pH ei laske rikkihapolla?

[PimpBot9000]

Olen yrittänyt laskea rikkihapolla pH:ta vähän yli seiskasta 6.5:een. Annostelusta ei ole ollut hajua, joten olen annostellut pari tippaa kerrallaan ja testannut pH arvon välillä (tippatesti kuluu mukavaa vauhtia).

Ilman ongelmia sain laskettua pH:n seiskan pintaan (ehkä n. 6.8), mutta sen jälkeen näytti ilmaantuvan stoppi. Nyt on sellainen tilanne, että kun lisään muutaman tipan, pH laskee hyvin pikaisesti arvoon 6,5, mutta kun mittaan seuraavana päivänä pH:n, se on taas noussut seiskaan. Tämän tempun olen jo muutamia kertoja tehnyt ja pH haluaa näköjään itsepintaisesti pysyä seiskan tietämillä...

Enää en viitsi lisätä happoa, sillä tuollainen arvojen sahaaminen varmasti tuntuu kaloista ikävältä. Lisäksi pelkään, että yhtäkkisesti romautan pH:n vaarallisen alas jos jatkan. Mikä siis eteen? Miksi pH ei suostu laskemaan?
Vapauttaako rikkihapon lisääminen hiilidioksidia, joka ilmastuu ajan saatossa pois vedestä, jolloin pH asettuu taas neutraaliksi (älkää naurako arvauksilleni, olen fyysikko, en kemisti).

Veden KH on n. 1,5, joten mitään mieletöntä puskuriakaan vedessä ei kaiketi ole. Hiilidioksidi lannoitus on, veteen olen lisännyt turvetuutetta (Tetra torumin) annosteluohjeiden mukaan. Lähdenkö turveostoksille?

Vai onko niin, että tuo puskuri pitää ensin kuluttaa kokonaan pois, eli KH tiputtaa nollaan, ennen kuin hapolla pääsee laskemaan pH arvoa.

[111na]

Vai onko niin, että tuo puskuri pitää ensin kuluttaa kokonaan pois, eli KH tiputtaa nollaan, ennen kuin hapolla pääsee laskemaan pH arvoa.

Ei olla kemistiä täälläkään, mutta noin minä olen sen käsittänyt.

Tosin voisiko pH:n palautuminen johtua nyt tässä kalkista, jota saattaa olla akvaariossasi ja mistä happamassa irtoaa karbonaattia? Tuollaista happamoitumista estävää puskuriahan saa kuulemma nimenomaan kalkkipitoisella aineksella aikaan.

edit: Hiilihapon vapautuminen rikkihapon vaikutuksesta olisi varmaankin osuvampi arvaus. Sillä ei kai kalkistakaan niin äkkiä karbonaattia liukenisi (saatikka onko siellä kalkkia). Rikkihapossahan on vaara, että hiilidioksidi nousee liiaksi, koska sitä vapautuu välittömästi ja tähän auttaa rikkihapon annostelu vähitellen.

Mutta ei olla kemistiä tosiaan ja lisätietoja kaivataan. Eli alkaliteetin ei siis tarvinne olla nollilla, kun jo hiilidioksidi happamoittaa, mutta rikkihapon kanssa olisi toisin?

[jarvij]

Vahva happo vapauttaa heikon hapon sen suoloista, joten karbonaateista tulee rikkihappoa lisätessä sulfaatteja.

Lisäksi, vaikka vedessä karbonaattikovuus on alhainen, pohjassa voi olla kalkkia. Happamessa kalkkia liukenee vetykarbonaattina veteen, ja riikihappo vapauttaa siitä hiilihapon. Muodostuu sulfaattia ja pH nousee taas, jos uutta vetykarbonaattia pohjasta liukenee. Tämä ylös alas hissi toimii niin kauan kuin kalkkia pohjassa on.

Kalkki toimii puskurina, sillä sitä liukenee vetykarbonaattia happamessa ympäristössä.
Pieni haponsitomiskyky vedessä on syytä säilyttää, jotta pH ei pääse romahtamaan liian alas.

[Victor von Doom]

Vapauttaako rikkihapon lisääminen hiilidioksidia, joka ilmastuu ajan saatossa pois vedestä, jolloin pH asettuu taas neutraaliksi (älkää naurako arvauksilleni, olen fyysikko, en kemisti).

Veden KH on n. 1,5, joten mitään mieletöntä puskuriakaan vedessä ei kaiketi ole. Hiilidioksidi lannoitus on, veteen olen lisännyt turvetuutetta (Tetra torumin) annosteluohjeiden mukaan. Lähdenkö turveostoksille?

Vai onko niin, että tuo puskuri pitää ensin kuluttaa kokonaan pois, eli KH tiputtaa nollaan, ennen kuin hapolla pääsee laskemaan pH arvoa.

Laitetaas sama vielä reaktioyhtälöinä.

Rikkihapon lisäyksellä akvaarioon, jonka veden KH>0 tapahtuu seuraavaa
H2SO4 + 2 NaHCO3 -> Na2SO4 + 2 H2CO3
Reaktio tapahtuu nopeasti. Vaikutukset ovat heti mitattavissa.

Lisäksi tapahtuu spontaanisti
H2CO3 <-> H2O + CO2 (aq), reaktion tasapaino voimakkaasti oikealla.

Tuo CO2 (aq) eli veteen liuennut hiilidioksidi saadaan vähenemään voimakkaalla ilmastuksella, joka johtaa puolestaan myös hiilihapon vähenemiseen, ja sitä kautta pH:n nousuun. Tämä voidaan estää lisäämällä hiilidioksidilannoitusta ja/tai vähentämällä ilmastusta.

Pohjan sijaan kalkkia voisi liueta myös akvaariossa olevista koristeista. Onko altaassa esim. kuollutta korallia, simpukan kuoria tai vaaleita kiviä. Jos on, niin koita poistaa ne, ja toista hapon lisäys samoilla määrillä.

[jarvij]

Noihin reaktoihin kun vielä kirjoittaa aineiden nimet alle, niin selvenee edelleen. Pässilihaa kuitenkin
Rikkihappo, kipsi, natriumvetykarbonaatti, hiilihappo ja hiilidioksidi.
Kalkin kanssa homma on hieman hankalampi, koska kaliumkarbonaatti esiintyy vain kiinteänä, mutta kalsiumvetykarbonaatti vain liukoisena.

[111na]

Mutta ei olla kemistiä tosiaan ja lisätietoja kaivataan. Eli alkaliteetin ei siis tarvinne olla nollilla, kun jo hiilidioksidi happamoittaa, mutta rikkihapon kanssa olisi toisin?

Kun kerran alkeissa alkeita käsitellään, mitenhän tuon kanssa on? Että paloitellaan nyt vain kiltisti nämä lihat! Kuka vain..

Täällä on ainakin turpeen vaikutuksesta KH laskenut nollaan. Onko sittenkin niin, että oli happamoitumista aiheuttava aine mikä tahansa, aina sen on syötävä karbonaatti ensin pois?

[Victor von Doom]

Täällä on ainakin turpeen vaikutuksesta KH laskenut nollaan. Onko sittenkin niin, että oli happamoitumista aiheuttava aine mikä tahansa, aina sen on syötävä karbonaatti ensin pois?

Kun kerran alkeissa ollaan, niin kai tänne uskaltaa kirjoittaa vähän happo-emäs teorian alkeita vesiliuoksissa. Niitä kun monet kysymykset tuntuvat sivuavan.

Happo = aine, joka kykenee luovuttamaan protonin (H+).
Emäs = aine, joka kykenee vastaanottamaan protonin.

Vahvat hapot (joihin rikkihappo kuuluu) luovuttavat protoninsa (protolysoituvat) vesiliuksessa lähes täysin (> 90 %).
Heikot hapot (joita ovat mm hiilihappo ja turpeesta liukenevat orgaaniset hapot) luovuttavat protoninsa osittain, protolysoitumisaste voi olla 1:5 tai 1:10000000, riippuu täysin haposta.

pH taas kertoo vapaiden protonien (no eivät ne ihan vapaita ole, mutta selvyyden vuoksi kirjoitan nyt näin) lukumäärän suhteessa liuoksen tilavuuteen. Itse asiassa pH on ko. suhteen (-)-merkkinen logaritmi. Eli kun pH nousee yhdellä, vapaiden protonien määrä vähenee 1/10:aan aiemmasta. pH 5:ssä on siis 1000 kertaa enemmän vapaita protoneja kuin pH 8:ssa.

Hapot ja emäkset reagoivat vesiliuksessa nopeasti keskenään tuottaen hapon vastinsuolaa ja vettä. On reaktion kannalta (vaan ei tietenkään kalojen kannalta) aivan yhdentekevää millaisesta yhdisteestä se protoni on lähtöisin, joka yllä mainitussa tapauksessa reagoi vetykarbonaatin kanssa. Mikäli liuoksessa on siis vetykarbonaattia tippatestillä mitattava määrä jäljellä, ei paljoa alle pH 6:n pääse, jos siihenkään, ennen kuin kaikki karbonaatit on kulutettu.

Kun liuoksen pH on riittävän alhainen, eivät heikot hapot enää tuota lisää protoneita liukseen ts. pH ei enää laske, vaikka ko happoa lisättäisiin kuinka. Tämä pH-lukema on täysin happokohtainen, yleensä >1. Vahvoilla hapoilla taas päästään reilusti alle pH 0:n. Heikot hapot ovat siis akvaarion lisättynä sikäli turvallisempia kuin vahvat, että suurikaan yliannostus ei heilauta hirmuisesti pH:ta. Toisaalta niiden lisäyksen vaikutuksen tarkka ennakoiminen on usein erittäin vaikeaa akvaarion sisältämän "luonnon kemikaaliseoksen" takia. Sitä voi kokeilla esim. ämpärillisellä akvaariovettä ja pohjamateriaalia. Paras keino kyllä mielestäni on tarkka rikkihapon käyttö, jonka vaikutusta myös kannattaa ensin kokeilla ämpärissä.

Toivottavasti tästä nyt oli edes jollekin apua. Tosin näistä asioista kiinnostuneen kannattaisi kaivaa myös lukion kemian kirjat esiin ja lukea sieltä happoja ja emäksiä sekä kemiallista tasapainoa käsittelevät luvut. Taitaa ainakin happoteoria löytyä jo ensimmäisestä kurssista, eikä sen pitäisi kenenkään aivoja nyrjäyttää. Kemiallinen tasapaino voikin olla sitten astetta hankalampi juttu.

[jarvij]

Noinhan se periaatteesa on, mutta makeassa vedessä ja akvaarioissa on lukuisa joukko erilaisia happoja ja emäksiä sekä niiden suoloja, jotka kaikki vaikuttavat lopputulokseen. Voidaan perustellusti sanoa että jokainen toimiva akvaario on täässäkin suhteessa erilainen.

[Victor von Doom]

Noinhan se periaatteesa on, mutta makeassa vedessä ja akvaarioissa on lukuisa joukko erilaisia happoja ja emäksiä sekä niiden suoloja, jotka kaikki vaikuttavat lopputulokseen. Voidaan perustellusti sanoa että jokainen toimiva akvaario on täässäkin suhteessa erilainen.

Totta. Tätä juuri tarkoitin tuolla "luonnon kemikaaliseoksella". Tosin kyllä vahvojen happojen osalta on sanottava, että oli akvaariossa millainen sekoitus hyvänsä, niin kyllä se pH aina rikkihapolla alas tulee. Vaadittava rikkihapon määrä voi vain vaihdella akvaariokohtaisesti. Siksi ämpärikokeet ennen akvaario-mittakaavaan siirtymistä ovatkin aina kohdallaan, varsinkin jos ei tarkkaan tiedä, mitä on tekemässä. Noudattaa vain "netistä löytynyttä" ohjetta tms.

[jarvij]

Lisäksi mitä korkeampi on veden alkaliteetti eli haponsitomiskyky, sitä hitaammon pH:n lasku on syytä suorittaa. Lisäksi on syytä varmistaa ettei akvaariossa ole kalkkikiveä, josta liukenisi lisää vetykarbonaatteja eli hiilihappoa.

[111na]

Siis esimerkiksi, ei ole ihmeellistä , jos KH 'viisari' vielä värähtää, vaikka lähestytään pH kuutta.

Koska tarkkuuteen ei pääse kuin kokeilemalla osittain tuntemattomienkin tekijöiden takia kussakin akvaariossa ja tavallaan itsesääteleväkin on reaktio (tai olisi hyvä olla!) , on mielestäni paras käyttää turvetta. Edellyttäen tietysti että sillä päästään haluttuun happamuuteen ja että sen käyttö on mielekästä muutenkin. (Esim. mustan veden tyyppiin pyrkiminen)

Kuitenkin rikkihappo voi olla mainio apu vedenvaihdoissa, kunhan tuntee sen ominaisuudet.

Kiitoksia, tämä auttoi paljon! Kemiankirjat hukassa, mutta protolysoituminenkin tuntui kovin tutulta sanalta.

[Tuukkis]

Kannattaa lähteä turveostoksille, sillä se on helpompaa ja turvallisempaa kaloille ja käyttäjälle.Hanki kekkilän lannoittamatonta puutarhaturvetta siitä hyviä kokemuksia.

[PimpBot9000]

Pohjan sijaan kalkkia voisi liueta myös akvaariossa olevista koristeista. Onko altaassa esim. kuollutta korallia, simpukan kuoria tai vaaleita kiviä. Jos on, niin koita poistaa ne, ja toista hapon lisäys samoilla määrillä.

Ei ole koristeina mitään mistä käsittääkseni voisi irrota kalkkia (pelkkiä tummia kiviä + juurakoita). Pohjahiekan mahdollista kalkkipitoisuutta en lähde arvuuttelemaan.

[pleko_88]

Kannattaa lähteä turveostoksille, sillä se on helpompaa ja turvallisempaa kaloille ja käyttäjälle.Hanki kekkilän lannoittamatonta puutarhaturvetta siitä hyviä kokemuksia.

Onko eri turpeita verratessa veden värjäytymisessä eroja? Joskus olen käyttänyt akvaariokaupasta ostettua seran turvegranulaatteja ja ne värjäsivät vettä aika voimakkaasti.

[jarvij]

Pohjahiekan mahdollista kalkkipitoisuutta voi arvioida ottamalla kourallinen tai pari pohjahiekka ja pesemällä se huolellisesti kunnes vesi on kirkasta. Sitten hiekka pannaan johonkin sopivaan lasiastiaan ja päälle kaadetaan vaikka suolahappoa. Jos pohjassa syntyy runsaasti kuplia eli hiilihappoa, se osoittaa että kalkkia on. Määrää voi vain arvioida syntyvän kuplinnan, kuohunnan perusteella. Ellei kuplia synny, ei kalkkia ainakaan näytteessä ole.

[111na]

Haa, sattumalta tuossa pussissa lukee: Kekkilä Luonnonturve. Raaka-aine vaalea rahkaturve, maatuneisuus von Post H 2-4.

Se ainakin värjää, mutta väri laimenee melko nopeasti ja vesi on jotakuinkin kirkasta parin päivän päästä. Tämä siis vaikka turvetta lojuu tuolla pohjallakin. Olen keittänyt sitä ja siiviloinyt puuvillaisen tyynyliinan läpi vedenvaihdoissa. Huomasin viimeksi että kannattaa keittää jonkun aikaa eikä vain kiehauttaa.

Kolme kourallista tehoaa hyvin 250 litraisessa täällä 1/3- 1/4 vedenvaihdossa. pH tipahtaa noin seiskasta noin kuuteen.

[pleko_88]

Onko mitään mieltä alkaa tekemään tuollaista turvelitkua 800l akvaarioon, jossa Ph:ta pitää saada aika ronskisti alas?

[111na]

Mitä sitten haluat vedeltä. Jos pelkkää pH:n alennusta, niin hankkisin apteekista tippoja. Muuten voit kokeilla tapojen yhdistämistäkin.

[PimpBot9000]

Sitten hiekka pannaan johonkin sopivaan lasiastiaan ja päälle kaadetaan vaikka suolahappoa.

öh, kelpaako rikkihappo, kun sitä nyt sattuu olemaan?

[Tuukkis]

Ei turvetta kannata ruveta erikseen keittelemään,sinne altaaseen vaan sukkahousuihin laitettuna jonnekkin piiloon.Kekkilän turve on siitä hyvää että se myöskin laskee sähkönjohtavuutta,ei paljon mutta kumminkin,kun taas akvakaupassa myytävät nostavat sitä jonkunverran ja lisäksi on niihin verrattuna lähes ilmaista.

[111na]

Ei turvetta kannata ruveta erikseen keittelemään,sinne altaaseen vaan sukkahousuihin laitettuna jonnekkin piiloon.Kekkilän turve on siitä hyvää että se myöskin laskee sähkönjohtavuutta,ei paljon mutta kumminkin,kun taas akvakaupassa myytävät nostavat sitä jonkunverran ja lisäksi on niihin verrattuna lähes ilmaista.

Noita hyviä on kyllä muitakin kuin Kekkilä ihan varmasti. Uutteen tekemisestä AW:ssa löytyy jonkinverran kokemuksia ja kyllä kaksi tapaa on kerrottu, keittäminen ja liottaminen. Uuttamisessa on sellainen järki että saadaan pH:n nousu vedenvaihdossa pois.

Akvakaupassa ei todellakaan turvetta myydä ja Akvaariokeskuksessa sanoivatkin ettei se heidän turveuutteensa edes vaikuta pH-arvoon.

(Tilaavat kuitenkin rikkihappoa lähiapteekkiin nyt, koska tuo keittely ei nyt ihan välttämätöntä ole...)

[Tuukkis]

Kyllä akvakaupassa todellakin myydään turvetta sera,eheim,hobby näitä ainakin olen nähnyt myynnissä.Kyllä he siellä akvaariokeskuksessa olivat harvinaisen paljon siinä oikeassa kun ilmoittivat ettei turveuute vaikuta ph:seen mitenkään tai erittäin vähän.

[111na]

Ai juu.. niinpä myydäänkin. Mutta hyvä kun sanoit ettei se ole hyvää ja 'oikeaa', kun olen niin puolueellinen näitä rahannyhtäjiä kohtaan.

Täällä on pH alle kuuden nyt ja suklaarihmat tykkäävät. Vedenvaihtoon vielä avuksi rikkihappoa, mutta oikeasta turpeesta en luovu. Viitsisikö sitä kokeilla isoja muutoksia kun kutevat minkä ehtivät!

Suklaarihmoista mainitaan että niitä käytetään herkkinä indikaattoreina vedenlaadun muutoksille kiekkoaltaissa.

[VilleJ]

Kun kerran alkeissa ollaan, niin kai tänne uskaltaa kirjoittaa vähän happo-emäs teorian alkeita vesiliuoksissa. Niitä kun monet kysymykset tuntuvat sivuavan.

Happo = aine, joka kykenee luovuttamaan protonin (H+).
Emäs = aine, joka kykenee vastaanottamaan protonin.

Tuo siis vain Br*nstedin (*=tanskalainen o) teorian mukaan. Lewisin hapot ja emäkset laajentavat näkymää, jolloin happo-emäs käsitys laajenee elektroniparin siirtymiseen. Tällöin ei yhdenkään protonin tarvitse siirtyä, kuten Br*nsted-Lowry malleissa se esitetään, mikä korvasi Arrheniuksen ehdotuksen happo-emäs -käsitteessä.

[Maaliskyy]

Tuo siis vain Br*nstedin (*=tanskalainen o) teorian mukaan. Lewisin hapot ja emäkset laajentavat näkymää, jolloin happo-emäs käsitys laajenee elektroniparin siirtymiseen. Tällöin ei yhdenkään protonin tarvitse siirtyä, kuten Br*nsted-Lowry malleissa se esitetään, mikä korvasi Arrheniuksen ehdotuksen happo-emäs -käsitteessä.

Antakaa nyt vähän armoa! Tämä on akvaariokeskustelupalstan alkeet -osio