Vedenparannusaineen käyttö
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
-
- Junior Member
- Viestit: 117
- Liittynyt: 15:05, 27.02.2017
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Vantaa
Vedenparannusaineen käyttö
Olen miettinyt tuota vedenparannusaineen käyttöä nyt jonkin aikaa. Olen pitänyt sitä tavallaan turhana, jopa puolittaisena huijauksena ja en ole sitä siksi vielä hankkinut. Onko se edes tarpeen jos vesijohtoverkon talousvesi on hyvän laatuista? Voisiko joku perustella minulle miksi sitä pitäisi ehdottomasi käyttää? Asun itse Vantaalla ja kysyin esim. akvaario kurjen pitäjältä tuosta vedenparannusaineesta ja hän ilmoitti ettei kyseistä ainetta käytä ollenkaan. Faunattaressa myyjä sanoi että he käyttävät sitä ja perustelivat että ilmakuplat esim. polttavat kalojen kiduksia. Onko jotain muita syitä, tuo ilmakuplien poltto kun ei minua vakuuttanut, sillä ainakin minun akvaariossa kalat suorastaan uivat tuohon tuoreeseen veteen ja sitä letkusta akvaarioon lirutan. Uskoisin, että täälläkin palstalla aika suuri osa lukijoista/kirjoittajista kyseistä ainetta ostaa litratolkulla ja myös käyttää. Perustelkaa miksi.
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Vesijohtovesi *voi* sisältää klooria tai raskasmetalleja. Tuskin kuitenkaan sellaisia määriä, että kalat ottaisivat suoraan nokkiinsa niitä. Mutta akvaariosi tärkeimmät asukit, bakteerit, ovat paljon herkempiä niille.
-
- Junior Member
- Viestit: 226
- Liittynyt: 20:34, 03.09.2013
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Olen vuosien saatossa jaksoittain käyttänyt ja sitten taas en. Juuri samasta syystä: en vakuuttunut siitä että se on tarpeen. Asun myös Vantaalla mutta meidän vesi tulee porakaivosta. Viimeaikoina olen taas ehdottomasti käyttänyt vedenparannusaineita, syynä se, että erittäin emäksisessä akvaariossani oli joku vuosi sitten paha punaleväogelma johon googletin ohjeita levien torjuntaan ja silmiini osui että yksi mahdollinen syyllinen olisi rauta. Tiedä sitten onko sattumaa vai ei mutta kun aloin taas käyttämään vedenparannusainetta, levät katosi.
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Täällä Tampereella lisätään klooria veteen ja sen jopa haistaa suihkussa. Akvaariourani alkuaikoina en käyttänyt ja opin kyllä käyttämään, kun hain uudet kalat kuolleiden tilalle.
Re: Vedenparannusaineen käyttö
En ole ikinä käyttänyt vedenparannus-aineita. Vuosien varrella olen asunut lähes 10 eri paikkakunnalla, välillä johtoveden, välillä kaivoveden varassa. Jos kala-kuolemia on tullut niin aina syy on ollu jossain muussa kuin siinä mitä hanasta tulee. Saattaa olla hyvää tuuria ja paikkakunnistakin kiinni mutta mielestäni turha aine.
Jos sen käyttö rauhoittaa mieltä niin ei se nyt ainakaan kustannuksesta kiinni, seachem prime 250ml maksaa 15€ ja riittää 10000l vedenvaihtoon. Jokainen päättää itse, kumpikaan ei ole väärin.
Jos sen käyttö rauhoittaa mieltä niin ei se nyt ainakaan kustannuksesta kiinni, seachem prime 250ml maksaa 15€ ja riittää 10000l vedenvaihtoon. Jokainen päättää itse, kumpikaan ei ole väärin.
-
- Senior Member
- Viestit: 746
- Liittynyt: 13:44, 23.02.2010
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Useimmista asioista ei ole absoluuttista totuutta, mutta tästä asiasta on: Melkein kaikissa olosuhteissa vedenparannusaineiden käyttö on tarpeetonta, mutta on olemassa olosuhteita, joissa se on tarpeen.
Tämä ei ole ensimmäinen vedenparannusaineita koskeva keskustelu AW:ssa. Niissä muissakin keskusteluissa on ollut mestareita, jotka julistavat niiden tarpeettomuutta. Julistaminen on helppoa, jos ei koskaan ole sattunut joutumaan tilanteeseen, jossa kalat voivat huonosti kun parannusainetta ei käytetä, mutta voivat hyvin kun parannusainetta käytetään.
Olen pitänyt akvaarioita aikana, jolloin Helsingissä kraanasta tuli melkein yhtä paljon klooria kuin vettä. Silloin en käyttänyt vedenparannusaineita, mutta kalat voivat silti hyvin, kasvoivat ja lisääntyivät. Olisin voinut vannoa, että aineet ovat huijausta.
Uskoni tarpeettomuuteen joutui koetukselle Espoossa alueella, jossa vesi on hyvin puhdistettua ja monelle kalalajille erinomaisen sopivaa. Olohuoneen seura-akvaariossa kaikki kalat, mukaan luettuna juovaperhosnuoliaiset, voivat hyvin. Ne lisääntyivätkin, tosin kirjoahvenet pistelivät poikaset suuhunsa. Sen sijaan toisessa huoneessa olevassa lajiakvaariossa, samalla vedellä, samanlaisella suodatuksella, samanlaisella valaistuksella ja samantapaisella ruokinnalla nuoliaiset voivat huonosti; eivät lisääntyneet ja kuolleisuus oli suurempaa.
Kun aloin käyttää vedenparannusainetta aina vedenvaihdon yhteydessä, kuolleisuus tässä akvaariossa loppui melkein kokonaan, kalat alkoivat lisääntyä ja nyt olen pulassa nuoliaismäärän kanssa. Johtopäätös: Juuri tälle kalalajille, juuri näissä täsmällisissä olosuhteissa, vedenparannusaineen käyttö on tarpeen.
Tämä ei ole ensimmäinen vedenparannusaineita koskeva keskustelu AW:ssa. Niissä muissakin keskusteluissa on ollut mestareita, jotka julistavat niiden tarpeettomuutta. Julistaminen on helppoa, jos ei koskaan ole sattunut joutumaan tilanteeseen, jossa kalat voivat huonosti kun parannusainetta ei käytetä, mutta voivat hyvin kun parannusainetta käytetään.
Olen pitänyt akvaarioita aikana, jolloin Helsingissä kraanasta tuli melkein yhtä paljon klooria kuin vettä. Silloin en käyttänyt vedenparannusaineita, mutta kalat voivat silti hyvin, kasvoivat ja lisääntyivät. Olisin voinut vannoa, että aineet ovat huijausta.
Uskoni tarpeettomuuteen joutui koetukselle Espoossa alueella, jossa vesi on hyvin puhdistettua ja monelle kalalajille erinomaisen sopivaa. Olohuoneen seura-akvaariossa kaikki kalat, mukaan luettuna juovaperhosnuoliaiset, voivat hyvin. Ne lisääntyivätkin, tosin kirjoahvenet pistelivät poikaset suuhunsa. Sen sijaan toisessa huoneessa olevassa lajiakvaariossa, samalla vedellä, samanlaisella suodatuksella, samanlaisella valaistuksella ja samantapaisella ruokinnalla nuoliaiset voivat huonosti; eivät lisääntyneet ja kuolleisuus oli suurempaa.
Kun aloin käyttää vedenparannusainetta aina vedenvaihdon yhteydessä, kuolleisuus tässä akvaariossa loppui melkein kokonaan, kalat alkoivat lisääntyä ja nyt olen pulassa nuoliaismäärän kanssa. Johtopäätös: Juuri tälle kalalajille, juuri näissä täsmällisissä olosuhteissa, vedenparannusaineen käyttö on tarpeen.
-
- Member
- Viestit: 292
- Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
- Akvaarioseurat: JAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Saarijärvi
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Mielenkiintoista. Mitä itse arvelet? Mistä johtui juuri tuossa akvaariossa reagointi vaihtoveteen?Ruma mies kirjoitti:Sen sijaan toisessa huoneessa olevassa lajiakvaariossa, samalla vedellä, samanlaisella suodatuksella, samanlaisella valaistuksella ja samantapaisella ruokinnalla nuoliaiset voivat huonosti; eivät lisääntyneet ja kuolleisuus oli suurempaa.
Kun aloin käyttää vedenparannusainetta aina vedenvaihdon yhteydessä, kuolleisuus tässä akvaariossa loppui melkein kokonaan, kalat alkoivat lisääntyä ja nyt olen pulassa nuoliaismäärän kanssa. Johtopäätös: Juuri tälle kalalajille, juuri näissä täsmällisissä olosuhteissa, vedenparannusaineen käyttö on tarpeen.
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
-
- Senior Member
- Viestit: 991
- Liittynyt: 11:28, 23.07.2014
- Sukupuoli: Nainen
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Lasketaanko tammelehtiuute jossa on paria muuta lehteä seassa vedenparannusaineeksi?
Ahvenia ja monneja.
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Sen sijaan toisessa huoneessa olevassa lajiakvaariossa, samalla vedellä, samanlaisella suodatuksella, samanlaisella valaistuksella ja samantapaisella ruokinnalla nuoliaiset voivat huonosti; eivät lisääntyneet ja kuolleisuus oli suurempaa.
Kun aloin käyttää vedenparannusainetta aina vedenvaihdon yhteydessä, kuolleisuus tässä akvaariossa loppui melkein kokonaan, kalat alkoivat lisääntyä ja nyt olen pulassa nuoliaismäärän kanssa. Johtopäätös: Juuri tälle kalalajille, juuri näissä täsmällisissä olosuhteissa, vedenparannusaineen käyttö on tarpeen.[/quote]
En tiedä oliko molemmissa akvaatioissa kysymys samasta nuoliais lajista mutta oletan että oli koska toisin ei kirjoituksesta ilmi käynyt.
Jos toisessa akvaariossa kalat pärjäsivät ja toisessa eivät niin tuskin se veden laatu mikä hanasta tuli vaihtui sen mukaan kumpaan akvaarioon vettä päästit vaan akvaarioiden olosuhteissa oli jokin muu mikä aiheutti kalakuolemat. Jotkut vedenparannusaineet sitovat itseensä jonkin verran nitriittiä/nitraattia/ym joka vaikuttaa kalojen hyvinvointiin.
Kun aloin käyttää vedenparannusainetta aina vedenvaihdon yhteydessä, kuolleisuus tässä akvaariossa loppui melkein kokonaan, kalat alkoivat lisääntyä ja nyt olen pulassa nuoliaismäärän kanssa. Johtopäätös: Juuri tälle kalalajille, juuri näissä täsmällisissä olosuhteissa, vedenparannusaineen käyttö on tarpeen.[/quote]
En tiedä oliko molemmissa akvaatioissa kysymys samasta nuoliais lajista mutta oletan että oli koska toisin ei kirjoituksesta ilmi käynyt.
Jos toisessa akvaariossa kalat pärjäsivät ja toisessa eivät niin tuskin se veden laatu mikä hanasta tuli vaihtui sen mukaan kumpaan akvaarioon vettä päästit vaan akvaarioiden olosuhteissa oli jokin muu mikä aiheutti kalakuolemat. Jotkut vedenparannusaineet sitovat itseensä jonkin verran nitriittiä/nitraattia/ym joka vaikuttaa kalojen hyvinvointiin.
-
- Member
- Viestit: 292
- Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
- Akvaarioseurat: JAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Saarijärvi
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Kyllä lasketaan. Paras mahdollinen.Riippasaarni kirjoitti:Lasketaanko tammelehtiuute jossa on paria muuta lehteä seassa vedenparannusaineeksi?
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
-
- Senior Member
- Viestit: 746
- Liittynyt: 13:44, 23.02.2010
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Kyllä, minusta lasketaan.Riippasaarni kirjoitti:Lasketaanko tammelehtiuute jossa on paria muuta lehteä seassa vedenparannusaineeksi?
-
- Senior Member
- Viestit: 746
- Liittynyt: 13:44, 23.02.2010
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Kyllä, kyseessä oli sama laji.Jnnerjk kirjoitti:En tiedä oliko molemmissa akvaatioissa kysymys samasta nuoliais lajista mutta oletan että oli koska toisin ei kirjoituksesta ilmi käynyt.
Jos toisessa akvaariossa kalat pärjäsivät ja toisessa eivät niin tuskin se veden laatu mikä hanasta tuli vaihtui sen mukaan kumpaan akvaarioon vettä päästit vaan akvaarioiden olosuhteissa oli jokin muu mikä aiheutti kalakuolemat. Jotkut vedenparannusaineet sitovat itseensä jonkin verran nitriittiä/nitraattia/ym joka vaikuttaa kalojen hyvinvointiin.
Kyse ei ollut nitraatista eikä nitriitistä, koska molemmat akvaariot olivat vuosia sitten täysin kypsyneitä ja molemmissa oli tehokas biologinen suodatus. Mittasin myös kaikki tavanomaiset vesiarvot enkä huomannut niissä mitään selittävää.
Oma arvaukseni on, että kyseessä oli joku sellainen (hanaveden mukana tullut) kemikaali, jonka isomman seura-akvaarion ominaisuudet saivat saostumaan tai reagoimaan itsensä vaarattomaksi, mutta joka pienemmässä akvaariossa jäi myrkyttämään kaloja ja poistui vasta vedenparannusainetta käyttämällä. Raudan ja kuparin määrät on helppo testata, mutta onhan niitä muitakin metalleja, joiden mittaamiseen harrastelijan rahkeet eivät riitä.
-
- Senior Member
- Viestit: 991
- Liittynyt: 11:28, 23.07.2014
- Sukupuoli: Nainen
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Hyvä sitten uskallan perustella eli aloittajalle: En käytä teollisia vedenparannusaineita mutta tammenlehviä, vaahteranlehtiä joitakin käpyjä ja toisinaan näistä tehtyjä uutteita näiden sijasta. Tässä tulee tietysti huomoida pidettävien kalalajien vesiarvot. Lajit joita pidän ovat pehmeän hieman happaman veden lajeja ja näin ollen vesijohtovesi itsessään on kaloja ajatellen yleensä huonolaatuisempaa kuin vaikka lähdevesi. Tämä johtuu kemikaaleista joita veden käsittelyssä käytetään. Hyödyistä ja käytöstä löytyy netistä tietoa helpohkosti. Esimerkiksi TFH (Tropical fish hobbyist magazine) kirjoitti aiheesta Joulukuussa 2010.buttnekkid kirjoitti:Kyllä lasketaan. Paras mahdollinen.Riippasaarni kirjoitti:Lasketaanko tammelehtiuute jossa on paria muuta lehteä seassa vedenparannusaineeksi?
Ahvenia ja monneja.
-
- Junior Member
- Viestit: 117
- Liittynyt: 15:05, 27.02.2017
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Suomen laki, joka koskee talousvettä löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151352
Laista poimittu talousveden laatuvaatimukset:
Taulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset
Muuttuja Enimmäisarvo Yksikkö Huomautus
Akryyliamidi 0,10 μg/l (1)
Antimoni 5,0 μg/l
Arseeni 10 μg/l
Bentseeni 1,0 μg/l
Bentso(a)pyreeni 0,010 μg/l
Boori 1,0 mg/l
Bromaatti 10 μg/l (2)
1,2-dikloorietaani 3,0 μg/l
Elohopea 1,0 μg/l
Epikloorihydriini 0,10 μg/l (1)
Fluoridi 1,5 mg/l
Kadmium 5,0 μg/l
Kloorifenolit yhteensä 10 μg/l (3)
Kromi 50 μg/l
Kupari 2,0 mg/l (4)
Lyijy 10 μg/l (4)
Nikkeli 20 μg/l (4)
Nitraatti (NO3-) 50 mg/l (5)
Nitriitti (NO2-) 0,50 mg/l (5)
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt yhteensä 0,10 μg/l (6)
Seleeni 10 μg/l
Syanidit 50 μg/l
Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yhteensä 10 μg/l
Torjunta-aineet
Omat käsitykseni talousveden osalta:
- Oletan, että Suomessa noudatetaan edellä mainittua lakia ja siinä esitettyjä laatuvaatimuksia. Käsittääkseni suoraan mikään näiden aineide pitoisuuksista ei ole kaloille hengenvaarallista. Voisin jopa olettaa, että nämä tasot on osittain määriteltykkin sen perusteella, että millainen vesi on vaarallista millekkin eläimelle/eliölle.
- Yksi syy miksi vedenparannusainetta suositellaan käyttämään on myös kloori. Minun käsitykseni mukaan Kloori poistuu vedestä haihtumalla. Toinen käsitys mikä minulla on, on se että kloori toimii niin että se sitoutuu bakteeriin ja veden parannusaine toimii taas päinvastoin, eli se irrottaa sitoutuneen kloorin syntyneestä sidoksesta. Vapautunut kloori taas poistuu akvaariosta haihtumalla ja haihtuminenkin kestää useita päiviä tai viikkoja. Eli Klooria on altaassa vedenparannusaineesta huolimatta ja veden parannusaine vain pienentää määrää. Eli jos vaihdat vettä kerran viikossa, niin vedessä on aina klooria.
en ole mikään asian asiantuntija ja minun oletukset voivat olla näin ollen aivan päin honkia tai mahdollisesti oikeita tai ihan mitä tahansa tuolta väliltä. Joten jos jollain on asiasta parempaa tietoa, niin oikaiskaa väärät oletukset, käsitykset ja johtopäätökset.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151352
Laista poimittu talousveden laatuvaatimukset:
Taulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset
Muuttuja Enimmäisarvo Yksikkö Huomautus
Akryyliamidi 0,10 μg/l (1)
Antimoni 5,0 μg/l
Arseeni 10 μg/l
Bentseeni 1,0 μg/l
Bentso(a)pyreeni 0,010 μg/l
Boori 1,0 mg/l
Bromaatti 10 μg/l (2)
1,2-dikloorietaani 3,0 μg/l
Elohopea 1,0 μg/l
Epikloorihydriini 0,10 μg/l (1)
Fluoridi 1,5 mg/l
Kadmium 5,0 μg/l
Kloorifenolit yhteensä 10 μg/l (3)
Kromi 50 μg/l
Kupari 2,0 mg/l (4)
Lyijy 10 μg/l (4)
Nikkeli 20 μg/l (4)
Nitraatti (NO3-) 50 mg/l (5)
Nitriitti (NO2-) 0,50 mg/l (5)
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt yhteensä 0,10 μg/l (6)
Seleeni 10 μg/l
Syanidit 50 μg/l
Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yhteensä 10 μg/l
Torjunta-aineet
Omat käsitykseni talousveden osalta:
- Oletan, että Suomessa noudatetaan edellä mainittua lakia ja siinä esitettyjä laatuvaatimuksia. Käsittääkseni suoraan mikään näiden aineide pitoisuuksista ei ole kaloille hengenvaarallista. Voisin jopa olettaa, että nämä tasot on osittain määriteltykkin sen perusteella, että millainen vesi on vaarallista millekkin eläimelle/eliölle.
- Yksi syy miksi vedenparannusainetta suositellaan käyttämään on myös kloori. Minun käsitykseni mukaan Kloori poistuu vedestä haihtumalla. Toinen käsitys mikä minulla on, on se että kloori toimii niin että se sitoutuu bakteeriin ja veden parannusaine toimii taas päinvastoin, eli se irrottaa sitoutuneen kloorin syntyneestä sidoksesta. Vapautunut kloori taas poistuu akvaariosta haihtumalla ja haihtuminenkin kestää useita päiviä tai viikkoja. Eli Klooria on altaassa vedenparannusaineesta huolimatta ja veden parannusaine vain pienentää määrää. Eli jos vaihdat vettä kerran viikossa, niin vedessä on aina klooria.
en ole mikään asian asiantuntija ja minun oletukset voivat olla näin ollen aivan päin honkia tai mahdollisesti oikeita tai ihan mitä tahansa tuolta väliltä. Joten jos jollain on asiasta parempaa tietoa, niin oikaiskaa väärät oletukset, käsitykset ja johtopäätökset.
-
- Member
- Viestit: 292
- Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
- Akvaarioseurat: JAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Saarijärvi
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Tämä?Riippasaarni kirjoitti:Hyvä sitten uskallan perustella eli aloittajalle: En käytä teollisia vedenparannusaineita mutta tammenlehviä, vaahteranlehtiä joitakin käpyjä ja toisinaan näistä tehtyjä uutteita näiden sijasta. Tässä tulee tietysti huomoida pidettävien kalalajien vesiarvot. Lajit joita pidän ovat pehmeän hieman happaman veden lajeja ja näin ollen vesijohtovesi itsessään on kaloja ajatellen yleensä huonolaatuisempaa kuin vaikka lähdevesi. Tämä johtuu kemikaaleista joita veden käsittelyssä käytetään. Hyödyistä ja käytöstä löytyy netistä tietoa helpohkosti. Esimerkiksi TFH (Tropical fish hobbyist magazine) kirjoitti aiheesta Joulukuussa 2010.buttnekkid kirjoitti:Kyllä lasketaan. Paras mahdollinen.Riippasaarni kirjoitti:Lasketaanko tammelehtiuute jossa on paria muuta lehteä seassa vedenparannusaineeksi?
http://www.tfhmagazine.com/details/arti ... rticle.htm
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
-
- Senior Member
- Viestit: 991
- Liittynyt: 11:28, 23.07.2014
- Sukupuoli: Nainen
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Lyhyesti: talousveden ph yleisesti ottan 7,3-8,0, mikä on monille lajeille joiden suositusarvot ovat mielluummin alle kuin yli seiskan liikaa. (ja lajeja joissa vaatimus pehmeä vesi on liikaa lueteltavaksi.) Se käykö vesi tuollaisenaan kovan tai keskikovan veden lajeille on asia jota olen jäävi kommentoimaan. Tältä pohjalta vedenparannusaineen käyttöä kannattaneekin tarkastella enemmän jo alempana mainitun esimerkin mukaan, eli kalalajin mukaan. Lisäys: Kyllä tuota artikkelia tarkoitin.Naskalin kirjoitti:ikloorieteeni yhteensä 10 μg/l
Torjunta-aineet
Omat käsitykseni talousveden osalta:
- Oletan, että Suomessa noudatetaan edellä mainittua lakia ja siinä esitettyjä laatuvaatimuksia. Käsittääkseni suoraan mikään näiden aineide pitoisuuksista ei ole kaloille hengenvaarallista. Voisin jopa olettaa, että nämä tasot on osittain määriteltykkin sen perusteella, että millainen vesi on vaarallista millekkin eläimelle/eliölle.
- Yksi syy miksi vedenparannusainetta suositellaan käyttämään on myös kloori. Minun käsitykseni mukaan Kloori poistuu vedestä haihtumalla. Toinen käsitys mikä minulla on, on se että kloori toimii niin että se sitoutuu bakteeriin ja veden parannusaine toimii taas päinvastoin, eli se irrottaa sitoutuneen kloorin syntyneestä sidoksesta. Vapautunut kloori taas poistuu akvaariosta haihtumalla ja haihtuminenkin kestää useita päiviä tai viikkoja. Eli Klooria on altaassa vedenparannusaineesta huolimatta ja veden parannusaine vain pienentää määrää. Eli jos vaihdat vettä kerran viikossa, niin vedessä on aina klooria.
en ole mikään asian asiantuntija ja minun oletukset voivat olla näin ollen aivan päin honkia tai mahdollisesti oikeita tai ihan mitä tahansa tuolta väliltä. Joten jos jollain on asiasta parempaa tietoa, niin oikaiskaa väärät oletukset, käsitykset ja johtopäätökset.
Ahvenia ja monneja.
-
- Junior Member
- Viestit: 166
- Liittynyt: 15:20, 22.03.2013
- Akvaarioseurat: Oma
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Seinäjoki
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Kuten tuolla aikaisemmin todettiin, niin talousveden haitallisin aine akvaarion eliöstölle on veteen lisätty kloori ja sen erilaiset sidokset (kloramiini, klooriamiini ja kloridi). Itse olen aina käyttänyt vedenparannusainetta sen vuoksi, että täällä Seinäjoella on talousvedessä klooria n. 0,2mg/l. Tämä määrä alkaa olla haitallista kaloille ja kasveille ja ennen kaikkea bakteereille. Kloori ja sen yhdisteet tappavat tehokkaasti bakteereita jonka vuoksi sitä vesijohtoveteen mieluusti lisätään. Tosin kloori haihtuu akvaariovedestä muutamassa päivässä mutta sitä ennen se lämpimässä vedessä voi aiheuttaa vaurioita kalojen kiduksiin, silmiin, limakalvoihin ym. Kannatta ottaa selvää oman alueen talousveden laadusta ja käyttää kemikaaleja akvassa sen mukaisesti. Toki muitakin menetelmiä kloorin poistoon on olemassa. Yksi tehokas näyttää olevan C-vitamiini (=askorbiinihappo).
Tässä on taas tämä hyvä artikkeli asiasta: http://akvaario-tietopankki.blogspot.fi ... ridit.html
Tässä on taas tämä hyvä artikkeli asiasta: http://akvaario-tietopankki.blogspot.fi ... ridit.html
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Kovuus on ihan eri asia kuin veden emäksisyys tai happamuus mitä pH asteikko mittaa. Kovuuden kanssa puhutaan yleensä kokonaiskovuudesta, joka kertoo pääasiassa veteen liuenneiden kalsiumin ja magnesiumin määrän. Normaaleilla teollisilla vedenparannusaineilla ei ole käytännössä mitään vaikutusta veden kovuuteen, eikä muuten pH arvoonkaan, ellei sitä erikseen ole mainittu.Riippasaarni kirjoitti:Lyhyesti: talousveden ph yleisesti ottan 7,3-8,0, mikä on monille lajeille joiden suositusarvot ovat mielluummin alle kuin yli seiskan liikaa. (ja lajeja joissa vaatimus pehmeä vesi on liikaa lueteltavaksi.) Se käykö vesi tuollaisenaan kovan tai keskikovan veden lajeille on asia jota olen jäävi kommentoimaan. Tältä pohjalta vedenparannusaineen käyttöä kannattaneekin tarkastella enemmän jo alempana mainitun esimerkin mukaan, eli kalalajin mukaan. Lisäys: Kyllä tuota artikkelia tarkoitin.
2x 240-litraa (seurala), 1x 180-litraa (evakkoallas), 1x 140-litraa (monnila), 1x 110 litraa (karanteeni), 1x 60 litraa (mysteerikuutio), 1x 60-litraa (taistoevakkola) ja aivan liikaa sekalaisia muovikippoja poikasille. Lue akvaariopäiväkirjaani.
-
- Senior Member
- Viestit: 991
- Liittynyt: 11:28, 23.07.2014
- Sukupuoli: Nainen
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Amen tuolle. Tuli kirjoitettua puuta heinää, eli eli siis hieman happaman veden lajeille tuo 7,3-8,0 on liikaa.. (tuoreen tammesta pudonneen lehden ph arvo on 4,3-5,3).Norhie kirjoitti:Kovuus on ihan eri asia kuin veden emäksisyys tai happamuus mitä pH asteikko mittaa. Kovuuden kanssa puhutaan yleensä kokonaiskovuudesta, joka kertoo pääasiassa veteen liuenneiden kalsiumin ja magnesiumin määrän. Normaaleilla teollisilla vedenparannusaineilla ei ole käytännössä mitään vaikutusta veden kovuuteen, eikä muuten pH arvoonkaan, ellei sitä erikseen ole mainittu.Riippasaarni kirjoitti:Lyhyesti: talousveden ph yleisesti ottan 7,3-8,0, mikä on monille lajeille joiden suositusarvot ovat mielluummin alle kuin yli seiskan liikaa. (ja lajeja joissa vaatimus pehmeä vesi on liikaa lueteltavaksi.) Se käykö vesi tuollaisenaan kovan tai keskikovan veden lajeille on asia jota olen jäävi kommentoimaan. Tältä pohjalta vedenparannusaineen käyttöä kannattaneekin tarkastella enemmän jo alempana mainitun esimerkin mukaan, eli kalalajin mukaan. Lisäys: Kyllä tuota artikkelia tarkoitin.
ja jos puhutaan siitä kovuudesta niin se vaihtelee jopa suht läheisillä alueilla. Tuusulan seudun vesilaitoksella 11 alueessa on pehmeä vesi ja viidessä keskikova vesi.
Aihetta sivuten huomasin että näille tammisekoituksille on näemmä haettu patenttejakin Amerikan puolella..
Ahvenia ja monneja.
-
- Member
- Viestit: 292
- Liittynyt: 21:50, 24.02.2014
- Akvaarioseurat: JAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Saarijärvi
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Linkkiä?Riippasaarni kirjoitti:Norhie kirjoitti:Riippasaarni kirjoitti:Lyhyesti: talousveden ph yleisesti ottan 7,3-8,0, mikä on monille lajeille joiden suositusarvot ovat mielluummin alle kuin yli seiskan liikaa. (ja lajeja joissa vaatimus pehmeä vesi on liikaa lueteltavaksi.) Se käykö vesi tuollaisenaan kovan tai keskikovan veden lajeille on asia jota olen jäävi kommentoimaan. Tältä pohjalta vedenparannusaineen käyttöä kannattaneekin tarkastella enemmän jo alempana mainitun esimerkin mukaan, eli kalalajin mukaan. Lisäys: Kyllä tuota artikkelia tarkoitin.
Aihetta sivuten huomasin että näille tammisekoituksille on näemmä haettu patenttejakin Amerikan puolella..
240 L Etelä-Amerikkaa
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
60 L Karanteeni/Väistötila/Bordelli
-
- Senior Member
- Viestit: 991
- Liittynyt: 11:28, 23.07.2014
- Sukupuoli: Nainen
Re: Vedenparannusaineen käyttö
Yritin löytää, mutten osunut samaan uudestaan. Google löytää US4220676 ''The use of a diluted aqueous extract of oak leaves as a cleaner and plant growth stimulant is described''. Tuosta päätellen ko. lehdet voivat tehdä hyvää myös akvaariokasveille.buttnekkid kirjoitti:Linkkiä?Riippasaarni kirjoitti:Norhie kirjoitti:Riippasaarni kirjoitti:Lyhyesti: talousveden ph yleisesti ottan 7,3-8,0, mikä on monille lajeille joiden suositusarvot ovat mielluummin alle kuin yli seiskan liikaa. (ja lajeja joissa vaatimus pehmeä vesi on liikaa lueteltavaksi.) Se käykö vesi tuollaisenaan kovan tai keskikovan veden lajeille on asia jota olen jäävi kommentoimaan. Tältä pohjalta vedenparannusaineen käyttöä kannattaneekin tarkastella enemmän jo alempana mainitun esimerkin mukaan, eli kalalajin mukaan. Lisäys: Kyllä tuota artikkelia tarkoitin.
Aihetta sivuten huomasin että näille tammisekoituksille on näemmä haettu patenttejakin Amerikan puolella..
Ahvenia ja monneja.