Suomalaiset kalat akvaariossa
Valvoja: Moderaattorit
Suomalaiset kalat akvaariossa
Onko kellään kokemuksia Suomalaisista kaloista seura-akvaarioissa kotioloissa.Olen lukenut, että esim. kiiski, simput, mutu, tokot ja törö saattaisivat viihtyä. Miten ne tulevat toimeen trooppisten lajien kanssa?Ja tuleeko lämpöitilojen kanssa ongelmia yms.? Käytännön kokemuksia!
Where is that fishy fishy fish?
Ei kai minkään noiden lajien kanssa tule ongelmia mitä luettelit, jos
vain altaassa on niille sopivat olosuhteet= altaan koko, vesiarvot ja ravinto.
Se mitä en taas kysymyksestäsi ymmärrä, on se että kotimaisten kalojen
altaassa pitäisi olla trooppisia kaloja?
Lämpötila on varmasti yksi ongelmatekijä, tosin en nyt muista missä lämpötilassa kiiski, simput, mutu, tokot ja törö saattaisivat viihtyä.
Vedenviilentimiä on tietysti myytävänä isolla rahalla, tai halvempi
vaihtoehtohan olisi jos altaan voisi sijoittaa johonkin missä ulkoinen lämpötila olisi tasaisesti viileä.
Kotimaisista kaloista todennäköisesti helpoimpia hoidokkeja ovat ruutana ja särki, ainakin noiden lämpötilojen osalta.
Yksi pointti on vielä tuossa kotimaisten ja trooppisten "seura-akvaariossa"
nimittäin se, että luonnonkalojen mukana altaaseen voi tulla jotakin
tautia joka sitten tarttuu trooppisiin kaloihin.
Lisäys: Omakohtaista kokemusta ei ole kuin ahvenesta, joita kokeilin
pari vuotta sitten n.1000 litran ulkolammikossa.
vain altaassa on niille sopivat olosuhteet= altaan koko, vesiarvot ja ravinto.
Se mitä en taas kysymyksestäsi ymmärrä, on se että kotimaisten kalojen
altaassa pitäisi olla trooppisia kaloja?
Lämpötila on varmasti yksi ongelmatekijä, tosin en nyt muista missä lämpötilassa kiiski, simput, mutu, tokot ja törö saattaisivat viihtyä.
Vedenviilentimiä on tietysti myytävänä isolla rahalla, tai halvempi
vaihtoehtohan olisi jos altaan voisi sijoittaa johonkin missä ulkoinen lämpötila olisi tasaisesti viileä.
Kotimaisista kaloista todennäköisesti helpoimpia hoidokkeja ovat ruutana ja särki, ainakin noiden lämpötilojen osalta.
Yksi pointti on vielä tuossa kotimaisten ja trooppisten "seura-akvaariossa"
nimittäin se, että luonnonkalojen mukana altaaseen voi tulla jotakin
tautia joka sitten tarttuu trooppisiin kaloihin.
Lisäys: Omakohtaista kokemusta ei ole kuin ahvenesta, joita kokeilin
pari vuotta sitten n.1000 litran ulkolammikossa.
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
-
- Junior Member
- Viestit: 180
- Liittynyt: 17:31, 17.09.2003
Samoilla jäljillä kuin jartzu.
Sen vielä lisäisin, että taudit toimivat myös toisinpäin. Mulla ruutanat saivat herkästi erilaisia trooppisia tauteja, homeita tms. ollessaan kultakalojen kanssa samassa kiulussa.
Kala, jota ei saa hengiltä suunnilleen autolla yliajamallakaan, sai infektioita tosi herkästi...
Petri
Sen vielä lisäisin, että taudit toimivat myös toisinpäin. Mulla ruutanat saivat herkästi erilaisia trooppisia tauteja, homeita tms. ollessaan kultakalojen kanssa samassa kiulussa.
Kala, jota ei saa hengiltä suunnilleen autolla yliajamallakaan, sai infektioita tosi herkästi...
Petri
-
- Katalysaattori
- Viestit: 4264
- Liittynyt: 09:49, 30.05.2002
- Akvaarioseurat: HAF, HAS, SMAS, ja Ciklidistit
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Suurin osa kotimaisista kalalajeista vaatii suuren altaan, esim. särkiä tai ahvenia ei kannata ihan mihinkään pariin sataan litraan änkeä. Lisäksi olosuhteet on pidettävä sopivan viileinä mikä jo sinäänsä on aika haasteellista kuten Jartzu jo mainitsi. Kuuluisalla Korkeasaaren ex-intendentillä Ilkka Koivistolla on komea "särkiallas" josta oli muistaakseni juttua joskus akvaariomaailmassa.
Tosiaan ruutana ja suutari olisivat luonnollisia ensivalintoja, ruutanahan on luonnossakin usein lammessa elelevä kala. Muutta elinololojen pitää olla kaloille sopivat, eli ei trooppisia kaloja sekaan.
Tosiaan ruutana ja suutari olisivat luonnollisia ensivalintoja, ruutanahan on luonnossakin usein lammessa elelevä kala. Muutta elinololojen pitää olla kaloille sopivat, eli ei trooppisia kaloja sekaan.
Ilkalla on/oli "itämeribiotooppi" ja altaan koko oli muistaakseni 1000 litraa.-Alix- kirjoitti: Kuuluisalla Korkeasaaren ex-intendentillä Ilkka Koivistolla on komea "särkiallas" josta oli muistaakseni juttua joskus akvaariomaailmassa.
.
Jos en kyseistä kirjoitusta väärin muista, niin allas oli upotettu olohuoneen seinään ja altaan suodatin ja kylmälaitteet olivat seinän takana olevan huoneen puolella.
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
-
- Member
- Viestit: 334
- Liittynyt: 12:27, 06.11.2003
- Paikkakunta: Kymenlaakso - Uusimaa - Savo
- Viesti:
Itselläni on ollut haaveena myös suomalainen järvibiotooppi(kylmävesiallas) ja allaskin siihen on jo varattuna, mutta en ole saanut itsestäni irti sen tekoon vielä.
Kokemus minulla on vain mutuista ja niitä toin kerran miljoonakala-akvaarioon, kaikki kuolivat n. päivän aikana. En tiedä johtuko siitä että mukaan oli eksynyt pieni ahven jolla havaitsin rasvaevän myöhemmin! jota siis luulin mutukoiraaksi.
Myös rapu on minulla ollut kesän altaassa.
Kokemus minulla on vain mutuista ja niitä toin kerran miljoonakala-akvaarioon, kaikki kuolivat n. päivän aikana. En tiedä johtuko siitä että mukaan oli eksynyt pieni ahven jolla havaitsin rasvaevän myöhemmin! jota siis luulin mutukoiraaksi.
Myös rapu on minulla ollut kesän altaassa.
(Joki)Biotooppiakvaristi - Erityinen kiinnostus pienvesistöihin, jokiin ja Laatokkaan sekä silurus glanikseen ja muihin monneihin, unohtamatta myöskään lehtikaloja.
www.kaakko.net/akvaario (lajilistoja voi lähettää, esimerkit sivulla)+linkkejä lisää
www.kaakko.net/akvaario (lajilistoja voi lähettää, esimerkit sivulla)+linkkejä lisää
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Sovitaanko että toki monilla muillakin kaloilla on rasvaevä. Rasvaevässä ei ole eväruotoja.
Esimerkiksi monnit ja monet tetrat
Ahvenilla on joko kaksiosainen selkäevä. Kirjoahvenilla nuo ovat kasvaneet yhteen.
Kotimaisista kaloista ahvenella ja kuhalla selkäevät ovat erilliset, mutta kiiskellä osittain yhteenkasvaneet
Esimerkiksi monnit ja monet tetrat
Ahvenilla on joko kaksiosainen selkäevä. Kirjoahvenilla nuo ovat kasvaneet yhteen.
Kotimaisista kaloista ahvenella ja kuhalla selkäevät ovat erilliset, mutta kiiskellä osittain yhteenkasvaneet
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
pikkukalat
Ojissa elelee kolmipiikkejä tai rautakaloja, jotka saavat joskus todella kirkkaanpunaisen värin. Ne tulisivat varmaan toimeen akvaariossa, kun ovat niin pieniäkin ... jos niitä vain enää täältä etelästä löytäisi, kun kaikki vanhat paikat ovat hirveiden ostoskeskusten alla.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... olmipii%2A
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... olmipii%2A
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... olmipii%2A
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... olmipii%2A
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... olmipii%2A
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... olmipii%2A
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... olmipii%2A
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... olmipii%2A
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... olmipii%2A
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... olmipii%2A
-
- Elite Member
- Viestit: 5469
- Liittynyt: 15:10, 30.07.2001
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS, NCS, TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Re: pikkukalat
Muutama vuosi sitten pyydystelin niitä kaatosateessa Tapiolan kirjaston vieressä olevasta isosta altaasta. Suosittelen lainaamaan jostain pikkulapsen rekvisiitaksi jos kokeilet samaa, operaationi aiheutti nimittäin selvästi havaittavaa hämmennystä sekä paikallisissa alkuasukkaissa että hotellivieraissa.Tiitu kirjoitti:Ojissa elelee kolmipiikkejä tai rautakaloja, jotka saavat joskus todella kirkkaanpunaisen värin. Ne tulisivat varmaan toimeen akvaariossa, kun ovat niin pieniäkin ... jos niitä vain enää täältä etelästä löytäisi, kun kaikki vanhat paikat ovat hirveiden ostoskeskusten alla.
-
- Elite Member
- Viestit: 5469
- Liittynyt: 15:10, 30.07.2001
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS, NCS, TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
En ottanut heitä akvaarioon ollenkaan, kiinnosti vain tietää mitä lajia olivat ja siksi pyydystin tarkasteltavaksi. Tämä oli jo loppukesää eikä tyypillistä kutuväritystä enää ollut. Kokeilin kyllä akvaario-oloissa yhtä kymmenpiikkiä joskus aiemmin ja se kuolla kupsahti parissa päivässä, tosin sillä oli jokin patti jo pyydystettäessä enkä ole näin jälkikäteen ajateltuna aivan varma oliko lammikon vesi kokonaan makeaa vettä. Lammikon laidoilla näkyi tuolloin muitakin vainajia, pääasiassa pieniä särkikaloja. Pyydystin kalan Seurasaaresta ja lammikko oli ainakin vielä toissa kesänä tallella kun akvaristiporukalla kävimme, vaaleanpunaista shampanjaa maistellen, vilkaisemassa (miten tällaiset lammikkoreissut muuttuvat aina jotenkin niin legendaarisiksi?).
Minua kiinnostaisi kovasti itseänikin vielä jonain päivänä ottaa muutama kolmipiikki. Olen käsittänyt että laji pärjää talven yli lämpimässä ja että paras olisi pitää joko vain yhtä koirasta tai pariskuntaa.
Minua kiinnostaisi kovasti itseänikin vielä jonain päivänä ottaa muutama kolmipiikki. Olen käsittänyt että laji pärjää talven yli lämpimässä ja että paras olisi pitää joko vain yhtä koirasta tai pariskuntaa.
-
- Junior Member
- Viestit: 163
- Liittynyt: 20:36, 19.08.2003
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Riihimäki
- Viesti:
Meillä elelee kotona monenmoista suomalaista järvikalaa: haukia, ahvenia, särkiä, lahnoja ja suutareita. Ja kerrottakoon vielä että kalat elelevät 17 000litraa vetävässä lammikossa. Eli minusta vielä tuo 1000litraa on pienehkö allas jopa kaikista pienimmillekkin kotoisille kaloillemme (kuten vaikkapa jotkut särjet). Mutta tietenkin joitain pieniä kaloja voisi altaaseen harkita (kuten kolmipiikki, kivisimppu, jne.). Mutta vesiarvojen saaminen luontoa vastaavaksi on työlästä: virtaukset, kasvillisuus, piilopaikat, jne. voivat tuottaa _isoja_ ongelmia. Mutta kaikista suurin on lienee tuo vedenlämpö: kesällä ei saisi nousta helteiden siivittämänä kovin korkealle (hieman päälle 20 asteinen järvivesihän on meillä suhteellisen harvinainen (ja pohjallahan on suomalaisissa järvissä viileämpää kuin pinnalla), saati sitten sellainen, joka kohoaisi päälle +30astetta (niin kuin monelle taisi viimekesänä omissa akvaarioissa käymään)). Ja toinen mokoma on suomalaiset vuodenajat: järvethän jäätyy talvella, joten se voipi tuottaa ongelmia (monet kalat kun ovat tottuneet siihen että osan aikaa vuodesta vesi on _jäätävää_ ja vähä happista).
Itse en laittaisi missään nimessä kotimaisia ja trooppisia kaloja samaan altaaseen. Tai voithan sinä niitä laittaakkin, mutta hetken päästä voi olla (varsinkin jos kotoiset kalat viihtyvät) niin, että sinulla ei ole yhtä ainutta trooppista kalaa hengissä (joutuvat näet aika pian aterialistalle). Meillä tuolla pihalammikossa majailevat (pienimmillään noin 1,5kg painavat) hauenjössikät nappaavat kesäisin jopa västäräkkejä (ja muita pieniä lintuja) tuolta lammikosta pilkottavilta kiviltä. Eli monelle kotimaiselle kalalle kaikki mikä vähänkin liikkuu (tai no, aina ei tarvitse edes liikkua), kelpaa mainiosti ateriaksi.
Ravut ovat kyllä sitten yksi vaihtoehto, mitä voisi kokeilla altaassa. Itselläni niitä on joskus ollut (mutta en muista miten niille lopulta kävi, taisivat päätyä pataan ). Eivät ole ehkä niin tarkkoja kuin kotimaiset kalat (riippuu tietenkin ravun lajista paljonkin).
Itse en laittaisi missään nimessä kotimaisia ja trooppisia kaloja samaan altaaseen. Tai voithan sinä niitä laittaakkin, mutta hetken päästä voi olla (varsinkin jos kotoiset kalat viihtyvät) niin, että sinulla ei ole yhtä ainutta trooppista kalaa hengissä (joutuvat näet aika pian aterialistalle). Meillä tuolla pihalammikossa majailevat (pienimmillään noin 1,5kg painavat) hauenjössikät nappaavat kesäisin jopa västäräkkejä (ja muita pieniä lintuja) tuolta lammikosta pilkottavilta kiviltä. Eli monelle kotimaiselle kalalle kaikki mikä vähänkin liikkuu (tai no, aina ei tarvitse edes liikkua), kelpaa mainiosti ateriaksi.
Ravut ovat kyllä sitten yksi vaihtoehto, mitä voisi kokeilla altaassa. Itselläni niitä on joskus ollut (mutta en muista miten niille lopulta kävi, taisivat päätyä pataan ). Eivät ole ehkä niin tarkkoja kuin kotimaiset kalat (riippuu tietenkin ravun lajista paljonkin).
-
- Junior Member
- Viestit: 232
- Liittynyt: 20:28, 08.05.2007
Re: Suomalaiset kalat akvaariossa
Itse tuossa keväällä pyydystin laiturilta perhoshaavilla läjän kalanpoikasia ja pistin ne 98 litraseen akvaan jossa oli vähän vajaa puolet järvi vettä ja loput hanavettä AquaSafella käsiteltynä.
No siellä elivät ja söivät surviaisentoukkia ja FreshDelicaa ne jotka älysivät edes jotain, kun taas toiset jäivät siihen kokoon millon tulivat järvestä akvaan. Päätin että ne piti karsia jolloin sinne jäi n.15 kalaa jotka näyttivät olevan enimmäkseen salakoita ja söivät aina kun nenän eteen ruuan pudotti.
Siinä kalojen totutaumisessa akva eloon puhkesi pilkkutauti joka tappo n. puolet kaloista vaikka mitenkä vastaan pistin , no ne loput jotka olivat pituudeltaan n. 3 senttisiä siirtyivät 128l trooppisen veden akvaan siellä puljasivat minkä ehtivät.
Tässä vaiheessa oli jo nähtävissä mitä kaloja ne olivat 1 pasuri ja loput salakoita tuolloin kun nämä fisut olivat tuolla 128 litrasessa niin sain haavin järvestä semmosen vähän yli 10 sentin ahvenen no laiton sen samaan akvaan missä oli pasuri salakoiden seassa + pari partamonnia + pieni miekkapyrstö.. . Tämä ahven tuntui sopeutuvan niihin oloihin aika hyvin koska söi siinä 2 päivän aikana kaikki kalat (varmaankin illalla kun valot sammu, koska älytön loiske kuulu) miinus:
1 salakka, 1 pasuri ja ne kaksi partamonnia. No nämä pasuri ja salakka jotka elossa selvisivät elossa menivät 450 litraseen jossa ne vieläkin ovat ja ovat noin 6 sentin mittaisia.
Ahventa ei enään ole, koska kuoli johonkin, todennäköisesti stressiin.
No siellä elivät ja söivät surviaisentoukkia ja FreshDelicaa ne jotka älysivät edes jotain, kun taas toiset jäivät siihen kokoon millon tulivat järvestä akvaan. Päätin että ne piti karsia jolloin sinne jäi n.15 kalaa jotka näyttivät olevan enimmäkseen salakoita ja söivät aina kun nenän eteen ruuan pudotti.
Siinä kalojen totutaumisessa akva eloon puhkesi pilkkutauti joka tappo n. puolet kaloista vaikka mitenkä vastaan pistin , no ne loput jotka olivat pituudeltaan n. 3 senttisiä siirtyivät 128l trooppisen veden akvaan siellä puljasivat minkä ehtivät.
Tässä vaiheessa oli jo nähtävissä mitä kaloja ne olivat 1 pasuri ja loput salakoita tuolloin kun nämä fisut olivat tuolla 128 litrasessa niin sain haavin järvestä semmosen vähän yli 10 sentin ahvenen no laiton sen samaan akvaan missä oli pasuri salakoiden seassa + pari partamonnia + pieni miekkapyrstö.. . Tämä ahven tuntui sopeutuvan niihin oloihin aika hyvin koska söi siinä 2 päivän aikana kaikki kalat (varmaankin illalla kun valot sammu, koska älytön loiske kuulu) miinus:
1 salakka, 1 pasuri ja ne kaksi partamonnia. No nämä pasuri ja salakka jotka elossa selvisivät elossa menivät 450 litraseen jossa ne vieläkin ovat ja ovat noin 6 sentin mittaisia.
Ahventa ei enään ole, koska kuoli johonkin, todennäköisesti stressiin.
"Kalat hengittävät suun kautta. Jos sinne menee vettä, kalalla on suuri mahdollisuus hukkua"-->Hikipedia
Re: Suomalaiset kalat akvaariossa
Itselläni on useiden vuosien kokemus kylmävesiakvaarioista. Varsinaisesti mitään viilennintä ei tarvita, mutta A ja O on akvaarion koko ja valaistus. Nykyiset Led valot eivät lämmitä vettä ja mitä isompi allas ilman lämmitintä, sitä paremmin se pysyy viileänä. Toinen kalojen viihtymisen tärkeä pointti on pyyntipaikka, jos pyydystät vedestä mikä virtaa, pitää akvaankin saada kunnon virtaus. Jopa ahven kyllä pärjää, mutta sen osalta ruokkiminen onkin haasteellista, elävää ravintoa tai muuten se tosiaan hyökkää jopa itseään isomman kalan kimppuun ja repii sen hengiltä. Ei se siis ehkä paras vaihtoehto ole, vaikka kaunishan ahven on.
Parhaat menestyjät ovat olleet särki, kolmipiikki, mutu, kiiski ja ruutana. Huonoin onnistumisprosentti on ollut kivisimpulla, kivennnuoliaisella ja töröllä. Tässä ehkä se virtausasia ollut se ongelma, eli happipitoisuus ja veden kierto liian alhaalla. Nanoakvaristeille suosittelen kotimaista katkaa ja vesisiiraa, menestyvät oikein hyvin. Murtovesialtaassa nämä katkaraputulokkaat ovat olleet mukavia veijareita, samoin merirokot, niiden seuraan sopineet murtovedestä pyydetyt piikkikalat ja mutu. Harmi etten enää asu meren äärellä, muuten kokeilisin tätäkin taas kerran. Murtoveden kanssa se lämpötila on erittäin kriittinen. Pienikin liiallinen lämmönnousu kesällä tappaa koko ekosysteemin hetkessä.
Mutta kiva harrastus on kotimaisten vesieliöiden pitäminen omassa biotoopissaan. Onhan tuolla myös vaikka mitä veikeitä vesihyönteisiä pienempäänkin tilaan. Koko tuottaa suuria haasteita kalojen suhteen, ruutanan kohdalla, kun saa ne pieninä pyydettyä, ne adaptoituvat tilaan ja lopettavat pituuskasvunsa, siksi monista pikkulammista, lähes umpeen kasvaneita, löytyy pikkuisia ruutanoita. Siinä on kyllä kultakalan veroinen pronssin hohtoinen komistus, mikä ei vähästä hätkähdä ja sopeutuu hyvin hiukan pienempäänkin tilaan, kuin esim. särki, joka kasvaa kyllä liian suureksi normi akvaarioon.
Parhaat menestyjät ovat olleet särki, kolmipiikki, mutu, kiiski ja ruutana. Huonoin onnistumisprosentti on ollut kivisimpulla, kivennnuoliaisella ja töröllä. Tässä ehkä se virtausasia ollut se ongelma, eli happipitoisuus ja veden kierto liian alhaalla. Nanoakvaristeille suosittelen kotimaista katkaa ja vesisiiraa, menestyvät oikein hyvin. Murtovesialtaassa nämä katkaraputulokkaat ovat olleet mukavia veijareita, samoin merirokot, niiden seuraan sopineet murtovedestä pyydetyt piikkikalat ja mutu. Harmi etten enää asu meren äärellä, muuten kokeilisin tätäkin taas kerran. Murtoveden kanssa se lämpötila on erittäin kriittinen. Pienikin liiallinen lämmönnousu kesällä tappaa koko ekosysteemin hetkessä.
Mutta kiva harrastus on kotimaisten vesieliöiden pitäminen omassa biotoopissaan. Onhan tuolla myös vaikka mitä veikeitä vesihyönteisiä pienempäänkin tilaan. Koko tuottaa suuria haasteita kalojen suhteen, ruutanan kohdalla, kun saa ne pieninä pyydettyä, ne adaptoituvat tilaan ja lopettavat pituuskasvunsa, siksi monista pikkulammista, lähes umpeen kasvaneita, löytyy pikkuisia ruutanoita. Siinä on kyllä kultakalan veroinen pronssin hohtoinen komistus, mikä ei vähästä hätkähdä ja sopeutuu hyvin hiukan pienempäänkin tilaan, kuin esim. särki, joka kasvaa kyllä liian suureksi normi akvaarioon.
Re: Suomalaiset kalat akvaariossa
Meillä oli parvi noin sentin mittaisia salakoita, jotka sittemmin kasvoivat vajaa 10cm ja pääsivät kaverini pihalammikkoon... Ei ollut muita ongelmia paitsi että rapu nappaili muutaman öisin.