Bakteerisamennusko?

[AQ1]

450l akvaario, perustettu noin 2kk sitten. Kypsytetty kolmisen viikkoa ja testattu kypsäksi ennen kalojen lisäystä. Ensimmäisenä hankittu 16kpl keltabarbeja sekä yksi partis. Siitä parin viikon päästä 10kpl mustatetroja ja 6kpl leväbarbeja. Ja tästä viikon kuluttua kaksi haarniskamonnia. Kaikki kalat poikasia.

Kasveina intianvesitähdikkiä, vedensuosikkia, rusolehteä, anubiaita, konnanputkia sekä jotain kaunista köynnöstävää, jonka nimeä en tiedä. Altaan lämpötila 24 astetta, pH 7,5, kH 3, NO2 0, NO3 5. Testeinä Seran tippatestit. Pohjalla suodatinhiekka 0,8-1,2mm sekä sen alla kasvualusta. Kasvilannoitteena nestemäinen Tetran PlantaMin ohjeen mukaan. Kasvit kasvavat erinomaisesti ja kalat voivat silminnähden hyvin.

Nyt akvaario on kuitenkin samentunut. Vesi on muuttunut valkoiseksi/harmaaksi. Kyseessä lienee bakteerisamennus? Vedessä on aivan pieni sameus ollut melkein alusta asti. Sellainen jonka huomasi vain sivulasista katsoessa, että hieman on jotain sameaa, ei aivan kristallinkirkasta. Edestä katsotttuna alllas näyttänyt oikein kirkkaalta ja kauniilta. Kunnes nyt joulunalusviikolla vesi vähitellen sameni siten, että nyt myös etulasista katsottaessa on sameaa, sivulasista katsottaessa toista päätylasia ei edes näe. Edestä katsottaessa takaseinä vielä näkyy, ja kalat ja kasvit erottaa vielä ihan selvästi. Nyt haluaisin neuvoja ennen kuin pytty on kokonaan läpinäkymätön, auttakaa aloittelijaa.

Sen haluan vielä kertoa, että muutama viikko sitten alkoi ilmaantua ruskeaa (ilmeisesti piilevää) levää kasvien lehdille ja kivien pinnoille, sitä oli aika paljon, mutta hinkkasin niitä ahkerasti pois ja se hävisi. Tilalle tuli vihteä levä kaikille pinnoille ja lasit peittyivät levästä parissa päivässä. Joulusiivousta tehdessä putsasin akvan laseja pari-kolme kertaa samalla viikolla (en takalasia) ja sen jälkeen vihreää levää ei enää ole ollut, mutta tämä samennus tuli tilalle.

Vettä vaihdan 1/3-1/4 kerran viikossa. Viine viikolla taidin vaihtaa pariinkin kertaan kun ilmeni tämä ongelma, mutta se ei auttanut mitään. Ja nyt olen lukenut, että se saattaa pahentaa asiaa. Nitraatteja syntyy aika vähän, ilmeisesti kasvit käyttävät ne niin tehokkaasti, kun on isossa akvaariossa vähän pieniä kaloja ja paljon hyvinvoivia kasveja. Auttakaa. Akva näyttää rumalta

Ainiin. Suodattimina kaksi kappaletta Ehem experience 350 ulkosuodattimia. Valaisimina 4xT5 putkia, aqua star muistaakseni.

[Visumies]

Tuore allas hakee tasapainoaan, mutta Uv-c suodatin hoitaisi samennuksen pois.

[Fisutar10]

Mites ruokit? Aloittelijan virhe on yliruokkia. Suosittelen jopa muutaman päivän paastoa, jos ei ihan pieniä kaloja ole.

Voi olla bakusamennusta ja joskus pohjalannoite hieman sakkaa, mutta bakusamennus on sellaista ruskeanharmaata. Kertoo tosin, että kipposi ei tasapainossa ja kaloille tuo on himppu vaarallista, leväsamennus ei niinkään.

Ota kuvaa.

Minulla on sairaan iso uv-c jööti, joka asennetaan kipon ulkopuolelle. Nopsaan toki samennus läheet (bakut ja levät), jos niitä. Se malli pitää vahtia ja korkea kynnys virittää. Lainasin sitä jo 2 m kippoon, jossa oli sankka viherleväkeijusto ja hoisi hommansa. Tuolla varastossa on toimettomana.

[AQ1]

Ruokin mielestäni aika maltillisesti, keltabarbit ovat hyvin ahnetta porukkaa, eikä ruokaa koskaan jää syömättä. Tosin aivan pienimmät ruokahippuset ehtivät vajota pohjaan kun ensin syövät kaikki isoimmat, mutta niitä muruja ei kyllä paljoo oo. Ja pohjalla partis sekä kaks haarniskaa, luulisin että syövät, jos jotain pohjalle joutuu.

Kaikki mun kalat on poikasia, joten en oikein oo uskaltanut olla ruokkimatta. Oon yleensä ruokkinut kaksi kertaa päivässä, nyt oon antanut enää vain kerran päivään kun tuli tämä sameus.

Tilasin viime viikolla hätäpäissäni tuon uv-suodattimen, mutta se ei ole vielä tullut. Toivottavasti se sit auttaa. Mutta tappaako se myös hyviä bakteereja? Entä miten sitä käytetään, siis onko sen käyttö kertaluontoista, vai pitääkö sen jauhaa jatkossa aina? Vai uusiiko samennus heti kun sen poistaa?

[AQ1]

Koitan laittaa kuvaa kunhan pääsen kotia.

Onko tuo muuten miten vaarallista kaloille, pitäiskö vettä vaihtaa kalojen hyvinvoinnin takia useammin, miten usein? Yleensä oon siis vaihtanut kerran viikkoon 1/3-1/4 vedestä.

[Fisutar10]

Ruokin mielestäni aika maltillisesti, keltabarbit ovat hyvin ahnetta porukkaa, eikä ruokaa koskaan jää syömättä. Tosin aivan pienimmät ruokahippuset ehtivät vajota pohjaan kun ensin syövät kaikki isoimmat, mutta niitä muruja ei kyllä paljoo oo. Ja pohjalla partis sekä kaks haarniskaa, luulisin että syövät, jos jotain pohjalle joutuu.

Kaikki mun kalat on poikasia, joten en oikein oo uskaltanut olla ruokkimatta. Oon yleensä ruokkinut kaksi kertaa päivässä, nyt oon antanut enää vain kerran päivään kun tuli tämä sameus.

Tilasin viime viikolla hätäpäissäni tuon uv-suodattimen, mutta se ei ole vielä tullut. Toivottavasti se sit auttaa. Mutta tappaako se myös hyviä bakteereja? Entä miten sitä käytetään, siis onko sen käyttö kertaluontoista, vai pitääkö sen jauhaa jatkossa aina? Vai uusiiko samennus heti kun sen poistaa?

Hyvä juttu. Teelusikalla hieman kerralla.

Joskus pohjalannoite sakkaa, se on harmaata usein. Jos möyrii pohjaa. Saisitko siitä kuvan? Ja tutkisin samenusta hieman tyyliin puhtaaseen lasimaljaan ja suodattaisin vaikka valkoisen kahvisuodatuspaperin läpi, mitä jää käteen. Joskus hiekka on pesty huonosti ja siitä irtoaa. Mutta voi hyvin olla bakusamennusta.

Hyvikset ovat pääosin pinnoilla, joten no hätä uvc:n kanssa. Myös loisia, jotka on vedessä, se estää. Yleensähän sitä ei makean veden kipossa pidetä päällä koko ajan, mutta joilla tosin on. Riippu hieman spekseistä ja laita masinan speksit oheen.

Oma jööti on niin iso ja sitä ei voi koko ajan pitää päällä. Osa laitetaan ulkkarin kautta ja voi pitää päällä kun haluaa. Lääkityksessä toki otetaan pois. Hieman voi ravinteita muuntaa, mutta yleensä ei käsittääkseni ole sen suhteen ongelmaa.

[Fisutar10]

Koitan laittaa kuvaa kunhan pääsen kotia.

Onko tuo muuten miten vaarallista kaloille, pitäiskö vettä vaihtaa kalojen hyvinvoinnin takia useammin, miten usein? Yleensä oon siis vaihtanut kerran viikkoon 1/3-1/4 vedestä.

Riippuu toki kuormituksesta ja suodatuksesta. Nykyään trendi on muuttunut, että kerta viikossa 50%. Useinhan vanhoissa ohjeissa on kolmannes kun muistaa ja silloin tällöin.

Mutta itse suosittelisin 50% kerran viikossa ja niin, ettei kalat toki kärsi (samat lämmöt). Itse laitan letkulla pois ja kippoon - helpottaa elämää huomattavasti.

Toki, jos aikaa ja jaksaa, niin vaikka kahdesti komannes yes, mutta kerta viikossa ja sisäsuodattimien putsaus. Nyt kun uusi kippo, ei kantsi puunata suodattimia turhaa. Ulkkaria toki kuukausien päästä aina, ne pitää biosuodatusta.

Hyvä suodatus on kaiken a ja o. Firmojen sivuilla yleensä ihan ylimoitetetut kehut (kuten Eheim).

[AQ1]

Niin mullahan ei ole sisäsuodatinta ollenkaan. Vain kaksi isoa ulkosuodatinta (eheim experience 350). Niin en ole vaihtanut vettä tuon enempää, koska nitraatteja on niin vähän. Suuremmalla veden vaihdolla nitraatitkin painuu varmaan nollille, kasvit ymmärtääkseni käyttää nittaatteja, mutta haittaako kaloja jos niitä ei ole?

Olisikos fiksua lisätä joku pieni sisäsuodatin suodatinvanulla puhdistamaan vettä? Oon arvellut että nuo kaksi isoa suodatinta riittäisi kun kalatkin on vielä poiasia eikä niitä hirveesti ole.

[Fisutar10]

Niin mullahan ei ole sisäsuodatinta ollenkaan. Vain kaksi isoa ulkosuodatinta (eheim experience 350). Niin en ole vaihtanut vettä tuon enempää, koska nitraatteja on niin vähän. Suuremmalla veden vaihdolla nitraatitkin painuu varmaan nollille, kasvit ymmärtääkseni käyttää nittaatteja, mutta haittaako kaloja jos niitä ei ole?

Olisikos fiksua lisätä joku pieni sisäsuodatin suodatinvanulla puhdistamaan vettä? Oon arvellut että nuo kaksi isoa suodatinta riittäisi kun kalatkin on vielä poiasia eikä niitä hirveesti ole.

Juu, hyvä, että ulkkareita reilusti. . Joo, vois olla hyvä tuo vanusysteemi.

Nitraatteja kalat ei tarvitse ja niille haitallista, jos alkaa olla reilusti eli lähempänä 50 mg/l alkaa olla jo reilusti. Minulla yleensä se 12,5, eli ei siitä paljon heilu puoleen ei toiseen.

Kasveille elintärkeää nitraatit. Liikana myös provoaa levää. Kaloille oikein hyvä, jos sitä ei ole.

Joskus, mutta harvoin nitraatti kun on nollilla (yleensä kalakipossa ei ole) eikä kasvilannotteissa siksi ole nitraatteja, kuten kuivan maan subtstraaleissa. Niin, jos on 0, niin sinilevä voi saada kilpailuedun (se itse voi käyttää ilmakehän typpeä). Kasvit ei siihen pysty. Tämä on hyvin harvinainen tila kalakipossa. Nollaa voi toki näyttää sitten, jos levät sen ensin kuluttaa.

Kun kippo on uusi, varmaankin nitrifikaatio ei toimi täydellä teholla. Toisaalta kuormitukseen nähden riittävästi, jos nitriitti on 0 (ja tippatesteillä mitattu?). Liuskatestit ei ole riittävät mittaamaan sitä.

Kun kalat kasvavat ja kuormitus lisääntyy, toki nitraatit nousee kanssa.

Bakusamennuksesi kuluttaa sikana happea. Hyvä hapetus on huomioitava kipossa. Jos taas esim. hurjan bakuston delaa kippoon, se mömmö on syytä lapota pois, sillä sekin pilaa vettä ja hajotustoiminta kiihtyy ja kuluttaa happea.

[AQ1]

Niin jos luitte edellisiä viestejä, niin tippatesteillä on mitattu ja nitriitti on aina nollilla, nitraatti noin 5 eli ei todellakaan ainakaan liikaa pitäis olla.

Jotta voisin vaihtaa vettä enemmän ilman että nitraatti menee lähes nollille, niin kannattaisiko minun lisätä kuormitusta lisäämällä kaloja tai lisätä vedenvaihdon jälkeen nitraattia purkista? Luin jostain, että niinkin voi tehdä?

[buttnekkid]

Niin jos luitte edellisiä viestejä, niin tippatesteillä on mitattu ja nitriitti on aina nollilla, nitraatti noin 5 eli ei todellakaan ainakaan liikaa pitäis olla.

Jotta voisin vaihtaa vettä enemmän ilman että nitraatti menee lähes nollille, niin kannattaisiko minun lisätä kuormitusta lisäämällä kaloja tai lisätä vedenvaihdon jälkeen nitraattia purkista? Luin jostain, että niinkin voi tehdä?

Mieluummin lisää purkista. Pysyy kontrolli paremmin.

[Norhie]

Onko tuo muuten miten vaarallista kaloille, pitäiskö vettä vaihtaa kalojen hyvinvoinnin takia useammin, miten usein? Yleensä oon siis vaihtanut kerran viikkoon 1/3-1/4 vedestä.

Tuo riittää oikein hyvin. Kerran viikkoon vaihdan itekin mitä vaihdan ja altaat on kestänyt kasassa oikein hyvin alun ongelmien jälkeen. Siinä altaan kypsymisessä vaan vie oma aikansa. Omat altaat on muuttuneen aika pomminvarmoiksi siinä vuoden kohdalla. Niille saa tehdä jotakuinkin mitä tahansa ja vesiarvot ei paljoa heilu.

Minkälaiset massat sinulla on noissa ulkosuodattimissa ja minkälainen hapetus on altaassa?

Henkilökohtaisesti vilkaisisin suodattimien sisällön. Yleensä ne ulkkarit tuppaa menemään tukkoon 2-3 kuukauden sisällä mistä tulee veteen aika iso orgaaninen kuorma, jota nuo bakteerit käyttää ravinnokseen. Huuhtele suosiolla kaikki muju pois vaikka akvaariovedellä ja lisää akvaarion hapetusta reippaasti.

Akvaarion bakteerisamennuksen aiheuttaa heterotrofiset bakteerit (vs. typpikierron normaalit autotrofiset bakteerit), jotka hajottaa syömättä jäänyttä ruokaa, kalan kakkaa, kuolevia kasvinlehtiä jne. ammoniakiksi. Tämä on se bakteerikanta joka muodostaa limaisen kalvon akvaarion lasin, koristeiden jne. pinnalle. Ne lisääntyy noita autotrofisia nopeammin, joten altaan kypsyessä syntyy herkästi bakteerisamennus. Etenkin jos niillä on selkeä ammoniakin lähde suoraan vedessä tai hajoamisen oheistuotteena.

Autotrofiset bakteerit on täysin riippuvaisia hapesta, mutta heterotrofiset ei ole. Jos akvassa on paksu kerros soraa, niin ruoan jämät herkästi valuu pohjalle soran kolosista. Näistä syntyy joko hapettomia tai matalahappisia taskuja joissa on paljon naposteltavaa näille heterotrofisille bakteereille. Hiekan kanssa tapahtuu sama, mutta hitaammin, koska hiekka on niin tiivistä.

Jos tämä orgaaninen kakka lähtee syystä tai toisesta veteen liikkeeseen, niin siinä olevat heterotrofiset bakteerit alkaa kuluttamaan vedessä olevaa happea, mistä syntyy bakteerisamennus. Tämä johtuu osittain siitä, että ne on normaalien typpibakteerien sijaan aika tehottomia ammoniakin hapetuksessa ja käyttää suuret määrät happea. Siis vieläkin suuremmat kuin normaalit typpikierron bakteerit, jotka nekin käyttää massiivisen määrän happea akvasta 24/7.

Bakteerit ei ole vaarallisia kaloille, mutta niiden aiheuttama happikato voi olla. Lisäksi bakteerisamennus aina väistämättä tarkoittaa jonkinlaista ammoniakkipiikkiä. Aika korjaa, kun akvaario kypsyy tai orgaaninen kuorma vähenee, mutta...

Korjausliikkeitä ja tukitoimintoja

• Putsaa mahdollisesti tukossa olevat suodattimet (huuhtele muju pois esim. akvaariovedessä)
• Putsaa mahdollisesti tukossa oleva pohja (kts. yllä)
• Poista mahdollisesti kuolemaa tekevät kasvit ja/tai paranna kasvien terveyttä (lisää happea ja vähemmän hajoavaa ainesta)
• Lisää hapetusta, koska tämä nopeuttaa typibakteerikannan kasvua ja tuottaa kaloille ja kasveille lisähappea

[Norhie]

Olettaen siis, että tuon samennuksen oikeasti aiheuttaa bakteerit. Voi toki olla ihan vedessä olevat happikuplat tai Fisuttaren mainitsema pohjasta irtoava kuona tai kemikaalit tai mikä tahansa. Nuo vaan korjautuvat yleensä vuorokaudessa tai vaikka työntämällä Fluid Filter Mediumia tai Tetran Crystral Wateria, jotka sitoo kaikki pienhiukkaset.

Olisin kuitenkin taipuvainen uskomaan bakteerisamennukseen, kun se etenee tuon kuvauksen mukaisesti. Ihan oma asiasi käytkö sitä UV:llä tappamaan. Henkilökohtaisesti en kävisi, mutta toki UV:llä on muitakin hyötyjä.

[AQ1]

Tänä aamuna kun katsoin allasra, niin minusta se näyttää nyt vihreältä, tai ainakin vihreämmältä kyin aikaisemmin. Ohessa muutama kuva, tuon parempia en oikein saanut. Laitiun valkoiseen pahvimukiin akvavettä ja vertailun vuoksi toiseen hanavettä, akvavesi näyttää ehkä hiukan vihertävältä. Voisiko sittenkin olla vihersamennusta? Voinko pimentää altaan ja lopettaa ruokinnan, vaikka kalat on poikasia?

[Norhie]

Minusta tuo näyttää enempi vihersamennukselta, mutta on toki voinut alkaa bakteerisamennuksesta. Laita vaan pimeäksi tai sitten UV-suodata. Osavedenvaihdot ei tee vihersamennukselle yhtään mitään. Sen itiövaihe käyttää muistaakseni vedessä olevaa ammoniumia käyntiin polkaisuun, mutta varsinainen levävaihe käyttää sitten normaalisti nitraatteja.

Ihan kuriositeettina: minkälaiset valot akvassa, meneekö hiilaria ja/tai käytätkö jotain pohjaravinnetabuja, jotka ei ole akvaariokäyttöön tarkoitettu (esim. substralin puikkoja)?

Lisäksi käytitkö hirvensarvisuolaa tai vastaavaa tuon akvaarion starttaamiseen? Sehän on puhdasta ammoniumbikarbonaattia.

[Fisutar10]

Juu, samaa mieltä, että ainakin nyt vihersamennus, toki kuten sanottiin aiemmin, voinut lähteä bakusamennuksesta. Aquastar-putket, mutta tsekkaatko varmuudeksi ne tarkemmin?

Valoa tähän aikaan tuskin pukkaa ikkunasta, joten se ei syynä.

Miten paljon käytät nesteravinteita ja mitä ravinteita on pohjassa?

Ja erityisesti, miten kypsytit akvaarion? Mitä tuotteita laitoit kypsytykseen?

Kasveja on hyvin köynnöksiä, jotka käyttävät ravinteita, mutta ravinteiden puute siellä tuskin on, jos keijulevää on ja toisaalta joku yksittäinen ravinneaine toki voi olla vähempi, kuten nitraatti. Myös sinilevä kuitenkin diggaa nitraatistakin, joskin sen ollessa 0 saa kilpailuedunkin. Toisaalta se voi käyttää kipon nitraatin nolliin.

Tuo happitarve on himan monimutkaisempi bakteerien suhteen. Hapettomassa ympäristössä käynnistyy denitrifikaatio eli typpi poistuu ilmakehään. Nitrifikaatiossa hapetetaan ammo, nitriitti, nitraatti -järjestyksesä. Sinibakteerit taas yhteyttävät ja tuottavat ilmakehään happea. Kemosynteesi vielä oma juttunsa...

Pienessä kuormituksessa 1/3 vedenvaihto viikottain ok, mutta hieman suurempi kuormitus, niin 50% on mielestäni parempi. Itselläni on niin runsas kuormitus akvaariossa yleensä, ettei 1/3 vedenvaihto riitä alkuunkaan.

http://akvaario-tietopankki.blogspot.fi ... water.html
Tuossa artikkelissa on paljon asiaa ja ainakin kannattaa taustaksi lukea.

[AQ1]

Valoina 4xT5 Sylvania Aquastar 54W.

Ei mene hiilaria eikä ole erillistä hapetinta, pintavesi kiertää hyvin.

En käyttänyt kypsytyksessä hirvensarvisuolaa, Safe startia ja bactozym kapseleita. Kaksi-kolme viikkoa kypsyttelin. (Tästä löytyy mun viesteitä aikasempi ketju)
Varsinaista nitriittipiikkiä ei tullut. Mutta nitriitti näytti lopulta nollaa ja muodostui nitraattia ja täällä todettiin akvaarion olevan kypsä.

En käytä akvaariossa mitään sinne kuulumattomia lannoitteita. Pohjalla 0,8-1,2mm suodatinhiekka ja sen alla Tetran Complete Substrate. Kasvilannoitteita menee vain nestemäistä Tetran PlantaMin, ohje sanoo 5ml per 20l vettä kerran kuussa.

Ja joku kirjoitti hiekan huonosta pesusta, siitä ei ole kysymys. Pesin hiekan erittäin hyvin ja akvaario ei samentunut täytön jälkeen hetkeksikään, vaan pysyi kypsytyksen aikana täysin kirkkaana.

Suodattimiin vaihdettu massoisksi makaroonit akvaariokeskuksen ohjeen mukaan.

Ottaisittteko joku kantaa tuohon kalanpoikasten ruokintaan. Voinko jättää ne ruokkimatta? Ja toisaalta auttaako pelkkä pimennys, jos joudun ruokkimaan niitä? Kuinka kauan pitäisi pimentää/olla ruokkimatta?

[Koomikko]

Safe startilla ja bactozym kapseleilla ei akvaariota kypsytellä 2-3 viikkoa.

[AQ1]

No siitä en tiedä. Oli varmaan valmis jo aiemminkin, mutta odotin sitä nitriitti piikkiä, eikä sitä sitten lopulta varsinaisesti tullutkaan. Mutta tämä on jo vähän ohi aiheen.

[Koomikko]

Sitä minäkin meinaan että oli kypsä jo aiemminkin mutta ei enää 2-3 viikon päästä kun kalat tulivat.

Bakteerisamennushan tuo on ja helpoiten siitä pääsee eroon uv suodattimella.

[Fisutar10]

Kaikki liittyy aiheeseen, sillä akvaarion kypsyys on tärkeä ihan kaloille jo.

Jos asut Oulunkylän, Hki suunnilla, niin kävin aiheen innoittamana varastostani ison UVC-tykin, 36W. Se pitää virittää akvaarion ulkopuolelle. Jokin pöytä yms. ja vahtia hommelia. Hoitaa tuon kokoisen kipon varmaan jo muutamissa tunneissa. Mutta tutkin kun lainasin sen vuosi sitten että ok (tosin tyyppi vakuutti, että kamat kunnossa ja oli niin nätisti pakattu). Testaan sen ja desinfioin varmuudeksi ja kuivaan.
http://www.akvaterra.eu/at017.html
On tuo iso tykki.
http://www.akvaarioon.fi/epages/akvaari ... s/DELUV39W
Tehot tuota rataa noin.
Hän sain 720l kipon samennuksen kuriin.

[AQ1]

Aijaa? No tuota en tiennytkään.. Nitriittiä ei kuitenkaan ole muodostunut missään vaiheessa kalojn ollessa altaassa, ja nitraattia taas on muodostunut koko ajan. Mutta allas ei siis ole ollut kypsä? Uv-suodatin on siis tilattu ja uskoisin että saan sen nyt alkuviikosta. Nyt mulla on allas pimennetty, onko se nyt sitten turhaa jos teen tuon suodatuksen? Entä tuokalojen ruokinta, eikö kukaan osaa sanoa siitä mitään?

[AQ1]

Kiitos Fisutar10, varmaan hyvä vehje, mutta asun pohjois-karjalassa.

[AQ1]

Tuo tilaamani vehje on eheim freeflex UV 800.
Tekeekö mitään?

[Fisutar10]

Kiitos Fisutar10, varmaan hyvä vehje, mutta asun pohjois-karjalassa.

Heh:). Kun mainitsit akvaariokeskus, ajattelin, että PKS. No, tulipahan tutkittua tongittua varastosta ja testaan kamat, jos joku tarvitsee joskus - tai itse.

Alkuvaiheessa lienee tyypillisiä nuo samennukset, mutta ärsyttäviä. Yhden kipon ongelma oli aikoinaan, lopulta se keikistyi. Muissa havemmin, tai joskus tunnin jälkeen suodattimen räpeltämisen (Bioflow).

Lievä sakka saattui aluksi tulla Complete substratesta, joka on hyvä kasvualusta sinäänsä ja tekee hieman savimainsen värin, jos on hiekan päälle päässyt. Mutta nyt tosiaan vihersamennus.