kalakuolemat
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
kalakuolemat
1. 180 l akvaario, noin 6kk ollut käytössä.
2. Kaksi loisteputkea, lasi akvaarion päällä ja putket lasin päällä, ajastettu valaistusaika 12h ja päivällä 3h tauko.
3. Kaksi Eheim suodatinta (160), toinen kierrättää pintavettä ja toinen pohjaa.
4. Pohjan imurointi ja 1/3 vedenvaihto 1x viikossa + Easy-life vedenparanninta. Suodatinten puhdistus noin 2 viikon välein eri päivänä kun
vedenvaihto. Easy-life nestemäinen kasvilannoite 1x viikossa. Lannoitetabletit 2-4 vkon välein.
5. Tällä hetkellä akvaariossa 4 täplämonnista ja 5 hyvin kasvavaa akvaariokasvia.
6. Nitraatti 25, nitriitti 0, GH >4, KH6, pH n. 6, Cl 0, Käytössä JBL EasyTest.
Ongelmana se, että kalat kuolee.
Alkuun akvaariossa asusti 6 täplämonnista, 11 kardinaalitetraa ja 12 viisiraitabarbia. Elämä hymyili ja tätä kesti 1.5 kk. Sitten joukkoon liittyi ystävän lahjoittamat kaksi partamonnia jotka elivät viikon. Paria viikkoa myöhemmin tuli vuorokaudessa 23 ruumista eli kardinaaliterat ja viisiraitabarbit heittivät henkensä. Tässä vaiheessa nitriitti 0, pH 6-7 ja ei muita testejä käytössä. Akvaarion vedenvaihdot 2/3 reilun viikon välein ja pohjaa ei pudistettu. Vedenparannusaine ei käytössä. Kasveja lannoitettiin satunnaisesti. Täplämonnisia tämä ei haitannut.
Nyt 1.5 kk sitten kaksi täplämonnista kuolivat viikon välein. Sitten oli pari viikkoa rauhallista ja otimme uuden partamonnin koska piilevä ja viherlevä alkoivat rehottamaan. Monni eli alle vuorokauden. Tässä vaiheessa lisättiin toinen suodatin pohjavettä kierrättämään. Vedenvaihdot 1/3 viikon välein + vedenparannusaine. Kasvien asianmukainen lannotus myös. Alkuun nitraatti oli 50 luokkaa eli liian korkea. Vähensimme monnisten ruokaa ja pohjaa putsataan nyt kerran viikossa hyvin. Näin nitraatti saatiin laskemaan 25.
Kaikki vaikutti nyt hyvältä. Oli uuden asukkaan vuoro ja koska levää edelleen on, niin otimme taas partamonnin ja yllätys yllätys tämä eli vain vuorokauden. Mikä mahtaa olla vialla?? Neljä täplämonnista voivat hyvin, uiskentelevat ja tonkivat pohjaa iloisina.
2. Kaksi loisteputkea, lasi akvaarion päällä ja putket lasin päällä, ajastettu valaistusaika 12h ja päivällä 3h tauko.
3. Kaksi Eheim suodatinta (160), toinen kierrättää pintavettä ja toinen pohjaa.
4. Pohjan imurointi ja 1/3 vedenvaihto 1x viikossa + Easy-life vedenparanninta. Suodatinten puhdistus noin 2 viikon välein eri päivänä kun
vedenvaihto. Easy-life nestemäinen kasvilannoite 1x viikossa. Lannoitetabletit 2-4 vkon välein.
5. Tällä hetkellä akvaariossa 4 täplämonnista ja 5 hyvin kasvavaa akvaariokasvia.
6. Nitraatti 25, nitriitti 0, GH >4, KH6, pH n. 6, Cl 0, Käytössä JBL EasyTest.
Ongelmana se, että kalat kuolee.
Alkuun akvaariossa asusti 6 täplämonnista, 11 kardinaalitetraa ja 12 viisiraitabarbia. Elämä hymyili ja tätä kesti 1.5 kk. Sitten joukkoon liittyi ystävän lahjoittamat kaksi partamonnia jotka elivät viikon. Paria viikkoa myöhemmin tuli vuorokaudessa 23 ruumista eli kardinaaliterat ja viisiraitabarbit heittivät henkensä. Tässä vaiheessa nitriitti 0, pH 6-7 ja ei muita testejä käytössä. Akvaarion vedenvaihdot 2/3 reilun viikon välein ja pohjaa ei pudistettu. Vedenparannusaine ei käytössä. Kasveja lannoitettiin satunnaisesti. Täplämonnisia tämä ei haitannut.
Nyt 1.5 kk sitten kaksi täplämonnista kuolivat viikon välein. Sitten oli pari viikkoa rauhallista ja otimme uuden partamonnin koska piilevä ja viherlevä alkoivat rehottamaan. Monni eli alle vuorokauden. Tässä vaiheessa lisättiin toinen suodatin pohjavettä kierrättämään. Vedenvaihdot 1/3 viikon välein + vedenparannusaine. Kasvien asianmukainen lannotus myös. Alkuun nitraatti oli 50 luokkaa eli liian korkea. Vähensimme monnisten ruokaa ja pohjaa putsataan nyt kerran viikossa hyvin. Näin nitraatti saatiin laskemaan 25.
Kaikki vaikutti nyt hyvältä. Oli uuden asukkaan vuoro ja koska levää edelleen on, niin otimme taas partamonnin ja yllätys yllätys tämä eli vain vuorokauden. Mikä mahtaa olla vialla?? Neljä täplämonnista voivat hyvin, uiskentelevat ja tonkivat pohjaa iloisina.
Re: kalakuolemat
Nuo Ehemin pickupit on aika kökköjä biologiseen suodatukseen noinkin isossa akvaariossa - oletettavasti kyseessä on pickup kun mainitsit tuon 160. Kandee hommata sinne kunnon biologiset suodattimet. Joko ulkkari tai sitten vaikka Biopower.
Lannoitatko erikseen typpilannoitetta tuonne kun nitraatit on noin huiman korkeat, vai vaan profitoa purkista? Meinaan että viikossa noin korkeat nitraattiarvot ei voi tulla tyhjästä, vaan siellä pitää olla paljon hajoavaa tavaraa. Paljonkos vesijohtovedessä itsessään on nitraattia? Paljonko ja kuinka monesti ruokit fisuja?
Mitä on pohjamateeriaalina? Onko ravinnepohjaa vai vaan tabut? Mitä tabuja? Jotkut tabut hajoaa herkästi veteen (esim. jbl:n seiskakuulat) ja pöllähtävät helposti ympäri allasta, jos niitä ei työnnetä tarpeeksi syvälle/pohjaa sorkitaan.
Mikä on altaan veden lämpötila? Miten starttasit altaan typpikierron?
Haiseeko vesi miltään? Jos on esim. väkevä tai pistävä haju, niin syynä on melko varmasti ammoniakki.
Muoks: jahas tuossa sanottiinkin, että FMM:ää käytät
Lannoitatko erikseen typpilannoitetta tuonne kun nitraatit on noin huiman korkeat, vai vaan profitoa purkista? Meinaan että viikossa noin korkeat nitraattiarvot ei voi tulla tyhjästä, vaan siellä pitää olla paljon hajoavaa tavaraa. Paljonkos vesijohtovedessä itsessään on nitraattia? Paljonko ja kuinka monesti ruokit fisuja?
Mitä on pohjamateeriaalina? Onko ravinnepohjaa vai vaan tabut? Mitä tabuja? Jotkut tabut hajoaa herkästi veteen (esim. jbl:n seiskakuulat) ja pöllähtävät helposti ympäri allasta, jos niitä ei työnnetä tarpeeksi syvälle/pohjaa sorkitaan.
Mikä on altaan veden lämpötila? Miten starttasit altaan typpikierron?
Haiseeko vesi miltään? Jos on esim. väkevä tai pistävä haju, niin syynä on melko varmasti ammoniakki.
Muoks: jahas tuossa sanottiinkin, että FMM:ää käytät
2x 240-litraa (seurala), 1x 180-litraa (evakkoallas), 1x 140-litraa (monnila), 1x 110 litraa (karanteeni), 1x 60 litraa (mysteerikuutio), 1x 60-litraa (taistoevakkola) ja aivan liikaa sekalaisia muovikippoja poikasille. Lue akvaariopäiväkirjaani.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Re: kalakuolemat
Jos sekä pH että KH on 6, niin vedessä pitäisi olla huikean paljon hiilidioksidia. Taulukosta tarkasteltuna 231 mg/l. Toki kyseessä jokin pikatesti siis, joten tiedä sitten miten tarkat lukemat.
Nuo korkeat nitraatit ovat tosiaan mysteeri myös. Ei muutaman pienen kalan pitäisi tuollaisia lukemia saada aikaan, ja altaassa vielä hyvinvoivia kasveja sitä nitraattia käyttämässä. Vaikka korkea nitraatti ei itsessään kaloja tapakaan, niin jostain se yrittää kertoa.
Nuo korkeat nitraatit ovat tosiaan mysteeri myös. Ei muutaman pienen kalan pitäisi tuollaisia lukemia saada aikaan, ja altaassa vielä hyvinvoivia kasveja sitä nitraattia käyttämässä. Vaikka korkea nitraatti ei itsessään kaloja tapakaan, niin jostain se yrittää kertoa.
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
-
- Elite Member
- Viestit: 5535
- Liittynyt: 19:54, 02.10.2005
- Akvaarioseurat: Suomen meriakvaarioseura facebook
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo
Re: kalakuolemat
Noilla liuskatesteillä ei akvaarionhoidossa tee oikein yhtään mitään.
Suositeltavinta olisi nyt tässä vaiheessa hankkia kunnon tippatestit ja selvittää ne altaan todelliset vesiarvot. Sen jälkeen olisi helpompi lähteä opastamaan eteenpäin.
Suositeltavinta olisi nyt tässä vaiheessa hankkia kunnon tippatestit ja selvittää ne altaan todelliset vesiarvot. Sen jälkeen olisi helpompi lähteä opastamaan eteenpäin.
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
Re: kalakuolemat
Profitoa purkista ja JBL ferrotabs tabletteja käytän.
Tuo nitraatti siis on ollut jo jonkin aikaa koholla. Itse epäilen, että joukkokuoleman syy oli nitraattimyrkytys. Aloittelijana se vaan ei tullut mieleen ja silloin ei nitraattia mitattu. Nyt siis kuitenkin liuskatestit käytössä ja olen sen saanut laskemaan ja max 25 tällä hetkellä.
Monniset saa 1 tabletin aamulla ja 1 tabletin illalla, neljään osaan laitettuna.
Pohja: alla Bilteman hiekka ja monnisille on jätetty tonkimisalue ja päällä 6mm luonnonhiekka.
Akvaarion haju ei ole pistävä, vaan ennemminkin maanläheinen. Miltä akvaarion kuuluu haista, miltään??
Akvaarion lämpötila 25 astetta. Pikkuhiljaa kypsyttelemällä startattu n. 6kk sitten eli jos nitriitti 0 ja nitraattia löytyy, niin eikö akvaario ole silloin (periaatteessa) toimiva.
Olen siis aloitteleva akvaarioharrastaja ja kantapään kautta tässä opitaan. Välillä hankala tietää mitä neuvoja noudattaa, kun tuntuu että kaikilla on vähän omanlaisensa näkemys akvaarion hoidosta. Mutta mielelläni siis kuulen neuvoja ja ohjeita
Tuo nitraatti siis on ollut jo jonkin aikaa koholla. Itse epäilen, että joukkokuoleman syy oli nitraattimyrkytys. Aloittelijana se vaan ei tullut mieleen ja silloin ei nitraattia mitattu. Nyt siis kuitenkin liuskatestit käytössä ja olen sen saanut laskemaan ja max 25 tällä hetkellä.
Monniset saa 1 tabletin aamulla ja 1 tabletin illalla, neljään osaan laitettuna.
Pohja: alla Bilteman hiekka ja monnisille on jätetty tonkimisalue ja päällä 6mm luonnonhiekka.
Akvaarion haju ei ole pistävä, vaan ennemminkin maanläheinen. Miltä akvaarion kuuluu haista, miltään??
Akvaarion lämpötila 25 astetta. Pikkuhiljaa kypsyttelemällä startattu n. 6kk sitten eli jos nitriitti 0 ja nitraattia löytyy, niin eikö akvaario ole silloin (periaatteessa) toimiva.
Olen siis aloitteleva akvaarioharrastaja ja kantapään kautta tässä opitaan. Välillä hankala tietää mitä neuvoja noudattaa, kun tuntuu että kaikilla on vähän omanlaisensa näkemys akvaarion hoidosta. Mutta mielelläni siis kuulen neuvoja ja ohjeita
Re: kalakuolemat
Hmmjoo. Noi liuskatestit nyt näyttää mitä sattuu. Aluksi minäkin olin sitä mieltä, että kyllä ne liuskatestit riittää, mutta pakko oli luopua siitä näkökannasta hyvinkin äkkiä. Toisaalta esim. tetran nitraattitestin asteikon tarkkuus on 12,5 ja muutenkin on vaan suuntaa antava.
Jos oletetaan tuon 25 pitävän paikkaansa, niin ei perhana siltikään voi tulla viikossa noin paljon nitraattia. Kaloista se ei ainakaan lähde, kun sinulla ei ole enää kuin muutama kala siellä.
Jos akvaario haisee vähän samalle kuin perunakellari, niin veikkaan, että siellä hajoaa jotain orgaanista oikein urakalla. Typpikierto on lähtenyt käyntiin jos siellä kerran nitraattia on, mutta ei se välttämättä tarkoita sitä, että typpikierto on täysin kondiksessa. Tosin kyllä se 6kk sisällä itsensä kuntoon hoitaa. Mainitsit, että siellä on vieläkin piilevää? Onko enemmänkin?
Noin monen kalan kuolema päivän sisään kyllä viittaa johonkin äkkiä iskevään myrkytystilaan, jos siis kalat olivat muuten oireettomia. Nitraatti harvemmin teilaa fisua yllättäen ilman mitään oireita.
Muoks: Minä ruokin varmaan saman verran monnisia 65-litrasessa karanteenialtaassa ja niissä ei mitään oireita näy, eikä nitraatit hypi taivaisiin viikossa.
Jos oletetaan tuon 25 pitävän paikkaansa, niin ei perhana siltikään voi tulla viikossa noin paljon nitraattia. Kaloista se ei ainakaan lähde, kun sinulla ei ole enää kuin muutama kala siellä.
Jos akvaario haisee vähän samalle kuin perunakellari, niin veikkaan, että siellä hajoaa jotain orgaanista oikein urakalla. Typpikierto on lähtenyt käyntiin jos siellä kerran nitraattia on, mutta ei se välttämättä tarkoita sitä, että typpikierto on täysin kondiksessa. Tosin kyllä se 6kk sisällä itsensä kuntoon hoitaa. Mainitsit, että siellä on vieläkin piilevää? Onko enemmänkin?
Noin monen kalan kuolema päivän sisään kyllä viittaa johonkin äkkiä iskevään myrkytystilaan, jos siis kalat olivat muuten oireettomia. Nitraatti harvemmin teilaa fisua yllättäen ilman mitään oireita.
Muoks: Minä ruokin varmaan saman verran monnisia 65-litrasessa karanteenialtaassa ja niissä ei mitään oireita näy, eikä nitraatit hypi taivaisiin viikossa.
2x 240-litraa (seurala), 1x 180-litraa (evakkoallas), 1x 140-litraa (monnila), 1x 110 litraa (karanteeni), 1x 60 litraa (mysteerikuutio), 1x 60-litraa (taistoevakkola) ja aivan liikaa sekalaisia muovikippoja poikasille. Lue akvaariopäiväkirjaani.
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
Re: kalakuolemat
Joo, akvaario kieltämättä haisee hieman maakellarilta. Mun täytyy nyt varmaan seuraavan vedenvaihdon ja pohjan puhdistamisen yhteydessä nostaa kivet ja kannot ylös, puhdistaa ne levästä ja niiden alta pohja kunnolla.
Hanaveden nitraatti oli noin 10, meillä on oma kaivo.
Hanaveden nitraatti oli noin 10, meillä on oma kaivo.
Re: kalakuolemat
Juu. Minulla 180 litrasen ensikäynnistyksellä mätäni yksi mopanijuurakko pohjasta. Olin typerästi laittanut sen upoksiin hiekan sekaan ja senhän sitten tietää mitä siitä seuraa. Vahingosta viisastuneena en ole upottanut juurakoita enää hiekkaan ollenkaan, vaan päinvastoin varmistanut, että niiden alapuolella on "ilmatilaa" esim. kivien avulla.
Laitappa tuosta akvastasi kuva nykyisessä tilassa (ts. ei siivousta). Auttaa (ehkä) tekemään arvauksia siitä missä mättää. Jos löytyy esim. gmail tili niin google driveen saa tipautettua suuremmankin kuvan.
Laitappa tuosta akvastasi kuva nykyisessä tilassa (ts. ei siivousta). Auttaa (ehkä) tekemään arvauksia siitä missä mättää. Jos löytyy esim. gmail tili niin google driveen saa tipautettua suuremmankin kuvan.
2x 240-litraa (seurala), 1x 180-litraa (evakkoallas), 1x 140-litraa (monnila), 1x 110 litraa (karanteeni), 1x 60 litraa (mysteerikuutio), 1x 60-litraa (taistoevakkola) ja aivan liikaa sekalaisia muovikippoja poikasille. Lue akvaariopäiväkirjaani.
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
Re: kalakuolemat
Kalojen oireista vielä, niin joukkokuoleman kohdalla ensin kalat alkoivat kieppumaan pitkin akvaariota ja sitten painuivat pohjaan. Luin jostain nitraattimyrkytyksestä ja mielestäni oireet sopivat, näin jälkikäteen ajateltuna.
Kaksi monnista myös alkoivat kieppumaan pitkin akvaariota ja koska olivat selvästi henkitoreissaan, niin jouduttiin ne lopettamaan.
Monnit vaan löytyivät kuolleina ja ne eivät sen kummemmin oireilleen.
Akvaarion kuvia laitan heti kun osaan ne laittaa..
Kaksi monnista myös alkoivat kieppumaan pitkin akvaariota ja koska olivat selvästi henkitoreissaan, niin jouduttiin ne lopettamaan.
Monnit vaan löytyivät kuolleina ja ne eivät sen kummemmin oireilleen.
Akvaarion kuvia laitan heti kun osaan ne laittaa..
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
Re: kalakuolemat
No, niin. Nyt on kivet ja kanto nostettu ylös ja puhdistettu.
Ihan järkyttävän mustan/ tummanruskean haisevan levän peitossa oli kaikki. Ja sellainen likapöllys kävi kun nostin ne ylös. Kasveissa oli myös täysin levän valtaamia lehtiä ja kasvustoja ja ne on myös nyt harvennettu.
Nyt jään jännityksellä odottamaan, että saanko akvaarion nitraattipitoisuuden ja maakellarin hajun häviämään. Ja saa nähdä miten neljä monnista selviää, jos/ toivottavasti akvaarion olosuhteet muuttuvat.
Niin ja leväongelma räjähti käsiin kun Profito kasvilannoite oli hetken pois käytöstä. Pääsi loppumaan ja en heti saanut hankittua tilalle uutta pulloa.
Ihan järkyttävän mustan/ tummanruskean haisevan levän peitossa oli kaikki. Ja sellainen likapöllys kävi kun nostin ne ylös. Kasveissa oli myös täysin levän valtaamia lehtiä ja kasvustoja ja ne on myös nyt harvennettu.
Nyt jään jännityksellä odottamaan, että saanko akvaarion nitraattipitoisuuden ja maakellarin hajun häviämään. Ja saa nähdä miten neljä monnista selviää, jos/ toivottavasti akvaarion olosuhteet muuttuvat.
Niin ja leväongelma räjähti käsiin kun Profito kasvilannoite oli hetken pois käytöstä. Pääsi loppumaan ja en heti saanut hankittua tilalle uutta pulloa.
Re: kalakuolemat
Ainahan se akvan pohja hieman pöllähtelee, mutta jos oikein kovasti pöllyää, niin sitten ei varmaan pohja ole lapotessa puhdistunut kunnolla, vai olikos sinulla jonkinlainen substraatti soran alla? Tuo sora on kuvan perusteella sen verran karkeaa, että käytänössä varmaan kannattaa työntää se lappo sinne ihan kunnolla sisään ja veivata niin, että sora mahtuu kääntyilemään ja saa paskat sieltä välistä poies. Tuo maatuva juurakko varmaan omalta osaltaan aiheutti, mutta jotenkin nyt tuntuu, että sinne soran väliin on mennyt muutenkin paljon maatuvaa tavaraa.
Omissa akvoissa on miksattuna soraa ja hiekkaa ja en juurikaan sitä sorapetiä puhdista. Toisaalta ruokin kyllä hiekan päälle, että suurimmat kakatkin on siellä. Hiekkaa on sen verran ohuesti (~2 cm) että sen saa lapottua ihan pohjia myöten ilman pelkoa mistään anaerobisista taskuista.
Toisaalta nyt kun tulee substraatti tuohon toiseen 240-litraseen niin siinä pitää olla jo ~4-5 cm paksu kerros hiekkaa päällä tai vähänkin rankempi käsittely pöllyttää ravintokerroksen pintaan.
Lisäksi tosiaan olen noita juurakoita omissa akvoissa sen verran pönkittänyt (etenkin mopaneita) että ne ei ole suoraan pohjaa vasten, vaan alapuolelle jää "ilmatilaa". Estää hyvin tuon mätänemisen etenkin jos altaassa on monneja niitä kiillottamassa.
Omissa akvoissa on miksattuna soraa ja hiekkaa ja en juurikaan sitä sorapetiä puhdista. Toisaalta ruokin kyllä hiekan päälle, että suurimmat kakatkin on siellä. Hiekkaa on sen verran ohuesti (~2 cm) että sen saa lapottua ihan pohjia myöten ilman pelkoa mistään anaerobisista taskuista.
Toisaalta nyt kun tulee substraatti tuohon toiseen 240-litraseen niin siinä pitää olla jo ~4-5 cm paksu kerros hiekkaa päällä tai vähänkin rankempi käsittely pöllyttää ravintokerroksen pintaan.
Lisäksi tosiaan olen noita juurakoita omissa akvoissa sen verran pönkittänyt (etenkin mopaneita) että ne ei ole suoraan pohjaa vasten, vaan alapuolelle jää "ilmatilaa". Estää hyvin tuon mätänemisen etenkin jos altaassa on monneja niitä kiillottamassa.
2x 240-litraa (seurala), 1x 180-litraa (evakkoallas), 1x 140-litraa (monnila), 1x 110 litraa (karanteeni), 1x 60 litraa (mysteerikuutio), 1x 60-litraa (taistoevakkola) ja aivan liikaa sekalaisia muovikippoja poikasille. Lue akvaariopäiväkirjaani.
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
Re: kalakuolemat
No niin ajatellaan, että ainakin teoriassa akvaarion tasapaino alkaa löytyä.. Eilen hankin vielä yhden kasvin nitraattia käyttämään, eli 180 l akvassa nyt 6 kasvia ja Profitoa iso pullo, niin ei pääse äkisti loppumaan
Pohjan puhdistan hyvin eli hiekan päällä on karkea sora ja lapon työnnän kunnolla soraan eli pohjan puhtaus on nyt kunnossa. Juurakko ei ollut pohjalta mädäntynyt, vaan pintaan oli tullut sitä kammottavaa levämönjää.
Palatakseni alkuperäiseen ongelmaan, eli kalojen kuolemaan. Periaatteessa ymmärrän joukkokuoleman, silloin akvaarion tasapaino ei ollut hyvä ja jälkeenpäin ajateltuna tuli tehtyä virheitä. Mutta nyt siis kohonnutta nitraattia lukuunottamatta akvaariossa pitäisi asiat olla ihan hyvin.
Tuleeko kenellekkään mieleen, että mikä nyt viimeaikoina on aiheuttanut monnien kuoleman vuorokaudessa?? Ei viitsisi lähteä akvaariokauppaan ostamaan uutta monnia ja vaan kokeilla, että säilyykö hengissä, myös kaloilla on inhimillisyysarvo.
Ystäväni jolla on akvaariokokemusta jo useiden vuosien ajalta ehdotti, että akvaarioni bakteeritasapaino olisi pielessä??
Pohjan puhdistan hyvin eli hiekan päällä on karkea sora ja lapon työnnän kunnolla soraan eli pohjan puhtaus on nyt kunnossa. Juurakko ei ollut pohjalta mädäntynyt, vaan pintaan oli tullut sitä kammottavaa levämönjää.
Palatakseni alkuperäiseen ongelmaan, eli kalojen kuolemaan. Periaatteessa ymmärrän joukkokuoleman, silloin akvaarion tasapaino ei ollut hyvä ja jälkeenpäin ajateltuna tuli tehtyä virheitä. Mutta nyt siis kohonnutta nitraattia lukuunottamatta akvaariossa pitäisi asiat olla ihan hyvin.
Tuleeko kenellekkään mieleen, että mikä nyt viimeaikoina on aiheuttanut monnien kuoleman vuorokaudessa?? Ei viitsisi lähteä akvaariokauppaan ostamaan uutta monnia ja vaan kokeilla, että säilyykö hengissä, myös kaloilla on inhimillisyysarvo.
Ystäväni jolla on akvaariokokemusta jo useiden vuosien ajalta ehdotti, että akvaarioni bakteeritasapaino olisi pielessä??
-
- Junior Member
- Viestit: 103
- Liittynyt: 16:12, 19.01.2017
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lahti
Re: kalakuolemat
Aloittaisin kiikuttamalla kipollisen vettä testattavaksi tippatesteillä. Tarkemmat testit voivat kertoa paljon akvaarion tilasta ja ongelman laadusta. Itse veikkaan kuoleman syyksi happikatoa, joka selittäisi miksi monniset ovat ainoita selviäjiä. Nyt kannattaa tosin viedä vesinäyte tarkemmin tutkittavaksi, jotta saat selkeyttä asiaan.
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
Re: kalakuolemat
Onko ajatuksia minne veden voisi viedä testattavaksi. Huomasin, että paikkakuntasi on Lahti ja itselläkin käytännössä Lahti on lähin "suurkaupunki".
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
Re: kalakuolemat
Niin ja tuota happikatoa olen myös itse miettinyt, että voisiko se olla kalakuolemien aiheuttaja. Mikä olisi voinut/ aiheuttaa parhaillaan happikatoa akvaarioon. Ja ennenkaikkea mitä sille voi tehdä??
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Re: kalakuolemat
Altaan päällä on siis peitinlasi/t? Voisiko tämä olla niin tiivis, että kaasujen vaihtuminen altaan veden ja huoneilman välillä olisi hidastunut tai estynyt?
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
Re: kalakuolemat
En usko, että kansilasi on liian tiivis. Edessä 1cm rako ja takana reilu 8cm rako. Lasi on irrallinen ja raon koon voi itse päättää ja kansilasi on helposti poisnostettavissa. Pumpun ilmanotto "antenni" on suoraan yhteydessä huoneilmaan eli ei ole kansilasin alla. Vedenpinnan ja kansilasin välillä 4cm tilaa, akvaarion vesi vaihdettu eilen ja nyt siis vedenpinta max. korkeudella.
Akvaario on tullut meille ns. käytettynä ja oli hyvin toiminut edellisen omistajan kanssa.
Akvaariossa on monnisia ja käsityksen mukaan hyvä olla kunnon kansilasi kun käyvät välillä haukkaamassa happea pinnalta. Haaveissa on myös hankkia seeprakaloja ja nekin ovat hyppijöitä.
Akvaario on tullut meille ns. käytettynä ja oli hyvin toiminut edellisen omistajan kanssa.
Akvaariossa on monnisia ja käsityksen mukaan hyvä olla kunnon kansilasi kun käyvät välillä haukkaamassa happea pinnalta. Haaveissa on myös hankkia seeprakaloja ja nekin ovat hyppijöitä.
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
Re: kalakuolemat
Norhielle muuten iso kiitos . Eilisen levänsiivous ja pohjan puhdistamis operaation jälkeen maakellarin haju on akvaariosta lähes kokonaan hävinnyt. Ja muutenkin akvaario näyttää nyt jotenkin siistimmältä ja raikkaammalta.
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
Re: kalakuolemat
Lisää pohdintoja..
Alan pikkuhiljaa kallistumaan siihen, että viimeaikaisten monnikuolemien syy on ollut akvaarion hapenpuute.
Levä ja likainen pohja => kuormittunut akvaario, on aiheuttanut hapenpuutteen. Jälkeenpäin ajalteltuna viimeksi kuollut monni möllötti lyhyen elämänsä suodattimen päällä, pinnan tuntumassa..
Nyt kun seuraan monnisia, niin tosiaan ne kävivät aikaisemmin vähän väliä pinnalla haukkaamassa happea. Nyt kun akvaario on siivottu, niin viihtyvät pohjalla ja vain satunnaisesti piipahtavat pintaan. Ja vaikka en kalojen sieluelämästä mitään ymmärrä, niin vaikuttavat nyt jotenkin rennommilta ja onnellisemmilta
Välillä sitä menee hetki, että palaset loksahtavat kohdalleen ja osaa yhdistää asiat toisiinsa.
Tein tänään ns. ylimääräisen 1/3 vedenvaihdon eli viikon sisään kahteen kertaan vettä vaihdettu. Tästä eteenpäin taas 1/3, 1x viikossa. Nitraatti tällä hetkellä 10-25 välillä, tikun värin perusteella veikkaisin noin 15. Tulos vaikuttaa realistiselta ja vaikka nyt uhmaankin hyviä neuvoja, niin en nyt tässä vaiheessa siirry tippatesteihin.
Suodattimiin en ole nyt uskaltanut koskea kun akvaariota on siivottu reilummin, ettei bakteeritasapaino nyt sitten mene ihan persiilleen
Alan pikkuhiljaa kallistumaan siihen, että viimeaikaisten monnikuolemien syy on ollut akvaarion hapenpuute.
Levä ja likainen pohja => kuormittunut akvaario, on aiheuttanut hapenpuutteen. Jälkeenpäin ajalteltuna viimeksi kuollut monni möllötti lyhyen elämänsä suodattimen päällä, pinnan tuntumassa..
Nyt kun seuraan monnisia, niin tosiaan ne kävivät aikaisemmin vähän väliä pinnalla haukkaamassa happea. Nyt kun akvaario on siivottu, niin viihtyvät pohjalla ja vain satunnaisesti piipahtavat pintaan. Ja vaikka en kalojen sieluelämästä mitään ymmärrä, niin vaikuttavat nyt jotenkin rennommilta ja onnellisemmilta
Välillä sitä menee hetki, että palaset loksahtavat kohdalleen ja osaa yhdistää asiat toisiinsa.
Tein tänään ns. ylimääräisen 1/3 vedenvaihdon eli viikon sisään kahteen kertaan vettä vaihdettu. Tästä eteenpäin taas 1/3, 1x viikossa. Nitraatti tällä hetkellä 10-25 välillä, tikun värin perusteella veikkaisin noin 15. Tulos vaikuttaa realistiselta ja vaikka nyt uhmaankin hyviä neuvoja, niin en nyt tässä vaiheessa siirry tippatesteihin.
Suodattimiin en ole nyt uskaltanut koskea kun akvaariota on siivottu reilummin, ettei bakteeritasapaino nyt sitten mene ihan persiilleen
-
- Member
- Viestit: 354
- Liittynyt: 11:26, 17.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
Re: kalakuolemat
olet varmasti oikeilla jäljillä, partamonnit ovat todella herkkiä hapenpuutteelle, vaikka kaiken muun kestäävätkin... itsellä yhden kerrran kun ei ollut vielä ph kontrolleria oli hiilarisyöttö alle kaksi tuntia ollut liian kovalla. happi ja ph oli tietty alhaalla ja varmaan vähän hiilari myrkytystäkin. 10 leväbarbia jotka tosi herkkiä hapenpuutteelle kuoli ja partikset isointa lukuunottamatta kellu pinnassa selällään. isoin oli pyrstö punaisena liimaantunut pesäjuurakkoonsa. kultakalat eivät tästä kärsineet niinkään paljon, haukkoivat vain happea pinnassa.
itse en ollut näkemässä tilannetta kun olin reissussa, mutta ystäväni kiikutti meille akvaarionsa vettä sankoissa ja nuo kelluneetkin partikset tuosta selvisivät hapekkaaseen veteen päästyään.
minun jännitys oli kyllä puhelimen päässä kova kun tuo iso rakas partis ukko piti juurakkoineen nostaa sankkoon ja pyrstö oli kuulemma ihan punainen eikä yhtään liikkunut, mutta juurakosta eivät silti irti saaneet. voi sitä onnen päivää kun kuulin että nyt pyrstö heiluu
varmaan kannattaisi tuo happitilanne selvittää ennenkuin partiksen hankit, todennäköisesti tilanne nyt parempi mutta testejäkin on, ettei tarvi kalaa käyttää "koekaniinina". eikä tosiaan varmasti kannata ihan liian nopeasti puunata akvaa joka puolelta ettei tuu ongelmia siitä.
itse en ollut näkemässä tilannetta kun olin reissussa, mutta ystäväni kiikutti meille akvaarionsa vettä sankoissa ja nuo kelluneetkin partikset tuosta selvisivät hapekkaaseen veteen päästyään.
minun jännitys oli kyllä puhelimen päässä kova kun tuo iso rakas partis ukko piti juurakkoineen nostaa sankkoon ja pyrstö oli kuulemma ihan punainen eikä yhtään liikkunut, mutta juurakosta eivät silti irti saaneet. voi sitä onnen päivää kun kuulin että nyt pyrstö heiluu
varmaan kannattaisi tuo happitilanne selvittää ennenkuin partiksen hankit, todennäköisesti tilanne nyt parempi mutta testejäkin on, ettei tarvi kalaa käyttää "koekaniinina". eikä tosiaan varmasti kannata ihan liian nopeasti puunata akvaa joka puolelta ettei tuu ongelmia siitä.
-
- Starting Member
- Viestit: 43
- Liittynyt: 20:34, 27.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
Re: kalakuolemat
Joo, happitesti täytyy ehdottomasti tehdä ennen kuin uskallan uusia kaloja hankkia.
Ensi viikolla pääsen joku päivä "ihmisten ilmoille" testiä ostamaan ja Ilmoittelen sitten miten tässä käy.
Sen verran uskallan haaveilla, että lopullisen kalastonkin olen päättänyt. Eli vanhastaan akvassa ui 4 täplämpnnista ja niitä ajattelin hankkia 2 lisää, sitten 1 partamonni, 7 keltabarbia ja 10 seeprakalaa. Laskujen mukaan 180 l pitäisi ihan hyvin riittää tuolle porukalle
Mutta ensin akvaario kuntoon ja pikkuhiljaa sitten kaloja hankkimaan..
Ensi viikolla pääsen joku päivä "ihmisten ilmoille" testiä ostamaan ja Ilmoittelen sitten miten tässä käy.
Sen verran uskallan haaveilla, että lopullisen kalastonkin olen päättänyt. Eli vanhastaan akvassa ui 4 täplämpnnista ja niitä ajattelin hankkia 2 lisää, sitten 1 partamonni, 7 keltabarbia ja 10 seeprakalaa. Laskujen mukaan 180 l pitäisi ihan hyvin riittää tuolle porukalle
Mutta ensin akvaario kuntoon ja pikkuhiljaa sitten kaloja hankkimaan..
-
- Member
- Viestit: 354
- Liittynyt: 11:26, 17.02.2017
- Sukupuoli: Nainen
Re: kalakuolemat
hiljaa hyvä tulee
ja tuo hyvä happipitoisuus tulee ihan varmasti kun akvaario saavuttaa tasapainon ja pysyy "sopivan" siistinä. liiallisella ilmastamisella suodatinten ja muiden härpäkkeiden kanssa ei varmasti tarvi/kannata lähteä leikkimään, kohtuu kaikessa. nimittäin aina kun keinolla tai toisella saat happea ympäröivästä ilmasta, tulee siinä kylkiäisenä myös typpeä, koska meidän huoneilmassa on molempia ja on mahdotonta saada vain tuo toivottu happi liukenemaan veteen. ihan pienellä ylilyönnilläkään tuo tuskin tapahtuu, mutta jos on aivan älytön ilmastus, voi sillä saada myös liikaa typpeä veteen hapen ylikyllästyksen lisäksi, ja siitä ei kyllä varmasti edes runsashappisesta vedestä pitävät kalat tykkää. ainut keino saada pelkkää happea ilman typpeä on nuo kaupalliset happivalmisteet, mutta niille ei varmasti tarvetta ole kun kaikki toimii normaalisti. jostain syystä me suomalaiset emme ole näistä asioista tietoisia (tai minä en osaa suomeksi googlettaa ) , mutta jos lontoon kieli taipuu niin kansainvälisiltä sivuilta löytyy paljon tietoa happi asioista. tosin sielläkin paljon myös "väärää" tietoa, joten etsiminen on hieman haastavaa. "parhaat" sivut väitti että kultakalan suositeltava veden lämpö on 25-28 astetta eli maalaisjärki käteen näitä lukiessa että mikä on loogista ja mahdollista, kaikkea ei pidä purematta niellä...
ilmoittelehan miten käy, toivottavasti näitä lukemalla joku muukin välttää turhat kalakuolemat, ettei meidän kaikkien tarvis oppia kantapään kautta
ja siis tuolla typellä tarkoitan tietysti typpikaasua
ja tuo hyvä happipitoisuus tulee ihan varmasti kun akvaario saavuttaa tasapainon ja pysyy "sopivan" siistinä. liiallisella ilmastamisella suodatinten ja muiden härpäkkeiden kanssa ei varmasti tarvi/kannata lähteä leikkimään, kohtuu kaikessa. nimittäin aina kun keinolla tai toisella saat happea ympäröivästä ilmasta, tulee siinä kylkiäisenä myös typpeä, koska meidän huoneilmassa on molempia ja on mahdotonta saada vain tuo toivottu happi liukenemaan veteen. ihan pienellä ylilyönnilläkään tuo tuskin tapahtuu, mutta jos on aivan älytön ilmastus, voi sillä saada myös liikaa typpeä veteen hapen ylikyllästyksen lisäksi, ja siitä ei kyllä varmasti edes runsashappisesta vedestä pitävät kalat tykkää. ainut keino saada pelkkää happea ilman typpeä on nuo kaupalliset happivalmisteet, mutta niille ei varmasti tarvetta ole kun kaikki toimii normaalisti. jostain syystä me suomalaiset emme ole näistä asioista tietoisia (tai minä en osaa suomeksi googlettaa ) , mutta jos lontoon kieli taipuu niin kansainvälisiltä sivuilta löytyy paljon tietoa happi asioista. tosin sielläkin paljon myös "väärää" tietoa, joten etsiminen on hieman haastavaa. "parhaat" sivut väitti että kultakalan suositeltava veden lämpö on 25-28 astetta eli maalaisjärki käteen näitä lukiessa että mikä on loogista ja mahdollista, kaikkea ei pidä purematta niellä...
ilmoittelehan miten käy, toivottavasti näitä lukemalla joku muukin välttää turhat kalakuolemat, ettei meidän kaikkien tarvis oppia kantapään kautta
ja siis tuolla typellä tarkoitan tietysti typpikaasua