakaan nouse enää tuosta. Miksi muuten kalat tykkäisi tuosta streamista, Norhie? Minusta tuo Juwelin pumppukin puhaltaa liikaa, enkä ole keksinyt, että sitä saisi säädettyä. En oikein tiedä, että mihin sen kääntäisin, ettei siitä olisi haittaa. Jos ne monniset siitä virtauksesta eniten tykkää, niin voisihan sitä pohjalle yrittää jonkun puhurin saada, mutta miten lie käytännössä onnistuu kun kaikki vedenulostulot on akvan yläreunassa?

Olen kyllä harkinnut toisen, pienemmän, akvan hankkimista karanteeniin/sairastuvaksi, mutta yritän pidättäytyä tässä yhdessä. Katson kuitenkin olevani normiharrastaja, enkä sitäpaitsi tiedä mihin sen kipon änkisin. Sankko + ilmapumppu on tarvittaessa, jos lääkityksiä eristyksissä pitää antaa. Sinne ei kyllä kovin montaa kalaa taida kehdata änkeä... Mutta mukava lukea näitä ideoita, jos tuolla joku vaikka nyt alkaakin näyttää muita pahemmalta, niin pitää miettiä, miten toimii.

[Fisutar10]

JBL:n nitriittitestiä tosian käytän. Hanavedestä sitä nitriittiä olen myös kokeillut mitata, ja se näytti nollaa. Sinäänsä suodatus on mielestäni mulla akvassa nyt kunnossa, Juwelin omassa suodattimessa on yksi Cirax-loota ja sitten Eheim experience 350, mitä lie täytteitä siinä nyt sitten oli. Sininen vaahtomuovi + joku roskia kerävä massa + biologinen massa. Lisänä mulla on itseasiassa suodattimen vedenotossa sellainen ylimääräinen http://www.akvaarioon.fi/epages/akvaari ... 1708260364 ihan sillä, että en joudu jatkuvasti platyn poikasia pelastamaan sieltä ulkkarin sisältä. Toivottavasti siitä ei ole haittaa jatkuvassa käytössä, mutta se lienee poikasten kannalta paras vaihtoehto. Parin kuukauden käytön jälkeen putsasin ulkkarin + letkut, tosin jostain syystä en saanut sitä moottoria pois sieltä sisältä, vaikka sekin käskettiin putsata. Aikani kiskottua ajattelin, että parempi likainen kuin rikkinäinen moottori...

Kaipa tuollainen vaahtomuovi yes, jos ei likaannu ja mene tukkoon ja heikennä virtausta. Pahempi kalarysä on mielestäni Juwelin suodatin. Yläritilän kautta (joskus muidenkin) menee kalanpoikasia sisään. Ja vedenvaihdossa oltava huolellinen ja muistaa tarkistaa se, ettei hienosuodatusvanun päälle jää kuiville kaloja. Aika usein siellä on partiksen pentuja tai molleja. Joissakin kipoissa enempi, joissakin jostain syystä vähempi änkeytyvät sinne. Kuitenkin kohtalokasta, jos huoltaa ja kalat jäävät patruunojen päälle/väliin kuiville melkoiseksi ajaksi. Joihinkin suodattimiin olen laittanut verkkoa, mutta aika kökkö ja tukkeutuu/likaantuu ja on epäesteettinen viritelmä .

Versus Juwelin omasta suodattimesta moottori taas on superhelppo putsata, sitä putsaan kerran kuussa. Levää kyllä hiukan tuppaa taas olemaan, lieköhän pitäisi sitä ulkkaria tiheämmin putsailla? Valoja pidän mielestäni kohtuullisesti päällä, aamu n. 1-2h + ilta n. 5-6h, ihan ettei tuo lämpötilakaan nouse enää tuosta. Miksi muuten kalat tykkäisi tuosta streamista, Norhie? Minusta tuo Juwelin pumppukin puhaltaa liikaa, enkä ole keksinyt, että sitä saisi säädettyä. En oikein tiedä, että mihin sen kääntäisin, ettei siitä olisi haittaa. Jos ne monniset siitä virtauksesta eniten tykkää, niin voisihan sitä pohjalle yrittää jonkun puhurin saada, mutta miten lie käytännössä onnistuu kun kaikki vedenulostulot on akvan yläreunassa?

Mikä levälaji sinulla on riesana ja mihin tulee? Toki valojen, ravinteiden ja hiilarin suhde tärkeää. Minulla on paljon partiksia, jotka oikeasti puunailevat kippoa. Vanha rouvakin tuolla jynssää ihan tehokkaast vaikka pennut ovat tehokkaimpiai. Pari kippoa oli partisvapaita, mutta ero oli niin selkeä muihin kippoihin, että nyt on joka kipossa partistalkkareita. Huono suodatus ja kakkainen vesi voi aiheuttaa toki esim. tupsulevää tai keijulevää. Viherlevä taas tykkä ylivalaistuksesta ja pääsee kasvien niskan päälle.

Tarkoitatko moottoria vai sitä propeliosaa? Kun propeli limoittuu, tehoa menee. Hyvä, että harjasit letkut. Se vasta tehosyöppö onkin ja meno muistuttaa eturauhaisvaivaisen papan touhuja...

Olen kyllä harkinnut toisen, pienemmän, akvan hankkimista karanteeniin/sairastuvaksi, mutta yritän pidättäytyä tässä yhdessä. Katson kuitenkin olevani normiharrastaja, enkä sitäpaitsi tiedä mihin sen kipon änkisin. Sankko + ilmapumppu on tarvittaessa, jos lääkityksiä eristyksissä pitää antaa. Sinne ei kyllä kovin montaa kalaa taida kehdata änkeä... Mutta mukava lukea näitä ideoita, jos tuolla joku vaikka nyt alkaakin näyttää muita pahemmalta, niin pitää miettiä, miten toimii.

Usein vasta kantapään kautta moni hankkii karanteenin. Sitä ei usko ennen kuin sattuu omalle kohdalle kunnon ikävä tapaus. Hammaskarpit ovat yksi ongelmarysä....

Mutta joo, kuten mainittiin. Ihan sairaalaksi menee edullinen muoviboksi tyyliin Clasulta tai Prismasta. Kansi on hyvä olla. Laakea muoto on kalalle mukavampi ja läpinäkyvänä menettelee että näkee hieman boksin sisältä menoa. Sen dessuaminen on helppoa ja ilmastin yleensä paras, jos bakuttaa kaloja (suodatusbakut alkavat delata ja orgaaninen jäte mätänee siellä...). Nämä on sitten helppo putsata ja pistää varastoon. Investointina halpa. Ilmastin muutenkin hyvä olla varoiksi sekä varasuodatin. Joskus joku laite voi kyykätä ja kullan arvoinen ensiapukin.

Baktopur direct, Baktpur ovat hyvät ensiapulääkkeet. Erityisesti tuo Baktopur direct voi pelastaa jo sisäisessä tulehduksessakin olevan kalan....kantsii olla varastossa.

Pieni akvaario toki hyvä, jos tilaa ja haluaa pitää. Pidempi karanteenaus on parasta sellaisessa. Silloin hyvä olla kypsä suodatinkin siellä. Biodigest startterit hyvä jolla jemmassa aina.

[Merihevonen17]

Mikä levälaji sinulla on riesana ja mihin tulee? Toki valojen, ravinteiden ja hiilarin suhde tärkeää. Minulla on paljon partiksia, jotka oikeasti puunailevat kippoa. Vanha rouvakin tuolla jynssää ihan tehokkaast vaikka pennut ovat tehokkaimpiai. Pari kippoa oli partisvapaita, mutta ero oli niin selkeä muihin kippoihin, että nyt on joka kipossa partistalkkareita. Huono suodatus ja kakkainen vesi voi aiheuttaa toki esim. tupsulevää tai keijulevää. Viherlevä taas tykkä ylivalaistuksesta ja pääsee kasvien niskan päälle.

Tarkoitatko moottoria vai sitä propeliosaa? Kun propeli limoittuu, tehoa menee. Hyvä, että harjasit letkut. Se vasta tehosyöppö onkin ja meno muistuttaa eturauhaisvaivaisen papan touhuja...

Tupsulevää, kai... Joihinkin lehden reunoihin + siinä Juwelin suodattimen pinnassa taitaa kanssa olla, sitä on jotenkin hankala putsata. Ja ulkkarin letkussa näyttää taas olevan, ne pitäisi vissiin taas putsata. Nyt ei ole kovin isoja määriä, mutta yhdessä vaiheessa sitä tuntui olevan liki joka paikassa.

Varmaan tarkoitan moottorin propelliosaa? Pitäisi varmaan joskus keksiä, miten sen saa irti, mutta vaikka käyttöohjetta kuinka yritin tulkita, miten sen irti saa, niin ei lähtenyt.

[Fisutar10]

Tupsulevää, kai... Joihinkin lehden reunoihin + siinä Juwelin suodattimen pinnassa taitaa kanssa olla, sitä on jotenkin hankala putsata. Ja ulkkarin letkussa näyttää taas olevan, ne pitäisi vissiin taas putsata. Nyt ei ole kovin isoja määriä, mutta yhdessä vaiheessa sitä tuntui olevan liki joka paikassa.

Varmaan tarkoitan moottorin propelliosaa? Pitäisi varmaan joskus keksiä, miten sen saa irti, mutta vaikka käyttöohjetta kuinka yritin tulkita, miten sen irti saa, niin ei lähtenyt.

Tupsulevä tykännee tosiaan melko kakkaisesta vedestä, mutta toisaalta myös virtauksesta. Jos esim. vallun lehdet ovat huonossa kunnossa, se valtaa ne, vaikka vesi olisi suht yes. Virtauksestakin sen tykkää ja tulee sitten muiden tekijöisen ansiosta niihin virtapaikkoihin.

Minulla on yhdessä kipossa sitä enempi - makkarin hieman vähempivirtauksisessa. Plekoloissa, joissa on sikakova virtaus, ei virtapaikkoihin sitä kuitenkaan tule. Toisaalata minulla on hyvät partispartiot. Partis ei sitä varsinaisesti syö, mutta höylää paikkoja ja esim. kanto on niin kirkas, ettei siihen takerru kalaruoka ja kakat ja alusta saa kyytiä koko ajan eikä levää tule lainkaan.

Se kyllä leviää helposti kun alun saa. Laittanen loman kunniaksi hiilarilevityksen makkarin kippoon.

Kerran duunin akvan aikoinaan kauan sitten valtasi tupsulevä. Se vihdoin poistui nopeasti, kun vaihdoin soran hiekkapohjaan. Sitä oli siellä kivien välissäkin.

Propelin saa irti (meikki)pinseteillä tai hieman sivistyneemmillä versioilla . Jos tarkoitat siis propelin nostoa pesästä. Joskus jopa vessapaprun pala ja sormilla ylös, mutta pinsetit ovat hyvät olla sekä harjasetti propelipesän putsaukseen. Propelipesä pitää ihan harjata ja itse propeli, joka limoittuu ja magneetti ei pelitä.

Joo, Bioflow on ikävä putsata, kun ei lähde irti. Magneettikiinnitykseen aion siirtyä ehkä isoimmissa Juwelin suodattimissa. Ovat itse liimatut kiinni Connex-liimalla. Nyt yksi 8 litran pömpeli irtosi jostain syystä. Pistin väliaikaisesti kiinni Tunzen magneetilla. Silloihan sen voi irroittaa seinämästä. Mutta itse pömpeli pitää olla tiukasti kiinni seinässä. Noste nostaa sen pohjasta ja joskus käynyt kova kolina kun iso suodatin lähtee seilaamaan akvaarion pintaa pitkin ja valoyksiköt kolisee...

[Norhie]

Miksi muuten kalat tykkäisi tuosta streamista, Norhie? Minusta tuo Juwelin pumppukin puhaltaa liikaa, enkä ole keksinyt, että sitä saisi säädettyä. En oikein tiedä, että mihin sen kääntäisin, ettei siitä olisi haittaa. Jos ne monniset siitä virtauksesta eniten tykkää, niin voisihan sitä pohjalle yrittää jonkun puhurin saada, mutta miten lie käytännössä onnistuu kun kaikki vedenulostulot on akvan yläreunassa?

Hop. Menipä ohi tämä. Streami on lempeämpi kuin pistevirtaa tuottavat laitokset. Miksi sitten streami? Tavoitteena oisi että akvan vesi kiertää noin 5-10x akvan tilavuuden tunnissa, jotta vesimassa (ja siten veteen liuennut happi, ravinteet, ja orgaaniset yhdisteet) pysyy kokoajan liikkeessä. Tämä erityisen tärkeää jos akvaan ymppää ylimääräistä tavaraa pullosta.

Oma vakaa mielipiteeni on, että reipas virtaus pitää kalat ja akvan bakteerikannan terveempänä. Streami on paljon helpompi ja halvempi tapa lisätä kiertoa kuin esim. uusi suodatin.

[Fisutar10]

^^ Stream ei suodata vettä eikä korvaa siksi suodatinta. Veden kierrättäjänä on huippu ja kuluttaa virtaa sikavähän suhteessa kiertovesipumppuun. Virtaus on laaja ja lempeä ja auttaa toki suodatinta veden kierrätyksessä. Sitä voi helposti säätää mihin vain ja tulokulman jne...Laittaa akvan pintaan tai pohjalle (ei tarvitse huollossa pysätyttää sitten virtaa). Huippu apu suodattimen rinnalle.

Kiertovesipumppu on vanhaa kamaa ja kuluttaa virtaa sikana. Lämmittää vettä ja virran kulutus on suurta. kallis veden lämmittäjä. Minulla on myös tapahtunut onnettomuuksia kalojen kanssa juuri eheim compact - kiertovesipumpun kanssa. Kalanpojat ja omppukotilot jäävät siihen kiinni ja kuolevat. Virtaus on pistemäinen ja lämmittää ainakin parilla asteella akvan vettä.

Tunzen nanostreamissa on "ikuiset" magneetit kiinnityksessä. Ja näppärä ja hiljainen peli. Lähes huoltovapaa....

Minulla on virtausta ja suodatusta todella reilusti. Useinhan tehtaan suositukset ovat idealismia oman laitteen tehon suhteen - ihan hatusta temmattuja, erityisesti Eheimillä.

[Merihevonen17]

Yksi platy joutui tänään ämpäriin perustettuun sairaalaan, kun istuskeli eilen + tänään pohjassa evät lytyssä. Laitoin ensin puoleksi tunniksi vahvempaan Baktopur direct - liuokseen, ja sitten laimensin 1 tabl/ 50 litraa vahvuuteen. Siellä se nyt uiskentelee ilmapumpun kanssa. Vettä siis reilut 7 l, saa ilmeisesti olla 2-3 päivää jos hengissä kestää, pitääköhän sitä vettä sinä aikana vaihtaa? Haittaakohan hirveesti, kun on noin pieni astia... Ei siis sitä muutamaa päivää kauempaa tuota tarkoitus siellä kiusata.

Propelin saa irti (meikki)pinseteillä tai hieman sivistyneemmillä versioilla . Jos tarkoitat siis propelin nostoa pesästä. Joskus jopa vessapaprun pala ja sormilla ylös, mutta pinsetit ovat hyvät olla sekä harjasetti propelipesän putsaukseen. Propelipesä pitää ihan harjata ja itse propeli, joka limoittuu ja magneetti ei pelitä.

Kiitos vinkistä, pitääpä yrittää! Juuri tuota tarkoitin, aika tiukassa tosiaan tuntui olevan. Harjoja löytyy.

Miksi muuten kalat tykkäisi tuosta streamista, Norhie? Minusta tuo Juwelin pumppukin puhaltaa liikaa, enkä ole keksinyt, että sitä saisi säädettyä. En oikein tiedä, että mihin sen kääntäisin, ettei siitä olisi haittaa. Jos ne monniset siitä virtauksesta eniten tykkää, niin voisihan sitä pohjalle yrittää jonkun puhurin saada, mutta miten lie käytännössä onnistuu kun kaikki vedenulostulot on akvan yläreunassa?

Hop. Menipä ohi tämä. Streami on lempeämpi kuin pistevirtaa tuottavat laitokset. Miksi sitten streami? Tavoitteena oisi että akvan vesi kiertää noin 5-10x akvan tilavuuden tunnissa, jotta vesimassa (ja siten veteen liuennut happi, ravinteet, ja orgaaniset yhdisteet) pysyy kokoajan liikkeessä. Tämä erityisen tärkeää jos akvaan ymppää ylimääräistä tavaraa pullosta.

Oma vakaa mielipiteeni on, että reipas virtaus pitää kalat ja akvan bakteerikannan terveempänä. Streami on paljon helpompi ja halvempi tapa lisätä kiertoa kuin esim. uusi suodatin.

Kiitos vinkistä, pitääpä harkita!

[Fisutar10]

Yksi platy joutui tänään ämpäriin perustettuun sairaalaan, kun istuskeli eilen + tänään pohjassa evät lytyssä. Laitoin ensin puoleksi tunniksi vahvempaan Baktopur direct - liuokseen, ja sitten laimensin 1 tabl/ 50 litraa vahvuuteen. Siellä se nyt uiskentelee ilmapumpun kanssa. Vettä siis reilut 7 l, saa ilmeisesti olla 2-3 päivää jos hengissä kestää, pitääköhän sitä vettä sinä aikana vaihtaa? Haittaakohan hirveesti, kun on noin pieni astia... Ei siis sitä muutamaa päivää kauempaa tuota tarkoitus siellä kiusata.

Nuo platyt tosiaan reagoivat usein tuolla tavalla kun sairastuvat. Itse en ole saanut nitä koskaan paranemaan, jos noin käynyt, mutta kukapa tietää. Kuitenkin bakulääkitys nyt ainaut pelastus ja BD, jos mikään tuohon tepsii. Se 3 päivää on ihan minimi sinäänsä tuossa Baktopur directissä,usein vaaditaan 2. hoitosetti ja toki vedenvaihdot välissä. Pintaongelmiin pieniin toki 3 päivää ihan riittävä usein. Mutta tuo ongelma voi olla enempi jo sisäistä.

Toivottavasti hoito auttaa.

Lääkkeen annostelu on jo vaikeaa pienissä vesimäärissä. Toki vesi likaantuu nopeasti ja jos vaihtaa vettä, vesiarvot voivat muuttua nopeammin. Ämpäri mennee pikku kalalle. Lämmöt helposti laskee, jos on vain lattialla ja ilman lämppäriä. Itse asiassa uskomattoman nopeasti. Monninen on enempi viileän veden suuntaan, mutta tsekkaa, että lämmöt on suht ok ihan mittarilla.

Itse vaihdan päivittäin 50% vedestä, mutta näistä on ihmiset montaa mieltä. Lehmänkaupat on tehtävä. Hanavettä lisäilen myöhemmin, sillä siinä ei ole bakuja. Hesan vedessä on nitriittejä 0.1, mutta koen sen pienempänä riesana kuin orgaaninen jäte ja ja ne akvan pöpöt, jotka iskivät kalaan. Toki jotkut vaihtavat pääkipon vettä aina sairaalaan, niin ei ole nitriittejä.

Itse joskus tsekannut jääkaapin vihanneslaatikkoa karanteenia silmällä pitäen. Se on matala ja suht tilava. Parempi mielestäni kuin ämpäri, kun on laakea. Kalat hyppivät helposti sairaalasta, joten jokin pieni suoja on hyvä olla. Ilmaa pitää päästä ja ilmastin sen tekee. Boksi on kiva, kun on läpinäkyvä. Noita elintarvikebokseja saa suht edullisesti just Prisma ja erityisesti Clasu yms.

Platy on pieni, joten tuo ei ehkä katastrofi. Vaihtaisin vettä hallitusti päivittäin 50% ja pitäisin lääkkeen pitoisuuden samana. Pahassa tapauksessa sera suosittelee 2x annostusta (vesipöhö, verestys yms.). Kala sen yleensä kestää.

Laita toiseen ämpäriin vettä seisomaan ja siihen vedenpar.ainetta. Ainakin fmm sitoo lääkkeitä, joten ei sitä. BD:ssä ei ole kuparia, jota yleensä ved.par. aineet sitovat, joten suht yes laittaa niitä, mutta odottaisin tovisen ennen kalalle laittoa. Eli anna seistä tunteja. Samat lämmöt toki.

Muista, että jos on kovetettu vesi, hieman mineraalisuoloja hyvä olla sairaalassa. Mutta ei överiä, ettei mene GH pilviin.

Ei yhtään ruokaa kalalle sairaalassa. Se pilaa veden tosi tehokkaasti.

Itse joskus vaihdan toiseen faunaboksiin toisesta boksista kesken lääkityksen. Kipon pohja tulee kakkaan, jota ei saa pois. Puhdas toinen astia auttaa asiaa. Toki kalan omaa lääkevettä mukaan toiseen boksiin ja sitten uutta vettä lisäksi. Dessuan oman boksin sitten.

[Fisutar10]

Investoin tässä juuri 500+ sivuiseen kalatautikirjaan ja uutta mielenkiintoista tietoa pukkaa "sairaasti". Muistan tapauksen, jossa eräs akvaristi sai kuukauden nitriittipiikin malawilaan ja lahjoitin hänelle ämpärillisen vanhaa suodatuskamaa kippoon, että suodatusbakut pöhähtävät. Bakuvalmiseita oli laitettu uuteen kippoon ämpäritolkulla ja silti nitriittiä ainakin 0.6 mg/l. Aika nopeasti se alkoi laskea, kun suodatuskamat pukattiin kippoon.

Mies antoi linkin minulle, että ruokasuola estää nitriitin haittavaikutuksia. Tutkimuspapru oli kyllä niin korkealentoista, että en ollut vakuuttunut että ymmärsin ja juttu kuulosti hieman oudolle. Mutta miehen malawit olivat nitriittipiikin ajan (kuukausi ainakin) uskomatonta kyllä, terveitä ja kaikki selvisi.

Nyt tässä uudessa kirjassa on vahvistus asialle. Eli natriumkloridi estää haitallisen nitriitin tekoset. Hyvä tietää nimittäin pahan päivän varalle. Ja mikä parasta, itse olen ostanut Seran Ectopuria ison satsin (tarkoitus jaella tutuillekin) lääkinnän tukihoitoihin ja sen perusvaikuttava aine on ruokasuola. Eli se myös vähentää nitriitin haittavaikutuksia ja kun on akvaariotuote, hyvin suositeltava, jos nitriittipiikkiä pukkaa. Toki ennaltaehkäisy on parasta. En ole Ectopuria käyttänyt pääkipossa, mutta sairaalassa käytän lääkinnän tukihoitona. Suosittelen kyseistä tuotetta, jos epäilet nitriittiongelmia. Toki pitoisuus sinulla nyt nitriitin suhteen ihan yes ja hyvä.

https://www.sera.de/fileadmin/user_uplo ... 12_INT.pdf
Mites fisut?

[Merihevonen17]

Mielenkiintoisia nuo lääkintäkertomukset, mukavaa että ihan konkreettinen vaikutus näkyy. Siitä Omnipurista ei ehkä tuohon kippoon ollut apua, tai mistä sitä tietää olisiko tilanne surkeampi nyt ilman sitä.

Mites fisut?

Jaa-a, melkolailla ennallaan. Väittäisin, että taisto + partis on aikalailla kunnossa, niissä en ole huomannut evähalkeamia mutta niitä edelleen (liki?) kaikilla platyilla ja monnisilla on. Vettä olen nyt vaihtanut 2 x viikossa, muuta kummempaa en ole tehnyt.

Yksi platy, ikää n. 4kk katosi! En tosiaan tiedä, mihin ihmeeseen kala voi oikeasti hävitä, toissapäivänä se oli vielä aamulaskennassa mukana, mutta illalla sitä ei näkynyt. Oli kuitenkin jo aika iso ja hyvännäköinen, harmittaa kovasti... Tutkin suodattimenpäällisen, kannon ja kivikoristeen, akvan pohjan toki mutta myös ulkopuolelta akvan alusen ja lähiympäristönkin, mutta ei näy. Mystistä...

Muut kalat käyttäytyy aika normaalisti, mutta kolme platyä on omituisia. Yksi platy oli tosiaan 3 vuorokautta Baktopur directissä, jotenkin en raaskinut enempää pitää. Nyt se uiskentelee pääakvassa, mutta ei kyllä erityisen hyvin voi. Se kökkii välillä pitempiä aikoja pohjassa/ magneettiputsarin päällä pinnan tuntumassa. Välillä ui normaalisti, paitsi evät kiinni. Ei ole (vielä?) vääntynyt mihinkään. Yksi iso platy (n. 4-5cm) kökkii paljon pinnan tuntumassa, muuten normaalin oloinen. Ja sitten on tämä yksi, jonka pökertymistä olen odottanut jo puolitoista kuukautta. Se on tosi kuihtunut, ja sen toinen silmä jotenkin oudosti pullottaa ja on ehkä vähän samea. Tänään olin katsovinani, että toinen silmä alkaa kanssa vähän pullottaa... Mutta se uiskentee kyllä normaalisti, aika vähän pohjassa kökkii.

Huomenna olen lähdössä Kuopioon käymään, ja tänään pohdin koko päivän josko soittaisin Eviralle ja kysyisin, että kerkeäisivätkö huomenna tutkia muutaman kalan. En sitten kuitenkaan soittanut, kun mietin, että onkohan mulle moisista tutkimuksista hyötyä... No, vielähän sitä mahdollisesti voisi huomenaamulla soittaa ja kysyä, vaikka sitten on varmaan vähän turhan kiire aikataulu heillä.

[Fisutar10]

Mielenkiintoisia nuo lääkintäkertomukset, mukavaa että ihan konkreettinen vaikutus näkyy. Siitä Omnipurista ei ehkä tuohon kippoon ollut apua, tai mistä sitä tietää olisiko tilanne surkeampi nyt ilman sitä.

Ovatko nämä kaikki ongelmakalasi saaneet aikoinaan nitriittipiikin? Nimittäin se nitriittimyrkytys tuhoaa punasoluja niin, etteivät ne voi kuljettaa happea (metHB muodostuu) ja kalan veri muuttuu jopa suklaanruskeaksi. Kuitenkin kala sitten kärsii happikadosta pahasti. Se suola estäisi tätä tapahtumaa ja suolan kloori toimisi estäjänä. Kala muuttuu anemiseksi. Jos kala kuolee nitriittimyrkytykseen, sen kidukset voivat näyttää ruskeille tai pinkillekin. Usein nitriitti kyllä tuhoaa muutakin kuin vain hemoglobiinia....ja usein iskee sitten sekundääritulehdukset yms.

Suolahoito jopa lupaa tällaista "Once treatment is instituted, reduced hemoglobin levels usually return to normal within 12–24 hours, and fish will begin eating. However, secondary infections may be a sequela of sublethal nitrite exposure (Hanson and Grizzle 1985) and anemia caused by low hemoglobin can take days to return to normal (Scarano and Saroglia 1984)."

Noga, Edward J.. Fish Disease: Diagnosis and Treatment (Kindle Locations 3539-3541). Wiley. Kindle Edition.

Jaa-a, melkolailla ennallaan. Väittäisin, että taisto + partis on aikalailla kunnossa, niissä en ole huomannut evähalkeamia mutta niitä edelleen (liki?) kaikilla platyilla ja monnisilla on. Vettä olen nyt vaihtanut 2 x viikossa, muuta kummempaa en ole tehnyt.

Taiston pitäisi kyllä olla hyvinkin herkkä veden laadulle. Kumma kun se porskii. No, hyvä tuo veden vaihto, niin ainakin veden laatu lienee hyvin hoidossa ja ainahan se auttaa osaltaan kalan terveyttä.

Yksi platy, ikää n. 4kk katosi! En tosiaan tiedä, mihin ihmeeseen kala voi oikeasti hävitä, toissapäivänä se oli vielä aamulaskennassa mukana, mutta illalla sitä ei näkynyt. Oli kuitenkin jo aika iso ja hyvännäköinen, harmittaa kovasti... Tutkin suodattimenpäällisen, kannon ja kivikoristeen, akvan pohjan toki mutta myös ulkopuolelta akvan alusen ja lähiympäristönkin, mutta ei näy. Mystistä...

Jospa se kuoli ja partis talkkarina hoisi hommansa? Tai on sairas ja piileskelee? Toki kannattaa katsoa lattiat yms. paikat, jossa voisi olla huonolla tuurilla. Suodattimen taakse usein menevät tai joskus jopa jumittuvat. Mutta olet piilot tutkinut hyvin, jopa suodattimen kannen...Platy voisi toki mennä suodattimen sisäänkin huonolla tuurilla, jos siihen mahdollisuus. Juwelin bioflowssa se joskus on mahdollista...

Muut kalat käyttäytyy aika normaalisti, mutta kolme platyä on omituisia. Yksi platy oli tosiaan 3 vuorokautta Baktopur directissä, jotenkin en raaskinut enempää pitää. Nyt se uiskentelee pääakvassa, mutta ei kyllä erityisen hyvin voi. Se kökkii välillä pitempiä aikoja pohjassa/ magneettiputsarin päällä pinnan tuntumassa. Välillä ui normaalisti, paitsi evät kiinni. Ei ole (vielä?) vääntynyt mihinkään. Yksi iso platy (n. 4-5cm) kökkii paljon pinnan tuntumassa, muuten normaalin oloinen. Ja sitten on tämä yksi, jonka pökertymistä olen odottanut jo puolitoista kuukautta. Se on tosi kuihtunut, ja sen toinen silmä jotenkin oudosti pullottaa ja on ehkä vähän samea. Tänään olin katsovinani, että toinen silmä alkaa kanssa vähän pullottaa... Mutta se uiskentee kyllä normaalisti, aika vähän pohjassa kökkii.

Nuo silmäoireet kielivät ainakin kalan finaalitilasta ja voi olla lisäksi merkki tulehduksesta.Popeye yhdistettynä cloudy eye:hyn voi tosiaan olla merkki tulehduksesta tai muuten pahasta stressitilasta/sairaudesta. Tokihan kalojen historia ennen sinua vaikuttaa paljon. Ovat saattaneet kärsiä esim. kuljetuksen aikana jo kaikenlaista ja sisäelimet menneet sököksi tavalla tai toisella. Yleensä seuraan liikkeessä kalojen menoa melko kauan, että näen, että ovat reipas sakki...

Huomenna olen lähdössä Kuopioon käymään, ja tänään pohdin koko päivän josko soittaisin Eviralle ja kysyisin, että kerkeäisivätkö huomenna tutkia muutaman kalan. En sitten kuitenkaan soittanut, kun mietin, että onkohan mulle moisista tutkimuksista hyötyä... No, vielähän sitä mahdollisesti voisi huomenaamulla soittaa ja kysyä, vaikka sitten on varmaan vähän turhan kiire aikataulu heillä

Soita ihmeessä ja katso etukäteen miten kuljetat kalat yms. Jos siellä tutkitaan myös kaloja kuten täällä Eviralla Viikissä (Hki), niin hyvä. Ovat kyllä parasta asiantuntijasakkia tähän eikä hinta mikään tähtitieteellinen ole. Kaveriltani tosin tutki Evira täällä kalan (kiilakylki). Tulos kesti jostain kumman syystä ainakin 2kk, taisi olla 3 kk. Tulos oli kalatubi. Mitään epidemiaa hänelle ei tullut. Tosin bannasin hänen akvatuotteet voden, mutta eipä siitä mitään suurta numeroa tullut, vaikka kalatubi on hyvin pelätty sairaus. Kuitenkin 40-50% akvoista se lienee....ennaltaehkäisy sitten vain kehiin ja hyvät olosuhteet. Mutta ehkä veisin, niin saa infoa. Oma mikroskooppi olisi kova sana, mutta eipä sillä bakteerilajimäärittelyjä tehdä. Korkeintaan tubipallot voisi bongata. Muut loiset melko hyvin löytyy.

[Merihevonen17]

Mielenkiintoisia nuo lääkintäkertomukset, mukavaa että ihan konkreettinen vaikutus näkyy. Siitä Omnipurista ei ehkä tuohon kippoon ollut apua, tai mistä sitä tietää olisiko tilanne surkeampi nyt ilman sitä.

Ovatko nämä kaikki ongelmakalasi saaneet aikoinaan nitriittipiikin? Nimittäin se nitriittimyrkytys tuhoaa punasoluja niin, etteivät ne voi kuljettaa happea (metHB muodostuu) ja kalan veri muuttuu jopa suklaanruskeaksi. Kuitenkin kala sitten kärsii happikadosta pahasti. Se suola estäisi tätä tapahtumaa ja suolan kloori toimisi estäjänä. Kala muuttuu anemiseksi. Jos kala kuolee nitriittimyrkytykseen, sen kidukset voivat näyttää ruskeille tai pinkillekin. Usein nitriitti kyllä tuhoaa muutakin kuin vain hemoglobiinia....ja usein iskee sitten sekundääritulehdukset yms.

Suolahoito jopa lupaa tällaista "Once treatment is instituted, reduced hemoglobin levels usually return to normal within 12–24 hours, and fish will begin eating. However, secondary infections may be a sequela of sublethal nitrite exposure (Hanson and Grizzle 1985) and anemia caused by low hemoglobin can take days to return to normal (Scarano and Saroglia 1984)."

Noga, Edward J.. Fish Disease: Diagnosis and Treatment (Kindle Locations 3539-3541). Wiley. Kindle Edition.

Nimenomaan ongelmakalat eivät ole nitriitille (ainakaan minun hoidossa) altistuneet. Aluksi otin siis 7 kalaa, ei ongelmaa, sitten toiset 7 kalaa -> nitriittiä, kun ongelma ratkaistu -> 10 kalaa. Jos nyt siis lasketaan vaan aikuiset kuolleet kalat, niin nitriitille altistuneista vaan yksi on kuollut, oli ihan eka uhri 1,5 kk sitten. Hengissä ja ok näistä siis 13 /14. Viimeisestä kalaerästä joka ei ole nitriitissä ollut on kuollut 3 ja 3 heikossa hapessa, eli ok vaan 4/10. Tulikohan niiltä uusimmilta kaloilta joku pöpö? Tai sitten niissä ekoissa oli jotain, minkä nää muut sai?

Yksi platy, ikää n. 4kk katosi! En tosiaan tiedä, mihin ihmeeseen kala voi oikeasti hävitä, toissapäivänä se oli vielä aamulaskennassa mukana, mutta illalla sitä ei näkynyt. Oli kuitenkin jo aika iso ja hyvännäköinen, harmittaa kovasti... Tutkin suodattimenpäällisen, kannon ja kivikoristeen, akvan pohjan toki mutta myös ulkopuolelta akvan alusen ja lähiympäristönkin, mutta ei näy. Mystistä...

Jospa se kuoli ja partis talkkarina hoisi hommansa? Tai on sairas ja piileskelee? Toki kannattaa katsoa lattiat yms. paikat, jossa voisi olla huonolla tuurilla. Suodattimen taakse usein menevät tai joskus jopa jumittuvat. Mutta olet piilot tutkinut hyvin, jopa suodattimen kannen...Platy voisi toki mennä suodattimen sisäänkin huonolla tuurilla, jos siihen mahdollisuus. Juwelin bioflowssa se joskus on mahdollista...

Syökö partis pikkukaloja?!? Katsoin myös bioflown sisälle, ei sielläkään.

Huomenna olen lähdössä Kuopioon käymään, ja tänään pohdin koko päivän josko soittaisin Eviralle ja kysyisin, että kerkeäisivätkö huomenna tutkia muutaman kalan. En sitten kuitenkaan soittanut, kun mietin, että onkohan mulle moisista tutkimuksista hyötyä... No, vielähän sitä mahdollisesti voisi huomenaamulla soittaa ja kysyä, vaikka sitten on varmaan vähän turhan kiire aikataulu heillä

Soita ihmeessä ja katso etukäteen miten kuljetat kalat yms. Jos siellä tutkitaan myös kaloja kuten täällä Eviralla Viikissä (Hki), niin hyvä. Ovat kyllä parasta asiantuntijasakkia tähän eikä hinta mikään tähtitieteellinen ole. Kaveriltani tosin tutki Evira täällä kalan (kiilakylki). Tulos kesti jostain kumman syystä ainakin 2kk, taisi olla 3 kk. Tulos oli kalatubi. Mitään epidemiaa hänelle ei tullut. Tosin bannasin hänen akvatuotteet voden, mutta eipä siitä mitään suurta numeroa tullut, vaikka kalatubi on hyvin pelätty sairaus. Kuitenkin 40-50% akvoista se lienee....ennaltaehkäisy sitten vain kehiin ja hyvät olosuhteet. Mutta ehkä veisin, niin saa infoa. Oma mikroskooppi olisi kova sana, mutta eipä sillä bakteerilajimäärittelyjä tehdä. Korkeintaan tubipallot voisi bongata. Muut loiset melko hyvin löytyy.

Jaa-a, ehkä yritän soittaa. Jotenkin tuntuu, että tuskin näin lyhyellä varoitusajalla ottavat, mutta ainahan sitä voi kysyä. Jospa vielä ei olisi kesälomakausi... Ei se tosiaan hurjan hintaista ole, jos vaikka vertaa että viet kissan/koiran eläinlääkäriin, niin sillä rahalla ei selviäisi. Mutta toisaalta sen kisun/koiran saa saa tohtorilta myös takaisin...

[Fisutar10]

^^ Oliko sairaat samasta liikkeesta ja satsista? Jospa niissä uusissa kaloissa oli jokin ongelma? Ilmenikö heti, kun sait ne ja olivatko alunperin kunnossa kun haavivat ne? Näitkö kipon muut kalat, että ok?

Partis ei syö eläviä kaloja - ei isoja eikä pieniä. Mutta kuolleen tai ihan kanttuvein se voisi toki napostella. Ruodot vain kauniisti kasassa jossain. Mutta ei partis ketään tapa tai hyökkää elävän kalan kimppuun. Jos nyt ihan kyljellään henkitoreissa olisi, ehkä sitten, mutta partis on siinä mielessä kiltti. Ei edes pieniä kalanpoikasia syö. Munarosvo se on pahimmasta päästä ja vainuaa kyllä herkut.

Bioflow:ssa on väliseinä ja joskus kalat menevät jotenkin alakautta ja pääsevät sinne kohtaan, jossa on moottori. Niitä kaloja onkin sitten vaikeampi nähdä ylipäätään. Moottori irti ja sähkölamppu kehiin. Olen jopa joutunut liuttamaan Bioflown väliseinän ylös (lähee nostamalla, varo ettei mööbeli irtoa seinästä yms. "kivaa"). Sitten saa haavin ja kalan pois. Myös joskus menee bioflown patruunojen väliin ja koko systeemi vaati pienen purkamisen.

Mietin noita evähalkeamia, jotka eivät näytä vars. bakutulehdukselle, jos ovat siistejä hakeamia ilman verestystä. Voisiko ne kieliä ongelmasta, joka aiheuttaa kalan aliravitsemuksen? Evät sitten halkeilevat sitä?

En paljon vitamiinihoidoista perusta, mutta tuossa Seran vitamiinissä voi olla itua.http://www.akvaarioon.fi/Sera-Fishtamin-15-ml
Ainakin hyvä tukihoito....tosin jokin syy siellä taustalla. Millä muuten ruokit kaloja?

[Merihevonen17]

^^ Oliko sairaat samasta liikkeesta ja satsista? Jospa niissä uusissa kaloissa oli jokin ongelma? Ilmenikö heti, kun sait ne ja olivatko alunperin kunnossa kun haavivat ne? Näitkö kipon muut kalat, että ok?

Partis ei syö eläviä kaloja - ei isoja eikä pieniä. Mutta kuolleen tai ihan kanttuvein se voisi toki napostella. Ruodot vain kauniisti kasassa jossain. Mutta ei partis ketään tapa tai hyökkää elävän kalan kimppuun. Jos nyt ihan kyljellään henkitoreissa olisi, ehkä sitten, mutta partis on siinä mielessä kiltti. Ei edes pieniä kalanpoikasia syö. Munarosvo se on pahimmasta päästä ja vainuaa kyllä herkut.

Bioflow:ssa on väliseinä ja joskus kalat menevät jotenkin alakautta ja pääsevät sinne kohtaan, jossa on moottori. Niitä kaloja onkin sitten vaikeampi nähdä ylipäätään. Moottori irti ja sähkölamppu kehiin. Olen jopa joutunut liuttamaan Bioflown väliseinän ylös (lähee nostamalla, varo ettei mööbeli irtoa seinästä yms. "kivaa"). Sitten saa haavin ja kalan pois. Myös joskus menee bioflown patruunojen väliin ja koko systeemi vaati pienen purkamisen.

Mietin noita evähalkeamia, jotka eivät näytä vars. bakutulehdukselle, jos ovat siistejä hakeamia ilman verestystä. Voisiko ne kieliä ongelmasta, joka aiheuttaa kalan aliravitsemuksen? Evät sitten halkeilevat sitä?

En paljon vitamiinihoidoista perusta, mutta tuossa Seran vitamiinissä voi olla itua.http://www.akvaarioon.fi/Sera-Fishtamin-15-ml
Ainakin hyvä tukihoito....tosin jokin syy siellä taustalla. Millä muuten ruokit kaloja?

Ovat samasta liikkeestä, kolmesta eri altaasta. Kyllä ne minusta alunperin oli kunnossa, mutta paha mennä sanomaan... Jos nuo pitää eviään vähänkin lytyssä, niin silloinhan halkeamat ei näy, ja näin aloittelijana en välttämättä osaa keskittyä olennaiseen.

Tuon bioflown pumpun itseasiassa otin eilen pois ja tarkkailin sitä koloa taskulampulla, en kadonneen kalan takia vaan nuo muut kalat saivat yhden pohjatabun jumiin sinne alakaltereiden väliin, yritin sitä sorkkia pois. En kyllä onnistunut...

Ja tosiaan, minustakin ovat siistejä halkeamia ilman verestystä. Niin paljon on liikaruokinnasta varoitettu, että ei ole aliruokinta tullut mieleen. Nyt mulla ei niitä ruokapurkkeja ole, joten vähän huono kyllä ruokintaa kommentoida. Aamuisin saavat oliskohan Tetran väriä vahvistava n. 1mm kokoinen hiutale, joka osittain painuu pohjaan. N. 15 kpl. Illalla jotain kasvislastuja tms. jotka pysyvät pinnalla, pohjakaloille 2 pohjatablettia, joita useita eri vaihtoehtoja. Suuri osa monnisten omia, myös joku plekojen kasvistabletti vuorollaan. Nimenomaan monnisilla isoimmat halkeamat, ja välillä kyllä mietin, että onko niille tarpeeksi sapuskaa kun platyt on myös noitten pohjatabujen kimpussa, partiksesta puhumattakaan joka valtaa koko tabun. Mutta lemmikkikauppias oli leväkeskustelun yhteydessä sitä mieltä, että pohjatabuja pitäisi antaa vaan pari kertaa viikossa, kun aiemmin annoin aamuin illoin. Mutta minusta se ei olisi kyllä reilua pohjakaloille antaa niille niin harvoin sapuskaa. Tiedä sitten, miten kannattaisi tehdä. Vähensin nyt kuitenkin kertaan päivässä. Vitamiinilusä ei olisi varmaan hassumpi, vähän outo annstelu ruokaan tosin?

Niin, kaksi sairainta platya päätyivät Eviralle tutkittavaksi. Saa nähdä, selviääkö sieltä mitä. Sinänsä olisi ehkä kannattanut laittaa mukaan joku monninen, jolla isoimmat halkeamat. Mutta en halunnut uhrata kuin kalat, jotka varmasti muutenkin olisivat lähiaikoina menehtyneet. Nuo monniset kuitenkin halkeamista huolimatta näyttää minun silmään hyvältä.

[Fisutar10]

Yleensä ongelma on kyllä liikaruokinta eikä aliruokinta. Hyvä annostella kohtuudella edelleen. Yleensähän pohjalle jotain ruokaa tippuu, jos yläkerroksessa ei ole "piraijalauma". Jos ihan akvaliikkeiden laatumerkeillä ruokit, tuskin mitään ongelmaa on. Monniset eivät ihan kovia pellettäjä kunnolla saa vaan hieman pehmeämpi tyyppi on joskus tarpeen. Mutta pienet raksut ja hiutaleetkin, jotka vajoaa pohjaan ihan yes.

Monniset ovat hyvin persoja kyllä pakastesurvareille. Tuota fishtaminia sitten toisinaan imeytän survareihin. Tosin raksuihin imeyttäminen lienee tehokkaampi ja imeytyvät hyvin siihen. Tuo annostelu on toki hatusta temmattu osin, sillä esim. minulla on tätä lääniä ja voin laittaa kerralla reilummin kaloille fishtaminia koska se hajaantuu n-määrän kaloja kanssa. Tuossa vitamiinissa on myös rasvaliukoista mukana, joten hyvä, ettei överiksi mene (rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat ja voi saada helpommin myrkytyksen kuin vesiliukoisista). Ruoan mukana kuitenkin imeytyy paremmin kuin vedestä. Ja tulee hyvin edullisesti kun ei tarvitse koko akvaarioon lorotella vitamiineja (vrt. Tetra).

Oliko kaloilla ennen Omnipur S jo halkeamia evissä? Joskus lääkintä voi ärsyttää kalaa tai piilossa oleva bakukasvusto delaa ja sitten sille kohdalle tulee halkeama/rispa. KUitenkin minusta tuon monnisen evä ei näytä klassiselle evärutolle ja on ihan eri tyyppinen. Yleensä evärutossa kalan evät sulavat kärjistään ja rispaantuvat. Yleensä selkä- ja pyrstöevä. Kalan iho myös usein tulehtuu erityisesti monnisen selkäevästä. MOnnisilla kyllä on "ammattitauti" evärutto, mutta yleensä se sulattaa erityisesti selkäevää ja sen evän tyvi on tulehtunut. Koko kala näyttää hieman "piestylle" resupellelle helposti. Toki eri variaatioita on, mutta silti tuo on himppu erikoisempi.

Hyvä, että veit Eviralle pari fisua. Noissa platyissa on yleensä vielä omat erikoistaudit, joten itse olisin vienyt nimenomaan juuri platyt, jos olisi pitänyt valita. Toki monnisella voi olla jotain muutakin lisäksi. Toivottavasti asia selviää. Mielenkiintoista kuulla tulos ja harmi, kun kala menee saattohoitoon sinne...

https://www.google.fi/search?q=fish+fin ... as+fin+rot

[Merihevonen17]

Oliko kaloilla ennen Omnipur S jo halkeamia evissä? Joskus lääkintä voi ärsyttää kalaa tai piilossa oleva bakukasvusto delaa ja sitten sille kohdalle tulee halkeama/rispa. KUitenkin minusta tuon monnisen evä ei näytä klassiselle evärutolle ja on ihan eri tyyppinen. Yleensä evärutossa kalan evät sulavat kärjistään ja rispaantuvat. Yleensä selkä- ja pyrstöevä. Kalan iho myös usein tulehtuu erityisesti monnisen selkäevästä. MOnnisilla kyllä on "ammattitauti" evärutto, mutta yleensä se sulattaa erityisesti selkäevää ja sen evän tyvi on tulehtunut. Koko kala näyttää hieman "piestylle" resupellelle helposti. Toki eri variaatioita on, mutta silti tuo on himppu erikoisempi.

Joo, oli halkeamia ennen lääkitystä, sen takia nimenomaan sitä Omnipur S:ää sinne akvaan kippasin kun hätäännyin että mikä niillä on (ja se lupasi auttaa kutakuinkin kaikkeen ). Mutta en tiedä, oliko halkeamia ennen Tremazolia, voisikohan siitä tulla? Jotenkin vaan yhtäkkiä huomasin, että tosi monella on halkeamia, en aiemmin sitä ollut tajunnut. Luulisin kuitenkin, että vasta oston jälkeen tulleet, vaikka tiedä sitten hänestä kun en tosiaan ole tajunnut asiaan kiinnittää huomiota aiemmin. Mitä nyt tosiaan googlailin, niin ei tosiaan ehkä perinteisellä evärutolle näytä, tiedä sitten hänestä. Platyjen selkäevissä enemmän rispaantumisen tyyppiä, mutta kun niistä ei millään ilveellä saa minkäänlaista kunnollista kuvaa... Saa nähdä, minkä aikaa Eviran vastauksella menee.

[Fisutar10]

Joo, oli halkeamia ennen lääkitystä, sen takia nimenomaan sitä Omnipur S:ää sinne akvaan kippasin kun hätäännyin että mikä niillä on (ja se lupasi auttaa kutakuinkin kaikkeen ). Mutta en tiedä, oliko halkeamia ennen Tremazolia, voisikohan siitä tulla? Jotenkin vaan yhtäkkiä huomasin, että tosi monella on halkeamia, en aiemmin sitä ollut tajunnut. Luulisin kuitenkin, että vasta oston jälkeen tulleet, vaikka tiedä sitten hänestä kun en tosiaan ole tajunnut asiaan kiinnittää huomiota aiemmin. Mitä nyt tosiaan googlailin, niin ei tosiaan ehkä perinteisellä evärutolle näytä, tiedä sitten hänestä. Platyjen selkäevissä enemmän rispaantumisen tyyppiä, mutta kun niistä ei millään ilveellä saa minkäänlaista kunnollista kuvaa... Saa nähdä, minkä aikaa Eviran vastauksella menee.

Juu, jankkasin ketjua uudelleen....

Yleensä kyllä Treman ei pitäisi aiheuttaa halkeamia kalan eviin ja on hyvin siedetty lääke (kalojen itsehoitotuote ). Tosiaan ei tuo klassiselle evärutolle näytä minusta, jos vain halkeilee ja kala ehkä oireilee jotain ja on stressissä. Mutta tiedäpä häntä. Tai sitten siellä on ollut alkavaa tulehdusta, joka on talttunut.

Itselläni on ihan halpissuurennuslasi valolla ja katson kaloja akvan läpi. Näkyy hienojakoisemmat jutut aika hyvin, mitä paljas silmä ei yksin erota. Esim. katsoisin evien päistä ja halkeaman ympäristöstä vaalentumaa ja rispaa (sulamisen merkkejä). Yleensä bakteeritulehduksessa evän laidat ovat tulehtuneet.

Nuo yleislääkkeet (Omnipur, General tonic, Multicura yms.) lupaavat hoitaa kaikki universumin taudit/loiset, mutta tekevät toki vähän kaikkea epätehokkaasti. Baktopur direct on sinäänsä paras bakulääke erityisesti silloin, jos tulehdus on jo sisäinen. Muut bakulääkkeet (paitsi furanol) eivät imeydy kalan verenkiertoon ja tosi paikan tullen ovat tehottomia. Baktopur rinnalla täydentää BD:tä.

Baktopur direktin ohjeetkin muuttuneet ihan lähiaikoina. UUtta: suositellaan jo alunperin pidempää hoitoa. Joka toinen päivä vedenvaihdot...hieman siihen suuntaan menty, mitä harrastelijat ovat käytännössä jo toteuttaneetkin usein....

https://www.sera.de/fileadmin/user_uplo ... 01_INT.pdf

Eväruttoon moni on käyttänyt pelkkää Baktopuria menestyksellä. Huomattava on, että BD ja Baktopur ovat ihan eri aineita.

Toivottavasti Eviran vastaus tulee. Todella mielenkiintoista kuultavaa.

Toivottavasti ongelma hellittää. Ja kun tilanne stabiili, sitten uusia fisuja vasta .

Itse saan stereomikroskoopin maanantaina - odotan innolla:). Täydentää valomikroskooppiani ja toivottavasti hyvä peli.

https://www.bresser.de/en/Microscopes-M ... cope.html