Akvaarion kypsyminen

[Blue]

Tästä on ollut juttua moneen kertaan, mutta muistaakseni en ole näihin kysymyksiin saanut vastausta täältäkään. Eli mulla on kypsymässä 14-litrainen karanteenipurkki, johon pakon edessä joudun viikon päästä sijoittaa parven kerritetroja. Altaan laitoin kypsymään viikko sitten, ja olen "ruokkinut" sitä kalanruualla. Puolet vedestä oli kypsästä akvaariosta ja puolet ihan puhdasta. Altaassa lilluu kasa melalehtiä.

Oliko tuosta vanhasta vedestä mitään hyötyä? Pitäisikö akvaariota kypsyttää jollain muulla tavalla? Mittasin viime viikolla nitriitin ja nitraatin, nitriitti oli <0,3mg ja nitraatti 12,5-25mg. Eilen kun mittasin, nitriitti oli 3 ja nitraatti sama kuin viimeksi. Vaihdoin osan vedestä.. olisiko saanut? Vai pitäisikö nitriitin antaa laskea itsekseen? Missä vaiheessa altaan kypsyminen on kun nitriitti noussee? Pitäisikö nitriittiä mitata joka päivä?

Ja kyllä, luin Järven sivulta akvaarion kypsymistä koskevan kohdan Nämä asiat ovat siltikin jääneet epäselväksi, varsinkin kun kypsymisaikaa on vain 2 viikkoa.

Ai niin, altaassa on myös kymmenkunta kasvein mukana tullutta kotiloa (niitä pieniä tavallisia, kiekon muotoisia), onko niistä mitään hyötyä?

[jarvij]

Oliko tuosta vanhasta vedestä mitään hyötyä? Pitäisikö akvaariota kypsyttää jollain muulla tavalla?

Ei ole! Akvaarion typpibakteereita syötetään kalanruoalla ja joko ammoniakilla tai jollain ammoniumsuolalla. Kypsymiseen menee noin 3 - 4 viikkoa eli niin kauan kunnes nitriitit ovat 0 mg/l

[Blue]

Oliko tuosta vanhasta vedestä mitään hyötyä? Pitäisikö akvaariota kypsyttää jollain muulla tavalla?

Ei ole! Akvaarion typpibakteereita syötetään kalanruoalla ja joko ammoniakilla tai jollain ammoniumsuolalla. Kypsymiseen menee noin 3 - 4 viikkoa eli niin kauan kunnes nitriitit ovat 0 mg/l

Missä vaiheessa kypsymistä nitriitti alkaa nousta? Olisiko vanhassa akvaariossa mitään millä voisi nopeuttaa kypsymistä? Auttaisiko hiekka? Entä onko tässä vaiheessa hyötyä laittaa kukkamultaa? Kalat olisi pakko saada johonkin viikon päästä. Ajankohtaa ei voi muuttaa, koska tuon kalat muualta. Vai pitäisikö laittaa kalat jo kypsään 100-l, joka on tällä hetkellä rankasti ylikansoitettu.. Mutta toimiva. Mari suositteli karanteenipyttyä.

[Kati]

Missä vaiheessa kypsymistä nitriitti alkaa nousta? Olisiko vanhassa akvaariossa mitään millä voisi nopeuttaa kypsymistä? Auttaisiko hiekka? Entä onko tässä vaiheessa hyötyä laittaa kukkamultaa?

Molemmista on apua. Niistä saat bakteerikannan ainakin alulle. Mitä enemmän laitat esim. sitä vanhaa hiekkaa, sitä nopeammin bakteerikanta kasvaa. Kypsä suodatin tai suodatinmateriaali auttaisi tietysti myös.

Kalat olisi pakko saada johonkin viikon päästä. Ajankohtaa ei voi muuttaa, koska tuon kalat muualta.

Ei hätä ole tämän näköinen, se näyttää tältä: (anteeksi, on huonojen juttujen päivä).

On nuita altaita käynnistelty kaloilla ennenkin, on se mahdollista hoitaa niinkin. Ruoki tosi varovaisesti ja varaudu tekemään sikana vedenvaihtoja (tyyliin joka päivä tai joka toinen päivä kunnes nitriitti lakkaa nousemasta) ja mittailemaan sitä nitriittiä, että pysyy varmasti siedettävissä lukemissa. Kyllä se siitä. Perään kuitenkin vielä diskleimeri, että jos vaihtoehtoja on, suosittelen kyllä kypsyttämään akvaarion ilman kaloja - tämä kaloilla kypsyteltävä systeemi kun on hirmu herkkä katastroofeille (esim. lipsahtaa vähän liikaa ruokaa, vedenvaihto myöhästyy tai nitriittitesti onkin vanhentunut :arrow: big trouble ).

Vettä saa (ja pitääkin, jos altaassa on kaloja) vaihtaa, vaikka kierto ei olisikaan valmis. Nitriittiä jää kyllä riittävästi bakteerikannan muodostumista varten.


Kati

[Saara]

Olenko oikeassa, jos olen ymmärtänyt, että ammoniakkiyhdisteiden tarkoitus on simuloida kalan pissiä tms.? Voiko ammoniakkiyhdisteet siis korvata pissillä, se kun ei ole niukka luonnonvara...?

Itse kypsytin 490-litran akvaarion ammoniumkloridilla. En saanut tietooni tarkkaa annostusta, joten roiskin sitä vain sellaisen pari teelusikallista akvaarioon päivittäin, kunnes nitriitti alkoi nousta. Sitten vähensin annostusta. Lisäsin akvaarioon myös hiekkaa ja suodatinmassaa jo kypsistä altaista. Loppuvaiheessa aloin myös ruokkia akvaariota kalanruoalla, mutta ehkä se ei ollut merkityksellistä. Hyvin kypsyi ja mitään nitriittiongelmia ei ole tullut sen jälkeen, kun toin kalat. Kypsytys kesti vähän alle kolme viikkoa.

[Blue]

Eikun sitten kaverin akvaariosta hiekkaa lainaamaan Multaa voisin kokeilla tänään. Missäs vaiheessa tuo nitriitti nousee? Minkälaisia vedenvaihtoja kannattaisi näin kypsymisvaiheessa tehdä 14 -litraiseen? Sitten varmaan kun kalat tulevat (n.11 kpl kerritetroja), kannattaa vettä vaihtaa joka/joka toinen päivä puolet, vai? Vieläkin vähän arveluttaa että miten mahtavat kerrit pärjätä kun ovat niin herkkiä huonolle vedelle. Tekisipä mieli laittaa ne siihen toiseen akvaarioon, mutta taitaa olla suurempi paha..

[jarvij]

Lukisitpas tämän:
http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... psytys.php

[Blue]

Kysynpä tässä samassa vielä sitäkin että kun olen uutta akvaariota perustamassa, niin kannattaisiko laittaa ulkosuodatin pyörittämään etukäteen vaikka johonkin käymissaaviin? Sisäsuodatin on valmiiksi kypsä. Lyhentäisikö tuo ulkosuodattimen kypsyttäminen akvaarion kypsymisaikaa? Olen tainnut asettaa itselleni vähän turhan tiukan aikataulun..

[mjalava]

No en tiedä erillisestä saavista, samalla lailla kai sitä pitää ruokkia. Minulla ainakin pikkuallas lähti aikas mukavasti käyntiin (nitriittiä ei kalan lisäyksen jälkeen tullut näkyvästi, nitriitti alkoi nousta tasaisesti) kun vaan suodatin, tässä tapauksessa sisäsuodatin, oli "alustettu" hyvän aikaa isommassa altaassa. Varmasti ottaa aikaa ennenkuin kaikki pinnat ja hiekat on bakteerikansoitettu, mutta jos kuormitus on maltillinen, ehtii kai suodattimenkin bakteerikanta aika hyvin hoitamaan ammoniumin ja nitriitin. Eikös kuitenkin kyse ole siitä, että bakteereita on tarpeeksi hoitamaan hapetuksen sillä kuormituksella kuin altaassa on, ei siitä että niitä on oltava kaikki paikat täynnä? Miten nopeasti muuten bakteerien määrä alkaa laskea, jos niille ei ole tarpeeksi ravintoa, ammoniumia tai nitriittiä lajista riippuen?

Mika

[jarvij]

Bakteerit einä tuota happea, vaan käyttävät sitä. Bakteerit hajottavat erilaisia aineksia ja käyttävät siihen joko happea (aerobiset) tai jotain muuta hapellista tai hapetonta yhdistettä (anaerobiset).

Happea tuottavat veteen lähinnä yhteyttävät kasvit. Lisäksi happea liukenee ilmasta.
Bakteerit mineralisoivat mm. orgaanista ainesta kasveille käyttökelpoiseen muotoon.

Bakteerien määrä alkaa laskea heti, kun niiden lisääntymis- ja kuolemistasapaino menee miinuksille.
Tarkoittaa että bakteerit lisääntyvät edelleen, mutta niiden hävikki kasvaa.
Pohjan pieneliöstö (mm. yksisoluiset, rataseläimet jne.) käyttää bakteereita ravinnokseen.

Miten nopeasti: hmm. kaikki riippuu kaikesta tässäkin

[Blue]

Niin, ajattelinkin että jos suodattimen laittaisi heti pyörimään, altaan saan käyttöön vasta maanantaina. Säästäisihän siinä pari päivää Vielä se askarruttaa, että lyhentääkö kypsymisaikaa se, että suodatin on valmiiksi kypsä? Aion laittaa altaaseen sisäsuodattimen, joka on monta kuukautta pyörinyt vanhassa altaassa. Oikeastaan voisi kysyä, että nopeuttaako altaan kypsymistä mikään (muu kuin ammoniakki ym.)? Tai selvemmin sanottuna, lyhentääkö mikään altaan kypsymisaikaa minimistä, eli kolmesta viikosta? Ei tässä nyt mitään hirmu paniikkia ole, mutta kiinnostaa tietää

[jarvij]

Ammoniumia lisäämällä saata typpibakteerit kasvuun. Lisäksi kalanruokaa yleisravinteeksi bakteereille. Suodatinta kannattaa tosiaan kypsyttää jopa erikseen vaikka ämpärissä tms..

[jarvij]

Minä todellakin suositan suodattimen kypsyttämistä erikseen. Sen voi hyvin aloittaa, vaikka akvaario olisi vielä kaupassa.
http://www.aquahoito.info/suomi/kypsytys/kalaton.php

[mickey2004]

Nostampa tätä vanhaa ketjua hieman...
Miten pian altaassa alkaa nitriitti ja nitraatti näkymään?
Taustoja: Kalallinen kypsytys Pridibion Biodigest-ampulleilla. Allas sai vedet ja kaiken muunkin sisäänsä eilen.

Kiitos jo etukäteen kärsivällisistä vastauksista .

[Norhie]

Ne Prodibion Biodigest ampullit ei todennäköisesti sisällä elävää bakteeria suoraan, vaan lepovaiheessa olevia bakteereita. Meinaan, että akvaarion typpibakteerikannat on pääsääntöisesti happiriippuvaisia, joten ei ne oikein hapettomassa tilassa voi elossakaan olla. Lisäksi kantoja on useampia, joten ne ei kehity samaan aikaan.

Suomeksi: Prodibionkin kanssa kannattaa aloittaa varovasti tai tulee raatoja.

Sanoisin, että typpikierto on kunnolla käyntiin lähteny sellasen kuukauden tai parin sisällä ja vuoden päästä ne kestää jo vähän suurempiakin heilahduksia.

[mickey2004]

Lienee siis kuitenkin turvallisinta mittailla no2 ja no3 arvoja vaikka päivittäin?

[Norhie]

Mittauksesta tuskin mitään haittaakaan on, joten jos testit on, niin mikäjottei. Tärkeämpää siinä on että ei rysäytä kerralla hirveää kasaa kaloja akvaan. Tietenkin akvan kokokin vaikuttaa tähän. Jos sinulla on joku 10 pientä tetraa 500 litran altaassa, niin niiden tuottamat jätökset tuskin heilauttavat vesiarvoja mihinkään.

Toisaalta jos samat kymmenen tetraa on jossain 100-litrasessa, niin sitten se alkaakin olla eri asia.

Pääasiallinen ammoniakin lähde akvassa on kalankakka ja virtsa. Muita lähteitä on hajoava ruoka (jos kalat ei sitä ole napsineet naamaan) ja mikä tahansa muu hajoava orgaaninen massa (yleensä kasvit). Tetrat muuten on kovia kusemaan johtuen niiden tavasta käsitellä jätteitä. Plekot ja muut kasvinsyöjät/sekasyöjät taas tuottaa paljon sitä itteään, eli paskaa.

[mickey2004]

Okei, tämä altaani on 60-litrainen mutteri jossa uiskentelee nyt 2 miljoonakalapoikaa.

[Norhie]

No nuo kaksi miljoonakalapoikaa ei nyt kauhiasti sinne tuota, joten en usko että tarvii testejä hankkia. Anna pyöriä rauhassa niiden kanssa akva pari viikkoa ja sitten varovainen lisäys kalastoon jos niikseen haluat. Varmaan kasveja kuitenkin altaassa?

Sivukommentti: Varmaan kovetat akvavettä noiden kanssa? Harmittaa että täällä Imatra/LPR akselilla yleensä näkee miljoonakaloja vesijohtovedessä. Täällä on TDS luokkaa 68-100 paikasta riippuen ja veden kovuus 2-4 GH. Sitten ihmetellään kun miljoonakalat jää lyhytikäsiksi ja tulee vääntyneitä selkiä. Sama tilanne taitaa olla melkeen koko suomessa. Sellaista kun "pehmeän veden kanta" ei oikeasti olekkaan tai sitten ainakin pitää saada tarvittava lisämineraali reippaasti ruoasta. /soapbox

[mickey2004]

Altaasta tulee aikanaan tulisukarapula eli millikset eivät tule sinne jäämään. Mutta veden kovetus on edessä sillä täällä on myös näille, niin kuin tuleville ravuillekin liian pehmeä vesi: KH ja GH-testeissä lukemat vain n. 4dH... Askartelukipsiä tarttis jostain löytää.

[akiholm]

Pehmeän veden kantaa ei ole Poecilia reticulatassa ? kannattaa tutustua lajin kotivesiin esim. Venezuelassa , mikähän mahtaa olla ns."kusiojien" PH/sähkönjohtavuus, Eiköhän tämä vedenkovuuden tarve ole tullut pikemminkin aasian maiden tavassa viljellä tätäkin lajia--,

[doradi]

Pehmeän veden kantaa ei ole Poecilia reticulatassa ? kannattaa tutustua lajin kotivesiin esim. Venezuelassa , mikähän mahtaa olla ns."kusiojien" PH/sähkönjohtavuus, Eiköhän tämä vedenkovuuden tarve ole tullut pikemminkin aasian maiden tavassa viljellä tätäkin lajia--,

Näinpä. Mulla on Ruotsista tuotuna P. reticulata -villimilliskanta joka on kotoisin ja viljelty pehmeässä vedessä, ja muutama muukin pehmeän veden villimilliskanta on harrastajilla viljelyssä Suomessa. Nämä siis ei ole mitään Aasian murtovesimillejä huntupyrstöllä. Mun kannan keruujoki on Morichal Largo Venezuelassa. Sitä voi vähän googlailla ja selvittää millaiset vesiolot siellä on, happaman puolella ollaan. Ei sillä että tämä kanta olisi muuten mitenkään helppo kasvatettava, näillä villimilliksillä tuppaa olla kapea perimä ja kaikenlaista kremppaa sen takia, kun on pitkään viljelty puhdasta linjaa.

[Norhie]

Nyt oli puhe kaupasta ostettavista milliksistä. Ei villimilliksistä. Eikä myöskään endlereistä. Jos meet kauppaan ja sanot, että haluat ostaa miljoonakaloja, niin varmasti saat jalostettuja. En ainakaan kertaakaan ole nähnyt yhdessäkään paikallisessa kaupassa villimilliksiä. Ne on ihan yhtä harvinaisia kuin villit taistelukalat.

Jalostetut miljoonakalat tykkää hieman korkeamman pH:n vedestä ja mineraaleista. Tulee värikkäämpiä ja pitkäikäisempia kaloja. Ite olen nähny niin monta tankkia missä millikset on täysin värittömiä ja käyräselkäisiä huonon veden, huonon ruoan ja liiallisen sukurutsauksen takia, että itte en kyllä niitä pitäisi muussa kuin hieman kovetetussa vedessä.

Hohtomiljoonakaloja voisin pitää.

Muoks: Toki hyväksyn tuon villimillis argumentin. En edes tiennyt että villit lajit on oikeasti noin pehmeän veden perään. Hohtomiljoonakaloja lukuunottamatta. Pääasiassa sen takia, että olen nähnyt kaupassa vain näitä jalostettuja. Sanotaan sitten näin: "kaupasta ostetuista miljoonakaloista ei käytännössä löydy pehmeän veden kantoja, ellet erikseen tilaa pehmeän veden villimilliksiä".

Muok2: Onko nuo mainitsemasi joen millikset varmasti poecilia reticulataa (miljoonakala) eikä poecilia wingeitä (hohtomiljoonakala)? Löydän viittauksia ainoastaan endlereihin.

[doradi]

Muok2: Onko nuo mainitsemasi joen millikset varmasti poecilia reticulataa (miljoonakala) eikä poecilia wingeitä (hohtomiljoonakala)? Löydän viittauksia ainoastaan endlereihin.

Tuo kyseinen kanta on Tukholman "kenkälootakaupasta" tuotu, siellä nimettynä P. reticulata "Rio Morichal, El Salto, Venezuela". Itse en kumminkaan lähtisi minkään villin näköisen milliksen lajista lyömään vetoa, enkä etenkään wingein ja reticulatan välillä. Vaatii vähintään mikroskooppia ja ehkä jopa DNA-analyyseja erottaa. Ja kenpä tietää jos seuraava miljoonakaloja tutkiva taksonomi onkin taas lumper eikä splitter, niin saattavat kaikki olla taasen reticulataa muutaman vuoden päästä No P. obscura on ehkä turvassa lajien yhdistäjiltä, koska sillä on sentään yksi morfologinen erotustuntomerkki. Mutta en ole niin kiinnostunut milliksistä että jaksaisin edes yrittää perehtyä sen enempiä, enkä esitä mitään ehdotonta väitettä tämän laaristani löytyvän kannan lajistatuksesta