720 litraisen kiekkoaltaan suunnittelu

[Ronie]

Olen perustamassa ensimmäistä kiekkoallastani, joten kertopaahan hyvät ihmiset mitä mieltä olette suunnitelmastani.

Altaan koko on 200 x 60 x 60 720L
Tekniikaksi meinaan laittaa 2 x Eheim 2075 ulkosuodattimen, 2 x Eheim 2048 + moduli + suutin, sisäsuodatin.
Jäger lämmitin 300w, 2 x pohjakaapelit, Sera air 550r, sera co2 automaatin.
Altaaseen tulee lasit päälle jotta ei tule kissakaloja.
Valaisimeksi tulee 2 x Litima T5 valain, elikkä 4 putkea kaikenkaikkiaan.

Mitä sisustukseen tulee niin ainakin juurakoita Kasveista en oikein tiedä, näihin en ole pahemmin koskaan perehtynyt, sen tiedän että miekkakasvit kestävät hyvin lämmintä vettä, joten näillä näkymin ainakin pari miekkakasvia sinne on tulossa ja vallisneriaa.
Olisiko kasveista ehdotuksia?

Kalastoa.
240L altaaastani meinasin siirtää 4 kpl neitotonkijoita (Biotodoma cupido) ja varmaankin tuon 30 kpl parven kardinaalitetroja myöskin (joskin tuntuu että ne jossakin vaiheessa saavat vaihtaa omistajaa).
Pari käärmekalaa joita olen aina halunnut, vaikkakin ovat afrikkalaista lajia eivätkä Amerikasta niinkuin muut asukit.
Pohjalle sitten pari plekoa, tätä en ole saanut vielä päätettyä että ovatko ne Appelsiinipleko, Topaasipleko, Safiiripleko, vaiko sitten pienempää lajia Hieroglyyfipleko tms.
Jotain ajatusta näistä ja montako kiekkoa sinne pistäisi?

Lähdetään tästä nyt liikkeelle.

[R_R]

Tuleeko kiekkolaan paljon kasveja? Jos ei, et tarvitse CO2 systeemiä.

[Ronie]

Tuleeko kiekkolaan paljon kasveja? Jos ei, et tarvitse CO2 systeemiä.

Meinasin laittaa kasveja ihan kunnolla, tehdä sellaisen vihreän altaan. Riccia ollut myöskin mielessä, laittaa sitä juurakoihin/kiviin, ehkä?
Kaikkihan on suunnittelu vaiheessa.
Pitäisi päästä taas norjaan hakemaan kiviä, viimevuonna 30 kg rinkka selässä, sitä mukaan mitä se tyhjeni, niin se myöskin täyttyi kivistä "ei mitää järkee"

[R_R]

Ei sole mikhän käyä Norjassa hakemassa kiviä. Kiekot ovat vaivan arvoisia.

[Substral]

Mulla on norjalaista liuskekiveä täällä sievä pino, tuu hakemaan pikkurahalla (YV:llä osoite)

Kiekoille on hyvä laittaa kunnollisia varjopaikkoja, eli isoja kantoja jotka yltää pintaan asti ja siihen päälle kasveja, ainakin jaavansaniainen selviää mutta ei ole geopoliittisesti korrekti.. tai just ricciaa, sillä tulee tuuheita koristeita. Hyviä suojia tulee. Voi sitten samalla sisustella amazonian tulvametsäksi koko altaan.

[Ronie]

Mitä plekoja/muita monneja olette pitäneet ilman ongelmia kiekkojen kanssa?

[Teemu Salonen]

Toi suodatus on mun mielestä vähän ylimitoitettu. Ja vielä ilmapumppukin. Tässä tapauksessa hiilarin lisäämisestä ei ole mitään hyötyä kun veden virtaus haihduttaa sen kuitenkin samantien.
Ilmapumpun, toisen ulkosuodattimen ja vielä sisäsuodattimenkin voi huoletta jättää pois. Silloin on hiilarin lisäämisestäkin jo jotain hyötyä.

[Aallotar]

Minulla on kiekkojen kanssa sulassa sovussa kaksi appelsiiniplecoa ja yksi helmipurjepleco.

[Ronie]

Onhan se Appelsiinipleko pirun upea ilmestys, myöskin mietityttää L-200 Hi-Fin.
Mitenkä pienemmät plecot?
Itselläni 240l jossa L-134 ja L-201 nämä kyllä saavat jäädäkkin tähän altaaseen vaikka vähän mietinkin L-134 siirtämistä kiekkolaan.

Eikös sen hiilarin ole tarkoitus sinne altaaseen levitä, ei kait se mihinkään haihdu?
Hommasinkin yhden sisäsuodattimen ja yhden ulkoisen pöntön, kokeilen aluksi näillä kuinka homma lähtee pelaamaan.
Jotenkin vähän epäilen riittävyyttä.

Toi suodatus on mun mielestä vähän ylimitoitettu. Ja vielä ilmapumppukin. Tässä tapauksessa hiilarin lisäämisestä ei ole mitään hyötyä kun veden virtaus haihduttaa sen kuitenkin samantien.
Ilmapumpun, toisen ulkosuodattimen ja vielä sisäsuodattimenkin voi huoletta jättää pois. Silloin on hiilarin lisäämisestäkin jo jotain hyötyä.

[Hopotus]

Eikös sen hiilarin ole tarkoitus sinne altaaseen levitä, ei kait se mihinkään haihdu?

Hiilari eli hiilidioksidi on kaasu, joka yritetään sekoittaa veteen, jotta kasvit saisivat sen käyttöönsä (toki myös pH:n alentamista varten). Hiilidioksidi haihtuu helpommin kuin happi vedestä, joten mitä virtaavampi, hapekkaampi ja viileämpi vesi on, sitä nopeammin hiilidioksidi poistuu vedestä. Tästä syystä yleensä vältetään voimakasta virtausta ja hapetusta kun hiilari halutaan lisätä. Vastaavasti lämpimämpään veteen liukenee vähemmän happea ja se myös poistuu nopeasti, siksi kuumilla helteillä moni lisää vedenkiertoa/hapetusta, mutta se on tarpeen vain viileiden ja hapekkaiden vesistöjen kaloille.

[Teemu Salonen]

Kiitti Hopotus, kun selvensit vähän tota mun aikasempaa sepustusta:)

[Ronie]

No niinhän se homma tietysti menee, välillä kun jäisi hetkeksi miettimään niin...
Mut nyt selvisi sitten tämäkin homma.

Eikös sen hiilarin ole tarkoitus sinne altaaseen levitä, ei kait se mihinkään haihdu?

Hiilari eli hiilidioksidi on kaasu, joka yritetään sekoittaa veteen, jotta kasvit saisivat sen käyttöönsä (toki myös pH:n alentamista varten). Hiilidioksidi haihtuu helpommin kuin happi vedestä, joten mitä virtaavampi, hapekkaampi ja viileämpi vesi on, sitä nopeammin hiilidioksidi poistuu vedestä. Tästä syystä yleensä vältetään voimakasta virtausta ja hapetusta kun hiilari halutaan lisätä. Vastaavasti lämpimämpään veteen liukenee vähemmän happea ja se myös poistuu nopeasti, siksi kuumilla helteillä moni lisää vedenkiertoa/hapetusta, mutta se on tarpeen vain viileiden ja hapekkaiden vesistöjen kaloille.

[Ronie]

Nyt on suodattimet testattu, ensin pistin altaaseen 1 x 2075 ulkosuodattimen ja 2 x 2048 sisäsuodattimen + hapetin = täysin toimimaton paketti, ei jaksanut kierrättää vettä kunnolla ja pohja täynnä P...aa, vedessä kellui sitä pientä hötöä.
Nyt altaassa ulkosuodaatimena 1 x Eheim 2228, 1 x 2075 + 1 x 2048 sisäsuodatin + hapetin.
Voi olla että jaksaisi pyörittää jo pelkästää sillä 2228: lla + sisäsuodattimilla, täytyy jossakin vaiheessaa kokeilla.
Jokatapauksessa 2075 suodatin on täysin mitätön ja vaatisi kaksi samanlaista jotta jaksaisi pyörittää vettä altaassa.

Hiilari puuttuu edelleen ja harkitsen sitä, katsotaan. Ensin kokeilen kaikki muut konstit ja tämä viimeisenä.
Hiilarin laittaessa lähtee hapetin pois.
Eikös se ole niin että mahdollisimman vähäinen pintaveden kierto pitäisi olla hiilarin kanssa pelattaessa?

Hyvää palautetta tullut hiilarin osalta mutta selvennetään tätä.
Ainahan se menee niin että toinen sanoo toista ja toinen toista, molemmat ovat oikessa mutta silti vain oman kokemuksen kautta löytyy se oikea ratkaisu.

Toi suodatus on mun mielestä vähän ylimitoitettu. Ja vielä ilmapumppukin. Tässä tapauksessa hiilarin lisäämisestä ei ole mitään hyötyä kun veden virtaus haihduttaa sen kuitenkin samantien.
Ilmapumpun, toisen ulkosuodattimen ja vielä sisäsuodattimenkin voi huoletta jättää pois. Silloin on hiilarin lisäämisestäkin jo jotain hyötyä.

[joedoe]

Mulla oli 800 litrasessa suodattimena Eheimin 2080 + 2260 ja 2048 sisäsuodattimena eikä ollut yhtään liikaa.
Allas oli reilu 2 metriä ja kalastona oli iso kiekkoparvi (18 kpl) + muut pohjakalat ja pienet tetrat

Sanoisinkin että suodatusta ei ole koskaan liikaa... eli vaihda se pikku ulkosuodatin vaan isompaan.
Se 2075 on vissiin tarkoitettu alle 600 litraseen eli todellisuudessa vieläkin pienempään.

[litilitinen]

Mun mielestä kans tuo suodatus kannattaa laittaa reilusti yläkanttiin kuin liian tehoton suodatus. Mulla asustaa kiekkojen kanssa 1000-litraisessa pari isopurjetta ja yksi helmipurjepleko. Hyvin on keskenään kaikki olleet. Niin kiekot kuin plekotkin. Lisäksi tiikerinuoliasia parvi löytyy eikä niistäkään haittaa ollut kiekoille. Ainoastaan kun joskus kokeilin lehtikaloja kiekkojen seurana niin se yhdistelmä ei sopinut. Alkoi kiekkojen kyljet liikaa maistua. Lehtarit lähti sitten siskolle vaihtoon.

[Ronie]

Samoilla linjoilla mennään, mielummin ylimitoitettu kuin liian pieni suodatin.

Kalastoa tällähetkellä sekalainen seurakunta. 4 kiekkoa, kaksi kutuparia. Kieokkoja tulee lisää (tietysti).
4 Neitotonkijaa (Biotodoma cupido) jotka tulee vallan mainiosti toimeen kiekkojen kanssa.
Kutupari lehtikaloja (kutevat todella harvoin), jotka myöskin hyvässä sovussa muiden kalojen kanssa. Rauhallisimmat yksilöt siirsin tähän altaaseen ja muut lähtivät toiseen kotiin.
4 Salamanteriplekoa.
2 Käärmekalaa.
9 Harlekiininuoliaista, jotka saattavat lähteä myyntiin, tilalle monnisia?

[dragoon]

Mitkäs ovat kokemuksesi salamanteriplekosta kiekkojen kanssa? itse olen pohtinut sopivaa pienehköä plekoa/plekoja rapsuttamaan levää.

[Ronie]

Mitkäs ovat kokemuksesi salamanteriplekosta kiekkojen kanssa? itse olen pohtinut sopivaa pienehköä plekoa/plekoja rapsuttamaan levää.

Vain positiivisia kokemuksia. Eivät nuo pienet plekot kiekoista välitä. En ole ainakaan koskaan kuullut moista. Itselläni on 4 salamanteria ja 3 helmipalloplekoa.

[Pullahiiri]

Mitkäs ovat kokemuksesi salamanteriplekosta kiekkojen kanssa? itse olen pohtinut sopivaa pienehköä plekoa/plekoja rapsuttamaan levää.

Salamanteriplekot ei tosin kyllä koske levään, kuten ei muutkaan Peckoltia -suvun plekot.

[Ronie]

Tosiaan, leväraapaksi eivät kelpaa.

[jenniliini82]

Mulla on 500l (200x50x50) 8 kiekkoa plus pohjakalastoa runsaasti. Suodatuksena kaksi ulkoista jbl cristal profi 1501 ja 901 sekä sisäsuodattime eheim powerline 2252. Ei ole yhtään liikaa tuohon altaaseen. Vesi on kirkasta ja altaan pituus jo vaatii että saa pinnan liikkumaan toiseen päähän allasta. Mielestäni suodatus ei voi olla koskaan ylimitoitettu kun on kyse kuitenkin kiekoista joita ruokitaan usein päivässä.