Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Valvoja: Moderaattorit
-
- Advanced Member
- Viestit: 1645
- Liittynyt: 10:46, 08.11.2010
- Akvaarioseurat: HAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Hämeenlinna
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Vanha Rena täälläkin, mitoitettu vähän isompaan, toimii roskankerääjänä mattosuodattimen kanssa vieläkin. Tosin sillä onkin ollut tässä parin vuosikymmenen lepotauko välissä
-
- Advanced Member
- Viestit: 1528
- Liittynyt: 16:30, 12.01.2010
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kemijärvi, Lappi
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
No tuo muistaakseni sylkee noin 360 litraa tunnissa, niin kyllä tuo vähän isompaan on varmaan alun alkaen mitoitettu kuin 60 litraiseen. Tuossa on muuten siinä mielessä aika tehokas pumppu, että joskus kokeilin liittää siihen puutarhaletkua kun koetin, saisiko siitä pumpun valutussuodattimelle, niin hyvin nosti vettä. Sen kanssa vain ongelma, ettei sitä saa kiinni mitenkään ilman tuota koteloa johon tulee suodatinpatruunat.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1321
- Liittynyt: 18:50, 08.01.2011
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Pohjanmaa
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Oikeesti mua alkoi nyt pikkasen harmittamaan, kun sen renan heivasin roskiin.. olis ollut kohta keräilyarvoa..
Imukupit siitä oli kauan sitten kadonneet, mutta hyvin se roikkui mukana...
Imukupit siitä oli kauan sitten kadonneet, mutta hyvin se roikkui mukana...
1000 litraa vesivahinkoa
-
- Advanced Member
- Viestit: 1528
- Liittynyt: 16:30, 12.01.2010
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kemijärvi, Lappi
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Minun Renaan käy ihan perus yleisimukupit.urpojaturbo kirjoitti:Oikeesti mua alkoi nyt pikkasen harmittamaan, kun sen renan heivasin roskiin.. olis ollut kohta keräilyarvoa..
Imukupit siitä oli kauan sitten kadonneet, mutta hyvin se roikkui mukana...
-
- Starting Member
- Viestit: 32
- Liittynyt: 20:25, 07.03.2011
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Hämeenlinna
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Mielenkiintoinen ketju!!!!
Monet vedet sain silmiini nauraessa, mutta paras tais olla "äidin mietintö siitä, miten 500l allas menee kylppäriin pesulle..."
Meillä on ukon kans molemmilla akvaariotaustaa 80-luvun alusta alkaen. Paljon niistä on turistu, mutta hauskinta oli, ku ukon isä oli niin tietoinen akvaarion hoidosta. Oli suodattimet, lämmittimet, hapettimet ja lääkevarasto. Iso allas oli (ehkä)120l, siellä eleli miljoonakalat, platyt, tetrat, levänuoliaiset, muut nuoliaiset ja iso imumonni. Pinnalla kellui poikimisallas, jossa jatkuvasti poikasia. Pienemmässä altaassa oli sitten (heureka!) 6 kalterikiklidiä ja 6 oskaria... Lopputulos, että yksi iso, miljoonakaloilla, platyilla, kiklideillä ja lajikumppaneilla lihonut jättioskari muutti takas kalakauppaan....
60l päätyi gerbiilikodiksi, 120l meni eteenpäin uuteen kotiin.
Samaan aikaan meillä oli ensin iso karhupurkki (se 5l säiliötölkki), jossa pari miljoonakalaa, sitten jopa pyöreä kultakalamalja. Niissä hyysättiin miljoonakaloja, ja kasvina rönsyliljan rönsyt... Totaalisiivoukset oli sillon ja sit saatiin 40l allas. Sillä asui se pakollinen levänuoliainen, miljoonakalat, miekkapyrstyt, piikkisilmät ja tetrat. Kasveina vedensuosikki ja melalehdet. Hapettimen kanssa toimi pillisuodatin ja valot oli 2x15w hehkulamppu... Ja piikkisilmien kalastelu ämpäriin siivouksen ajaks aina jännitti. Pari kertaa niitä löytyi pestessä soran seasta... Ja kummasti sitte teiniiän myötä pytty päätyi kuiville, kiinnostus lakkas.
90-luvun alussa kaveri sai mut innostuun uudelleen. Pistin vanhan 40l panoraman pystyyn hänen avustuksella, Ehaimin sisäsuodatin (hapetin kuplien koristeellisuuden takia) ja oikeat ohjeet. Nykyään ne ohjeet on antiikkisia, mutta niillä yhä meen. Kiinnostus lisäänty ja sain 194l Juwelin ulkopöntöllä. Pahin takaisku oli totaalinen kalastomenetys aloittavan akvaarioliikkeen lasimonneilla! No siitä selvisin, innostuin lisää ja sain 240l Juwelin kaveriksi. Kalastoa on ollut, hyvinvoivaa, totaalisiivoukset jäi 80-luvulle. Yhä kuitenkin ku vaan 240l on toiminnassa, sora on pohjalla. Lappo, hyvä suodatus, oikea kalasto ja ruokinta toimii. Nyt oli iso ongelma kun kalasto kuoli vanhuuttaan ja kiinnostus hiipui. Kevätauirinko ja suodatuksen heikkeneminen sit sai aikaan kunnon leväryöpyn, jonka kaa taistelin, ja nyt näyttää hyvältä!
Juu, kyllä kiehautin isot juurakot ja kivet, ja harjasin ne puhtaaksi, ja harjausta oon aina harrastanu tarvittaessa, isossa siivossa. Mutta nyt oli puna- ja partaleväinvaasio, joka PEITTI kaiken alleen! Vesiarvoja vieläkään mittaa, korkeintaan ph:n. Mutta ennen tätä ongelmaa, ainoa on ollut raju bakteeritartunta, josta edellä mainitsin. Ja kyllä mulla on voinut kalat ja kasvit hyvin, paksustikin!
Voisin mä kai tonkia keskustelua sora/hiekka- hauilla, mutta mikä nykyään on niin kovasti soraa vastaan? Siis mulla on altaassa, ja tallessa lisää n.2-5millin raekoon soraa. Mikä vika? Kasvit voi hyvin, pohjakalat on päässy piiloon, lapotessa ei tu mukana jne. Oon seniili tässä hommassa, joten älkää pahasti lytätkö...
Ja juu, miniriikkisessä yksiössä oli molemmat altaat toiminnassa, sit ukon kaa ei "mahtunu" enää isoon asuntoon...
Monet vedet sain silmiini nauraessa, mutta paras tais olla "äidin mietintö siitä, miten 500l allas menee kylppäriin pesulle..."
Meillä on ukon kans molemmilla akvaariotaustaa 80-luvun alusta alkaen. Paljon niistä on turistu, mutta hauskinta oli, ku ukon isä oli niin tietoinen akvaarion hoidosta. Oli suodattimet, lämmittimet, hapettimet ja lääkevarasto. Iso allas oli (ehkä)120l, siellä eleli miljoonakalat, platyt, tetrat, levänuoliaiset, muut nuoliaiset ja iso imumonni. Pinnalla kellui poikimisallas, jossa jatkuvasti poikasia. Pienemmässä altaassa oli sitten (heureka!) 6 kalterikiklidiä ja 6 oskaria... Lopputulos, että yksi iso, miljoonakaloilla, platyilla, kiklideillä ja lajikumppaneilla lihonut jättioskari muutti takas kalakauppaan....
60l päätyi gerbiilikodiksi, 120l meni eteenpäin uuteen kotiin.
Samaan aikaan meillä oli ensin iso karhupurkki (se 5l säiliötölkki), jossa pari miljoonakalaa, sitten jopa pyöreä kultakalamalja. Niissä hyysättiin miljoonakaloja, ja kasvina rönsyliljan rönsyt... Totaalisiivoukset oli sillon ja sit saatiin 40l allas. Sillä asui se pakollinen levänuoliainen, miljoonakalat, miekkapyrstyt, piikkisilmät ja tetrat. Kasveina vedensuosikki ja melalehdet. Hapettimen kanssa toimi pillisuodatin ja valot oli 2x15w hehkulamppu... Ja piikkisilmien kalastelu ämpäriin siivouksen ajaks aina jännitti. Pari kertaa niitä löytyi pestessä soran seasta... Ja kummasti sitte teiniiän myötä pytty päätyi kuiville, kiinnostus lakkas.
90-luvun alussa kaveri sai mut innostuun uudelleen. Pistin vanhan 40l panoraman pystyyn hänen avustuksella, Ehaimin sisäsuodatin (hapetin kuplien koristeellisuuden takia) ja oikeat ohjeet. Nykyään ne ohjeet on antiikkisia, mutta niillä yhä meen. Kiinnostus lisäänty ja sain 194l Juwelin ulkopöntöllä. Pahin takaisku oli totaalinen kalastomenetys aloittavan akvaarioliikkeen lasimonneilla! No siitä selvisin, innostuin lisää ja sain 240l Juwelin kaveriksi. Kalastoa on ollut, hyvinvoivaa, totaalisiivoukset jäi 80-luvulle. Yhä kuitenkin ku vaan 240l on toiminnassa, sora on pohjalla. Lappo, hyvä suodatus, oikea kalasto ja ruokinta toimii. Nyt oli iso ongelma kun kalasto kuoli vanhuuttaan ja kiinnostus hiipui. Kevätauirinko ja suodatuksen heikkeneminen sit sai aikaan kunnon leväryöpyn, jonka kaa taistelin, ja nyt näyttää hyvältä!
Juu, kyllä kiehautin isot juurakot ja kivet, ja harjasin ne puhtaaksi, ja harjausta oon aina harrastanu tarvittaessa, isossa siivossa. Mutta nyt oli puna- ja partaleväinvaasio, joka PEITTI kaiken alleen! Vesiarvoja vieläkään mittaa, korkeintaan ph:n. Mutta ennen tätä ongelmaa, ainoa on ollut raju bakteeritartunta, josta edellä mainitsin. Ja kyllä mulla on voinut kalat ja kasvit hyvin, paksustikin!
Voisin mä kai tonkia keskustelua sora/hiekka- hauilla, mutta mikä nykyään on niin kovasti soraa vastaan? Siis mulla on altaassa, ja tallessa lisää n.2-5millin raekoon soraa. Mikä vika? Kasvit voi hyvin, pohjakalat on päässy piiloon, lapotessa ei tu mukana jne. Oon seniili tässä hommassa, joten älkää pahasti lytätkö...
Ja juu, miniriikkisessä yksiössä oli molemmat altaat toiminnassa, sit ukon kaa ei "mahtunu" enää isoon asuntoon...
Mää mittää tiärä. Kalat ui, koira kulkee ja mää miätin.
-
- Senior Member
- Viestit: 579
- Liittynyt: 16:59, 29.06.2010
- Akvaarioseurat: CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Turku
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Aivan ihana ketju löytyi. Itselläni alkoi akvaharrastus -80 luvun alkupuolella, silloin ahkeratsi siivottiin ja pestiin hiekkaa myöten, kalastona varsinainen sekametelisoppa 70l altaassa, palettikaloja, seeprakaloja, piikkisilmiä, platyja, molleja, milliksiä, jotain monnisisakin taisi olla Ja allas halkesi, paikattiin ilmastointiteipillä
-
- Elite Member
- Viestit: 6732
- Liittynyt: 20:55, 29.01.2007
- Paikkakunta: Kerimäki
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Tuossa muutama viikko takaperin lueskelin yhtä 80 luvun akvaariolehteä ja siinä oli juttua puukarahkojen desinfioinnista enne akvaarioon laittoa ja yhtenä keinona mainittiin puiden liotusta väkevässä kloriittiliuoksedssa.
Toinen juttu mikä tuli tässä mieleen on se että tietääkö kukaan millon merivesiakvaarioita ruvettiin harrastamaan täällä Suomessa+
Ainakii 80 luvulla tais olla jo jonkiin moisia merivesiakvaarioita, muistelen jostain 80 luvun lehdestä lukeneeni että nuo merivesiakvaariot sisustettiin kuolleilla koralleilla, koska eläviä ei osattu vielä hoitaa.
Toinen juttu mikä tuli tässä mieleen on se että tietääkö kukaan millon merivesiakvaarioita ruvettiin harrastamaan täällä Suomessa+
Ainakii 80 luvulla tais olla jo jonkiin moisia merivesiakvaarioita, muistelen jostain 80 luvun lehdestä lukeneeni että nuo merivesiakvaariot sisustettiin kuolleilla koralleilla, koska eläviä ei osattu vielä hoitaa.
-
- Junior Member
- Viestit: 115
- Liittynyt: 16:14, 17.08.2009
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Ihan tuli itselläkin lapsuus mieleen näistä entisajan hauskoista akvaario-muisteloista
Mulla lähti akvaarioharrastus käyntiin v.-85 ollessani 7-vuotias sillä tavalla,että sain kaveriltani joululahjaksi 6 miljoonakalan poikasta Dronningholmin lasisessa hillopurkissa Pikkuruiset poikaset olivat minun ekat lemmikini ja niitä hoidettiin ja rakastettiin ♥
Joulun jälkeen keväällä sain synttärilahjaksi setäni tekemän kokonaan lasisen akvaarion,jossa oli litroja muistaakseni 60 ja vain silikoonatut reunukset. Pohjalle laitettiin jotain soraa,ihan akvaarioliikkeestä ostettua kylläkin ja kasveina oli miekkakasvi,vesiruttoa ja vallisneriaa. Ekat asukit oli noiden miljoonakalojen lisäksi 6 platyä,6 miekkapyrstöä,2 piikkisilmää, partis,joka sai nimekseen Ilpo . Miljoonakalat lisääntyivät aivan silmissä ja niitä sitten jaeltiin kavereille lahjoina. Ja myöhemmin siellä eleli myös helmirihmoja pari...ja kun ne kuoli niiden tilalle tuli sinirihma-pariskunta...näiden jälkeen taisi olla pusukaloja...Aikamoista sekametelisoppaa siis Kerran kuussa äitini kanssa laitoimme kylmää hanavettä "seisomaan" pariksi kolmeksi päiväksi muutamaan ämpäriin. Ja vettä vaihdettiin silleen,että puolet pois. Kaikki kasvit siisttiin ja suodatin ja lämmitin hinkattiin puhtaaksi vedellä. Valaisimen tehoja en muista. Kerran vuodessa oli sitten se suursiivous,jolloin kalat pyydystettiin mun vanhaan vauvana käyttämääni ammeeseen Suursiivous kesti aina melkein koko päivän. Noin 10v. sain 120l akvaarion,joka taisi olla akvastabil tai ainakin kuvasta päätellen ois,kun samantyyliset reunukset. Sinne sitten mahtuikin jos jonkinlaista uiskentelijaa Platyjen,keltabarbien,kuparimonnisten,partiksen ja neontetrojen kavereina oli 4 kultakalaa...huh huh! Silloin ei kyllä paljon liikkeissäkään kertoiltu,että mitkä kalat sopii keskenään samaan altaaseen ja vesioloihin.
Yksi juttu,jonka myös muistan noista ajoista,on se,että silloin ei tarvinnut koskaan taistella minkään leväongelmien kanssa. Ja kaikki oli niin paljon halvempaa...
Kun muutin 19v. omaan kämppään ja toiseen kaupunkiin,jäi akvaarioharrastus moneksi vuodeksi...heh,tuli nuorelle naiselle hieman muita intressejä
6,5v sitten tavattuani nykyisen mieheni heräsi meillä yhtä aikaa akvaario-innostus uudelleen henkiin
Ensin oli 160l "sekala",sitten 200 l "sekala" ja nyt 240l,jossa asustaa 21 malawiahventa . Ja kotoamme löytyy myös toinen pikkuinen 65l allas,jossa asustaa helmimonnisten lauma
Mulla lähti akvaarioharrastus käyntiin v.-85 ollessani 7-vuotias sillä tavalla,että sain kaveriltani joululahjaksi 6 miljoonakalan poikasta Dronningholmin lasisessa hillopurkissa Pikkuruiset poikaset olivat minun ekat lemmikini ja niitä hoidettiin ja rakastettiin ♥
Joulun jälkeen keväällä sain synttärilahjaksi setäni tekemän kokonaan lasisen akvaarion,jossa oli litroja muistaakseni 60 ja vain silikoonatut reunukset. Pohjalle laitettiin jotain soraa,ihan akvaarioliikkeestä ostettua kylläkin ja kasveina oli miekkakasvi,vesiruttoa ja vallisneriaa. Ekat asukit oli noiden miljoonakalojen lisäksi 6 platyä,6 miekkapyrstöä,2 piikkisilmää, partis,joka sai nimekseen Ilpo . Miljoonakalat lisääntyivät aivan silmissä ja niitä sitten jaeltiin kavereille lahjoina. Ja myöhemmin siellä eleli myös helmirihmoja pari...ja kun ne kuoli niiden tilalle tuli sinirihma-pariskunta...näiden jälkeen taisi olla pusukaloja...Aikamoista sekametelisoppaa siis Kerran kuussa äitini kanssa laitoimme kylmää hanavettä "seisomaan" pariksi kolmeksi päiväksi muutamaan ämpäriin. Ja vettä vaihdettiin silleen,että puolet pois. Kaikki kasvit siisttiin ja suodatin ja lämmitin hinkattiin puhtaaksi vedellä. Valaisimen tehoja en muista. Kerran vuodessa oli sitten se suursiivous,jolloin kalat pyydystettiin mun vanhaan vauvana käyttämääni ammeeseen Suursiivous kesti aina melkein koko päivän. Noin 10v. sain 120l akvaarion,joka taisi olla akvastabil tai ainakin kuvasta päätellen ois,kun samantyyliset reunukset. Sinne sitten mahtuikin jos jonkinlaista uiskentelijaa Platyjen,keltabarbien,kuparimonnisten,partiksen ja neontetrojen kavereina oli 4 kultakalaa...huh huh! Silloin ei kyllä paljon liikkeissäkään kertoiltu,että mitkä kalat sopii keskenään samaan altaaseen ja vesioloihin.
Yksi juttu,jonka myös muistan noista ajoista,on se,että silloin ei tarvinnut koskaan taistella minkään leväongelmien kanssa. Ja kaikki oli niin paljon halvempaa...
Kun muutin 19v. omaan kämppään ja toiseen kaupunkiin,jäi akvaarioharrastus moneksi vuodeksi...heh,tuli nuorelle naiselle hieman muita intressejä
6,5v sitten tavattuani nykyisen mieheni heräsi meillä yhtä aikaa akvaario-innostus uudelleen henkiin
Ensin oli 160l "sekala",sitten 200 l "sekala" ja nyt 240l,jossa asustaa 21 malawiahventa . Ja kotoamme löytyy myös toinen pikkuinen 65l allas,jossa asustaa helmimonnisten lauma
-
- Senior Member
- Viestit: 522
- Liittynyt: 09:45, 02.11.2003
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Orimattila
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Moni juttu kuulostaa todella tutulla. Aina ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Ensimmäinen allas tuli kotiin Lieksaan 1980 tai 1981 en muista tarkkaa vuotta, pitänee kysellä äidiltä. Kalastona "yllättäen" miljoonakaloja. Kuten tuossa jo tulikin esille miljoonakalanaaraat olivat tuolloin harmaan värittömiä, ukoissa löytyi väriä jo tuolloin, mutta valtavat huntupyrstöt olivat harvinaisempia (ainakin Lieksassa). Lamppuna oli n. 50 cm pitkä kahdella kynttilähehkulampulla toimiva valaisin ja suodattimena Tetra Billi -niminen pillisuodatin, jonka voimanlähteenä oli oranssi ilmapumppu. Noista ajoista taitaa löytyä vieläkin jokin Tetran suomenkielinen opas, jossa ukko polttaa kannessa piippua akvaarion vieressä (kansi tosin revennyt). Suuri elämys oli kun näin pienenä poikana ensimmäisen kerran miljoonakalanaaraan synnyttävän poikasen aamulla kun altaaseen ei ollut vielä syttynyt valoja.
Altaaseen hankittiin myöhemmin platyja. Sitten allas vaihtui pidempään, en ehkä niinkään isompaan, jonka enoni teki ikkunalasista Valtimon Essolla (nyk. Neste Oil). Tuossa altaassa oli sitten jopa ilmastinkivi, joka jaettiin Tetran jollain koottavalla haaroitussarjalla samasta ilmapumpusta. Uuteen altaaseen tulikin sitten neontetroja, lehtikalaa, kaksi piikkisilmää. Lämmittimestä ei ollut oikein tietoakaan.
Vettä vaihdettiin 3-4 viikon välein n. 25% ja kerran vuodessa oli tuo surkea operaatio, jossa allas tyhjennettiin ja pestiin (onneksi ei pesuaineilla). Kaikki mitä akvaarioon laitettiin keitettiin, niin hiekat kuin kivet. Hiekkana tiestysti oli jotain hiekoitushiekkaa joka myytiin akvaariohiekkana Lieksan Sokoksen lemmikiosastolta.
Ruokana oli tuolloin jo TetraMiniä ja se oli jo silloin keltaisessa purkissa ruskealla kannella. FD Menü oli oranssissa purkissa ruskealla kannella. Joskus kaloja ruokittiin myös kaurahiutaleilla. Myöls Tetra Rubin ja Phyll olivat olemassa samoin kuin muistaakseni Tetra Guppy. Pitääpä lähteä oikein etsimään noita vanhoja ohjevihkoja.
Akvaario oli jokusen vuoden tauolla kun muutimme Sotkamossa omakotitaloon 1983 ja siellä pidettiin mm. hamstereita. Sitten silikoonasin altaan uusiksi (ihme että piti vettä). Työn jälki oli karmeaa, mutta ei kun allas tulille. Oiskohan vuosi ollut 1988 tai 1989 kun allas lähti uudelleen käyntiin. Tuolloin oli jo hieman parempia tietoja mm. kalavalintoihin, mutta ainainen rahapula esti hankkimasta parempaa valaisinta, allasta ja suodatinta. Kaloina oli partaimumonni (nyk. partamonni), täpälämonneja (nyk. täplämonninen) ja parvi kiilakylkiä (8 kpl) ja parvi neontetroja (8 kpl). Kiilakyljet olivat hieman liian viileissä vesissä. Kaveri innostui myös uudelleen akvaarioista samoihin aikoihin ja teimme tuolloin ensimmäien itsetehdyn akvaarion. Kun olimme ylpeinä saaneet sen valmiiksi kaverin isoveli tuli pikkusiiderissä kotia ja tuumasi "Jaa pojat on tehneet akvaarion, tuohan on ihan itsetehdyn, muttei käsintehdyn näköinen".
Altaaseen hankittiin myöhemmin platyja. Sitten allas vaihtui pidempään, en ehkä niinkään isompaan, jonka enoni teki ikkunalasista Valtimon Essolla (nyk. Neste Oil). Tuossa altaassa oli sitten jopa ilmastinkivi, joka jaettiin Tetran jollain koottavalla haaroitussarjalla samasta ilmapumpusta. Uuteen altaaseen tulikin sitten neontetroja, lehtikalaa, kaksi piikkisilmää. Lämmittimestä ei ollut oikein tietoakaan.
Vettä vaihdettiin 3-4 viikon välein n. 25% ja kerran vuodessa oli tuo surkea operaatio, jossa allas tyhjennettiin ja pestiin (onneksi ei pesuaineilla). Kaikki mitä akvaarioon laitettiin keitettiin, niin hiekat kuin kivet. Hiekkana tiestysti oli jotain hiekoitushiekkaa joka myytiin akvaariohiekkana Lieksan Sokoksen lemmikiosastolta.
Ruokana oli tuolloin jo TetraMiniä ja se oli jo silloin keltaisessa purkissa ruskealla kannella. FD Menü oli oranssissa purkissa ruskealla kannella. Joskus kaloja ruokittiin myös kaurahiutaleilla. Myöls Tetra Rubin ja Phyll olivat olemassa samoin kuin muistaakseni Tetra Guppy. Pitääpä lähteä oikein etsimään noita vanhoja ohjevihkoja.
Akvaario oli jokusen vuoden tauolla kun muutimme Sotkamossa omakotitaloon 1983 ja siellä pidettiin mm. hamstereita. Sitten silikoonasin altaan uusiksi (ihme että piti vettä). Työn jälki oli karmeaa, mutta ei kun allas tulille. Oiskohan vuosi ollut 1988 tai 1989 kun allas lähti uudelleen käyntiin. Tuolloin oli jo hieman parempia tietoja mm. kalavalintoihin, mutta ainainen rahapula esti hankkimasta parempaa valaisinta, allasta ja suodatinta. Kaloina oli partaimumonni (nyk. partamonni), täpälämonneja (nyk. täplämonninen) ja parvi kiilakylkiä (8 kpl) ja parvi neontetroja (8 kpl). Kiilakyljet olivat hieman liian viileissä vesissä. Kaveri innostui myös uudelleen akvaarioista samoihin aikoihin ja teimme tuolloin ensimmäien itsetehdyn akvaarion. Kun olimme ylpeinä saaneet sen valmiiksi kaverin isoveli tuli pikkusiiderissä kotia ja tuumasi "Jaa pojat on tehneet akvaarion, tuohan on ihan itsetehdyn, muttei käsintehdyn näköinen".
Linux is like wigwam - no Gates no Windows and there is an Apache inside
-
- Senior Member
- Viestit: 546
- Liittynyt: 13:33, 02.08.2006
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Olipa mielenkiintoinen ja sekä nauruja että myötähäpeää herättävä ketju lukea. Meillä oli joskus 80-luvulla noin 60-litrainen allas, jossa kaloina oli intiaanisulkia, piikkisilmä, ehkä platyja ja kaksi jotain keskikokoista vaaleata kalaa, joiden lajista mulla ei ole mitään tietoa enää. Kyseiset kalat tappelivat, minkä seurauksena toinen kuoli. Vedenvaihdot olivat osittaisia lapon kanssa tehtynä, valona oli kahden hehkulampun akvaariovalaisin, suodatinta ei ollut, mutta oli ilmakuplia tuottava Seran laite hohkakivellä.
Muuton yhteydessä akvaario meni rikki, minkä seurauksena ei ollut kaloja pariin vuoteen, kunnes minä keksin haluta pari millistä, jotka asutettiin aluksi isoon lasipurkkiin. Pohjalla oli soraa ja joku melalehti kasvina. Pian kaloille hankittiin pyöreä lasimalja, jossa ne elelivät pari vuotta. Lasimaljassa oli jopa ilmastin, mutta vesi vaihdettiin aina kokonaan, jolloin kalat olivat ämpärissä odottamassa. Hiekka pestiin sihvilässä.
Parin vuoden jälkeen eli joskus 90-luvun alkupuolella millikset saivat noin 30-litraisen akvaarion, jossa oli ihan oikea Micronin suodatin. Tämä pikkuakva olikin mulla sitten monta vuotta. Siellä millikset lisääntyivät ja voivat yllättävän hyvin. Kavereiksi hankin milloin mitäkin aina pari kappaletta, mutta ne kuolivat viimeistään vuoden päästä: tapparakaloja (hyppäsivät ulos akvaariosta), neontetroja, seeprakaloja, piikkisilmiä ja leopardimonnisia. Ainoat pidemmän aikaa säilyneet kaverit olivat kaksi kuparimonnista, jotka muuten edelleen ovat suosikkikalojani (200-litraisessa 30 suloista monnista ). Vedenvaihdot olivat osittaisia parin viikon välein, ja samalla kivet hinkattiin harjalla puhtaaksi. Ja mäkin muuten muistan keitelleeni kiviä kattilassa ennen altaaseen laittamista . Akvaarion pohjahiekkaan pesiytyi jotain matoja, joiden vuoksi akvaario tyhjennettiin kokonaan, ja hiekat pestiin ja kuivatettiin, minkä aikana kalat odottelivat ämpärissä.
Nyt sitä muistelee vanhoja akvaarioita lähinnä häpeän sekaisin tuntein, vaikka on mun 200-litrainen allaskin pari katastrofia matkan varrella kokenut, kun ensin hajosi lämppärin termostaatti ja sitten tukkeutui mattosuodatin. Juuri nyt akvaario voi onneksi hyvin.
Muuton yhteydessä akvaario meni rikki, minkä seurauksena ei ollut kaloja pariin vuoteen, kunnes minä keksin haluta pari millistä, jotka asutettiin aluksi isoon lasipurkkiin. Pohjalla oli soraa ja joku melalehti kasvina. Pian kaloille hankittiin pyöreä lasimalja, jossa ne elelivät pari vuotta. Lasimaljassa oli jopa ilmastin, mutta vesi vaihdettiin aina kokonaan, jolloin kalat olivat ämpärissä odottamassa. Hiekka pestiin sihvilässä.
Parin vuoden jälkeen eli joskus 90-luvun alkupuolella millikset saivat noin 30-litraisen akvaarion, jossa oli ihan oikea Micronin suodatin. Tämä pikkuakva olikin mulla sitten monta vuotta. Siellä millikset lisääntyivät ja voivat yllättävän hyvin. Kavereiksi hankin milloin mitäkin aina pari kappaletta, mutta ne kuolivat viimeistään vuoden päästä: tapparakaloja (hyppäsivät ulos akvaariosta), neontetroja, seeprakaloja, piikkisilmiä ja leopardimonnisia. Ainoat pidemmän aikaa säilyneet kaverit olivat kaksi kuparimonnista, jotka muuten edelleen ovat suosikkikalojani (200-litraisessa 30 suloista monnista ). Vedenvaihdot olivat osittaisia parin viikon välein, ja samalla kivet hinkattiin harjalla puhtaaksi. Ja mäkin muuten muistan keitelleeni kiviä kattilassa ennen altaaseen laittamista . Akvaarion pohjahiekkaan pesiytyi jotain matoja, joiden vuoksi akvaario tyhjennettiin kokonaan, ja hiekat pestiin ja kuivatettiin, minkä aikana kalat odottelivat ämpärissä.
Nyt sitä muistelee vanhoja akvaarioita lähinnä häpeän sekaisin tuntein, vaikka on mun 200-litrainen allaskin pari katastrofia matkan varrella kokenut, kun ensin hajosi lämppärin termostaatti ja sitten tukkeutui mattosuodatin. Juuri nyt akvaario voi onneksi hyvin.
-
- Junior Member
- Viestit: 123
- Liittynyt: 22:18, 26.10.2007
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Häme
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Muistoja tulee mieleen..
Eka akvaario oli lapsena iso lasipurkki, noin 25l, ei mitään tekniikka, keittiön lampun alla. Kasvi tais olla, pohjasta ei muistikuvaa. Platyja ja piikkisilmiä. Vuosi noin 82.
Oma akvaario vuodesta 92. Suursiivous kuukausittain. Kalastona kaikkea mahdollista kynsisammakoista mutakalaan, kruununa purjepleko..ja ajan jättihittinä taistelukalat. Niin ja akvaarion koko noin 60litraa. Plekosta tajusin luopua. Mutta muuten 90-luvullatuli kokeiltua lajit läpi.
Sitten oli tauko ja kun hommattiin 600litrainen niin alkuun pelkäsin, että miten jaksan joka kuukausi sen putsata pohjaa myöten. Onneksi oli kirjat ja netti, niin homma osoittautui "hieman" helpommaksi.
Eka akvaario oli lapsena iso lasipurkki, noin 25l, ei mitään tekniikka, keittiön lampun alla. Kasvi tais olla, pohjasta ei muistikuvaa. Platyja ja piikkisilmiä. Vuosi noin 82.
Oma akvaario vuodesta 92. Suursiivous kuukausittain. Kalastona kaikkea mahdollista kynsisammakoista mutakalaan, kruununa purjepleko..ja ajan jättihittinä taistelukalat. Niin ja akvaarion koko noin 60litraa. Plekosta tajusin luopua. Mutta muuten 90-luvullatuli kokeiltua lajit läpi.
Sitten oli tauko ja kun hommattiin 600litrainen niin alkuun pelkäsin, että miten jaksan joka kuukausi sen putsata pohjaa myöten. Onneksi oli kirjat ja netti, niin homma osoittautui "hieman" helpommaksi.
Akvaariohistoriassa 600-litraa seuraa, jota kaipauksella muistellaan.
Mukana edelleen yli parikymmentä vuotta vanha 60-litrainen.
Suunnitteilla akvaterra kiinankelloille.
Mukana edelleen yli parikymmentä vuotta vanha 60-litrainen.
Suunnitteilla akvaterra kiinankelloille.
-
- Senior Member
- Viestit: 522
- Liittynyt: 09:45, 02.11.2003
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Orimattila
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Kaivelin vanhoja papereita altaan alakaapin pohjalta. Löytyi mm. Akvaario maailma lehden 1. numero (1990), Eläin Maailma lehden erikoisliite "Akvaarion ensiapu opas", muutama Tetran mainos/opas eri vuosilta, joista vanhin alla olevassa kuvassa. Julkaisuvuodesta ei tietoa, jos jollain on, niin kertokoon. Lehdykän mukaan mm. tiikerinuoliainen kasvaa 12 cm pitkäksi ja sen voi laittaa 80cm pitkään akvaarioon, yksineläjä joka syö Tetraminiä, TetraTipsejä ja BioMiniä. Kestävä helppo laji, jonka ruokintaan on kiinnitettvä suurempaa huomiota.
Vaimo ei taida antaa poltella piippua altaan vieressä...
Ai niin - olin väärässä, Tetra Rubinia ei ollut vielä tuolloin. Se löytyy kuitenkin seuraavasta oppaasta "Oikea ruokinta" Tämänkään vuosiluvusta ei ole tietoa.
Vaimo ei taida antaa poltella piippua altaan vieressä...
Ai niin - olin väärässä, Tetra Rubinia ei ollut vielä tuolloin. Se löytyy kuitenkin seuraavasta oppaasta "Oikea ruokinta" Tämänkään vuosiluvusta ei ole tietoa.
Linux is like wigwam - no Gates no Windows and there is an Apache inside
-
- Junior Member
- Viestit: 208
- Liittynyt: 12:45, 06.12.2011
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lappeenranta
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Minua ei ollut edes olemassa ennen 90-lukua, mutta kerronpa silti omista ensimmäisistä kokemuksistani akvaarioiden parissa. Olen siis syntynyt Belgiassa ja siellä asuessamme meillä oli noin 40 litrainen akvaario, jossa asui kaksi kultakalaa. Aurora ja Prinssi Philip olivat nimeltään. Äiti lähinnä hoiti akvaariota ja minä 5v sekä siskoni 3v oltiin innokkaita apureita. Muistan että aina kun kala kuoli (niitä kuoli usein) niin se vedettiin vessanpöntöstä alas ja äiti kertoi että se menee nyt viemärirottien lemmikiksi. Muistan myös että pikkusiskoni yritti aina huijata että se oli hänen kalansa kumpi kuoli koska halusi olla se kuka saa eläinkaupassa valita meille uuden kalan kuolleen tilalle. Tästä syntyikin aina hirveä sota auton takapenkillä. Akvaario lahjoitettiin lopulta perhetutuillemme kun muutimme suomeen, olin tuolloin 6v. Kuitenkin aina kesäisin Mummon ja Papan mökillä makasin päivät pitkät vatsallaan laiturilla ja pyydystin haavilla maimosia ja rautakaloja (mutuja ja kolmipiikkejä) ja tein niille "akvaarion" vanhaan vauvojen ammeeseen.
Innokkaana luonnon ystävänä haaveilin milloin mistäkin lemmikistä ja 13 vuotiaana näin sitten kaverin luona kultakalamaljan jossa oli kaksi taistelukalaa, naaraita molemmat. Marssinkin sitten oikopäätä kirjastoon ja lainasin vinon pinon akvaarioaiheisia kirjoja ja lehtiä kotiin luettavaksi. Raahasin myös kaikki vanhempieni lasimaljat omaan huoneeseeni ja luonnostelin paperille sisustussuunnitelmia tulevalle taistelukalalleni jonka olin päättänyt hankkia. Lopulta menin pitämään kirjoittamani esitelmän taistelukaloista isälleni ja esittelin innokkaana lasimaljaa johon se tulisi ja kaikkia sisustussuunnitelmiani. Isä ei tietenkään suostunut, vetosi siihen että silloinkin kun meillä oli Belgiassa akvaario niin hän ja äiti joutuivat aina hoitamaan sitä. Ilmeisesti sillä että olin itse tuolloin 5 vuotias, ei ollut mitään painoarvoa tässä seikassa No, lopulta kuitenkin isä suostui ja sanoi että parempi että otetaan ihan oikea akvaario, eikä mitään lasimaljaa. Voi sitä onnen päivää kun ikioma 60 litrainen Juwelin altaani kannettiin kotiin! Siitä lähtien onkin kotona ollut aina akvaarioita jotka olen aina innolla ihan ilman apua hoitanut ja taistelukalat ovat yhä niitä ehdottomia lemppareita. Mitään pahempia hoitovirheitä en omien altaitteni kanssa ole tainnut tehdä, kaikki kirjaston akvaariokirjat ja -lehdet oli lukemattomia kertoja koluttu läpi ja netistäkin etsin kyltymättömästi tietoa ennenkuin lopulta ensimmäisen ikioman akvaarion sain.
Innokkaana luonnon ystävänä haaveilin milloin mistäkin lemmikistä ja 13 vuotiaana näin sitten kaverin luona kultakalamaljan jossa oli kaksi taistelukalaa, naaraita molemmat. Marssinkin sitten oikopäätä kirjastoon ja lainasin vinon pinon akvaarioaiheisia kirjoja ja lehtiä kotiin luettavaksi. Raahasin myös kaikki vanhempieni lasimaljat omaan huoneeseeni ja luonnostelin paperille sisustussuunnitelmia tulevalle taistelukalalleni jonka olin päättänyt hankkia. Lopulta menin pitämään kirjoittamani esitelmän taistelukaloista isälleni ja esittelin innokkaana lasimaljaa johon se tulisi ja kaikkia sisustussuunnitelmiani. Isä ei tietenkään suostunut, vetosi siihen että silloinkin kun meillä oli Belgiassa akvaario niin hän ja äiti joutuivat aina hoitamaan sitä. Ilmeisesti sillä että olin itse tuolloin 5 vuotias, ei ollut mitään painoarvoa tässä seikassa No, lopulta kuitenkin isä suostui ja sanoi että parempi että otetaan ihan oikea akvaario, eikä mitään lasimaljaa. Voi sitä onnen päivää kun ikioma 60 litrainen Juwelin altaani kannettiin kotiin! Siitä lähtien onkin kotona ollut aina akvaarioita jotka olen aina innolla ihan ilman apua hoitanut ja taistelukalat ovat yhä niitä ehdottomia lemppareita. Mitään pahempia hoitovirheitä en omien altaitteni kanssa ole tainnut tehdä, kaikki kirjaston akvaariokirjat ja -lehdet oli lukemattomia kertoja koluttu läpi ja netistäkin etsin kyltymättömästi tietoa ennenkuin lopulta ensimmäisen ikioman akvaarion sain.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5990
- Liittynyt: 16:45, 25.08.2002
- Akvaarioseurat: JAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Jep, tutulta kuulostaa.
Meillä oltiin 90-luvun alkuvuosina kultakalamaljaihmisiä. Äiti osti isoon ja hienoon ( ) arviolta 15 litran maljaan aina uusia kultakaloja, kun edelliset kuolivat. Aika ajoin malja pestiin kokonaan, ja kalat saivat odotella sillä välin pakasterasiassa. Ehdottomana faktana kerrottiin, että kultakala on siitä hieno kala, että se osaa suhteuttaa kasvunsa altaan kokoon. Muistan, että ollessani suunnilleen nelivuotias, meillä oli kaunis valkoinen komeettakultakala, joka tappoi ja söi altaan toisen kultakalan, ja sai nimekseen Kannibaali. Sen tarina sentään päättyi suhteellisen onnellisesti: se pääsi lastentarhan isompaan akvaarioon, jossa se kasvoi "valtavaksi" (muistikuvat ovat jotensakin hataria, mutta isolta se näytti).
Joskus kymmenen ikävuoden paikkeilla, 90-luvun lopulla, aloin kiinnostua kaloista ja lainasin kirjastosta akvaariokirjoja. Siinä vaiheessa tajusin, että eihän kaloja saa maljassa pitää, ja isäpuoleni isä rakensi minulle ensimmäisen oikean akvaarion, 90-litraisen lähes kuutiomaisen altaan.
Tästä eteenpäin olisi voinut mennä hyvin, jos olisin noudattanut kirjastosta lainaamieni Varjojen kirjojen neuvoja. Sekä äitini että paikallinen akvaariokauppias olivat kuitenkin sitä mieltä, että kaiken maailman tilavaatimukset ja etenkin vesiarvot ovat silkkaa hömpötystä, ja 90-litrainen akvaarioni on kyllä niin iso, että sinne mahtuu melkein mikä tahansa kala. Ja kyllähän minä aikuisia uskoin.
Niinpä 90-litraisessa ja sen seuraksi tulleessa naapurin miehen vanhassa 70-litraisessa kiersivät toinen toistaan uskomattomammat kalastot: oli oskareita ja haimonni, lehtikaloja, miljoonakaloja, platyja ja miekkapyrstöjä, sini- ja keltarihmakaloja, ripsimonneja, okamonneja, harjarapuja, mikä nyt kaupassa sattuikaan silmää miellyttämään, siellä kun käytiin puhtaalla karkkikauppaperiaatteella. Tylsiksi käyneitä kaloja vietiin takaisin kauppaan ja ostettiin kivempia tilalle. Voi miten nyt hävettääkään.
Muistaakseni suursiivouksia ei sentään tehty, vaan akvaarioihin tehtiin (enemmän tai vähemmän) säännöllisiä osittaisia vedenvaihtoja, niin kuin akvaariokirjoissa neuvottiin. Kunnon suodattimet ja lämmittimetkin olivat käytössä alusta saakka. Kun järki alkoi vähitellen päästä touhuun mukaan (siinä 2000-luvun alussa, samoihin aikoihin kun menin yläasteelle), vaihtuivat akvaariot isompiin ja kalastoistakin alkoi tulla tasapainoisempia.
Kaikki pisteet juovaokamonni Jaskalle, joka ostettiin siihen ensimmäiseen 90-litraiseen, ja joka porskuttaa vielä tänäkin päivänä.
Meillä oltiin 90-luvun alkuvuosina kultakalamaljaihmisiä. Äiti osti isoon ja hienoon ( ) arviolta 15 litran maljaan aina uusia kultakaloja, kun edelliset kuolivat. Aika ajoin malja pestiin kokonaan, ja kalat saivat odotella sillä välin pakasterasiassa. Ehdottomana faktana kerrottiin, että kultakala on siitä hieno kala, että se osaa suhteuttaa kasvunsa altaan kokoon. Muistan, että ollessani suunnilleen nelivuotias, meillä oli kaunis valkoinen komeettakultakala, joka tappoi ja söi altaan toisen kultakalan, ja sai nimekseen Kannibaali. Sen tarina sentään päättyi suhteellisen onnellisesti: se pääsi lastentarhan isompaan akvaarioon, jossa se kasvoi "valtavaksi" (muistikuvat ovat jotensakin hataria, mutta isolta se näytti).
Joskus kymmenen ikävuoden paikkeilla, 90-luvun lopulla, aloin kiinnostua kaloista ja lainasin kirjastosta akvaariokirjoja. Siinä vaiheessa tajusin, että eihän kaloja saa maljassa pitää, ja isäpuoleni isä rakensi minulle ensimmäisen oikean akvaarion, 90-litraisen lähes kuutiomaisen altaan.
Tästä eteenpäin olisi voinut mennä hyvin, jos olisin noudattanut kirjastosta lainaamieni Varjojen kirjojen neuvoja. Sekä äitini että paikallinen akvaariokauppias olivat kuitenkin sitä mieltä, että kaiken maailman tilavaatimukset ja etenkin vesiarvot ovat silkkaa hömpötystä, ja 90-litrainen akvaarioni on kyllä niin iso, että sinne mahtuu melkein mikä tahansa kala. Ja kyllähän minä aikuisia uskoin.
Niinpä 90-litraisessa ja sen seuraksi tulleessa naapurin miehen vanhassa 70-litraisessa kiersivät toinen toistaan uskomattomammat kalastot: oli oskareita ja haimonni, lehtikaloja, miljoonakaloja, platyja ja miekkapyrstöjä, sini- ja keltarihmakaloja, ripsimonneja, okamonneja, harjarapuja, mikä nyt kaupassa sattuikaan silmää miellyttämään, siellä kun käytiin puhtaalla karkkikauppaperiaatteella. Tylsiksi käyneitä kaloja vietiin takaisin kauppaan ja ostettiin kivempia tilalle. Voi miten nyt hävettääkään.
Muistaakseni suursiivouksia ei sentään tehty, vaan akvaarioihin tehtiin (enemmän tai vähemmän) säännöllisiä osittaisia vedenvaihtoja, niin kuin akvaariokirjoissa neuvottiin. Kunnon suodattimet ja lämmittimetkin olivat käytössä alusta saakka. Kun järki alkoi vähitellen päästä touhuun mukaan (siinä 2000-luvun alussa, samoihin aikoihin kun menin yläasteelle), vaihtuivat akvaariot isompiin ja kalastoistakin alkoi tulla tasapainoisempia.
Kaikki pisteet juovaokamonni Jaskalle, joka ostettiin siihen ensimmäiseen 90-litraiseen, ja joka porskuttaa vielä tänäkin päivänä.
520- ja 110-litraiset, erinäisiä projekteja tulilla ja paljon kasveja.
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
70 luvun keskivaiheilla meille tuli 100 l pytty jossa musta neptunus ilmapumppu ja pillisuodatin. Valoina 2 kpl kynttilähehkulamppuja ja kalasto erittäin vaihtelevaa, kobyliniltä hommattuja. Isän ohjeilla mentiin, äijä oli touhua harjoittanut jo 50 luvulla joten kokemusta oli. Mieleen ovat jääneet sateenkaariahvenet jotka kutivat aina välillä. Miljoonakalat olivat aivan törkeän kestäviä tuolloin ja kalamäärät perustuivat matemaattisiin laskelmiin, 100 litraa veti sisäänsä 100cm kalaa, ja tarvittaessa derivoitiin sen verran että tiikeribarbit saatiin mahtumaan miljoonakalojaen kanssa samaan pyttyyn... Hetkeksi.
Hieno laji tuolloin tämä harrastus, vaati kohtalaisen määrän viitseliäisyyttä...
Eheim 2009 oli järkyttävän tehokas suodatin jota ei sopinut sjoittaa alle 100 litran alvaarioon... Noita on tallessa vieläkin ja käyvät kuin junan vessa.
Hieno laji tuolloin tämä harrastus, vaati kohtalaisen määrän viitseliäisyyttä...
Eheim 2009 oli järkyttävän tehokas suodatin jota ei sopinut sjoittaa alle 100 litran alvaarioon... Noita on tallessa vieläkin ja käyvät kuin junan vessa.
-
- Senior Member
- Viestit: 746
- Liittynyt: 13:44, 23.02.2010
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Harmaan maanantaiaamun kunniaksi kiinnitin huomiota tämän ketjun otsikkoon "Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa". Viisisanaiseen otsikkoon on saatu mahtumaan kolme silmiä raatelevaa virhettä! Tajusin, että ainakin yksi asia oli 1960-luvulla paremmin. Akvaarioharrastajat osasivat kirjoittaa suomea.
-
- Elite Member
- Viestit: 6732
- Liittynyt: 20:55, 29.01.2007
- Paikkakunta: Kerimäki
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
No pyydän tuhannesti anteeksi surkeaa äidinkieltäni.
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Onkos kukaan muu kurkistellut Ylen arkistoista tätä: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/r ... media=1265 ? Sarjassa on siis useampi jakso, ja Ilkka Koivisto siinä pystyttelee ja hoitaa akvaariota.
Meillä oli sellainen Elox-allas. Muistan vähäsen sen, kun se tuli, eli se lienee ollut joskus 80-luvun puolella... Mittoja en tiedä, mutta siitä jääneet valaisimet ovat edelleen mulla ja niistä päätellen pituutta olisi ollut metri. Akvaariossa oli ihan jättiläismäinen anubias, jonka lehtien alapinnoilla imutteli mikäs muu kuin isopurjepleko... Kaikenlaisia kalojahan siellä ehti olla. Sinirihmakalat muistan hyvin, kultakaloja tietty oli joskus, leväbarbeja, miekkapyrstöjä, monnisia... Muistan myös kaksi haibarbia, voi hyvän tähen. Akvaarion vettä vaihdettiin vähän yli puolet noin kerran kuussa, samalla huuhdeltiin suodatin. Suodatin oli se kuusi- tai kahdeksankulmainen vihreä Eheim, se pyöritti saman altaan vettä vielä mun muuttaessa pois kotoa. En muista minne se meni, vois ottaa käyttöön jos olis säilynyt tallessa! Muistan kuinka kuivattiin kaloille pieniä kurkunpaloja herkuiksi. Jotain kirjoahvenia oli, joille tehtiin välillä poikashäkkiä ja sensellaista... Jotain imunuoliaisen tapaisia kans.
Ihan samat Varjot silloin tuli luettua kuin mitä nykyäänkin lueskelen, mutta näemmä olen onnistunut skippaamaan monet olennaiset asiat... Näkisitte sen Varjon Elävä akvaario -kirjan mikä mulla on! En ole mitään kirjaa niin paljoa lueskellut ja selaillut, ja alun perinkin se oli kirjastonhoitajaisäni poistokirjoista meille tuoma. Joitain asioita sieltä kuitenkin jäi mieleen mitä noudatettiin, eli piikkisilmiä en ottanut vaikka olisin tahtonut kun niille piti olla hiekkaa, suursiivousta ei varsinaisesti tehty ja muuta pientä. Muistan joskus, kun rubiinitetrat kuolivat nopeasti liikkeestä tuonnin jälkeen eikä me saatu liikkeeltä korvausta, koska vedessä oli niiden testin mukaan jokin arvo pielessä. Varmaan nitraatit ihan pilvissä, jo ei nitriittiäkin, en tiedä.
Olisi ihana nähdä edes kuva tuosta akvaariosta, joka muotoutui sitten meidän sisaruskatraasta juuri minun harrastuksekseni. Kammottavia virheitähän sitä tehtiin, mutta kuitenkin pienen lapsen innolla tuli luettua kirjoja ja kaikkea ihmeellisenkin hyvin.
Meillä oli sellainen Elox-allas. Muistan vähäsen sen, kun se tuli, eli se lienee ollut joskus 80-luvun puolella... Mittoja en tiedä, mutta siitä jääneet valaisimet ovat edelleen mulla ja niistä päätellen pituutta olisi ollut metri. Akvaariossa oli ihan jättiläismäinen anubias, jonka lehtien alapinnoilla imutteli mikäs muu kuin isopurjepleko... Kaikenlaisia kalojahan siellä ehti olla. Sinirihmakalat muistan hyvin, kultakaloja tietty oli joskus, leväbarbeja, miekkapyrstöjä, monnisia... Muistan myös kaksi haibarbia, voi hyvän tähen. Akvaarion vettä vaihdettiin vähän yli puolet noin kerran kuussa, samalla huuhdeltiin suodatin. Suodatin oli se kuusi- tai kahdeksankulmainen vihreä Eheim, se pyöritti saman altaan vettä vielä mun muuttaessa pois kotoa. En muista minne se meni, vois ottaa käyttöön jos olis säilynyt tallessa! Muistan kuinka kuivattiin kaloille pieniä kurkunpaloja herkuiksi. Jotain kirjoahvenia oli, joille tehtiin välillä poikashäkkiä ja sensellaista... Jotain imunuoliaisen tapaisia kans.
Ihan samat Varjot silloin tuli luettua kuin mitä nykyäänkin lueskelen, mutta näemmä olen onnistunut skippaamaan monet olennaiset asiat... Näkisitte sen Varjon Elävä akvaario -kirjan mikä mulla on! En ole mitään kirjaa niin paljoa lueskellut ja selaillut, ja alun perinkin se oli kirjastonhoitajaisäni poistokirjoista meille tuoma. Joitain asioita sieltä kuitenkin jäi mieleen mitä noudatettiin, eli piikkisilmiä en ottanut vaikka olisin tahtonut kun niille piti olla hiekkaa, suursiivousta ei varsinaisesti tehty ja muuta pientä. Muistan joskus, kun rubiinitetrat kuolivat nopeasti liikkeestä tuonnin jälkeen eikä me saatu liikkeeltä korvausta, koska vedessä oli niiden testin mukaan jokin arvo pielessä. Varmaan nitraatit ihan pilvissä, jo ei nitriittiäkin, en tiedä.
Olisi ihana nähdä edes kuva tuosta akvaariosta, joka muotoutui sitten meidän sisaruskatraasta juuri minun harrastuksekseni. Kammottavia virheitähän sitä tehtiin, mutta kuitenkin pienen lapsen innolla tuli luettua kirjoja ja kaikkea ihmeellisenkin hyvin.
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Katsoin juuri äsken tuota sarjaa ja täytyy myöntää, että meno oli aika hurjaa, alle sadan litran akvaarioon tungettiin kultakaloja, miekkapyrstöjä, sinirihmakaloja, keltabarbeja, lehtikaloja ja haimonneja!kerttu kirjoitti:Onkos kukaan muu kurkistellut Ylen arkistoista tätä: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/r ... media=1265 ? Sarjassa on siis useampi jakso, ja Ilkka Koivisto siinä pystyttelee ja hoitaa akvaariota.
Akvat: 350l, 50l + erilaiset karvatassut:)
Blogini
Blogini
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Ketjussa on hauska sävy: ihan kuin nyt olisi löydetty joku akvaarion hoidon apsoluuttinen totuus. Kyllä parinkymmenen vuoden päästä "tiedetään" taas jotain muuta ja tämän päivän ohjeet tuntuvat kaukaisilta.
Ensimmäinen oma purkkini muutti meille 80-luvun lopussa. 65 litran allas (joka on meillä muuten käytössä altaana vieläkin) ostettiin Turusta Keskustan akvaariosta. On heidän omaa tuotantoaan. Akvaariopakettiin kuului loisteputkivalaisin ja vihreä sisäsuodatin, toffen värinen Englantilainen pyöreä jokisora (joka sekin muuten edelleen käytössä). Myöhemmin altaaseen ostettiin lämmitin ja hapetin (kuplia koristeeksi).
Ensimmäisiä kaloja tuossa altaassa olivat partamonni, kaksi kuplaposkista kultakalaa ja viisi neontetraa, platyja. Kalojen mahtuminen purkkiin mitattiin sentteinä, aikuiskokoja ei laskettu. Kasveja oli aina paljon. Ensimmäisinä altaaseen muutti ainakin jaavansaniaisia, jotka viihtyvät siellä pitkään. Muuten kasveja ostettiin melkein aina liikkeessä käydessä, kun eivät olleet yleensä kovin pitkäikäisiä. Juurakkokin akvaarioon hankittiin koristeeksi aika pian.
Pilkkutaudin muistan vaivanneen yhtä neontetraa kerran, muuten en muista altaan kanssa ongelmia olleen. Levästäkään ei ollut vaivaa. Vesitesteina oli pelkkä PH, joka tehtiin tippatestinä.
Turussa toimi tuolloin 80- ja 90-lukujen taitteessa Keskustan akvaarion lisäksi Akvaariopiste, jossa harvoin asioin. Se oli ensin Hämeenkadulla, josta muutti Eerikinkadulle. Keskustanakvaariota käytin paljon siihen asti, kunnes muutti Puutorille (= Puutorin akvaario). Keskustan akvaariossa oli aina paljon kaloja valittavaksi, muistan siellä olleen mm. norsukaloja.
Harrastajan todellinen paratiisi on "akvaariotukku" Koivulassa (Turun akvaario?). Sieltä sai todella mitä vain...
Allasta ei meillä enää suursiivottu, se tiedettiin jo haitalliseksi. Vettä vaihdettiin kerran kuussa ja pohja lapottiin samalla. Sama lappo on käytössä muuten edelleen. Suodatin pestiin siinä samalla. Vettä vaihdettiin kerralla 1/3.
Akvaarion käynnistäminen lävi niin, että allas kannettiin kotiin, täytettiin soralla, kasveilla, tekniikalla ja vedellä ja annettiin "pöristä" viikon verran, jonka jälkeen käytiin ostamassa kalat ja laitettiin altaaseen.
Ensimmäinen oma purkkini muutti meille 80-luvun lopussa. 65 litran allas (joka on meillä muuten käytössä altaana vieläkin) ostettiin Turusta Keskustan akvaariosta. On heidän omaa tuotantoaan. Akvaariopakettiin kuului loisteputkivalaisin ja vihreä sisäsuodatin, toffen värinen Englantilainen pyöreä jokisora (joka sekin muuten edelleen käytössä). Myöhemmin altaaseen ostettiin lämmitin ja hapetin (kuplia koristeeksi).
Ensimmäisiä kaloja tuossa altaassa olivat partamonni, kaksi kuplaposkista kultakalaa ja viisi neontetraa, platyja. Kalojen mahtuminen purkkiin mitattiin sentteinä, aikuiskokoja ei laskettu. Kasveja oli aina paljon. Ensimmäisinä altaaseen muutti ainakin jaavansaniaisia, jotka viihtyvät siellä pitkään. Muuten kasveja ostettiin melkein aina liikkeessä käydessä, kun eivät olleet yleensä kovin pitkäikäisiä. Juurakkokin akvaarioon hankittiin koristeeksi aika pian.
Pilkkutaudin muistan vaivanneen yhtä neontetraa kerran, muuten en muista altaan kanssa ongelmia olleen. Levästäkään ei ollut vaivaa. Vesitesteina oli pelkkä PH, joka tehtiin tippatestinä.
Turussa toimi tuolloin 80- ja 90-lukujen taitteessa Keskustan akvaarion lisäksi Akvaariopiste, jossa harvoin asioin. Se oli ensin Hämeenkadulla, josta muutti Eerikinkadulle. Keskustanakvaariota käytin paljon siihen asti, kunnes muutti Puutorille (= Puutorin akvaario). Keskustan akvaariossa oli aina paljon kaloja valittavaksi, muistan siellä olleen mm. norsukaloja.
Harrastajan todellinen paratiisi on "akvaariotukku" Koivulassa (Turun akvaario?). Sieltä sai todella mitä vain...
Allasta ei meillä enää suursiivottu, se tiedettiin jo haitalliseksi. Vettä vaihdettiin kerran kuussa ja pohja lapottiin samalla. Sama lappo on käytössä muuten edelleen. Suodatin pestiin siinä samalla. Vettä vaihdettiin kerralla 1/3.
Akvaarion käynnistäminen lävi niin, että allas kannettiin kotiin, täytettiin soralla, kasveilla, tekniikalla ja vedellä ja annettiin "pöristä" viikon verran, jonka jälkeen käytiin ostamassa kalat ja laitettiin altaaseen.
-
- Junior Member
- Viestit: 212
- Liittynyt: 11:05, 20.01.2013
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Samaa mieltä edellisen, sivun löytäneen kanssa, itse jo 35v. akvaarioita harrastaneena en jaksa olla hämmästelemättä, kuinka vaikeaksi/ tekniseksi tämä rakas harrastuksemme on muuttunut. Ei ole suurikaan ihme, ettei suurta tunkua nuorison keskuudessa harrastustamme kohtaan ole, tässä voisimme "vanhempina läträäjinä" varmaankin itse kukin katsoa peiliin; Olemmeko riittävän selkokielisiä neuvoessamme itsellemme selviä asioita? Vanha hyväksi koettu tapa olisikin ohjata kaikenikäiset innostuneet akv.kirjallisuuden pariin aluksi. Tästä hyödymme me kaikki akvaristit, näin toimimalla kenenkään aika ei mene joutavanpäiväisiin toistoihin (Aloittamisen alkeet..,)..Tankero kirjoitti:Aivan ihana ketju löytyi. Itselläni alkoi akvaharrastus -80 luvun alkupuolella, silloin ahkeratsi siivottiin ja pestiin hiekkaa myöten, kalastona varsinainen sekametelisoppa 70l altaassa, sapalettikaloja, seeprakaloja, piikkisilmiä, platyja, molleja, milliksiä, jotain monnisisakin taisi olla Ja allas halkesi, paikattiin ilmastointiteipillä
Tämä jatkoksi otsikon alle, sivusihan vanhoja-aikoja kuitenkin..,
ps; Pahoittelen kappalejakoani, ensimmäistä kertaa elämässä tietokoneella!
-
- Senior Member
- Viestit: 793
- Liittynyt: 08:22, 16.06.2011
- Akvaarioseurat: JAS
- Sukupuoli: N/A
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Nyt löytyi aarreaitta! http://www.britishpathe.com/search/query/aquarium katsokaas tuolta, löytyy akvaariofilmi jos toinenkin!
Hohtomiljoonakalahybridit & sukaravut 54l
-
- Senior Member
- Viestit: 793
- Liittynyt: 08:22, 16.06.2011
- Akvaarioseurat: JAS
- Sukupuoli: N/A
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Laitetaas tämä vuoden 1930 saksalainen katalogi tänne talteen http://www.akvarielagret.se/reptilkat/repkat.html . Viihdearvo lisääntyisi kun vielä jaksaisi penkoa selville saksan markan arvon nykyrahassa. Liskojen ja käärmeiden suurelta tuntuva valikoima hämmästyttää, toisaalta imumonneja ja monnisia on tarjolla vain muutamia. Hassua ajatella, että tuohon aikaan on ollut helpompaa ostaa joku sademetsän kameleontti kuin kuparimonninen... Niin ne ajat muuttuvat!
Hohtomiljoonakalahybridit & sukaravut 54l
-
- Junior Member
- Viestit: 127
- Liittynyt: 16:32, 09.08.2013
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Karis/Karjaa
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Ostin ensimmäisen akvaarioni vuonna 1979 lukion 2. vuoden alkaessa kesätyörahoillani. Se oli käytetty 60-litrainen, ja siinä oli raudasta valmistetut jo ruostuneet kehykset. Myös kansikin oli metallia ja ruostunut. Sen sisällä oli kaksi 40 watin kynttilähehkulamppua. Sisäsuodatin toimi ilmalla. Kaloina oli hammaskarppeja, mm. purjemolleja ja miekkapyrstöjä. Vuoden kuluttua ostin lasimestarin valmistaman kehyksettömän 160-litraisen altaan. Sain siihen kansilasit, joten hankin kunnollisen valaisimen ja sähkökäyttöisen sisäsuodattimen. Olin tutustunut mm. Markku Varjon kirjoihin, joten tiesin, että vettä tulee vaihtaa osittain ja säännöllisesti. Uuteen altaaseen tuli lehtikaloja ja neontetroja, joita salaperäisesti katosi öisin. Toisaalta lehtikalat voivat hienosti ja kutivat. Nyt jälkeenpäin tiedän, mikä oli syynä...
Hankin samalta lasitusmestarilta vielä toisen samanlaisen altaan. Siihen tuli kaakkoisaasialaista kalastoa, mm. rihmakaloja ja yksi taistelukala. Kun lukion jälkeen muutin Helsinkiin opiskelemaan, pienessä opiskelija-asunnossani oli kolme allasta. Rahoitin harrastuksen pitkälti viemällä aamuisin ennen luentojen alkamista lehtikalanpoikasia Kobylinille. Niitä vaihdettiin kaloihin, ruokaan ja tekniikkaan.
Jos vertaa akvaarioharrastusta nyt ja noin 30 vuotta sitten, se oli silloin yleisempää nuorten keskuudessa kuin nyt. Tuohon aikaan monella kavereistani oli akvaario, myös pojilla. Monissa kodeissa oli iso akvaario näkyvällä paikalla esimerkiksi olohuoneessa ja nuorisolla omat altaat omissa huoneissaan. Toisaalta kasvoin omakotialueella, jolla asuttiin aika väljästi (nuorilla omat huoneet), ja työttömyys oli sillä seudulla todella harvinaista. Oman poikani (nyt 20 v.) kaveripiirissä kenelläkään ei ole akvaariota.
Kaverien kanssa väiteltiin akvaarioiden hoitamisesta. Muut tekivät suursiivouksia ja lisäsivät vettä vain haihtuneen veden korvaamiseksi. Minua pidettiin kummallisena, kun tein osittaisia vedenvaihtoja.
Hankin samalta lasitusmestarilta vielä toisen samanlaisen altaan. Siihen tuli kaakkoisaasialaista kalastoa, mm. rihmakaloja ja yksi taistelukala. Kun lukion jälkeen muutin Helsinkiin opiskelemaan, pienessä opiskelija-asunnossani oli kolme allasta. Rahoitin harrastuksen pitkälti viemällä aamuisin ennen luentojen alkamista lehtikalanpoikasia Kobylinille. Niitä vaihdettiin kaloihin, ruokaan ja tekniikkaan.
Jos vertaa akvaarioharrastusta nyt ja noin 30 vuotta sitten, se oli silloin yleisempää nuorten keskuudessa kuin nyt. Tuohon aikaan monella kavereistani oli akvaario, myös pojilla. Monissa kodeissa oli iso akvaario näkyvällä paikalla esimerkiksi olohuoneessa ja nuorisolla omat altaat omissa huoneissaan. Toisaalta kasvoin omakotialueella, jolla asuttiin aika väljästi (nuorilla omat huoneet), ja työttömyys oli sillä seudulla todella harvinaista. Oman poikani (nyt 20 v.) kaveripiirissä kenelläkään ei ole akvaariota.
Kaverien kanssa väiteltiin akvaarioiden hoitamisesta. Muut tekivät suursiivouksia ja lisäsivät vettä vain haihtuneen veden korvaamiseksi. Minua pidettiin kummallisena, kun tein osittaisia vedenvaihtoja.
Viimeksi muokannut Mikapo, 09:33, 12.04.2018. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
320 l Amazon, 784 l kiekkola, 120 l
-
- Starting Member
- Viestit: 7
- Liittynyt: 08:51, 11.04.2018
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Pori
Re: Akvaario harrastus sillon ennen vanhaa
Löysinpäs tämmöisen vanhan, mutta tosi hauskan ketjun!miljoonakala84 kirjoitti:Eli rupes tässä kiinnostamaan, että millä tavalla työ joilla oli akvaarioita jo ennen 90 lukua hoiditte niitä ja kaloja?
Itelle on jääny aiankii mieleen mitä olen noita vanhoja juttuja akvaarioiden pidosta lukenu, että akvaarioissa pidettiin suursiivouksia,
jolloin pestiin kaikki hiekkaa myöten ja että jotkut piti kaloja tosi ahtaissa oloissa.
Minulla akvaarioharrastus alkoi 70-luvun alkupuolella 5 litran lasipurkista ja parista miljoonakalasta. Sain ne muistaakseni kaverilta. Seuraava "allas" olikin jo 13 litran muoviakvaario, johon ostettiin miljoonakaloja oikein kaupasta, kukkakaupasta!! En muista eikö Porissa muka ollut Akvaariokeskusta vielä silloin Tässä muovialtaassa ei ollut mitään tekniikkaa, eikä muistaakseni hiekkaakaan. Olisinko mummulan ojasta hakenut jotain pintakasvia. Kummasti ne sen aikaiset miljoonakalat vaan lisääntyivät ja pysyivät hengissä!
Sitten koitti ilon päivä; sain 36 litran lasiakvaarion, jossa oli kansilasit!, valaisin (kaksi kynttilälamppua), ilmapumpulla toimiva vaahtomuovisuodatin ja ilmastinkivi! Siellä oli oikein hiekka/sora pohjalla ja muistaakseni joku miekkakasvi ja vallisneria! Sain synttärilahjaksi myös akvaariokirjan. Muistaakseni silti noita suursiivouksia harrastettiin, eli kalat pois altaasta, allas tyhjäksi, ja pesu kaikelle. Ei sentään mitään pesuainetta! Silloin (70-luvun lopussa) oli jo ph-testejä, muistaakseni tippatestejä, mutta aina kun lisäsin uutta vettä akvaarioon, laitoin Tetran ToruMin-turveuutetta. Akva oli siis tosi hämärä.... Seuraava hankinta menikin 80-luvun puolelle, jonkun itsetekemä 120 litran kehysakvaario. Ruostumattomasta teräksestä tehdyt kehykset, pohja ja lampun kupu (loisteputki!!)... Painoa oli... Kittisaumat, jotka korvattiin silikonilla. Siihen muistaakseni sain jo moottorisuodattimen ja lämmittimen. Se olikin mulla kymmenisen vuotta. Mitä kalastoon tulee, varsinkin 80-luvun alussa myytiin mitä ihmeellisempiä kalalajeja, "lentävä kettu" mulla oli (se lensi tiehensä), pari haimonnia (n 26 cm..), kultakaloja, ja tosiaa, mustiamolleja ei saanut pysymään hengissä millään! Pilkkutauti korjasi satoa Mutta kalat oli siihen aikaan ilmeisesti niin halpoja, että niitä vaan ostettiin sitten lisää
Vielä viime kuussa, kun hankin pienen taistolan, eräs kaveri kysyi miten mulla on aikaa hoitaa ja PESTÄ JOKA KUUKAUSI kaksi allasta...