No kilo perunoita Pyhältä talolta Tansaniasta

[kirahvi1]

Nothobranchius kilomberoensis tulee Tansaniasta. Ostin syksyllä mätimunia Briteistä ja Espanjasta. Näiden esi-isät kerättiin Ian Sainthousen menestyksekkäältä retkeltä vuodelta 1995. "Virallinen koodi" on Nothobranchius kilomberoensis Ifakara TAN 95/4 eli Ifakara kertoo alueen sijainnista Tansaniassa (TAN). 95 on keräilyvuosi ja koodiluku 4 kertoo sijainnin "lammikon tarkkuudella".

Sainthousen jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten tekemä retki oli monella tapaa menestys. Lajeja ja paikallisia värimuotoja kerättiin useita ja kaiken lisäksi suurin osa näistä porskuttaa edelleen harrastajien altaissa vielä ehkä 40-50 sukupolvea myöhemmin. Tässä lajikirjoa retkeltä:

- N. lourensi
- N. eggersi
- N. kilomberoensis
- N. flammicomantis
- N. rubripinnis
- N. luekei
- N. vosseleri
- N. neumanni

Retkeltä löytyy hienoja kuvia täältä kohdasta "Collecting trips":

http://nothos.org/

Parhaat kuvat eri lajeista ja värimuodoista löytyvät ehkä täältä (valikko oikealla):

http://www.proyectonothobranchius.net/s ... mberoensis

Kalani ovat nyt kolmen viikon ikäisiä. Kasvu on ollut melko hidasta, koska lämpötila on ollut matala (pakkaskaudella vaivaiset 20 Celsiusta). Riittävä määrä kaloja on kuitenkin jo siirretty 35-litraiseen kasvamaan ja tilaa on tietysti vielä enemmän kuin tarpeeksi. Viuhkapyrstöt eivät ole lainkaan parvikaloja, joten yksittäiset kalat pörräävät kuka missäkin päin allasta.

http://eggersi.blogspot.fi/p/nothobranc ... ensis.html

N. kilomberoensis Ifakara TAN 95-4 Age 21 days TL 10mm.JPG (195.12 KiB) Katsottu 9708 kertaa

[Anniquu_]

Kiitos killiraporteistasi. Seuraan näitä kasvatuskertomuksia innolla.

Nyt minulla ei ole mitään killejä, aiemmin minulla on ollut punajuovaviiripyrstöjä. Se ei ollut kyllä mitään "tosiharrastamista" , kun ostin kalat Faunattaresta.

Joskus täyty kyllä hankkia noita tee-se-itse -kaloja, mutta nyt minulla ei ole aikaa kasvatella poikasia, niin tyydyn vain seuraamaan sinun systeemejäsi.

[kirahvi1]

Kiitoksia kannustuksesta. Laitan tähän kuvan omituisesta mutaatiosta, joka ehkä kertoo näiden olevan sukua kotimaiselle mateelle...no ei nyt sentään. Mikromatohan se siinä odottaa päätymistä ruoansulatukseen.

Nothobranchius kilomberoensis Ifakara TAN 95-4 Age 26 days TL 14mm.JPG (71.86 KiB) Katsottu 9531 kertaa

[kirahvi1]

Tansanian elikot vaikuttavat varsinaisilta veijareilta. Niillä on tapana säikäyttää toisiaan "hiipimällä" takaapäin lähelle ja tekemällä sen jälkeen jonkinlainen syöksy. Jotkut kalat myös tekevät uhkailueleitä toisilleen aivan kuten aikuiset koiraat. Kuvassa näkyy suurikokoinen hydra. Se on polttiaiseläin, joita on aina ollut juuri tässä akvaariossa. Niiden määrä vaihtelee, mutta on tullut kuitenkin melko selväksi, että jos kippoon laitetaan jatkuvasti pienikokoista elävää ruokaa (mikromatoja, grindalia tai artemiaa) näiden määrä lisääntyy nopeasti. Olen yrittänyt niistä päästä kokonaan eroon monilla eri keinoilla siinä onnistumatta. Tuollaiset lonkerot muodostavat kuitenkin melkoisen uhkan myös aivan pienimmille kalanpoikasille. Sentin mittaisetkin poikaset säpsähtävät toisinaan osuessaan lonkeroihin.

N. kilomberoensis Ifakara TAN 95-4 Age 33 days TL 18mm.JPG (208.34 KiB) Katsottu 9450 kertaa

[kirahvi1]

Kalojen sukupuoli erottuu jo melko selvästi viiden viikon iässä. Koot vaihtelevat 16 ja 25 millin välillä. Koiraat ovat suurempia.

N. kilomberoensis female Age 37 days.JPG (131.23 KiB) Katsottu 9390 kertaa

N. kilomberoensis Ifakara TAN 95-4 Age 38 days (1).JPG (163.94 KiB) Katsottu 9390 kertaa

N. kilomberoensis Ifakara TAN 95-4 Age 38 days (2).JPG (133.65 KiB) Katsottu 9390 kertaa

N. kilomberoensis Ifakara TAN 95-4 Age 38 days (3).JPG (173.18 KiB) Katsottu 9390 kertaa

[Anniquu_]

Kasvuvauhti on kyllä hurja noilla.... Vaikka täytyyhän sen olla, että ehtii kutea ennenkuin vesi loppuu lammikosta taas.

Tuo http://nothos.org/ on kyllä havainnollinen sivu. Varsinkin nuo biotooppikuvat ovat aika mielenkiintoisia, sillä vallallahan on kai ollut käsitys, että killiakvaarion tulee olla hämärä, että kalat viihtyy, mutta noissa kuvissa Afrikan aurinko paistaa täydeltä terältä lätäkköön, niin siinä on kyllä hämäryys kaukana... Tosin ei ole kyllä vesi kovin kirkasta noissa lätäköissä.

[kirahvi1]

Kyllähän nämä tuntuvat hakeutuvan varjoiseen paikkaan, jos valinnanvaraa on. Mutta aina löytyy myös yksilöitä, jotka ovat suoraan lampun alla. Noiden kotivesien sameus on toisinaan sitä luokkaa, että näkyväisyys mitataan muutamissa senteissä. Marc Bellemans on koonnut joidenkin lajien osalta tietoa tästäkin asiasta:

http://users.telenet.be/marc.bellemans/Species.htm

N. kilomberoensis Ifakara TAN 95-4 Age 48 days Total Lenght 22mm.JPG (147.88 KiB) Katsottu 9270 kertaa

[hippikala]

Näitä kilon perunoita on nyt uiskennellut 63-litraisessa altaassa parikymmentä kappaletta lauantaista asti. Ovat tavattoman hauskoja uusia tuttavuuksia! Alkuun epäilytti kalamäärä tällaiseen purkkiin mutta ei tässä ole tosiaan mitään ongelmaa. Väijyvään käyttäytymiseen on vähän hankala tottua. Saattavat tuijottaa ruokapalaa transsiin vaipuneena ihan paikoillaan minuuttitolkulla ennen kuin hyökkäävät kimppuun. Muutenkin saattavat nököttää hipihiljaa jossain pienessä kolossa pitkiä aikoja. Parvessa on eri kokoisia kaloja, joten osa on vielä ihan pieniä ja värittömiä ja osalla on sitten tajunnanräjäyttävän upeat aikuisvärit. Valokuvia on tosiaan todella vaikea ottaa näistä, värien hohto ei tule kunnolla esille.

Voi olla, että söivät kaikki sukaravut altaasta, en ole ainakaan nähnyt yhtään sukarapua sen jälkeen kun nuo tänne tulivat. Näillä on kokoonsa nähden melkoisen iso suu, joten en ihmettele yhtään jos ovat rapuset pistelleet poskeensa.

Pieni porukka eläkeläis-eggerssejä muuti hohtohybridien kanssa samaan porukkaan. Näyttävät tulevan mainiosti toimeen.

Kyllä tälle kalaryhmälle toivoisi enemmän ystäviä. Ei voi ainakaan harmitella, etteikö olisi pieneen altaaseen vaihtoehtoja kun ottaa huomioon killien lajikirjon... Suosittelen lämpimästi!

[kerttu]

Tässä olis hauska kala kokeiltavaksi! On ollut vähän vaikea uskoa noiden sopivuutta suunnilleen mihin vaan, ja kausittaisuuskin kuulostaa hieman turhan helpolta kun yleensä akvaarioiden sisällön suunnittelu on tosi pitkäjänteistä puuhaa. Vaan niinhän se taitaa olla, että tässä olis mullekin sellainen akvaariokalamaailman kepeä irtokarkkivalikoima jota vois joskus kokeilla.

[hippikala]

Täytyy päivittää tänne sen verran, että fisut ovat oppineet talon tavoille. Syövät monenlaista ruokaa ja kaikista altaan kerroksista. Sukarapujakin on taas näkösällä enkä ole nähnyt, että hyökkäisivät rapusten kimppuun. Toisessa altaassa N. eggersit elävät sulassa sovussa hohtohybridien kanssa. Ei näistä tosiaan voi olla tykkäämättä!

[kirahvi1]

Oli hieno juttu, että uskalsit ottaa nuo kalat hoitoosi minulta. Näiden harrastamisessa pikkualtaat tuntuvat aina loppuvan kesken ja olisi kiva saada näille uusia harrastajia. Muista myös kerätä mätimunia talteen eli käytännössä otat vaikka jonkun pakasterasian ja laitat sinne pikkukiven painoksi pohjalle. Kanteen teet reiän, josta kalat mahtuvat helposti kutemaan. Sisälle laitetaan kolmisen ruokalusikallista vaikkapa tätä:

http://reptile.aquaristic.net/aquaristi ... 650-g.html

Tuo kookossubstraatti laitetaan ensin veteen turpoamaan. Olen itse keittänyt sen sitten ja pakastanut annospusseihin, jos en ole heti kaikkea tarvinnut. Pinnalla kelluva aines kannattaa tietysti sihdata pois.

Munien keruuta voi tehdä samalla astialla noin viikon. Keruualtaana voi käyttää ihan samaa akvaariota, jossa kalat muutenkin elävät (tosin en tiedä käyvätkö sukaravut pihistämässä munat turpeen seasta). Viuhkapystöt nimittäin suosivat turveastian pehmeää kutualustaa. Sitten satsi kuivataan sanomalehdellä (pari tuntia) ja pannaan muovipussiin suljettuna folioon ja pimeään paikkaan odottamaan kastetta.

Minulla on itsellä tällä hetkellä aikuisia kaloja:
N. furzeri MZCS 2010/24
N. polli Kyembe CD 13-9

Munia on odottelemassa joululomaani, jolloin pääsen poikasia paremmin hoitamaan, seuraavista lajeista:
N. furzeri MZCS 2010/24
N. polli Kyembe CD 13-9
N. eggersi TAN 95-07
N. hassoni Bunkeya CD 13-8
N. boklundi Luangwa Valley ZAM 09-2
N. kilomberoensis Ifakara TAN 95/4

[hippikala]

Tässä pari otosta







Yllättävän vaikea kuvata tarkasti, vaikka nämäkin tulivat norkoilemaan lasiin kiinni kun näkivät kameran.

[muscot]

Kävisikö näiden kutualustana rahkasammal ? Houkuttaisi, yrittänyt vältellä, mutta aina vain jotenkin eksynyt tutkailemaan . Ihastuttava värikirjo.

[kirahvi1]

Kävisikö näiden kutualustana rahkasammal ? Houkuttaisi, yrittänyt vältellä, mutta aina vain jotenkin eksynyt tutkailemaan . Ihastuttava värikirjo.

Tuotahan voisi kokeilla. Olen käytännössä nähnyt kahta sorttia kutualustaa:

a) "Coconut peat" eli kookospäkinän kuoren kuitua kuivattuna. Tämä on siis yleisin ja käytännössä ilmaista riittoisuutensa vuoksi:

http://reptile.aquaristic.net/Lucky-Rep ... humus.html

Kookoskuitu kastetaan veteen ja keitetään. Itse olen sitten pussittanut muutaman ruokalusikallisen annospusseja ja pannut pakastimeen. Ei kannata ottaa kelluvia partikkeleita mukaan.

b) Multa. Esimerkiksi Bèla Nagy lähetti Ranskasta mätimunia hyvin hienojakoisessa mullassa, jossa oli nähtävissä esimerkiksi kotilon kuoria joukossa. Lienikö sitten Kongosta kerättyä alkuperäistavaraa.

Tärkeintähän on, että aines ei homehdu ja sitä ainakaan "coco peat" ei käsiteltynä ole tehnyt.

Minulla alkoi tämän lajin kohdalla tänään huikea puolitieteellinen kokeilu. Noiden Hippikalan killien munia oli minulla ollut inkubaatiossa kaksi pussukkaa ja kastoin ne eilen illalla. Inkubaatiota oli kestänyt 109 ja 122 vrk (lämpö noin 23 C). Tänä aamuna olikin edessä kunnon urakka, kun pienokaisia oli kuoriutunut oikein urakalla. Vanhemmasta satsista tuli 92 ja uudemmasta 63 poikasta. varsinkin uudempi satsi oli kokonaan hyvin terhakkaa porukkaa ja vauvoja piti oikein jahdata pipetin kanssa. Kyllä siinä pari tuntia taisi mennä. Lisää kai vielä kuoriutuu iltaan mennessä ja kenties vielä huomennakin.

Minua on pitkään vaivannut näiden Nothobranchiusten kanssa se tieto tai ohje, että niitä pitäisi kasvattaa ensimmäiset viikot aivan matalassa (n. 3-5cm) vedessä ilman suodatusta. En ole oikein ymmärtänyt tai edes nähnyt tämän taustalla olevaa perustelua. Päätin siis kasvattaa nuo pirteämmät uudemmasta turve-erästä olevat poikaset vanhaan malliin puolen litran vesimäärässä (jaavansammalen kera) ja laitoin toisen satsin poikaset sukarapuakvaarioon, jossa oli valaistus, suodatus, kasveja ja leviä sekä tietysti 20 litraa vettä. Aika näyttää kummassa porukassa viikatemies on tutumpi vieras.

[miljoonakala84]

Hitsi kun luvin tuota siun kotisivun kirjotusta näistä ja rupes pikkasen tekemään mieli näitä.

[kirahvi1]

Aloittamani kokeilu kahden eri alkukasvatusmetodin kesken on nyt edennyt 11 päivään ja tulokset ovat melko selviä:
- Kuolleisuus on huomattavasti suurempaa suodatetussa sukarapualtaassa (veden syvyys 20cm).
- Poikasten kasvuvauhti on kuitenkin tuplasti nopeampi tuossa suodatetussa altaassa.

Bèla Nagy on muuten kirjoitellut oman sivuston, joka on mielestäni alansa paras. Hän suosii alkukasvatuksessa 10 senttimetrin veden korkeutta ja pillisuodatinta, mikä kuulostaa hyvältä kompromissilta. Veteen hän lisää myös hieman suolaa samettitautia ehkäisemään. Kannattaa lukea koko sivusto:

http://wildnothos.wix.com/wildnothos#!maintenance/c1qjn

[kirahvi1]

Nyt vertailevan kasvatuskokeilun alkamisesta on kulunut jo 18 päivää ja vaikka kalat, jotka aloittivat elämänsä suodattamattomassa altaassa matalassa vedessä ovat saaneet nekin olla "tavallisessa" tekniikalla varustetussa akvaariossa 12 päivän iästä lähtien, ne eivät silti ole pituudeltaan kuin puolet toisesta ryhmästä (joka siis kipattiin heti alussa 20-senttiseen veteen sukarapujen sekaan).

[muscot]

Onko noiden alkukasvatusaltaiden lämpötiloissa ollut eroa ? Perustelu kysymykseen: kaksi vesiarvoiltaan samanlaista allasta, toisessa lämpötila 26-27 astetta ja toisessa 22-24 astetta, lämpimämmästä altaasta joutui vahingossa päivän, parin ikäisenä kaksi mollinpoikasta viileämpään altaaseen. Muutaman viikon kuluttua nämä kaksi siirrettiin takaisin lämpimämpään ja sisarustensa seuraan; lämpimämmässä kasvaneet olivat n. puolta suurempia kuin nuo kaksi viileässä kasvanutta.

Mielenkiintoista seurattavaa, aiotko seurata onko hitaammalla alun kasvuvauhdilla vaikutusta elinikään ?

[kirahvi1]

Tuo lämpötilatekijä on erittäin hyvä pointti. Tälläkin hetkellä pienimmät poikaset asustavat 23-asteisessa vedessä yläkerrassamme ja alakerrassa vesi näyttää olevan 25-asteista. Kummassakaan altaassa ei ole lämmitintä. Yläkerrassa kalat olivat siis aluksi pienessä vesimäärässä ilman lämmittävää valaistusta, joten eroa on voinut olla 3-4 astettakin. Toinen selittävä tekijä voisi olla populaation suuruus. Harvempilukuinen porukka tuppaa tulemaan paremmin ruokituksi.

Selvää kuitenkin on, että kummassakin metodissa olisi kehitettävää. Toisessa vikana on hidas kasvu ja toisessa suuri alkuvaiheen kuolleisuus. Minä aion seuraavana testata tuollaista kymmenen sentin vesikorkeutta ja tilasin juuri Kiinasta erittäin snadin pillisuodattimen tarkoitusta varten. Jos sitten vielä laittaisi työmaavalaisimen altaan viereen, niin johan luulisi lämpöäkin piisaavan. Lämpötila varmasti vaikuttaa nothojen elinikään, mutta tosiaan pitääkin seurata onko tällä alkuvaiheella tuossa suhteessa merkitystä. Yleensä ottaen korkea lämpötila lyhentää elinikää.

[muscot]

Molleista on huomioitu omakohtaisesti alkukasvuun vaikuttavana mainitsemasi populaation koko ravinnon saannin merkeissä : harvinaisemman värin omaavan naaraan synnyttämistä poikasista otettiin 7 poikassaltaaseen heti synnyttyään (kelluva isohko allas samassa akvassa kuin muutkin mollit). Parin viikon ikäisinä olivat jo selkeästi suurempia kuin muun parven mukana kasvaneet sisarukset. Muuta eroa siis ei ollut kuin "kohdistettu ruokinta" ja rauhallinen, turvallinen tila jossa ei tarvinnut pakoilla isompia (ja kuluttaa energiaa siihen ?).

Tuo lämpötila (eri poikue kuin ym.): minun millialtaassani olleet kaksi poikasta saivat olla rauhassa isoilta, eivätkä piilotelleet (hohtohybridejä, eivätkä ole hätyytelleet pieniä, lisäksi altaani on melkoinen viidakko eli suojaa kyllä löytyy tarvittaessa).Ruokaa saivat varmasti enemmän kuin tuolla tyttäreni mollialtaassa kasvaneet sisaruksensa, sillä olen runsaskätisempi ruokinnassa . Eli reilummasta ruokinnasta huolimatta nuo kaksi kasvoivat hitaammin tuossa vilpoisemmassa altaassa.

Ei varmastikaan suoraan verrannollista, mutta voisi olla suuntaa antavaa infoa kun miettii parasta vaihtoehtoa parhaan alkukasvun turvaamiseksi. Olisi mukava kuulla miten seuraava kokeilu etenee. Miten pieniä pillisuodattimia sait ? Ja se työmaavalohan on näppärä ratkaisu; et tarvi altaissa valaisimia saati lämmittimiä, huoneen patterinkin saa laittaa kiinni, aamulla puurokattila lampun eteen lattialle niin ei tarvii hellaakaan käyttää kun se siinä hautuu kypsäksi ja tuleepa varmastikin rusketuskin kaupan päälle kun huoneessa aikaansa viettää

Onko lämpötilalla vaikutusta kuoriutumisprosenttiin ?

Tässähän tulee ihan ikävä pikkupurkkeja. Joskus 70-80-lukujen taitteessa kasvattelin taistoja ja pöydillä oli melkoisia virityksiä.

[kirahvi1]

Alkuvaiheessa tuo veden lämmittäminen on hieman ongelmallista. Perinteisiä lämmittimiä en ole uskaltanut kokeilla noin pienissä vesimäärissä. Tuo työmaavalaisin on LED-mallia. Luulen, että se lämmittää lähiympäristöä juuri sopivasti. Olisi optimaalista saada tuo lämpö johonkin 25 asteen korville. Bèla Nagy kertoo, että varsinkin inkubaatioajan lämpötila on olennainen. Hän pyrkii pitämään lämmön 23 asteessa. Alhaisempi lämpötila hidastaa mätimunien kehittymistä huomattavasti ja jopa keskeyttää munien kehittymisen joksikin aikaa. Liian korkeassa lämpötilassa taas poikasille kehittyy uimarakkovikoja.

Tässä on tämä tuleva pillisuodatin:

http://www.aliexpress.com/item/Hot-Filt ... 55127.html

[muscot]

Onpa näppärän oloinen tuo suodatin. Varmasti helpompi sovittaa pikkupurkkiin kuin nuo perinteiset pillit. Ja mielenkiintoista tavaraa kaupan tuolla muutenkin.

Puhuimme siis työmaavaloista ihan eri aikakausilta . Oletko ajatellut/kokeillut tuohon lämmitykseen noita terroissa käytettäviä lämpömattoja ? Niitähän saa myös hyvinkin eri kokoisina ja lämmittävät tasaisesti.

[kirahvi1]

Juu, meillä on ollut tuollainen matto. Tosin se tuntui minusta niin kuumalle (ei termostaattia), että käytin sitä terraariossakin ajastimen kanssa (tunti päällä/tunti pois).

[muscot]

Okei, tuo termostaattipointti on hyvä, se ei tullut mieleen. Voisi olla turhan hankala viritellä purkin alle eristeitä ja mittailla etäisyyksiä pohjasta kun mittailee ja säätää aluksi lämpötilaa purkissa.

Ethän tykkää huonoa kun tämä kotikutoinen "pelle peloton" nyt vähän koittaa ideoida. Ihan sillä ajatuksella ja toiveella, että jos joskus itsellä olis kohdilla tämmöinen probleemi. Toppuuttele pois kun alkaa kuulostaa liian ufoilta

Vielä toinen: minulla on tuommoisia reilun kolmekymmentä litraa vetäviä muovilaatikoita, kannellisia. Sinne sopisi rinnakkain (tietyn mallisia) purkkeja 3 kappaletta. Isoon termostaatillinen akvalämmitin ja vettä niin paljon että purkkien yläreunat kelluu liki yläreunaa. Kiinnityskikkoja löytyy. Kansi kevyesti päälle (rei´itetty ?) että lämpö ei karkaa ja vesi haihdu niin nopsaan ?

Se valokikka varmastikin toimii, mutta kun minulla ei sellaiseen ole mahdollisuutta (yöksi pitää saada valot sammutettua), niin pitää pohtia muita mahdollisuuksia. Tämä nyt kyllä alkaa aikalailla pahasti vaikuttaa siltä että minulle näitä joskus tuleepi .

[kirahvi1]

Siis pikkualtaita isossa altaassa...ilman muuta tuota pitää kokeilla. Ei tullut mieleenkään aiemmin, kiitoksia. Tuohan on todella omaperäinen ajatus. Huushollista varmaankin löytyy sopivia laatikoita. Esimerkiksi tuollaisen 16-litraisen muoviterraarion voisi laittaa muoviseen säilytyslaatikkoon. Silloin voisi myös tuota suodatusta kokeilla heti alkuvaiheissa.