Onko kukaan lukenut mistään mihin perustuu kalojen parvessa uiminen.
Siis lähinnä mietin, että onko parvessa jokin johtaja kala joka määrää mihin suuntaan parvi lähtee?
Omista tetroistani olen yrittänyt katsella, että onko joukossa jota kuta joka määräisi suunnan, mutta mielestäni ne menevät miten sattu...
Kalojen parvikäyttäytyminen?
Valvoja: Moderaattorit
-
Sam Salonen
- Imperaattori
- Viestit: 2535
- Liittynyt: 05:37, 17.06.2001
- Akvaarioseurat: HAF, HAS, TAS, TAY
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Oma veikkaukseni on että pervessa liikkuminen johtuu siitä saavutetusta hyödystä.
Parvessa voi olla "turvallisempaa" liikkua ja ruuan hankkiminen helpompaa (?)
Nuo ainakin tuntuisivat järjellisiltä syiltä.
/sam
sam.salonen@abo.fi
+358-(0)40-505 7487
Parvessa voi olla "turvallisempaa" liikkua ja ruuan hankkiminen helpompaa (?)
Nuo ainakin tuntuisivat järjellisiltä syiltä.
/sam
sam.salonen@abo.fi
+358-(0)40-505 7487
Sen olen jostakin luonto-ohjelmasta kuullut, että kalat ollessaan isossa parvessa myös näyttävät isommilta saalistaja kaloille ja siten niitten hyökkäys halut vähenevät...näin ainakin muistelen. Joku joka on biologiaa lukenut enempi varmaan voi kommentoida?
Parvikaloista, tetrojen kirkas väritys ainakin pohjautaa siihen, että kotivesissään ne eivät parven muille kaloille näkyisi, koska vesi on niin tummaa.
Itseäni vain kiinnostaa nämä aiheet...joskus aina miettii, että mikä on ollut luonnon tarkoitus tehdä joistain kaloista parvessa menijöitä ja toisista taas äkäisiä erakkoja?
Parvikaloista, tetrojen kirkas väritys ainakin pohjautaa siihen, että kotivesissään ne eivät parven muille kaloille näkyisi, koska vesi on niin tummaa.
Itseäni vain kiinnostaa nämä aiheet...joskus aina miettii, että mikä on ollut luonnon tarkoitus tehdä joistain kaloista parvessa menijöitä ja toisista taas äkäisiä erakkoja?
Eikös se mene jotenkin niin, että parvessa on turvallisempaa siksi, että saalistajan keskittyminen häiriintyy, kun on niin monta uhria joista valita. Saalistaja kuluttaa aikaansa hyökkäilemällä milloin minkäkin yksilön kimppuu ja hyvällä tuurilla (saaliin kannalta) ei saa ketään kiinni/hengiltä. Tai jos saakin, niin uhrit ovat useimmiten ne heikot ja sairaat yksilöt, joten loppujen lopuksi homma palvelee silti luonnon tarkoitusperiä.
Siihen, että kuka määrää parven suunnan, en osaa sanoa mitään. Hämärästi muistan joskus lukeneeni jonkun selityksen sille, että miten parvi "yksimielisesti" näyttää valitsevan jonkun suunnan. Täytyypä yrittää kaivaa tuokin tieto jostain.
Värityshän auttaa sitten pitämään parven kasassa. Ja jotkut lajithan tunnetusti kopioivat jotain toista lajia; esim. nuo corydoras hastatukset parveilevat luonnossa usein yhden tetralajin kanssa (nimi ei muistu mieleen, mutta Rassin kirjassa se mainitaan). Tämä tetralaji on hyvin samannäköinen väritykseltään. Joissain tapauksissahan kopioinnin kohde on myrkyllinen, tai omaa muuten jonkun hyvän puolustautumiskeinon, jolloin matkijakin hyötyy tästä.
Erakkoluonteet esiintyvät tietääkseni useasti niillä alueilla, joilla ravinnon löytäminen/pyytäminen on jotenkin vaikeampaa. Tällöin ei ole järkeä palloilla ympäriinsä isolla porukalla, koska se vain johtaa kinasteluihin. Yhden tai vain parin elikon on helpompi löytää ruokaa ja pitää itsensä kylläisenä, kuin ison parven.
Siihen, että kuka määrää parven suunnan, en osaa sanoa mitään. Hämärästi muistan joskus lukeneeni jonkun selityksen sille, että miten parvi "yksimielisesti" näyttää valitsevan jonkun suunnan. Täytyypä yrittää kaivaa tuokin tieto jostain.
Värityshän auttaa sitten pitämään parven kasassa. Ja jotkut lajithan tunnetusti kopioivat jotain toista lajia; esim. nuo corydoras hastatukset parveilevat luonnossa usein yhden tetralajin kanssa (nimi ei muistu mieleen, mutta Rassin kirjassa se mainitaan). Tämä tetralaji on hyvin samannäköinen väritykseltään. Joissain tapauksissahan kopioinnin kohde on myrkyllinen, tai omaa muuten jonkun hyvän puolustautumiskeinon, jolloin matkijakin hyötyy tästä.
Erakkoluonteet esiintyvät tietääkseni useasti niillä alueilla, joilla ravinnon löytäminen/pyytäminen on jotenkin vaikeampaa. Tällöin ei ole järkeä palloilla ympäriinsä isolla porukalla, koska se vain johtaa kinasteluihin. Yhden tai vain parin elikon on helpompi löytää ruokaa ja pitää itsensä kylläisenä, kuin ison parven.
Niinpähän onkin. Kävin tuossa itsekin kirjahyllyllä sen tarkistamassa.
Kriegi on väriltään samanlainen kuin hastatus: lähes kokonaan mitäänsanomattoman harmaa, pyrstön tyvessä on musta täplä, jota ympäröi kolme valkoista täplää. Tai oikeastaan noista hastatuksen täplistä vain kaksi on selvästi valkoisia. Kolmannen (sen kropan puolimmaisen) väritys riippuu valosta: hohtaa sopivassa valossa persikalle, tetrojen neonraidoille tyypilliseen tapaan. Metkaa. Taas yksi hastatuksen tetramaisista ominaisuuksista. Kriegiä en ole elävänä nähnyt, kuvissa vain, joten en tiedä onko silläkin "hohtotäplä".
Edited by - Cory on 11/08/2001 23:33:54
Kriegi on väriltään samanlainen kuin hastatus: lähes kokonaan mitäänsanomattoman harmaa, pyrstön tyvessä on musta täplä, jota ympäröi kolme valkoista täplää. Tai oikeastaan noista hastatuksen täplistä vain kaksi on selvästi valkoisia. Kolmannen (sen kropan puolimmaisen) väritys riippuu valosta: hohtaa sopivassa valossa persikalle, tetrojen neonraidoille tyypilliseen tapaan. Metkaa. Taas yksi hastatuksen tetramaisista ominaisuuksista. Kriegiä en ole elävänä nähnyt, kuvissa vain, joten en tiedä onko silläkin "hohtotäplä".
Edited by - Cory on 11/08/2001 23:33:54
En ole koskaan löytänyt C. kriegistä mitään suomenkielistä infoa, joten mahtaakohan sillä edes olla "virallista" suomalaista nimeä. Saksaksi se näyttää olevan Dreipunkttetra, joten tuo "kolmipiste" osuus näyttää toistuvan....
Mahdetaankohan ko. lajia edes tuoda Suomeen? On meinaan aika väritön tapaus ja tetrafriikkien lukumääräkin on tässä maassa aika rajallinen - monniset, plekot, kiekot, yms. ovat monen mielestä jännempiä. Olen suht ahkeraan tarkistellut kaupoissa pönttöjen sisältöjä, että josko sattuisi kriegejä kohdalle. Mutta toistaiseksi ei niistä ole nähnyt pystöäkään.
Noita hastatuksiahan minulla jo onkin. Olisi vaan ihan kiva saada niille "luonnollista" seuraa. Toistaiseksi saavat tyytyä sinineontetroihin.
Mahdetaankohan ko. lajia edes tuoda Suomeen? On meinaan aika väritön tapaus ja tetrafriikkien lukumääräkin on tässä maassa aika rajallinen - monniset, plekot, kiekot, yms. ovat monen mielestä jännempiä. Olen suht ahkeraan tarkistellut kaupoissa pönttöjen sisältöjä, että josko sattuisi kriegejä kohdalle. Mutta toistaiseksi ei niistä ole nähnyt pystöäkään.
Noita hastatuksiahan minulla jo onkin. Olisi vaan ihan kiva saada niille "luonnollista" seuraa. Toistaiseksi saavat tyytyä sinineontetroihin.
Eikös ole niin, että yksineläjät ovat usein piilottelevaa tyyppiä? Parvikalat taas ovat enemmän esillä, luottaen siihen ettei "noutaja" pysty viemään kaikkia kerralla. Tässä on varmaan kyseessä Darwinin oivaltama luonnonvalinta: yksittäin näkyvillä uivat pikkukalat tulevat saalistetuiksi, niinpä ne onkin syöty pois ja kehityksen tuloksena elossa ovat säilyneet ne, joiden käyttäytyminen on antanut parhaan turvan. Veikkaan, että jos järvissä elelisi "jättäiläis-näkki", joka imisi keskiveden parveja kuin planktoneita, ei parvikäyttäytymistä esiintyisi.
Mutta silti ihmetyttää se, että parvet kääntyilevät kuin yhtenä miehenä, mutta niinhän me ihmisetkin teemme mm. jääkiekko-ottelun aaltohommassa. Kalat tekevät sen vain paljon nopeammin ja luultavasti vaistomaisemmin. Perhostoukistakin löytyy laji joka vaeltaa suurin joukoin kuin sotilaat muodostelmassa. Nokkosperhosen toukat myös pelottelevat saalistajaa yhtäaikaisella äkkinäiselleä liikkeelle, ja kun toukkia on satoja, saattaa peto säikähtää suuren pinnan liikahtaessa samanaikaisesti. Voin vakuuttaa, että se tehosi hyvin ainakin äitiini, kun minulla lapsena oli ko. toukkia terraariossa kasvattina!
Mutta silti ihmetyttää se, että parvet kääntyilevät kuin yhtenä miehenä, mutta niinhän me ihmisetkin teemme mm. jääkiekko-ottelun aaltohommassa. Kalat tekevät sen vain paljon nopeammin ja luultavasti vaistomaisemmin. Perhostoukistakin löytyy laji joka vaeltaa suurin joukoin kuin sotilaat muodostelmassa. Nokkosperhosen toukat myös pelottelevat saalistajaa yhtäaikaisella äkkinäiselleä liikkeelle, ja kun toukkia on satoja, saattaa peto säikähtää suuren pinnan liikahtaessa samanaikaisesti. Voin vakuuttaa, että se tehosi hyvin ainakin äitiini, kun minulla lapsena oli ko. toukkia terraariossa kasvattina!
-
Sam Salonen
- Imperaattori
- Viestit: 2535
- Liittynyt: 05:37, 17.06.2001
- Akvaarioseurat: HAF, HAS, TAS, TAY
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Kriegiä en ole elävänä nähnyt, kuvissa vain, joten en tiedä onko silläkin "hohtotäplä".
Luultavasti silläkin löytyy jonkunsorttinen "hohtotäplä", sehän on
e-amerikan tetroilla aika normaalia. Nehän käyttävät sitä avukseen
pysyäkseen nipussa, tummassa (ns. mustassa vedessä) kun näkyvyys on
aika heikko. Hohtotäplän avulla kalat pystyvät havaitsemaan toisensa
helpommin.
Hohtohan lisääntyy huonossa/vähäisessä valaistuksessa.
/sam
sam.salonen@abo.fi
+358-(0)40-505 7487
Hohtohan lisääntyy huonossa/vähäisessä valaistuksessa.
Sanoppa muuta. Olen katsellut sinineoneitani ja ruvennut tässä pohtimaan, että pitäisköhän jättää valot pois useamminkin. Näyttävät meinaa todella hienoilta hämärässä. Kun valot tulevat päälle, sininen juova on lähes harmaa..... Kasvit vaan eivät taida tykätä....
-
Sam Salonen
- Imperaattori
- Viestit: 2535
- Liittynyt: 05:37, 17.06.2001
- Akvaarioseurat: HAF, HAS, TAS, TAY
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Sanoppa muuta. Olen katsellut sinineoneitani ja ruvennut tässä pohtimaan, että pitäisköhän jättää valot pois useamminkin. Näyttävät meinaa todella hienoilta hämärässä. Kun valot tulevat päälle, sininen juova on lähes harmaa..... Kasvit vaan eivät taida tykätä....
Noh... jos oikein tarkkoja ollaan niin tetrojen kotivesistöissä,
e-amerikassa, ei kovinkaan paljon kasveja ole olemassa. Moinen
ilmiöhän johtuu sadekaudesta jolloin veden pinta nousee niin paljon
että kasvit jäävät ilman valoa. Ainoastaan pienissä vesistöissä
kasvillisuutta on enemmän.
/sam
sam.salonen@abo.fi
+358-(0)40-505 7487
Amazonin kaltaisissa jorpakoissa on todellakin tuota kasvillisuutta on aika vähän ja tetrat viihtyvät avoimessakin vedessä. Toisaalta harva akvaariokala on kuitenkaan ymmärtääkseni luonnossa täysin ns. "avoveden" kala; useimmat niistä elävät joko "rantamatalassa" tai sitten pohjan tuntumassa. Rantavedethän ovat harvemmin mitenkään avonaisia. Sieltä löytyy kiviä, "kantoja", levää, vesikasveja, kenkiä, lasipulloja, simpukoita, ostokärryjä, yms. Vaikka Amazonissa ei runsaasti kasveja olekaan, eivät rantojen läheiset vedet ole sielläkään täysin avoimia. Ostokärryt taitavat tosin olla harvemmassa......
Tetroista takaisin C. hastatukseen. Se on muuten useammassa lähteessä (esmes FishBase) mainittu lajiksi, joka elää kasvien joukossa. Jos nyt karttakirjaa tuossa taannoin oikein tulkitsin, niin sen kotiseutu on varsin soista. Näytti itseasissa siltä, että kunnollisen joen sijaan "joki" muodostui tuolla alueella lukuisista lammikoista ja soista.
Hastatuksen mieltymykset kasvien suhteen olen myös huomannut akvaario-oloissa: niitä ei ruoka-aikojen ulkopuolella tahdo saada etualalle, avoimelle alueelle, sitten millään. Koko parvi piilottelee pariin kolmeen ryhmään jakautuneena kasvien joukossa ja parhaimmillaan vain vilaus pyrstötäplästä näkyy silloin tällöin Ei siis mikään "hilpeasti etualalla uiskenteleva otus". Ei kuitenkaan hirveän arkakaan, eli jos parvi sille päälle sattuuu, että haluaa uida etualalla, niin sen se myös tekee. Pohjallahan tuo laji ei muutenkaan viihdy kuin noin puolet ajasta. Muulloin se "hummailee" kasvien seassa. Painuu pitkin kasviviidakkoa kuono lehtiä ja varsia myösten kulkien.
Joka tapauksessa hastatukset ovat tuon 160 litraisen pönttöni pääosassa, joten akva on sisutettu niiden mieltymysten mukaisesti. Kasveja on erittäin runsaasti (viikonloppuna tarttui kaupasta mukaan taas lisää . Tarkoituksena on levittää kasvialuetta kunnolla etualallekin. Sinineontetrat ovat mukana värityksensä ja sopivan kokonsa vuoksi - vesiarvot yms. otin toki myös huomioon.
En ole tuosta kasvimäärästä mitenkään harmissa, kasvit nimittäin kiinnostavat muutenkin. Suunnitelmissa on tankki Takashi Amanon tyyliin - kunhan ehdin. Siksipä muuten tankeistani ei löyty plekon plekoa....
Edited by - Cory on 28/08/2001 16:34:01
Tetroista takaisin C. hastatukseen. Se on muuten useammassa lähteessä (esmes FishBase) mainittu lajiksi, joka elää kasvien joukossa. Jos nyt karttakirjaa tuossa taannoin oikein tulkitsin, niin sen kotiseutu on varsin soista. Näytti itseasissa siltä, että kunnollisen joen sijaan "joki" muodostui tuolla alueella lukuisista lammikoista ja soista.
Hastatuksen mieltymykset kasvien suhteen olen myös huomannut akvaario-oloissa: niitä ei ruoka-aikojen ulkopuolella tahdo saada etualalle, avoimelle alueelle, sitten millään. Koko parvi piilottelee pariin kolmeen ryhmään jakautuneena kasvien joukossa ja parhaimmillaan vain vilaus pyrstötäplästä näkyy silloin tällöin Ei siis mikään "hilpeasti etualalla uiskenteleva otus". Ei kuitenkaan hirveän arkakaan, eli jos parvi sille päälle sattuuu, että haluaa uida etualalla, niin sen se myös tekee. Pohjallahan tuo laji ei muutenkaan viihdy kuin noin puolet ajasta. Muulloin se "hummailee" kasvien seassa. Painuu pitkin kasviviidakkoa kuono lehtiä ja varsia myösten kulkien.
Joka tapauksessa hastatukset ovat tuon 160 litraisen pönttöni pääosassa, joten akva on sisutettu niiden mieltymysten mukaisesti. Kasveja on erittäin runsaasti (viikonloppuna tarttui kaupasta mukaan taas lisää . Tarkoituksena on levittää kasvialuetta kunnolla etualallekin. Sinineontetrat ovat mukana värityksensä ja sopivan kokonsa vuoksi - vesiarvot yms. otin toki myös huomioon.
En ole tuosta kasvimäärästä mitenkään harmissa, kasvit nimittäin kiinnostavat muutenkin. Suunnitelmissa on tankki Takashi Amanon tyyliin - kunhan ehdin. Siksipä muuten tankeistani ei löyty plekon plekoa....
Edited by - Cory on 28/08/2001 16:34:01
Hastatuksen mieltymykset kasvien suhteen olen myös huomannut akvaario-oloissa: niitä ei ruoka-aikojen ulkopuolella tahdo saada etualalle, avoimelle alueelle, sitten millään. Koko parvi piilottelee pariin kolmeen ryhmään jakautuneena kasvien joukossa ja parhaimmillaan vain vilaus pyrstötäplästä näkyy silloin tällöin Ei siis mikään "hilpeasti etualalla uiskenteleva otus". Ei kuitenkaan hirveän arkakaan, eli jos parvi sille päälle sattuuu, että haluaa uida etualalla, niin sen se myös tekee. Pohjallahan tuo laji ei muutenkaan viihdy kuin noin puolet ajasta. Muulloin se "hummailee" kasvien seassa. Painuu pitkin kasviviidakkoa kuono lehtiä ja varsia myösten kulkien.
Itselläni on Leopardimonnisia jotka käyttäytyvät täsmälleen samalla tavalla. Hyvä, että niitä edes näkee ruoka-aikoina. Yleensä ne "kiipeilevät" taka-alalla olevissa kriinumin lehdissä etsiä ilmeisesti ruokaa? Luulevat tietysti ettei niitä näe kukaan, kun ovat taka-alalla
Kuparimonniset taas tykkäävät olla akvaarion etu-osassakin ja uiskentelevat vilkkaasti näkösällä, mutta leopardit jostain syystä piileskelevät.
Onko muilla kokemuksia leopardimonnisista vai ovatko omat kalani vain niin arkoja.
Olen kyllä huomannut, että itselläni kaloista on ehkä tullut hieman arkoja, johtuen ilmeisesti siitä, että akvaario sijaitsee niin rauhallisella paikalla, ettei sen ohitse synny liikennettä...mitä nyt koirani käy välillä katsomassa, että mitä siellä polskii
-
Sam Salonen
- Imperaattori
- Viestit: 2535
- Liittynyt: 05:37, 17.06.2001
- Akvaarioseurat: HAF, HAS, TAS, TAY
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Kuparimonniset taas tykkäävät olla akvaarion etu-osassakin ja uiskentelevat vilkkaasti näkösällä, mutta leopardit jostain syystä piileskelevät.
Onko muilla kokemuksia leopardimonnisista vai ovatko omat kalani vain niin arkoja.
Olen kyllä huomannut, että itselläni kaloista on ehkä tullut hieman arkoja, johtuen ilmeisesti siitä, että akvaario sijaitsee niin rauhallisella paikalla, ettei sen ohitse synny liikennettä...mitä nyt koirani käy välillä katsomassa, että mitä siellä polskii
Samaa toimintaa on havaittavissa meillä...
leopardi-, sysievä- ja punamonniset viihtyvät paremmin taka-alalla
kun taas kuparimonniset käyttävät koko pohjapintaa hyväkseen.
Ruokaa kun tiputtelee niin kaikki kyllä tulevat esille
/sam
sam.salonen@abo.fi
+358-(0)40-505 7487
Viimeisimmässä Datzin numerossa oli parin sivun pituinen juttu hastatuksista ja siellä kökötti myös kuva kriegistä. Aika "tylsän" näköinen kala mielestäni (makuasia!). Ehkä johtui siitä, että kuvan yksilön pyrstötäplä oli todella heikosti näkyvissä. Kala näytti muuten aika reilusti hastatusta isommalta - mielenkiintoista.
Kirjakaupassa lehteä selaillessani ei tietenkään ollut tuota sanakirjaa kainalossa ja saksan taitoni ovat hieman ruosteessa, mutta ymmärsin, että (akvaario-oloissa?) hastatus parveilisi myös muiden pienten parvikalojen kanssa, esimerkkinä mainittiin mm. neontetrat.....
Ehkä pitäisi sittenkin ostaa ko. lehti, vaikkakin loput jutuista olivat pääosin affena-juttuja, mitkä ei oikein kuulu omien kinnostusteni kohteisiin
Kirjakaupassa lehteä selaillessani ei tietenkään ollut tuota sanakirjaa kainalossa ja saksan taitoni ovat hieman ruosteessa, mutta ymmärsin, että (akvaario-oloissa?) hastatus parveilisi myös muiden pienten parvikalojen kanssa, esimerkkinä mainittiin mm. neontetrat.....
Ehkä pitäisi sittenkin ostaa ko. lehti, vaikkakin loput jutuista olivat pääosin affena-juttuja, mitkä ei oikein kuulu omien kinnostusteni kohteisiin
Itse olen opettanut kirjoahveniani (Puna sateenkaari kääpiöakara lehtikala töyhtö ym.) tulemaan akvaarion oikeaan kulmaan lasiin koputtamalla että täällä olis ruokaa tarjolla. Niitä on hauska ärsyttää laittamalla käden (siis sen jossa on hiutaleruokapurkki) akvaarion vasemmalle puolelle. Ne eivät ymmärrä tulla toiselle puolelle puolelle syömään. Mutta kaikki kostautuu aikanaan sillä kerran sateenkaariahven hyppäsi ruokapurkkiin kiinni lampun alta ja ruokapurkki putosi akvaarioon . Kulkuset kulkuset kilvan helkkäilee kalanruokahiutaleet kilvan leijailee.
Paras olla kuin ei olisikaan.
Paras olla kuin ei olisikaan.