Paluu harrastukseen

[jvuotila]

Hei

Olin akvaristi vuosin 1994-2003. Omistin tuolloin muistaakseni Suomen Akvaariovalaisimen valmistaman kehysaltaan jonka litratilavuus oli vajaa 200 litraa. Olikohan altaan virallinen tuotemerkki Giant? Tuohon aikaan tietoa ei vielä saanut oikein netistä ja muutoinkin harrastuksen alkuaikoina www teki vasta tuloaan ja BBS:t olivat voimissaan. Noissa purkeissa tosin tehtiin lähinnä jotain aivan muuta kuin keskusteltiin akvaarioista. Tietoa sai lähinnä kirjastosta muutamista harvoista tarjoilla olleista kirjoista sekä kauppiailta (joista yksi paljastui täysin epäluotettavaksi). Muita harrastajia en tuntenut, joten oppia haettiin osittain kantapään kautta.

Altaan ja tekniikan hankin Kuopion Akvaarioliikkeestä joka oli minulle lähin akvaarioliike. Palvelu oli hyvää ja asiallista. Joensuusta hankin akvaariooni punakorvakilpikonnia, koska ne näyttivät nuoren miehen silmissä mielenkiintoisilta otuksilta ja kauppias kiven kovaa väitti että tulevat hyvin toimeen seura-akvaariossa kalojen kaverina. Lopputulos tälle hankinnalle oli se että koko akvaario oli myllätty aivan ylösalaisin ja konnat söivät akvaariosta kaikki kalat. Konnat ehtivät olla minulla vain 2-3 viikkoa ja Kuopion kauppias suostui ottamaan ne ilmaiseksi vastaan, koska eivät olleet vielä kasvaneet ja olivat siten vielä helposti myytävän ikäisiä. Tuo Joensuulainen liike taisi kadota vuoden parin sisällä ja jälkikäteen ajateltuna aika törkeää toimintaa siellä tuntui olevan muidenkin keskustelujen perusteella. Tietämätöntä uutta harrastajaa sumutettiin täysin omien liiketaloudellisen intressien perusteella.

... Se taustoista. Ilmeisesti ikäkriisistä johtuen päätin nyt lopulta noin 10 vuoden haaveilun jälkeen palata harrasteen pariin. Olen tätä päätöstä pitkittänyt kauan siksi ettei akvaariolle ole mitään todella hyvää paikkaa. Nyt päätös kypsyi lopulta ja akvaario tulee sijoittumaan työhuoneeni nurkkaan. Tälle sijoitukselle miinuspuolena on se että hankittu akvaario tulee jäämään osittain kirjahyllyn kulman taakse. Mutta siitäkin huolimatta olen sitä mieltä että parempi näin kuin ilman akvaariota.

Akvaarioita etsiessä kiinnitin heti huomiota siihen kuinka valtavasti hienoja kalusteakvaariokokonaisuuksia on tarjolla käytettynä. Onko harrastus pois muodista? Miksi ihmiset haluavat akvaarioistaan eroon näin paljon? Samapa tuo, minullehan se sopii koska näyttää olevan ostajan markkinat. Hyvin nopeasti löysin mieleisen allaspaketin ja kaupat sovittiin pyökin värisestä Juwel Rio 180 allaspaketista.

Altaan sain kuskattua vihdoin eilen kotiin. Itse altaalle en vielä ehtinyt muuta tehdä kuin maalata Plasti Dipillä mustaksi ne lasipinnat jotka tulevat seinää vasten. Tähän päädyin siksi että kalastoksi on tarkoitus hankkia vain kardinaali tetroja (olettaen että saan versiarvot sopiviksi) ja jotain pieniä pohjakaloja (monnisia). Mustaa taustaa vasten kardinaali tetrojen värit tulisi mielestäni hienosti esiin, koska kontrasti on suuri. Ja materiaaliksi Plasti Dip maali valikoitui siksi että sillä saan aikaan täysin tasaisen mustan pinnan ja ratkaisu ei ole silti lopullinen. Plasti Dip irtoaa nimittäin repimällä mikäli sen haluaa myöhemmin poistaa.

Kuva akvaarion maalauksesta: http://i.imgur.com/6VP3LAz.jpg

Akvaarioon olen hankkinut myös tekniikkaa. En huolinut akvaarion mukana tullutta sisäsuodatin vaan päädyin hankkimaan Eheim eXperience 250T ulkosuodattimen ja sen kaveriksi sisälle roskia keräämään Aquaball 180 suodattimen. Ulkkariksi olisin ottanut mieluummin 350 mallin, mutta lämpösuodatin houkutti niin paljon että tyydyin tähän pienempään malliin. eXperienceä ei saa lämpösuodattimena muuta kuin tuota 250 mallia. Mutta tekniikasta myöhemmin lisää.

Aikaa on mennyt melko paljon tämän foorumin lueskeluun, youtuben akvaarioaiheisiin videoihin sekä ihan googlaamiseen. Hämmästyttävän paljon ja helposti tästäkin aiheesta saa nykyisin tietoa. Olisipa ollut yhtä helppoa jo reilu 20 vuotta sitten tämä tiedon saanti! Asioiden opiskelu ja epäonnistumisen mahdollisuuden minimointi on kiinni siitä kuinka paljon viitsii asioista ottaa selvää ja nyt se todellakin on kiinni omasta viitseliäisyydestä eikä siitä ettei tietoa olisi saatavilla.

Vesitestejä (joita ilman aiemmin harrastin täysin sokkona) olen hankkinut vinon pinon. Tippatesteinä löytyy nyt pH, KH, Fe, NO2, NO3, CO2 ja GH. Altaan kypsyttely alkaa tulevan viikonlopun aikana pelkän pohjahiekan ja kivien kanssa. Ymppinä on Tetran SafeStart ja kaiken näköisiä mömmöjä tämänkin lisäksi löytyy. Pohjahiekan alle olen hankkinut yhden ämpärillisen Tetran CompleteSubstratea. Lyhyen aikavälin suunnitelmiin kuuluu myös kasvien hankinta Helsingin Akvaarioseuran pitämästä kasvihuutokaupasta. Olettaen että saan sieltä sellaisia helppohoitoisia kasveja joita olen suunnitellut akvaarioon istuttavani. Vaihtoehtoja on muutamia, joten eiköhän sieltä halutut kasvit löydy.

Mutta jatkanpa tästä ja postaan lisää tarinaa jos motivaatiota riittää. Ainakin alkuun varmaan jotain lähettelenkin.

[Pintuliini]

Laita vain juttua etenemisestä, aina on kiva seurata toisten projekteja. Niistä saa ideoita ja vinkkejä itsellekin.

[Norhie]

Sen verran noista testeistä täysin omana mielipiteenä, että olisit niissä säästänyt rahua kun oisit hommannut vaan pH ja NO2 testin ja käynyt mittauttamassa muut arvot jossain akvaliikkeessä.

GH harvemmin muuttuu mihinkään ellet sitä tarkoituksella muuta. KH sama juttu ellet ymppää akvaan urakalla hiilidioksidia ulkopuolelta. CO2:n taas saa taulukolla ihan tarpeeksi tarkasti kun suhtauttaa KH:n ja pH:n toisiinsa, ja sitä ei muutenkaan akvassa voi olla koskaan liikaa ellet ymppää sinne hiilaria jostain ulkopuolisesta lähteestä - ja nyt siis ei puhuta mistään pullosta lisättävästä nestehiilestä.

NO3 on lähinnä kiinnostava vain siltä kannalta, että a) onko sitä purkissa ja b) onko sitä tarpeeksi kasveille. Edelleenkin tuosta ei oikeasti tarvitse huolehtia yhtään jos vaihdat viikottain - parin viikon välein vettä ja et ymppää sitä erillisillä ravintoliuoksella (esim. nitro tai jauheet).

Rautatesti on puhtaasti kasveja varten. Sillä ei ole mitään muuta merkitystä. Tämäkin hoituu kun heität akvaan traceja sisältävää ravinnetta.

Tietenkin jos meinaat jauheilla käydä lannottaan akvaa, niin sitten on ihan hyvä olla NO3 testi ja ehkä tuo rautatestikin. Muuten saattaa lipsahtaa NO3 liian korkeaksi.

Muistahan hommata kalalääkkeet ennen kuin hommaat kaloja. Ne on paljon tärkeempiä kuin joukko kalliita/turhia testejä. Se oli itselleni kovin opetus. Siinä vaiheessa kun purkissa alkaa tauti viikonloppuna jylläämään ja alat paniikissa ettiä lääkkeitä ja akvakauppaa joka on auki... noh... sanotaanko että kandee varautua ennakkoon. Samalla kannattaa miettiä haluatko loishäätää kaikki akvaan tulevat kalat esim. erillisessä karanteeniakvassa. Minä karanteenaan ja madotan kaikki kalani, ettei pääkipot sairastu.

[Norhie]

Muuten mitä monnisia meinasit hommata kardinaalitetrojen kanssa? Kardinaalien optimilämpötila lienee 26 astetta. Useimpien monnisten 24 astetta. Toki nuo on optimilämpötiloja ja ei ne kalat yhtäkkiä (ainakaan minulla) ole selkää alkaneet uimaan jos lämpötila heittää sen asteen tai pari. Lähinnä vaan elävät pitempään jos ovat "oikeassa" lämpötilassa - vaikka tuskin kukaan niiltä kaloilta on käynyt kysymässä, että onko lämpötila nyt hyvä. Nuo suositukset perustuvat pääasiassa niiden elinympäristön veden lämpötilan vaihteluihin ja muihin arvoihin, sekä harrastajien kokemuksiin.

Edelleenkin jos helppohoitoisia kasveja meinaat hommata, niin et oikeastaan minusta tarvia testejä. Vesikasvit vetää ravinteita sekä juurillaan (jos on juuret) että lehdillään. Osa juuret omaavista kasveista suosii enemmän lehtiään ja juuret on enempi ankkurina. Toiset taas suosii enemmän juuriaan. Anubiaat, monet saniaiset, ja (oletettavasti) kaikki sammaleet vetää ravinteet suoraan vedestä ja saattaa kupsahtaa jos ne haudataan hiekkaan.

Tuo Tetran "Complete" Substrate ei sisällä nitraattia ja fosfaattia mitkä on kasvien tärkeimpiä makroravinteita, eli niitä pitää purkkiin päätyä jostain. Yleensä kalan kakasta ja ruoasta. Kasvien kannalta ravinnontarpeeseen vaikuttaa eniten valo ja toiseksi eniten hiilidioksidi. Jos valoa on liikaa mutta mitä tahansa ravinnetta liian vähän, niin kasvit kituu. Jos valoa on "sopivasti" niin seuraavaksi hiilidioksidi muodostuu rajottavaksi tekijäksi. Hiilidioksidia "luonnostaan" kasvit saa vain ilmasta ja kalojen hengityksestä. Ne toki luovuttaa yöaikaan osan varastoimastaan hiilidioksidista takaisin.

Jos siis sinulla on suhkot matala valoteho ja vähään tyytyvät juurillaan pohjasta ravinteita imevät kasvit, niin kalat hoitaa kakkalannoituksen ja tuo complete substrate sitten tarjoaa tracet. Jos tuntuu, että levää alkaa tulla, niin joko valaistus on liian voimakas tai valot liian pitkään päällä. Toinen vaihtoehto on ravinteiden ymppäys akvaan pullosta, mutta siinä tilanteessa se on melkein aina hiilidioksidi mitä puuttuu. Oikeastaan vasta tässä vaiheessa on NO3 ja Fe testillä mitään virkaa. CO2 testillä ei edelleenkään, kun sen voi laskea tarpeeksi tarkkaan KH ja pH arvosta.

[jvuotila]

Sen verran noista testeistä täysin omana mielipiteenä, että olisit niissä säästänyt rahua kun oisit hommannut vaan pH ja NO2 testin ja käynyt mittauttamassa muut arvot jossain akvaliikkeessä.

Enpä ole ottanut selvää tekeekö joku lähiliike testejä ja ajomatkaankin on helposti aina useampi kymmenen kilometria suuntaansa. Toisekseen olen aina kovin innostunut kaikista härveleistä. Lähinnä harmittaa etten suorilla ostanut jotain salkkua jossa on kaikki. :P

GH harvemmin muuttuu mihinkään ellet sitä tarkoituksella muuta. KH sama juttu ellet ymppää akvaan urakalla hiilidioksidia ulkopuolelta. CO2:n taas saa taulukolla ihan tarpeeksi tarkasti kun suhtauttaa KH:n ja pH:n toisiinsa, ja sitä ei muutenkaan akvassa voi olla koskaan liikaa ellet ymppää sinne hiilaria jostain ulkopuolisesta lähteestä - ja nyt siis ei puhuta mistään pullosta lisättävästä nestehiilestä.

Testejä tekemällä tämän näkeekin sitten konkreettisesti mitä tapahtuu ja oppia tulee. CO2-levittimen olen hankkinut, koska vanhastakin muistista on muistissa kuinka paljon heikkotehoinenkin levitin antoi elinvoimaa kasveille. Laitan tästäkin lisää tietoa sitä mukaa kun projekti etenee.

Rautatesti on puhtaasti kasveja varten. Sillä ei ole mitään muuta merkitystä. Tämäkin hoituu kun heität akvaan traceja sisältävää ravinnetta.

Kyllä, kasveja varten sen testin hankinkin. Aiemmin tuli tehtyä kaikki niin sokkona olemattoman käytössä olevan budjetin vuoksi. Tällä hetkellä taas yksittäinen 10-20e arvoinen testi ei budjettia kaada ja kivahan noita on alussa mittailla osana harrastusta. Joku mittauspöytäkirja näistä on pakko tehdä! :mrgreen:

Muistahan hommata kalalääkkeet ennen kuin hommaat kaloja. Ne on paljon tärkeempiä kuin joukko kalliita/turhia testejä. Se oli itselleni kovin opetus. Siinä vaiheessa kun purkissa alkaa tauti viikonloppuna jylläämään ja alat paniikissa ettiä lääkkeitä ja akvakauppaa joka on auki... noh... sanotaanko että kandee varautua ennakkoon. Samalla kannattaa miettiä haluatko loishäätää kaikki akvaan tulevat kalat esim. erillisessä karanteeniakvassa. Minä karanteenaan ja madotan kaikki kalani, ettei pääkipot sairastu. :)

Kiitos, hyvä vinkki. Pitänee tilailla ennen kalojen hankintaa tarvittavat litkut varalle kaappiin. Karanteenia en taida alkaa pystyttämään.

[jvuotila]

Muuten mitä monnisia meinasit hommata kardinaalitetrojen kanssa? Kardinaalien optimilämpötila lienee 26 astetta. Useimpien monnisten 24 astetta. Toki nuo on optimilämpötiloja ja ei ne kalat yhtäkkiä (ainakaan minulla) ole selkää alkaneet uimaan jos lämpötila heittää sen asteen tai pari.

Enpä ole vielä päättänyt monnisia tai edes sitäkään tuleeko monnisia. Asiaa olen pyöritellyt mielessä ja mitään muuta en ole vielä lyönyt lukkoon kuin sen että kardinaalit olisi se pääkalalaji jota pyttyyn haluaisin. Kakkosvaihtoehtona on neon tetra. Pohjakalaksikin haluaisin jotain pieniä kaloja jotka elävät mukavasti pienessä parvessa. Mitään isoa roikaletta en kaipaa. Se on nähty jo aiemmin.

Kävin viikko sitten Tikkurilassa varmaan useiden hyvin tuntemassa suuren kalavalikoiman omaavassa liikkeessä ja keskustelun näistä tetroista. Kauppias sanoi että kardinaali tetrat ovat käytännössä aina viljeltyjä ja tottuneet jo alusta lähtien erilaisiin vesioloihin kuin luonnonvaraiset lajitoverinsa. Viesti oli siis se että tuskin on mitään ongelmia saavuttaa sellaisia vesiarvoja etteikö nuo kalat menestyisi. Kai tähän tietoon voi siis luottaa? Lähinnä kyse oli tämän keskustelun yhteydessä pH arvosta.

Edelleenkin jos helppohoitoisia kasveja meinaat hommata, niin et oikeastaan minusta tarvia testejä. Vesikasvit vetää ravinteita sekä juurillaan (jos on juuret) että lehdillään. Osa juuret omaavista kasveista suosii enemmän lehtiään ja juuret on enempi ankkurina. Toiset taas suosii enemmän juuriaan. Anubiaat, monet saniaiset, ja (oletettavasti) kaikki sammaleet vetää ravinteet suoraan vedestä ja saattaa kupsahtaa jos ne haudataan hiekkaan.

Helppohoitoisia on tarkoitus hommata parista syystä. Ensinnäkin saisi nopeasti juurtumaan akvaarioon jotain ja toisekseen en ole hetkeen taas harrastellut niin mieluummin pienemmällä epäonnistumisen riskillä liikkeelle. Myöhemmin voin vaihtaa kasvistoa joiltakin osin.

Sellainen visio minulla on että haluaisin etualalla matalia kasveja aika peittävän maton. Takana olisi hienoja jotkut punaiset kasvit...

Tuo Tetran "Complete" Substrate ei sisällä nitraattia ja fosfaattia mitkä on kasvien tärkeimpiä makroravinteita, eli niitä pitää purkkiin päätyä jostain.

En ole vielä ihan hirveästi tätä asiaa ehtinyt lukemaan ja opiskelemaan, mutta tarkoitus on tosiaankin lannoittaa kasveja niiden tarvitsemalla tavalla. JBL:llä muistaakseni oli jotain palleroita joita voi juurien viereen tunkea ja ne liukenevat noin vuodessa. Tilaamani levittimen mukana tuli pari purkkia jotain nestemäistä lannoitetta jne. Ensi viikolle jää asioiden opiskelut tältä osin kunhan saan ensin starttua altaan muilta osin. Jos on jotain hyviä vinkkejä tai linkkejä lähteisiin niin laita ihmeessä. Lisäksi ostin Markku Varjon Akvaariokasvit kirjan jossa tuntuu olevan hyvin tietoa. Sen jo kerran pääosin lukaisinkin läpi, mutta eipä siitä teoriasta hirveästi päähän jäänyt kun ei vielä päässyt asioita käytännössä tekemään.

Jos siis sinulla on suhkot matala valoteho ja vähään tyytyvät juurillaan pohjasta ravinteita imevät kasvit, niin kalat hoitaa kakkalannoituksen ja tuo complete substrate sitten tarjoaa tracet. Jos tuntuu, että levää alkaa tulla, niin joko valaistus on liian voimakas tai valot liian pitkään päällä. Toinen vaihtoehto on ravinteiden ymppäys akvaan pullosta, mutta siinä tilanteessa se on melkein aina hiilidioksidi mitä puuttuu. Oikeastaan vasta tässä vaiheessa on NO3 ja Fe testillä mitään virkaa. CO2 testillä ei edelleenkään, kun sen voi laskea tarpeeksi tarkkaan KH ja pH arvosta. :)

Altaan oma valaisin käytössä. 2 kpl 45W T5 loisteputkia. Tilasin Juwelin omia Nature ja Day putkia. Lisäksi tilasin kunnolliset putkiin kiinnitettävät heijastimet jotta valon saisi tehokkaasti akvaarioon eikä iso osa tehosta menisi mustaan muovikanteen (jossa on toki joku onneton alumiiniteippi heijastimena).

Hiilidioksi tulee jatkossa pyttyyn pullosta. Ulkosuokkarin paluuletkuun tulee JBL:n reaktori tippalaskurilla. Automaattisen annostelijan olin jo hankkimassa, kunnes tajusin että pH-anturit ovat kulutustavaraa. Ainakin tässä vaiheessa skippasin sen ja ajattelin että annostelen itse ja teen välillä vaikka tuota CO2-testiä.

[Norhie]

Kävin viikko sitten Tikkurilassa varmaan useiden hyvin tuntemassa suuren kalavalikoiman omaavassa liikkeessä ja keskustelun näistä tetroista. Kauppias sanoi että kardinaali tetrat ovat käytännössä aina viljeltyjä ja tottuneet jo alusta lähtien erilaisiin vesioloihin kuin luonnonvaraiset lajitoverinsa. Viesti oli siis se että tuskin on mitään ongelmia saavuttaa sellaisia vesiarvoja etteikö nuo kalat menestyisi. Kai tähän tietoon voi siis luottaa? Lähinnä kyse oli tämän keskustelun yhteydessä pH arvosta.

pH:lla ei juurikaan ole väliä muuten kuin kalojen kudetuksessa - kohan se pysyy vakaana. No tietenkin jos ihan ääripäihin mennään näkyy se jossain, mutta esim. purkin ph 6-8 välillä ei juurikaan ole ainakaan minulle aiheuttanut huolia. Toki tuo on logaritminen asteikko, että parinkin asteen heitto on jo satakertainen muutos veden happamuuteen tai emäksisyyteen. Lähinnä ne on ne nopeat muutokset jotka on kaloille haitallisia.

Sellainen visio minulla on että haluaisin etualalla matalia kasveja aika peittävän maton. Takana olisi hienoja jotkut punaiset kasvit...

Kannattaa selailla vaikka Tropican sivuilta asiaa. Tropican kasveja saa helposti suomesta esim. Aapelin akvasta, mutta ei ole toki ainoa toimittaja.

Omat kokemukset näistä matto-kasveista kertoo sen, että tarvitsevat tosiaan kunnon ravinnepohjan, hiilaria ja kohtalaisen paljon valoa. Osa on ronkelimpaa ja osa taas helpompaa. Helpommasta päästä löytyy mm. heinämaisia kasveja kuten brasiliankääpiöruoho, raani (kasvaa myös suomen järvissä) ja hapsiluikka. Minulla on akvoissa hapsiluikan miniversiota ja sitä on melkein mahdoton tappaa kohan sillä on edes jotain ravinteiden lähdettä (tabut riittää) mutta kasvaa todella hitaasti ilman voimakasta valoa ja hiilaria. Parvulan pitäisi kasvaa vielä tuota miniversiota vaatimattomammissakin olosuhteissa, mutta kasvaa paljon korkeammaksi.

Apilamaisista rönsyilevistä kasveista suhkot helppoja on apilasaniaiset (hirsuta isoon kippoon, crenata nanoon). Itse kokeilin viimeeksi Monte Carloa jonka pitäisi olla keskivaikea kasvi, mutta minulla se ei menestynyt, vaan suli parissa viikossa. Itseasiassa apilasaniaiset eivät myös menestyneet, vaikka eivät varsinaisesti kuolleetkaan. Ne eivät vaan kasvaneet mihinkään suuntaan. Todennäköisesti kohtaloksi koitui hiilarin ja ravinnepohjan puute yhdistettynä liian heikkoon valoon - olkoonkin sitten mukamas "helppoja" kasveja. Meinasin hirsutan kanssa kokeilla uudelleen nyt kun on hiilaripullo taas pyörimässä ja toinen 240-litrasista menossa uusiksi.

En ole vielä ihan hirveästi tätä asiaa ehtinyt lukemaan ja opiskelemaan, mutta tarkoitus on tosiaankin lannoittaa kasveja niiden tarvitsemalla tavalla. JBL:llä muistaakseni oli jotain palleroita joita voi juurien viereen tunkea ja ne liukenevat noin vuodessa.

JBL:n seiskakuulat on ihan ok ja minä käytän niitä tankeissani tukemassa kasvua, mutta minusta paremmin kasvit kasvaa Flourish Tabien kanssa. Vain jälkimmäinen sisältää typpeä ja fosfaatteja. Seiskakuulat on vaan rikastettua trooppista savea.

Minusta seiskakuulat on hyviä altaille joissa ei ole ravinnepohjaa, koska ne hajoaa nopeasti savimössöksi, joka leviää laajalle alueelle hiekan alla. Toki jos tykkää nykiä kasveja irti niin tämä on huono. Vastaavasti Flourish Tabit pysyy kiinteänä, mutta on minusta monipuolisempia ravinteidensa suhteen. Kumpaakaan et oikeastaan tarvia, kun sinulla on toi Complete Substrate. Flourish Tabissa ei kuitenkaan niin paljon noita makroja ole.

Jos haluat "oikeita" kasviravinteita, etkä vaan jotain Profito/Plantamin litkua, niin sitten täytyy ostaa jauheita tai jauheista tehtyä liuosta. Toisin kuin esim. Profito ja Plantamin nämä sisältää myös typpeä ja fosforia. Toisaalta nämä sitten vaatii myös enemmän valoa, että ravinteita oikeasti kuluu ja et myrkytä kaloja lannoitteella. Jossain normaalissa 180-litrasessa missä on vain max 0,5w/litra näitä ei välttämättä edes tarvia, etenkin jos hiilaria ei mene, vaan pärjää varmaan ok pullollisella Profitoa/Plantaminia - ja kipollisella kaloja.

Yhteenvetona seuraavat on ravinnesisällön puoleen käytännössä samoja tuotteita: Tetra Complete Substrate, JBL 7-kuulat, Profito/Plantamin. Näissä on vain tracet mukana ja lisänä kaliumia ja rautaa. Vastaavasti Flourish Tabeissa ja noissa CO2-supermarketin tuotteissa on mukana myös se typen ja fosforin lähde kaliumin ja tracejen lisäksi.

[jvuotila]

Plasti Dip ei toimi taustamateriaalina. Maalattavaa pinta-alaa oli noin 0,5m2 johon tuhlasin kaksi spraypurkillista mustaa Plasti Dippiä. Lopputulos ei siltikään ollut peittävä. Hyvänä puolena voi mainita sen että tuon maalatun kalvon sai repimällä irti noin viidessä sekunnissa. Ja häntä koipien välissä akvaariokauppaan ostamaan mustaa taustaa... :x

[jvuotila]

Startti!

Epäonnistuneen Plasti Dip kokeilun jälkeen Hyvinkään Salamanterista löytyi edullisesti mustaa taustaa. 1,5m pätkä kustansi 13,35 euroa jota ei voi pahana pitää. Halvemmaksi tämä tuli kuin nuo pari hukattua Plasti Dip pulloa. Taustan teippasin taustalasin lisäksi akvaarion vasempaan päätylasiin joka on kohti huoneen nurkkaa.

Eheim ulkopumpun InstallationsSET 1 ja 2 putkistot katoavat taustaan varsin mukavasti koska ovat harmaan sävyisiä. Kunhan kasveja saa pyttyyn niin tilanne paranee entisestään. Sen sijaan Eheimin Aquaball sisäsuodatin pomppaa silmille akvaarion mustaa taustaa vasten varsin ikävästi. Miksi tuokin ei voisi olla harmaa rungoltaan?

Hiekan alle tuli 4,7 kg purkki Seran floredepotia. Tällaisia hienouksia en 20 vuoden takaa muista ollenkaan. Tämän pitäisi tarjota kasveille hyvä alusta johon juurtua. Massan levitin tasaisesti koko akvaarion alalle, mutta oikeaan laitaan jätin pienen alueen täyttämättä. Tämä siksi että tuossa nurkassa minulla on sisäsuodatin ja en usko että aivan suodattimen välittömään läheisyyteen tulen mitään istuttamaan.




Hiekaksi valitsin Weberin suodatinhiekan raekooltaan 1-2mm. Hiekka maksoi rautakaupassa 10e/20kg säkki ja otin hiekkaa kaksi säkkiä. Eräs akvaariokauppias yritti myydä samaa hiekkaa minulle, mutta hinta tuntui melko suolaiselta ja kyllähän se sitä olikin (2,5 kertainen). Lisäksi hän oli sitä mieltä että tarvitsen vähintään kaksi säkkiä, mieluummin kolme. Ostin rautakaupasta kaksi säkkiä hiekkaa ja lopputulos oli se etten toista säkkiä edes avannut kun yhdelläkin hiekkaa tuntui tulevan vähintäänkin tarpeeksi. Altaan etulaidassa hiekkakerroksen paksuus on noin 3-4cm ja takalaidassa 8cm enemmän.

Oletin etukäteen suodatinhiekan olevan jo melko puhdasta ja sitähän se olikin. Varsin nopeasti sain huuhdottua hiekan sellaiseksi ettei siitä irronnut muuta kuin hienojakoisinta hiekan jyvää. Mutta hiekkaa huuhtoessa paljastuikin vähän ikävempi asia. Hiekan seasta löytyi pieniä tuppoja lasivillaa! Sain kerättyä villatupot hiekkaa huuhtoessa pois, mutta nyt veden pyöriessä akvaariossa huomaan että veden pinnalla kelluu pieniä lasivillan säikeitä joita olen onkinut pitkin iltaa pois haavilla. Olisikohan tässä jo reklamaation paikka? Tai ainakin voisi kysyä mistä tällainen tuotteeseen kuulumaton materiaali on peräisin? Tämä tuotehan lienee sellainen jota käytetään esimerkiksi uima-altaiden suodatinhiekkana ja tuskinpa sielläkään lasivillasta iloa on?



Kun sain hiekan levitettyä akvaarioon kävin hakemassa liiteristä käyttämättömiä kiuaskiviä jotka ovat oliviinidiabaasia. Olen lueskellut näiden akvaariokäytöstä jonkin aikaa ja olen ymmärtänyt ettei näistä liukene mitään haitallista. Haluan akvaarioon aika tumman sisustuksen jotta sekä kasvien että tulevien kalojen värit tulevat hyvin esille.

Pesin kivet harjan kanssa ja kokosin niistä matalan röykkien akvaarion keskelle. Muodostin kivistä pieniä tukevia luolia tulevan kalaston piilopaikoiksi. Tämän jälkeen täytin akvaarion kantamalla vettä kippoon 10 litran kastelukannulla. Kannullisia joutui kantamaan yhteensä 20 kpl. Vesi oli vain 13,5C lämpöistä, joten sen lämmittämiseen meni jälkikäteen useampi tunti aikaa. Lisäsin akvaarion mukana tulleen lämmittimen väliaikaisesti veteen jotta vesi lämpeäisi nopeammin kuin pelkän ulkosuodattimen lämmittimellä.

Ulkosuodattimen täyttäminen ja ilmaaminen oli todella näppärää. Suodattimen päästä hanat kiinni, imuletkun korkin auki ja letku täyteen vettä suppilon avulla. Tämän jälkeen korkki kiinni, suodattimen paluuvettiili auki ja seuraavaksi imuventtiili auki. Ja purkki täyttyi kätevästi lapolla imemättä ainuttakaan putkea. Ei olisi vakioputkilla onnistunut näin näppärästi...



Kun vesi saavutti 20C lämpötilan lisäsin veteen Tetra AquaSafea 100 ml pullollisen. Ymppinä minulla on Tetra SafeStart jonka ohjeissa käskettiin käsittelemään vesi AquaSafella ennen SafeStartin käyttöä. Annoin suodattimien pyöriä ennen ympin lisäämistä vielä tunnin ajan. Tässä välissä tein osan hankkimistani vesitesteistä seuraavin tuloksin (kaikki testit ovat tippatestejä).

pH: 7,5
GH: 4 °dH
KH: 4 °dH
NO₂: 0 mg/l

Käsittääkseni lähipäivinä olellisimmat testit akvaarion kypsymisen seuraamiseksi ovat NO₂ ja NO₃ (tätä en nyt tehnyt alkuun). Korjatkaa toki jos olen väärässä.

Ostin akvaarioliikkeestä myös Tetra Bactozymiä, mutta en sitä vielä akvaarioon lisännyt. Aion huomenna heittää sitä neljä tablettia altaaseen ja sen jälkeen seuraavat pari päivää kolmen tabletin päivävauhdilla. Tämän jälkeen minulla olisi käytössä akvaariokauppojen kylkiäisenä saamiani Prodibio Bio Digest 6 ampulleja jotka käsittääkseni toimivat aivan vastaavasti kypsyttämisen tukena. Olisiko minun syytää lisätä akvaarioon myös kalanruokaa? Jos kyllä, kuinka paljon sitä lisään? Tätä täytyy vielä selvitellä tämä asia, koska en tiedä sisältääkö tuo SafeStart kaiken tarvittavan vai täytyykö tätä kypsyttelyä "ruokkia".

Nyt katselen kasveista ja kaloista tyhjää akvaariota ja jostain kumman syystä tätäkin on kiva seurata yli vuosikymmenen jatkuneen akvaariottoman elon jälkeen. Hyvä tästä tulee! :mrgreen:

[Norhie]

Jos harmaata sisäsuodatinta kaipaat, niin Biopower olisi ollut vaihtoehto. Minä en noita Aquaballeja omiin purkkeihini pistä, kun minusta Biopower on parempi suoraan purkista nykäistynä - ja mukavamman värinen. Jos haluaa ne biopallerot vaihtaa suodatinpatruunaan, niin Aquballin suodatinpatruunat käy niihin. Tosin en ole omissa akvoissa tuollaista tarvetta huomannut, kun Biopowerissa on kuitenkin aina ainakin kaksi karkeasuodatuspatruunaa (pumppua vasten ohut ja alimmaisessa yksi).

Muoks: Allas olisi varmaan lähtenyt käyntiin ihan Biodigesteillä ja kärsivällisyydellä, mutta ei tuosta Safestartista mitään haittaa ole. Oman pikkualtaani käynnistin aikoinaan sillä ja ihan hyvin pelasi. Bakuja pitää ruokkia, mutta se on luokkaa "muutama hiutale murennettuna" muutaman päivän välein.

Itse varmaan tekisin niin, että safestarttaa se ja kun kaloja tulee niin heitä biodigest muutamaa tuntia ennen.

[jvuotila]

Jos harmaata sisäsuodatinta kaipaat, niin Biopower olisi ollut vaihtoehto. Minä en noita Aquaballeja omiin purkkeihini pistä, kun minusta Biopower on parempi suoraan purkista nykäistynä - ja mukavamman värinen. Jos haluaa ne biopallerot vaihtaa suodatinpatruunaan, niin Aquballin suodatinpatruunat käy niihin. Tosin en ole omissa akvoissa tuollaista tarvetta huomannut.

Näin lyhyen (muutaman tunnin) kokemuksella vähän huomioita (negatiivisia) Aquaballista.

- Laite kelluu voimakkaasti
- Kellumisesta aiheutuu jatkuva kampeaminen laitteen alareunasta, kiinnityskohtana vain laitteen ylälaita. Aika heppoinen kiinnitys siis...
- Roottori on äänekäs. Altaasta kuuluu jatkuva pärinä.

No, eipä tuo kallis ollut joten sitä saa mitä tilaa?

[Norhie]

Näin lyhyen (muutaman tunnin) kokemuksella vähän huomioita (negatiivisia) Aquaballista.

- Laite kelluu voimakkaasti
- Kellumisesta aiheutuu jatkuva kampeaminen laitteen alareunasta, kiinnityskohtana vain laitteen ylälaita. Aika heppoinen kiinnitys siis...
- Roottori on äänekäs. Altaasta kuuluu jatkuva pärinä.

No, eipä tuo kallis ollut joten sitä saa mitä tilaa?

Hmmjaa-a. Ei sen kyllä pitäisi mitään meteliä pitää. Niissä on minusta samat pumput kuin Biopowereissa ja omani ainakin ovat ihan äänettömiä. Enempi nuo ulkosuodattimet pitää meteliä ja nekin on aika hiljaisia. Otappa se pumppu auki ja kato, että akseli ei ole rikkoutunut.

Jos on samanlainen kuin Biopowerin kiinnitys, eli kolmiosainen pidike johon suodatin tipautetaan, niin se on joo aika heppoinen. Kiinnitys löystyy vielä enemmän kun se on ollut vähän aikaa käytössä. Tuota voi parantaa hieman putsaamalla lasin tarkkaan ja liu-uttamalla telinettä lasia vasten eestaas kunnes se tarraa kiinni paremmin. Siltikin aika heppoinen. Silikoonaus varmaan auttaa, jos ei muuta keksi, mutta itse en ole tuohon lähtenyt.

Eheimin imukupit on vielä laadultaan minusta ihan paskoja. Tilasin kiinasta kirkkaita imukuppeja jotka on moninkerroin parempia - ja halvempia.

[jvuotila]

Hmmjaa-a. Ei sen kyllä pitäisi mitään meteliä pitää. Niissä on minusta samat pumput kuin Biopowereissa ja omani ainakin ovat ihan äänettömiä. Enempi nuo ulkosuodattimet pitää meteliä ja nekin on aika hiljaisia. Otappa se pumppu auki ja kato, että akseli ei ole rikkoutunut.

Tässä aamutuimaan vielä ravistelin ja kääntelin suodatinta veden alla ja sieltä tuli aika paljon ilmaa ulos. Mutta eipä tuo ainakaan hiljentynyt tuolla toimenpiteellä. Tuntuu että pikemminkin ääntä tuli vain lisää. Eli lienee ilmaa vieläkin jossain välissä.

Tuo ulkosuokkari on käytännössä äänetön. Sisäsuodatin puolestaan kuulostaa samanlaiselta kuin joku äänekäs kovalevy tietokoneessa ruksuttaisi koko ajan.

[jvuotila]

JBL Pro Flora m502 hiilidioksidinlevitin saapui tänään postissa. Asensin levittimen paikalleen ja allaskaapissa tuli melko ahdasta ulkosuokkarin kanssa. Diffuusorina minulla on ulkosuodattimen paluuletkussa JBL:n Pro Flora Direct. JBL:n mukaan tämä reaktori on 20% on tehokkaampi kuin Cyclone ja ennen kaikkea nyt minun ei tarvitse tunkea altaaseen yhtä ylimääräistä laitetta. Aiemmin kotimaasta olen hankkinut vielä toisen 2kg pullon joten nyt minulla löytyy 500g ja 2kg täyttöpullot joilla pitäisi pärjätä oikein mainiosti. Laitetta testasin sen verran että näytti toimivan. Laitan levittimen päälle vasta myöhemmin sillä akvaariossa ei ole vielä kasveja.




Samalla päivitin valaisimeen uudet tuoreet loisteputket (Juwel Day & Nature High-Lite) sekä uusin heijastimet. Kylmemmän sävyisen loisteputken asensin akvaarion etulaitaan.

Liekkö heijastimet alkuperäiset vai joku edellisten käyttäjien tekemä patentti, mutta ne olivat melko himmeät alumiiniteipit akvaarion muovikannessa. Korvasin nämä heijastimet suoraan loisteputkiin kiinnitettävillä Juwelin omilla heijastimilla. Näillä päivityksillä valon määrä altaassa lisääntyi silmin nähtävästi.




Akvaarion kypsytystä on nyt takana 3 vuorokautta. Vesitestejä olen tehnyt päivittäin ja tulokset näyttävät nyt tältä.

1. päivä
pH: 7,5
GH: 4 °dH
KH: 4 °dH
NO₂: 0 mg/l

2. päivä
NO₂: 0 mg/l
NO₃: 0 mg/l
- Lisäsin neljä kapselia Tetra Bactozymiä

3. päivä
NO₂: 0 mg/l
NO₃: 0 mg/l
- Lisäsin aamulla hieman kalanruokaa akvaarioon
- Illalla vesi oli sameaa
- Lisäsin kolme kapselia Tetra Bactozymiä

Mikäli näillä 0 mg/l arvoilla jatketaan vielä viikon kuluttua voinen päätellä sen että Tetra SafeStart oli kuollut ja Bactozymit eivät toimi ymppinä lainkaan. :mrgreen:

PS. Akvaarioveden tuoksu on kylläkin muuttunut hieman mullan tuoksuiseksi.

[jvuotila]

Jäi sellainen huomio pois että Aquaball on muuttunut nyt aivan äänettömäksi. Lienee siis ilma poistunut aparaatista. Hyvä näin.

[jvuotila]

4. päivä
NO₂: 0 mg/l
NO₃: 12,5 mg/l
CO₂: 6 mg/l
- Aamulla lisätty kalanruokaa ja sitä hulahti vähän reilummin.
- Vesi edelleen yhtä sameaa kuin eilen.

5. päivä
pH: 7,5
GH: 4 °dH
KH: 4 °dH
NO₂: 0 mg/l
NO₃: 12,5 mg/l
- Vesi kirkastunut lähes lähtötilanteen tasolle.
- Vesi haisee ihan sianpaskakeitolle.

[Visumies]

- Vesi haisee ihan sianpaskakeitolle.[/quote]



Suattaa olla jottei keitossa nyt bakteerit juhli..

Joskus ennen ilman nykyisiä ampullibakuja hyvä keino oli pieneen limupulloon vettä ja teelusikka kukkapurkista sitä ruskeahkoa tavaraa, sekoitus ja kun neste kirkastunut niin loraus akvaan.... ( ei oo mikään neuvo sit...)

[jvuotila]

Syy ja seuraus. Sain nyt tiedon että SafeStartille riittää ruoaksi nuo Bactozymit eikä mitään muuta pidä kippoon lisätä. Eli se mikä tuolla nyt haisee on mätänevä kalanruoka. Vaihdoin juuri puolet vedestä ja imuroin tuota kalanruokaa pytystä pois niin paljon kuin lapolla sitä lähti. Hieman sitä jäi vielä veteen leijailemaan ja pitänee aamulla puhdistaa tuo sisäsuodatin kunhan se on nuo loput hilppeet itseensä imenyt.

[jvuotila]

Vesiarvoissa ei edelleenkään mitään muutoksia. N02 näyttää nollaa ja NO3 jo viisi päivää lukemissa 12,5 mg/l. Tapahtuuko tuolla mitään? Onko homma ok vai ei...

Kasvit oli tarkoitus ostaa purkkiin Helsingin Akvaarioseura ry:n järjestämästä keväthuutokaupasta. Minulla oli tarkka suunnitelma siitä mitä kasveja akvaarioon haluan.

Etualalle: Pikkuluikka (Eleocharis parvula)
Taka-alalle: Argentiinanvesirutto (Egeria densa) ja Vedensuosikki (Limnophilla sessiliflora)

Näihin valintoihin olin päätynyt Markku Varjon Akvaariokasvit kirjaa lukemalla. Valitsin helppohoitoisia, kohtalaisessa valossa ja keskenään saman lämpöisessä vedessä toimeentulevia kasveja.

Suunnitelma mureni kuitenkin hyvin nopeasti kun pääsin huutokauppapaikalle. Pikkuluikkaa en löytänyt lainkaan. En tiedä oliko sitä markkettipöydässä, koska en sinne tauolla päässyt heti kärkiryhmässä ryntäämään. Ennen kuin pääsin väentungoksessa paikalle, taisi sieltä jo hävitä parhaat päältä. Tässä kohtaa sitten se suunnitelma unohtui. Aloin kahmia marketin puolelta ja huutokaupasta kasveja vähän sen mukaan jotka saattaisi näyttää kivoilta. Eli suunnitelma lensi romukoppaan ja lopputuloksena minulla on nyt kasa kasveja joista en tiedä mitään. Epäonnistumisen riski on valtava ja nyt odottelenkin missä vaiheessa nuo kasvit alkavat sulamaan altaassa. [:I]



1. Vasemmassa etukulmassa vedensuosikkia (Limnophila sessiliflora). Tätä sain neljä pätkää kaverilta.
2. Vasemmassa takakulmassa pujorusolehti (Ludwigia Repens 'rubin'). Ihastuin punaiseen väriin huutokaupattavia kasveja etukäteen tutkiessa ja olin jo päättänyt huutavani pari pussia tätä tuotetta siinä vaiheessa kun suunnitelma oli haihtunut pääkopastani.
3. Vasemmalla jättivedensuosikki (Limnophila Aquatica). Huusin ilmeisesti ainoan huutokaupattavan pussin tätä kasvia. Vedensuosikki on kivan näköinen, joten jättivedensuosikin on oltava jättikivan näköistä - eikö? Hoitokin näyttää olevan kirjan mukaan vaativaa (facepalm).
4. Vasen puolisko etualalla vauvankyynel (micranthemum micranthemoides). Myytiin helmiruohona joka tekee hienon maton pohjalle. Illalla googlasin ja jäin käsitykseen ettei tule tekemään hienoa mattoa pohjalle(?). Lisäksi äärimmäisen ikävä istutettava jopa pinseteillä. Saa nähdä mätäneekö pois vai tuleeko tästä yhtään mitään. Ja on se ainakin punainen.
5. Kivien takana keskellä (Ludwigia sp. 'Super Red'). Varmaan joku aivan tajuttoman vaikeahoitoinen kasvin rääpäle. Melkein hävettää kun ostin enkä tiedä mitään koko rehusta... Mutta vain melkein.
6. Edessä oikealla kääpiövallisneria (Vallisneria Nana). Tämän huusin ihan sillä että sieltä 20 vuoden takaa vallisnerioista oli se kokemus että ovat helppohoitoisia. Eli luotan etten saa tätä tapettua vaikka kaikki muu kuolisikin.
6b. Edessä oikealla vallisnerioiden seassa kaverilta saamani pari pätkää argentiinanvesiruttoa (Egeria densa) sekä ehkä joku tähdikki :roll: .
7. Edessä oikealla (Micranthemum 'Monte Carlo'). Tämäkin kasvi tuli huudettua koska pikkuluikkaa en saanut ja jotan matalaa mattomaista kasvia eteen kaipasin. Tällä kasvilla oli hyvät juuret koko varren mitalla ja istuttaminen tuntui lähes ylivoimaiselta. Istutuslopputulos on varmaan taas kasvin tappavaa tuherrus.
8. Takana sisäsuodattimen vieressä suippolehtistä rusolehteä (Ludwigia Repens).

Kuten tästä kaikesta voi päätellä niin karkasiko huutaessa mopo käsistä? Edes vähän? Lopputulos on omaan silmään kaikkea muuta kuin harkittu ja tuntuu että kasveja tuli hankittua aivan liikaa. En ole lopputulokseen oikein tyytyväinen, mutta katsotaan nyt menestyvätkö nämä kasvit.

Lannoitteeksi lisäsin veteen JBL:n nestemäistä Ferropol lannoitetta. CO2 reaktorin käynnistin vuorokautta ennen kasvien tuloa. CO2 tasoa en ole nyt testillä mitannut, mutta tuo JBL:n akvaarion sisään laitetta kestotesti näyttäisi tällä hetkellä jotain 12-20 mg/l välillä olevaa värisävyä. Ehkä se suuntaa-antava on? Voisin varmaan avata magneettiventtiiliä hieman enemmän.


Vedensuosikki (Limnophilla sessiliflora)


Pujorusolehti (Ludwigia Repens 'rubin')


Micranthemum 'Monte Carlo'


Kääpiövallisneria (Vallisneria Nana), Argentiinanvesirutto (Egeria densa) ja joku kasvi jota en tunnista

[Verna]

No nythän sinulla on kasvia joka lähtöön. Tovin katselet, mikä toimii ja mikä ei ja raakkaat sitten pois sen, minkä kanssa et pääse yhteisymmärrykseen. Ylimääräiset vaihtoon vain.

Ilmiö on kyllä tuttu. Suunnitelma menee menojaan ja iskee karkkikauppafiilis. Olen joskus joutunut ostamaan lisäaltaankin, kun joka ideaa ei voinut toteuttaa yhdessä ja samassa purkissa. Välillä saa vähän mopo karata käsistä, innostuksenpuuskat tekevät silloin tällöin hyvää akvaristillekin!

[jvuotila]

Koska vesiarvot eivät näytä muuttuvan suuntaan eikä toiseen ja Tetran SafeStart pitäisi olla litku jonka kanssa valmistaja lupaa laittaa kalat heti purkkiin, rohkaistuin 10 päivän odottelun jälkeen ja ostin purkkiin ensimmäiset kalat. Suoraan sanottuna kyllästyin mittaustulosten identtisyyteen ja luotan (=toivon) nyt tässä vaiheessa että tuo Tetran litku olisi kunnossa.

Purkkiin tuli nyt 11 kpl kardinaalitetroja ja näyttivät vielä aamulla hyvinkin pirteiltä ja eloonsa tyytyväisiltä. Seurailen vesiarvoja tämän viikon ja jos näyttää siltä että kaikki on edelleen viikonloppuna kunnossa haen seuraavan satsin kardinaaleja purkkiin tulevana maanantaina. Lisäilen kalastoa hiljakseen jotta bakteerikanta ehtisi pysyä perässä.

Kardinaalien kaveriksi tekisi mieli hankkia ottoja, mutta meneekö lämmöt vähän ristiin? Altaan lämpötila on nyt +25C ja taitaa olla otoille aika ylärajalla? Olisiko joku muu levää syövä laji parempi vaihtoehto? Lisäksi kala pitäisi olla sellainen ettei se kasva isoksi. Monniset olisi kivoja, mutta eipä ne taida levää syödä ja pöyhivätkö pohjaa jo liikaakin ja nostavat hennot kasvini ylös?

Kasveista puheenollen. Mikään lauantaina istuttamistani kasveista ei ole lähtenyt reilussa parissa vuorokaudessa sulamaan. Itseasiassa kaikki kasvit näyttää kasvavan ja vedensuosikki jopa aivan tajutonta vauhtia. Ensimmäisen parin vuorokauden aikana mittaa oli tullut lisää 10cm! :mrgreen:

https://youtu.be/KH9kR-Yllp0

[-Tetratar-]

Ottojen lämpötila suosituksista näyttäisi olevan toisistaan poikkeavia lukemia.
Monniset ei tosiaan ole hyödyksi levän syönnissä vaan meillä hentojuurisetkin kasvit on saaneet monnisten puoleen juurtua ihan rauhassa, eivät ne niin voimalla pohjaa möyri.
Partis on taas ihan oma lukunsa, rouva kun päättää jotain muka säikähtää ja lähtee etenemään kohti omaa kantoaan, niin ei siinä vaiheessa lupia kysellä ja aivan varmasti leijuu yksi jos toinenkin vähänkin juurtumisvauheessa oleva kasvi pinnassa.

[Pintuliini]

Minulla on ollut ottoja vuoden-puolitoista 26 asteessa, kesällä korkeammassakin. Eipä tuosta tiedä, että lyheneekö niiden elinikä tuon takia, mutta eivät ainakaan heti ole kupsahtaneet. Nykyään kuulee, että kestävät korkeampaakin lämpöä, kunhan vesi on suht virtaavaa ja hapekasta.

[jvuotila]

Vesiarvot pysyneet todella hyvinä, kasvit kasvaa ja kalat viihtyy. Ainut miinus on että leviäkin on hieman, mutta hankkimani kalat sitäkin jo kohtalaisen hyvin syövät. Allas alkaa olla nyt kalojenkin osalta kansoitettu ja altaassa on nyt seuraavat kalat

- Kardinaalitetra 22 kpl
- Intiaanisulka 22 kpl
- Keltaeväimunuoliainen 6 kpl

Keltaeväimunuoliaisia harkitsen vielä lisääväni kippoon toiset 6 kpl, mutta sen jälkeen tuo kippo on kyllä tarpeeksi täyteen kansoitettu.

Vesiarvot kävin omien testieni lisäksi mittauttamassa myös Helsingin Akvaariokeskuksella ja arvot olivat seuraavat

ph: 6,9 (omissa mittauksissa 6,5 ollut, matkalla toki vähän CO2:sta haihtuu kun auto tärisee ja matkaa on melkein 100 km)
KH: 4
GH: 4
NO2: 0
NO3: 12
CO2: 13
Sähkö: 267
Fe: 0,6
K: 4,5

Kaliumia minulle myytiin ja käskettiin nostamaan lähemmäs arvoa 10 jotta kasvit kasvaisi entistäkin paremmin...

Videon pätkä akvaarion nykytilasta https://youtu.be/4QjhrClIAvE

[jvuotila]

Tähän on tultu parissa viikossa kasvien istuttamisen jälkeen. Harvennushakkuu alkaa olla edessä...