Vesitestit; mitä ja miksi?
Valvoja: Moderaattorit
Vesitestit; mitä ja miksi?
Akvaarioiden kanssa olen aika aloittelija, vaikka minulla semmoinen onkin ollut..
Nyt saa joukolla tehdä minusta viisaammaan kertomalla että..
-miksi tehdään tietyt testit, mitä ne kertovat?
-mitä pitää tehdä jos lukema on alhainen/korkea?
-mistä lukemat voivat johtua?
Tämä voisi mielestäni myös olla hyvä infopaketti tuohon listan kärkeen, jotta aloittelijatkin saisivat heti hyvin tietoa testeistä ja niiden tärkeydestä!
Nyt saa joukolla tehdä minusta viisaammaan kertomalla että..
-miksi tehdään tietyt testit, mitä ne kertovat?
-mitä pitää tehdä jos lukema on alhainen/korkea?
-mistä lukemat voivat johtua?
Tämä voisi mielestäni myös olla hyvä infopaketti tuohon listan kärkeen, jotta aloittelijatkin saisivat heti hyvin tietoa testeistä ja niiden tärkeydestä!
Tutustuppa vaikka www.akvaarioon.fi -nettikaupan osioon "vesitestit". Jokaisessa kerrotaan, että mitä sillä voi mitata. Esim. nitraatti- ja nitriittipitoisuutta. Sitten voit käyttää tämän foorumin hakua, joka löytyy sivun ylälaidasta.
Laitat hakusanaksi vaikka nitriitti* (muista tuo tähti) ja rajaa hakuun, että pelkästään otsikon aiheet huomioidaan.
Nämä vesitestit on niin perusasiaa ettei kukaan jaksa alkaa selittämään sulle kaikkea. Opiskele. Haku on ystäväsi, sillä jos samoja kysymyksiä kysytään 1000 kertaa, ei kukaan jaksa vastata.
Laitat hakusanaksi vaikka nitriitti* (muista tuo tähti) ja rajaa hakuun, että pelkästään otsikon aiheet huomioidaan.
Nämä vesitestit on niin perusasiaa ettei kukaan jaksa alkaa selittämään sulle kaikkea. Opiskele. Haku on ystäväsi, sillä jos samoja kysymyksiä kysytään 1000 kertaa, ei kukaan jaksa vastata.
2 frettiä. <3
Okahiiri. <3
Koira. <3
Akvaario 60l + 400l <3
Okahiiri. <3
Koira. <3
Akvaario 60l + 400l <3
Heips!
Lyhykäisyydessään: Vesitestit tehdään, jotta saataisiin selville veden kemialliset arvot sekä biologinen toimivuus. Niillä myös selvitetään veden soveltuvuus eri lajeille ja etsitään syitä mm. kalojen oudoille kuolemille tai levien kasvulle.
Tärkeät testit (nämä saisi kaikilla olla) ovat pH, KH, GH, NO2 ja NO3. Lisäksi jos tahtoo niin voipi hommailla NH4, PO4, Fe, CO2, O2 ja Cu2.
Sitten niiden tulkinta ja korjaustoimenpiteet:
-pH, kertoo veden happamuuden. Toiset kalat (lievästi happamassa vedessä viihtyvät, suurin osa makean veden kaloista) tykkäävät 6-7 pH:sta, osa haluaa 7-8 pH:n (lievästi emäksisen, kuten synnyttävät hammaskarpit), osalle kelpaa pH arvo 6-8 (kuten useimmat aloittelijoille suositeltavat kalat). pH vaikuttaa myös levien kasvuun, levät tykkäävät yleisesti ottaen emäksisestä vedestä. Sopiva pH tavalliseen seura-altaaseen on 6.5-7.5. Jos pH on liian korkea, sen laskeminen tapahtuu helpoiten hiilidioksidin (CO2) lisäämisellä veteen, pH:n nostamiseen taasen sopii ruokasooda. Korkea pH voi johtua vesijohtoveden korkeasta pH:sta tai mm. liian vähäisestä CO2:sta. Liian matala pH taasen johtuu mm. liiasta CO2, NO3 tai huonosta puskurointikyvystä (liian alhainen KH).
-KH (karbonaattikovuus), kertoo veden puskurointi kyvystä eli kuinka hyvin pH pysyy muuttumattomana. KH saisi olla 2-6, jolloin pH pysyy vielä vakaana, mutta ei nouse liian korkeaksi. KH määräytyy sen mukaan paljonko vesijohtoveteen on liuennut karbonaatteja. KH:ta voi nostaa ruokasoodalla, jolloin myös pH nousee. KH:lla, pH:lla ja CO2 on on keskenään vaikutus toisiinsa, mikä tarkoittaa sitä, että kun jotakin niistä muutetaan myös muuta arvot muuttuvat.
-GH (kokonaiskovuus), kertoo veden kovuuden. Tämä määrää soveltuuko veteen pehmeässä vai kovassa vedessä viihtyvät lajit. Karkea asteikko: GH 0-8=pehmeää, 8-14=keskikovaa ja 14-30=kovaa vettä. GH:n laskeminen onnistuu tislatulla vedellä, mutta silloin myls KH ja pH laskee, käytännössä tätä ei voi kotikonstein tehdä vaikka turpeen väitetäänkin laskevan kovuutta. Kovuuden nosto taasen onnistuu kipsillä.
-NO2, nitriitti arvo kertoo siitä, että nirtifikaatio eli biologinen suodatus ei toimi kunnolla ja että nitrifikaatiobakteereita on liian vähän. Nitriitin tulee olla aina 0mg/l kypsässä altaassa. Nitriitti on myrkyllistä kaloille ja jo 0,1mg/l voi olla kohtalokasta herkimmille kaloille. Jos niitriittiä on vedessä, niin ensimmäiseksi tulee tarkistaa onko kuolleita kaloja, suodatin hajonnut/tukossa ja ettei ole ruokkinut liikaa ja korjata tilanne. Myös vedenvaihto on hyvä ensiapu, mutta ei poista ongelmaa.
-NO3, nitraatti kertoo vedenvaihdon tarpeesta. Nitraattia ei saisi olla paljoa yli 25mg/l vedessä, koska myös nitraatti on myrkyllistä kaloille suurina pitoisuuksina, toiset kalat kestävät jopa yli 100mg/l, mutta se vaurioittaa niitä ja altistaa sairauksille. Sopiva nitraatti määrä on 5-15mg/l. Korkea nitraatti määrä johtuu liian vähäisistä vedenvaihdoista, liika kansoituksesta, liika ruokinnasta sekä kasvien puutteesta/vähyydestä. NO3 on tärkeä kasviravinne, jota köynnöstävät kasvit käyttävät tehokkaasti vedestä kasvuunsa. Liian korkean pitoisuuden saa alemmas tarkistamalla sen syyn ja korjaamalla tilanteen, vedenvaihto auttaa asiaan. Liian alhaiseen nitraattimäärän voi olla syynä nitrifikaation toiminnan häiriö/epä kypsyys, jolloin kannattaa tarkistaa myös nitriitin määrä, tai kalakannan vähyys/kasvien runsas kasvu. Nostamiseen voi käyttää KNO3:sta.
-NH4, ammoniakki/ammonium testi kertoo amm. määrän vedessä. Sen tulisi olla aina 0 mg/l kypsässä altaassa. Tätä testiä tarvitaan oikeastaan vain altaan kysyttämisen yhteydessä, mutta ei silloinkaan ole välttämätön. Myös tämän arvon ollessa kohollaan, se kertoo nitrifikaation toimumattomuudesta, jolloin samat toimenpiteet kuin NO2 kohdalla.
-PO4, kertoo veden fosfaattipitoisuuden. PO4:n tulisi olla alle 0,1mg/l, sillä fosfaatti innostaa leviä kasvamaan liiaksi. Sen paljous johtuu liikaruokinnasta ja sen poistoon auttaa ruokinnan muutos sekä runsaat vedenvaihdot. Myös mm. zeoliitti sitoo fosfaattia itseensä, joten sellaista voi käyttää.
-Fe, kertoo veden rautapitoisuuden ja sillä voi tarkistaa sopivan annostuksen kasvilannoitteelle. Rautapitoisuuden tulisi olla 0,5mg/l, jotta kasvit saisivat tarpeeksi rautaa, mutta se ei vahingoittaisi kaloja tai innostaisi leviä kasvamaan. Pitoisuuta voi nostaa lisäämällä nestemmäisen kasvilannoitteen annostusta ja laskea vähentämällä annostusta.
-CO2, hiilidioksidin määrän tulisi olla 10-20mg/l jotta kasvit kasvaisivat kunnolla, CO2 on tärkeä kasviravinne.
-O2, kertoo liuenneen hapen määrästä vedessä.
-Cu2, kuparin määrän voi mitata, jos talossa on vanhat kupari putket ja altaassa erityisesti kuparille herkkiä otuksia kuten sukarapuja, eukä luota vedenparannus aineen tehoon. Sillä voi myös tarkistaa lääkeaineiden poistumisen vedestä.
Tossa nyt jotain...toivottavasti ei kovin montaa virhettä tullut, kun nopeesti vaan kirjotin
Jokatapauksessa, käy tuolta lukemassa lisää, myös ne muut tietoiskut siitä sivusta.
http://www.akvaariopalsta.net/keskustel ... e344b0b337
Lyhykäisyydessään: Vesitestit tehdään, jotta saataisiin selville veden kemialliset arvot sekä biologinen toimivuus. Niillä myös selvitetään veden soveltuvuus eri lajeille ja etsitään syitä mm. kalojen oudoille kuolemille tai levien kasvulle.
Tärkeät testit (nämä saisi kaikilla olla) ovat pH, KH, GH, NO2 ja NO3. Lisäksi jos tahtoo niin voipi hommailla NH4, PO4, Fe, CO2, O2 ja Cu2.
Sitten niiden tulkinta ja korjaustoimenpiteet:
-pH, kertoo veden happamuuden. Toiset kalat (lievästi happamassa vedessä viihtyvät, suurin osa makean veden kaloista) tykkäävät 6-7 pH:sta, osa haluaa 7-8 pH:n (lievästi emäksisen, kuten synnyttävät hammaskarpit), osalle kelpaa pH arvo 6-8 (kuten useimmat aloittelijoille suositeltavat kalat). pH vaikuttaa myös levien kasvuun, levät tykkäävät yleisesti ottaen emäksisestä vedestä. Sopiva pH tavalliseen seura-altaaseen on 6.5-7.5. Jos pH on liian korkea, sen laskeminen tapahtuu helpoiten hiilidioksidin (CO2) lisäämisellä veteen, pH:n nostamiseen taasen sopii ruokasooda. Korkea pH voi johtua vesijohtoveden korkeasta pH:sta tai mm. liian vähäisestä CO2:sta. Liian matala pH taasen johtuu mm. liiasta CO2, NO3 tai huonosta puskurointikyvystä (liian alhainen KH).
-KH (karbonaattikovuus), kertoo veden puskurointi kyvystä eli kuinka hyvin pH pysyy muuttumattomana. KH saisi olla 2-6, jolloin pH pysyy vielä vakaana, mutta ei nouse liian korkeaksi. KH määräytyy sen mukaan paljonko vesijohtoveteen on liuennut karbonaatteja. KH:ta voi nostaa ruokasoodalla, jolloin myös pH nousee. KH:lla, pH:lla ja CO2 on on keskenään vaikutus toisiinsa, mikä tarkoittaa sitä, että kun jotakin niistä muutetaan myös muuta arvot muuttuvat.
-GH (kokonaiskovuus), kertoo veden kovuuden. Tämä määrää soveltuuko veteen pehmeässä vai kovassa vedessä viihtyvät lajit. Karkea asteikko: GH 0-8=pehmeää, 8-14=keskikovaa ja 14-30=kovaa vettä. GH:n laskeminen onnistuu tislatulla vedellä, mutta silloin myls KH ja pH laskee, käytännössä tätä ei voi kotikonstein tehdä vaikka turpeen väitetäänkin laskevan kovuutta. Kovuuden nosto taasen onnistuu kipsillä.
-NO2, nitriitti arvo kertoo siitä, että nirtifikaatio eli biologinen suodatus ei toimi kunnolla ja että nitrifikaatiobakteereita on liian vähän. Nitriitin tulee olla aina 0mg/l kypsässä altaassa. Nitriitti on myrkyllistä kaloille ja jo 0,1mg/l voi olla kohtalokasta herkimmille kaloille. Jos niitriittiä on vedessä, niin ensimmäiseksi tulee tarkistaa onko kuolleita kaloja, suodatin hajonnut/tukossa ja ettei ole ruokkinut liikaa ja korjata tilanne. Myös vedenvaihto on hyvä ensiapu, mutta ei poista ongelmaa.
-NO3, nitraatti kertoo vedenvaihdon tarpeesta. Nitraattia ei saisi olla paljoa yli 25mg/l vedessä, koska myös nitraatti on myrkyllistä kaloille suurina pitoisuuksina, toiset kalat kestävät jopa yli 100mg/l, mutta se vaurioittaa niitä ja altistaa sairauksille. Sopiva nitraatti määrä on 5-15mg/l. Korkea nitraatti määrä johtuu liian vähäisistä vedenvaihdoista, liika kansoituksesta, liika ruokinnasta sekä kasvien puutteesta/vähyydestä. NO3 on tärkeä kasviravinne, jota köynnöstävät kasvit käyttävät tehokkaasti vedestä kasvuunsa. Liian korkean pitoisuuden saa alemmas tarkistamalla sen syyn ja korjaamalla tilanteen, vedenvaihto auttaa asiaan. Liian alhaiseen nitraattimäärän voi olla syynä nitrifikaation toiminnan häiriö/epä kypsyys, jolloin kannattaa tarkistaa myös nitriitin määrä, tai kalakannan vähyys/kasvien runsas kasvu. Nostamiseen voi käyttää KNO3:sta.
-NH4, ammoniakki/ammonium testi kertoo amm. määrän vedessä. Sen tulisi olla aina 0 mg/l kypsässä altaassa. Tätä testiä tarvitaan oikeastaan vain altaan kysyttämisen yhteydessä, mutta ei silloinkaan ole välttämätön. Myös tämän arvon ollessa kohollaan, se kertoo nitrifikaation toimumattomuudesta, jolloin samat toimenpiteet kuin NO2 kohdalla.
-PO4, kertoo veden fosfaattipitoisuuden. PO4:n tulisi olla alle 0,1mg/l, sillä fosfaatti innostaa leviä kasvamaan liiaksi. Sen paljous johtuu liikaruokinnasta ja sen poistoon auttaa ruokinnan muutos sekä runsaat vedenvaihdot. Myös mm. zeoliitti sitoo fosfaattia itseensä, joten sellaista voi käyttää.
-Fe, kertoo veden rautapitoisuuden ja sillä voi tarkistaa sopivan annostuksen kasvilannoitteelle. Rautapitoisuuden tulisi olla 0,5mg/l, jotta kasvit saisivat tarpeeksi rautaa, mutta se ei vahingoittaisi kaloja tai innostaisi leviä kasvamaan. Pitoisuuta voi nostaa lisäämällä nestemmäisen kasvilannoitteen annostusta ja laskea vähentämällä annostusta.
-CO2, hiilidioksidin määrän tulisi olla 10-20mg/l jotta kasvit kasvaisivat kunnolla, CO2 on tärkeä kasviravinne.
-O2, kertoo liuenneen hapen määrästä vedessä.
-Cu2, kuparin määrän voi mitata, jos talossa on vanhat kupari putket ja altaassa erityisesti kuparille herkkiä otuksia kuten sukarapuja, eukä luota vedenparannus aineen tehoon. Sillä voi myös tarkistaa lääkeaineiden poistumisen vedestä.
Tossa nyt jotain...toivottavasti ei kovin montaa virhettä tullut, kun nopeesti vaan kirjotin
Jokatapauksessa, käy tuolta lukemassa lisää, myös ne muut tietoiskut siitä sivusta.
http://www.akvaariopalsta.net/keskustel ... e344b0b337
Kannattaako noita tosiaan mitata? ja pitäiskö sitten mittailla kovin usein? tuntuu, että esim. seran akvaario-oppaissa myydään ihan kaikkea mahdollista mitä ihmiset vaan suostuu ostamaan.
itse olen mitannut aina vaan pH:n, ja karbonaatin jollain ikivanhalla testillä, joka luultavasti näytti ihan mitä sattuu. Nitriitti/nitraatti/ammonium/ammoniakki, en oo koskaan mitannut.
Kalat ainakin toistaiseksi voivat hyvin, ei kuolleita. Kasvitkin ihan ok, vähän sammaloituneita, ja heikon näköisiä. Saattaisiko johtua jonkin aineen puutteesta?
itse olen mitannut aina vaan pH:n, ja karbonaatin jollain ikivanhalla testillä, joka luultavasti näytti ihan mitä sattuu. Nitriitti/nitraatti/ammonium/ammoniakki, en oo koskaan mitannut.
Kalat ainakin toistaiseksi voivat hyvin, ei kuolleita. Kasvitkin ihan ok, vähän sammaloituneita, ja heikon näköisiä. Saattaisiko johtua jonkin aineen puutteesta?
Testaus väleistä vielä... Itse testaan noin kuukauden välein kaikista altaista pH:n, KH:n, nitriitin ja nitraatin. Muutaman kuukauden välein testaan GH:n ja CO2:n. Pari kertaa vuodessa testaan myös raudan ja fosfaatin.
Jos allas on toiminut pitkään (yli vuoden) eikä siinä ole tapahtunut paljoakaan muutoksia riittää kuukauden parin välein testaaminen (pH, NO3). Vastaperustettu, muutettu tai paljon muutoksia kokenutta allasta testaan viikottain, kunnes vesiarvot pysyvät lähes muuttumattomina kuukauden parin ajan. Tällöin teen kaikki testit.
Muutoksi kokenutta allasta testaan sen mukaan, mitä muutoksia olen tehnyt. Esim. hiilarilevityksen käyttöön oton yhteydessä testailen pH:ta, KH:ta, CO2:ta ja nitraattia (NO3 laskee aika tehokkaasti kun kasvit saavat hiilari tarpeeksi) viikottain. Turpeen käyttöön oton jälkeen testasin myös pH:ta ja KH:ta. Kalaston runsaan lisäyksen/vähennyksen jälkeen testaan nitriittiä, nitraattia ja pH:ta. Suodattimen pesun jälkeen testaan nitriittiä muutaman päivän ajan, ainakin jos suodatin on ollut hyvin likainen ja vaatinut kunnon huuhtelua (yleensä nitriitiä ei kuitenkaan ole ollut havaittavissa).
Ehkä testailen paljon, mutta jo oma kiinnostukseni vesikemiaan houkuttelee testaamaan tuota vettä ahkerasti, olenhan laborantti ammatiltanikin
BTW: työskentelen mikrobiologian labrassa ja tutkija pyysi minua tuomaan näytteitä mikroskopoitavaksi, jotta voidaan sitten yhdessä tunnistella leviä ja muuta kivaa, kun aikaa löytyy. Meillä on labrassa hyvä mikroskooppi ja sillä voi ottaa kuvia/videota, pitää pistää tuloksi sitten tänne näkyville. Tiedä sitten kuinka ällöttää kun näkee mitä kaikkea siellä altaassa asustaakin, alkueläimet yms.
Jos allas on toiminut pitkään (yli vuoden) eikä siinä ole tapahtunut paljoakaan muutoksia riittää kuukauden parin välein testaaminen (pH, NO3). Vastaperustettu, muutettu tai paljon muutoksia kokenutta allasta testaan viikottain, kunnes vesiarvot pysyvät lähes muuttumattomina kuukauden parin ajan. Tällöin teen kaikki testit.
Muutoksi kokenutta allasta testaan sen mukaan, mitä muutoksia olen tehnyt. Esim. hiilarilevityksen käyttöön oton yhteydessä testailen pH:ta, KH:ta, CO2:ta ja nitraattia (NO3 laskee aika tehokkaasti kun kasvit saavat hiilari tarpeeksi) viikottain. Turpeen käyttöön oton jälkeen testasin myös pH:ta ja KH:ta. Kalaston runsaan lisäyksen/vähennyksen jälkeen testaan nitriittiä, nitraattia ja pH:ta. Suodattimen pesun jälkeen testaan nitriittiä muutaman päivän ajan, ainakin jos suodatin on ollut hyvin likainen ja vaatinut kunnon huuhtelua (yleensä nitriitiä ei kuitenkaan ole ollut havaittavissa).
Ehkä testailen paljon, mutta jo oma kiinnostukseni vesikemiaan houkuttelee testaamaan tuota vettä ahkerasti, olenhan laborantti ammatiltanikin
BTW: työskentelen mikrobiologian labrassa ja tutkija pyysi minua tuomaan näytteitä mikroskopoitavaksi, jotta voidaan sitten yhdessä tunnistella leviä ja muuta kivaa, kun aikaa löytyy. Meillä on labrassa hyvä mikroskooppi ja sillä voi ottaa kuvia/videota, pitää pistää tuloksi sitten tänne näkyville. Tiedä sitten kuinka ällöttää kun näkee mitä kaikkea siellä altaassa asustaakin, alkueläimet yms.
-
- Junior Member
- Viestit: 218
- Liittynyt: 21:11, 25.01.2007
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
-
- Advanced Member
- Viestit: 1076
- Liittynyt: 01:15, 10.06.2004
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lappeenranta
- Viesti:
Mistä sähkönjohtavuusmittari?Jaaba kirjoitti:Vesitesteihin liittyen: minkälaisella mittalaitteella sähkönjohtavuutta testataan, mitä laite maksaa?
Esimerkiksi sieltä. Hintaerojahan on aina, riippuen siitä mihin vertaa.miss-tetra kirjoitti:Kannattaako vesitestit ostaa akvaarioon.fi:stä? Onko hintaeroja?
Juu pistäs kuvaaHöpötys kirjoitti:
BTW: työskentelen mikrobiologian labrassa ja tutkija pyysi minua tuomaan näytteitä mikroskopoitavaksi, jotta voidaan sitten yhdessä tunnistella leviä ja muuta kivaa, kun aikaa löytyy. Meillä on labrassa hyvä mikroskooppi ja sillä voi ottaa kuvia/videota, pitää pistää tuloksi sitten tänne näkyville. Tiedä sitten kuinka ällöttää kun näkee mitä kaikkea siellä altaassa asustaakin, alkueläimet yms.
Tässä keväällä pitäisi kurssin olla. Jonkun pitäis osata syksyllä tunnistaa kaikki mahdollinen näytteistä, apuva! Ja siitä on vielä koe. No, mutta katsotaan sitten mitä aikaan saan.
Sanoisin KH testin olevan tärkeämpi, koska KH arvo vaukuttaa pH:n ja alhainen KH varoittaa mahdollisesta pH:n romahduksesta/mahdollisuudesta romahdukseen. Kuten itselläni kävi tässä taannoin. Melalehdet sulivat ja mitkään muuta kasvit ei kasva, paitsi vallu ja tiikerilumme (joka tosin sulattaa vanhempia lehtiä samaan tahtiin kun uusia tulee). GH arvohan ei kauheasti muutu, jollei sitä muuta itse.
Sanoisin KH testin olevan tärkeämpi, koska KH arvo vaukuttaa pH:n ja alhainen KH varoittaa mahdollisesta pH:n romahduksesta/mahdollisuudesta romahdukseen. Kuten itselläni kävi tässä taannoin. Melalehdet sulivat ja mitkään muuta kasvit ei kasva, paitsi vallu ja tiikerilumme (joka tosin sulattaa vanhempia lehtiä samaan tahtiin kun uusia tulee). GH arvohan ei kauheasti muutu, jollei sitä muuta itse.
-
- Starting Member
- Viestit: 19
- Liittynyt: 22:49, 09.04.2007
- Paikkakunta: Lempäälä
-
- Starting Member
- Viestit: 17
- Liittynyt: 14:38, 27.06.2007
- Paikkakunta: Espoo
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 86#6655486 (Lisäsin tämän uuden linkin 8.10.2007)
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=106296
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=64083
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=89963
Nitraattitesteistä ja tippatestien pihistelystä. (Ei tarkoita varastamista!)
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=106296
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=64083
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=89963
Nitraattitesteistä ja tippatestien pihistelystä. (Ei tarkoita varastamista!)
-
- Advanced Member
- Viestit: 1482
- Liittynyt: 19:04, 03.09.2007
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Onko kellään muulla muuten ollut tämmöistä ongelmaa JBL:n fosfaattitestin kanssa; reagenssipullosta tulee erikokoisia tippoja vaikka kuinka yrittää puristaa pulloa tasaisesti... siis ensin ei ehkä meinaa tipahtaa ollenkaan, sitten tulee normaali tippa mahdollisesti lisääkin mutta välissä sieltä tulee "varaslähtönä" sellaisia liian pieniä tippoja. Oon muutaman kerran tehnyt fosfaattitestin, mutta aina sama juttu tippareagenssin kanssa ja tuloskaan ei varmaan oikein sitten ole luotettava, tosin kunnollista värin muodostumista ei ole edes oikein näkynyt. JBL:n pH-testin tai Tetran testien kanssa ei ole ollut samaa ongelmaa.
Akvarismia 1992-2014
-
- Junior Member
- Viestit: 115
- Liittynyt: 12:35, 05.04.2006
- Akvaarioseurat: Jyväskylän Akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Jyväskylä
5 in 1
Muuten OK, mutta näyttää todellakin, niin kuin edellä on jo mainittu pH:n alakanttiin eli sen suhteen ei täysin luotettava. Esim. meillä näytti 6.4 kun kahdella tippatestillä arvo oli 7.0. TetraTestin alin pH on juuri tuo 6.4 ja jos onkin sen alle, mikä voi olla tosi vaarallista, ei enää ole lukemia sitä vartenItselläni on TetraTest 5 in 1(NO3, NO2, GH, KH ja ph). Ihan hyvin olen noillakin pärjäillyt, ainakin tähän saakka
Sen johdosta hankin lisäksi erillisen pH-tippatestin.
Tetran nitraattitesti on hyvä ja sen pitäisi maksaa 16,50.111na kirjoitti: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 86#6655486 (Lisäsin tämän uuden linkin 8.10.2007)
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=106296
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=64083
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=89963
Nitraattitesteistä ja tippatestien pihistelystä. (Ei tarkoita varastamista!)
Itse käytän sitä pihistellen siten että laitan 2,1 ml vettä ja reagensseja seuraavasti: kuusi tippaa + kolme tippaa + puoli lusikkaa jauhetta + kolme tippaa. Ohjeen mukainen ravistus jauheen jälkeen - muuten riittää kevyemmät huljutukset.
Kuva täältä, mistä voi katsoa mallia myös testiveden laimentamiseen, mikä on tarpeen kalattomissa kypsytyksissä.