Teetä akvaarioon?

[Workkis]

Heitän ilmoille ajatuksen sen kummemmin sitä pohtimatta.

Terminalia catappan lehtiä käytetään paljolti taistelukalan kasvattamisessa. Ehkäisevät homeita ja tauteja?
Niitä myydään myös akvaariokaupoissa aquaristik.net

On olemassa myös paljon muita terveysvaikutteisa tee-juomia. Tai siis oikeeastaan terveysvaikutteisia kasveja. Hyvänä esimerkkinä rooibos-tee, jossa ei ole kofeiinia tai muita piristeitä. Mutta josta löytyy antioksidantteja.
rooibos tee
antioksidanteista

Edesauttaisiko siis esimerkiksi rooibos-tee kalojemme terveyttä?

[Viola]

Höh...mulla on taistot olleet aikasen terveitä kun oman kaivon veden pH on 6.5.
Teessä on parkkihappoja ja vaikuttaisivatko ne sitten veden laatuun? Myös tietenkin antioksidantteja...mielenkiintoista.

[-Tassu-]

Vihreä tee sisältää enemmän antioksidantteja, kuin tavallinen musta tee. Eipä ole kumpaakaan tullut mieleen tarjota kaloille

Syötän kyllä kesällä kaloilleni samoja kasveja, joista itselleni valmistan teetä ja ruokaa: esim. horsmaa, nokkosta, voikukkaa, vadelmanlehtiä.. Vitamiineja, nam!

Myös turve suojaa homeelta, ei antioksidanttien vaan sisältämiensä antiseptisten aineiden vuoksi. Rahkasammalta, josta turve muodostuu, on tuoreena käytetty mm. haavojen sitomiseen ja vauvan "vaipoiksi" imukykynsä ja bakteereilta suojaavien ominaisuuksiensa vuoksi. Teetä siitä ei kyllä keitetä, eli menee ehkä vähän OT

[Viola]

Tassu: missä muodossa syötät kaloillesi noita villivihanneksia?
Joku "räkmixisekoite"...vai ?

Ohi aiheen...muutettuani omaan taloon ja omaan kaivoveteen, jonka pH siis on 6.5 ja sisältää mangaania runsaasti...en ole enää tarvinnut atooppiselle iholleni mitään "rasvoja", vaan vettä aamuin illoin...ja iho kukoistaa.

Samoin katosivat taistelukalojen poikaskuolemat. Ketuttaa kun / jos on pakko liittyä kunnalliseen verkkoon ja olla pakotettu siihen "kökköveteen"...

[Workkis]

Vaikka olisi pakko liittyä siihen kunnalliseen veteen niin tuskin ne tulee katsomaan puskiin yö-kiikareilla jos salaa käytät omaa kaivovettä =D *joking*

Mutta hitto kun tulee puheeksi näin jälkikäteen noi nokkoset yms. Turvettahan nyt on hyvä käyttää muutenkin veden pehmentämiseen. Pitää uskaltautua tuonne ulkovarastoon jossain vaiheessa.

[Maisu]

Syötän kyllä kesällä kaloilleni samoja kasveja, joista itselleni valmistan teetä ja ruokaa: esim. horsmaa, nokkosta, voikukkaa, vadelmanlehtiä.. Vitamiineja, nam!

Ihan mielenkiinnosta; miten käytät horsmaa ihmisruokana? Nyt kun on jo tuo "oikean pohjalaisen" maine saavutettu sukulaisten keskuudessa mökillä (stadissa samoilla kriteereillä joutuisi hoitoon), niin voisi ensi kesänä kokeilla minkä näköisiksi niiden naamat menisivät jos sanoisikin että tällä kertaa en kerää näitä horsmia kaloille vaan syön itse...

Toin muuten Thaimaasta tullessani pienen pussukan sellaisia yrttipillereitä jotka on tarkoitettu taistelukalojen kasvatukseen. Niitä oli eri sortteja eri ongelmiin ja olivat hyvin edullisia. En ole tullut kokeilleeksi kun ei ole ollut ongelmiakaan ja kalani ovat vähän muuta kuin splendensiä eli vähän turhan arvokkaita kokeiluihin.

Voisihan sitä tietysti kokeilla kipata kerran käytetyt vihreät teelehdet johonkin pikkuakvaarioon ja hommata sinne pari testifisua.

[Lisa]

Lisää OT-juttua, mutta menköön:

Keväällä ja alkukesästä metsät, rannat ja muu luonto ovat aina niin hämmästyttäviä. Vasta äsken lumi peitti maan, nyt kaikki elää, vihertää, tuoksuu ja nuput kasvavat. Kaikki on sitä kevään huimaa lupausta täynnä.

Luonnossa retkeilevä voi noukkia puhtaasta luonnosta reppuunsa monenlaista hyvää. Arktiset Aromit ry on listannut nettisivuilleen tietoa kevään ja alkukesän vihreistä herkuista.

Maitohorsmatkin ovat nyt pieniä ja herttaisia. Niiden lehdistä saa kuivattuna hyvää yrttijuoma-ainesta monipuolisen vitamiini- ja hivenainesisältönsä ansiosta. Tuoreina ne sopivat salaattiin.

Nuoria horsman versoja voi kiehauttaa ja nauttia parsan tapaan.

Voikukan nuoret lehdet ovat mainioita salaateissa. Poimulehdenkin somat lehdet ovat silkkaa salaattiainesta ja sopivat myös teeksi.

Tuttu siankärsämö on sekin syötävä. Nuoret lehdet napsitaan taas salaattivatiin ja kukinnot kuivataan yrttijuomiin.

Valkoapilan lehdet ja kukinnot maistuvat kuivattuina leivässä ja sämpylöissä. Tuoreinakin ne ovat hyviä, ja kannattaa muistaa, että apilan lehdillä voi koristaa monta kesäistä ruoka-annosta.

[Maisu]

Lisää OT-juttua

Olinko minä niin OT, en huomannutkaan? Kiitos kuitenkin lainauksesta.

Sen verran vielä, että kun noita yrttitabuja tosiaan käytetään Thaimaassa ja ilmeisesti muutenkin enimmäkseen sillä puolen maailmaa(?), niin kuvittelisin jotenkin että jos vihreällä teellä olisi suotuisia vaikutuksia niin sekin olisi siellä huomattu ja käytössä.

[-Tassu-]

Jatketaanpa yhä vähän OT. Olen kyllä näistä "rehuista" intoillut muutamassa aiemmassakin keskustelussa, se taisi vaan olla vähän sopivampaan vuodenaikaan Keväämmällä sitten oma aihe tästä, ok?

Itselleni kerään kasveja sekä kesällä tuoreeltaan syötäväksi (lähinnä salaattiin ja erilaisiin keittoihin/muhennoksiin), että säilön talven varalle; kuivaan sieniä ja teeaineksia, pakastan muita. Useimmat kasvit kannattaa huuhtoa ja ryöpätä (kiehauttaa) ennen pakastamista. Näin maistuvat myös kaloille parhaiten, uppoavat nopeammin ja ovat pehmeämpiä pureskella. Olen joskus tehnyt kaloille myös eräänlaista räkmix-sekoitusta. Pakastettu kelpasi hyvin, kuivattu versio ei oikein. Se piti ensin keittää. Eräänlaista "vihreää teetä" kaloille, siis!

Horsma on siitä mukava kasvi, että sitä voi kerätä melkein koko kesän. Itse käytän enimmäkseen nuoria versoja (niitä alkukesällä maasta nousevia, vielä punertavia "tupsuja") muhennosaineena, ennen kukintaa kerättyjä lehtiä ja myöhemmin myös kukkia kuivattuna teeksi. Maitohorsmaa on itänaapurissa oikein viljelty teenkorvikkeeksi. Hiostettuna on hyvä perusaines teesekoituksiin. Kaloille se ei maistu yhtä hyvin, kuin eräät muut kasvit.

Nokkonen on toinen lempikasvini. Lapsetkin pitävät nokkosesta valmistetusta "pinaatti"keitosta ja -lätyistä. Pitää vain muistaa, että se sisältää aika paljon nitraatteja, hyvä huomioida myös akvaariohommissa. Kannattaa keittää parissakin vedessä, lähtee enimmät lannoitteet. Kalat ovat hassuna keitettyyn nokkoseen! Keitinvettä ei sitten pidä heittää menemään. Se on erinomaista tuholaismyrkkyä, kukkalannoitetta ja hilseshampoota Siinäpä lahjaidea stadin sukulaisille, pulloon vain.. Kannattaa kyllä säilyttää pakkasessa, käynyt nokkosvesi haisee aika hurjalta

Sekä ihmisten että eläinten käyttöön tulee muistaa kerätä kasvit ehdottomasti puhtaalta paikalta (suositus on vähintään 150 m lähimmästä tiestä, ei teollisuutta tms. lähellä)! Paras keruuaika on kasvikohtainen ja vaihtelee vähän vuosittain säiden ym. mukaan, mutta yleensä alkukesä on satoisinta kautta.

Tietoa ravinnoksi sopivista kasveista saa netistä (kannattaa vilkaista vaikkapa Frantsilan, MMM:n tai Arktisten Aromien sivut sekä yrttitarha.com), kirjallisuudesta (alkaen Toivo Rautavaarasta aina survival-oppaisiin) tai kauppayrttikursseilta. Niitä taas järjestävät monet luonnonvara-alan oppilaitokset, luonnontuotteita keräävät yritykset, 4H-yhdistykset tai vaikkapa allekirjoittanut

Ja sama sääntö sitten pätee kasveihin, kuin sieniinkin: älä syö, jos et varmasti tunnista syötäväksi! Kalanruuaksi käyvät samat kasvit, joita ihminenkin voi syödä.

[Maisu]

Kiitoksia kiitoksia. Otetaan uusintatopic keväällä jos siltä tuntuu. Tosiaan minulla on mökillä maata ja mantua jossa kasvaa vaikka mitä ja monena vuonna olen sieltä fisuille pakastanutkin kasveja. Pieni notkahdus pääsi tapahtumaan kun jääkaappipakastimeni sanoi sopimuksen irti eräänä syksynä ollen täynnä kaloille pakastettua ruokaa. Ihmisruuan kehtasin roudata naapureille (klo 02!) mutta ihan kaikkia epämääräisimpiä en uskaltanut tarjota - siinä meni kalojen talviruokavarastot. Ei ihan seuraavana eikä sitä seuraavanakaan vuonna tehnyt mieli ryöpätä nokkosta ja voikukkaa.

[-Tassu-]

Hih, mitähän naapurit sanoisivat meidän pakastimen sisällöstä!

Kasvisruuan lisäksi säilön kesällä lammikoista haavittuja ötököitä kaloille. Pakkasessa myös koiran ja käärmeiden sapuskaa (= luita ja hiiriä) Miehellä pakastimessa on muokattavaksi menevä ketunnahka ja täytettäväksi aiottuja, kokonaisena pakastettuja lintuja ja oravia

Kuivuri on kyllä kovassa käytössä sekin.