mikroskooppi tietäjät?

[konjamiini]

ostin kirppikseltä mikroskoopin ku oli muutamaan euroon. kysymys kuuluukin tekeekö kalojen tutkimisessa tällä mitään. valo tulee altapäin,suurennokset 100x-1000x välillä.seran oppaassa suurennokset on tehty kuitenkin 20x-60x välillä. sitten siinä on niitä erivärisiä linssejä. itse en ole koskaan tälläsellä tehny mitään. voino tuohon saada liitettyä jotain millä saisi katseltua niitä loisia?
en osannut etsiä oikeaa aihealuetta viestilleni.

[Fisutar10]

ostin kirppikseltä mikroskoopin ku oli muutamaan euroon. kysymys kuuluukin tekeekö kalojen tutkimisessa tällä mitään. valo tulee altapäin,suurennokset 100x-1000x välillä.seran oppaassa suurennokset on tehty kuitenkin 20x-60x välillä. sitten siinä on niitä erivärisiä linssejä. itse en ole koskaan tälläsellä tehny mitään. voino tuohon saada liitettyä jotain millä saisi katseltua niitä loisia?
en osannut etsiä oikeaa aihealuetta viestilleni.

Otas muutama hyvä foto ensin pelistäsi. Ja sitten tarvitset aluslasin. Mutta voi olla ihan yes loishommiin. Ei kovin kummoista värkkiä tarvitse. Toki paremmalla on usein helpompi katsoa, mutta voi olla yes.

[konjamiini]

paketissa oli aluslaseja, yms kaikkia välineitä. katselin pakaste kirppua pienimmällä suurennoksella ja näin siitä vaan tiettyjä osia kun ei mahtunut kokonaan kun suurennos oli niin iso silti,tuo 100kertainenkin. laitan kuvaa kun saan aikaseksi.

[konjamiini]

tämmöinen laite

[Fisutar10]

Voi olla ihan hyväkin ja ilmainen löytö, jolla saat tutkittua melko vähällä tietämykselläkin kidusmadot, alkueliöitä iholta tai flagellaatteja (alkueliöt suolistosta) ja sisäloismadot (ovat jo isompia usein mutta suolen sisällä voi näkyä liikettä).

Tuo on valomikroskooppi: valon pitää päästä läpi näytteen. Siis ohut näyte, ei paksu.

Aluslasille näyte. Jos kuiva, tippa vettä pipetillä. Päälle mielellän peitinlasi (usein ohut, kertakäyttöinen, tai aika hankala pestä). Aluslasi pestään ja kuivataan käytön jälkeen,

Ohut näyte, valon päästävä läpi.

Suurennos ehkä ilmoitettu suoralukuna. Laita kuitenkin lyhyin revolverin "tötsä" näytteen kohdalle. Pyörii kuin revolveri. Lyhyin objektiivi ("tötsä) = pienin suurennus. Lähde sillä aina liikenteeseen. Varo, ettei näyte hajoa sillä. Ja säädä nupista. Jos on karkea- ja hienosäätö erikseen, niin ensin karkeasäätö ja katsot silmällä kuvaa. Sitten hienosäätö. Halpismikroskoopeissa ehkä vain karkeasäätö vain (voi löytyä samasta nupista eri kehilläkin).

Helpoin aloitus. Ota vesiruttoa (paras) tai vallisneriaa (hyvä vämäkin). Laita ohut lehden pala aluslasille. Tippa vettä ja peitinlasi, jos on päälle.

Laita pienin suurennus. Tarkenna karkesäädöllä ensin, sitten hienosäädöllä (syvyyttä saa ja hienosäätöä) sitten jos on.


Onko mikroskoopissasi hienosäätöä? Jos ei....Niin, sitten pidempi "tötsä" eli objektiivi kehiin ja nyt vain kosketaan hienosäätöön, jos säädöt kunnossa (ei enää karkeasäätöön). Lähde aina liikenteeseen pienimmällä suurennuksella, sitten asteittaan tarpeen mukaan isompaan.

https://openbiomi.com/elioiden-tunnusmerkit/

[konjamiini]

tossa tuo iso ruuvi on se karkea säätö, ja se putki mistä katsellaan pyörii ja tarkentaa. eli ei ole liian suuri suurennos tuo 100x200 loisten etsimiseen?

[Fisutar10]

Harjoittele ensin vallun/vesiruton lehdellä. Ja karkeasäädöllä säätelet. Ensin pienin suurennus, että pääset jyvälle koko toiminnasta ja muutenkin. Pienin suurennus riittää usein että löydät ylipäätään kohteen. Ihan isoin suurennus yleensä ei edes näytä paljon mitään ja joskus vaatii öljyä. Kidusloisiin riittää usein jo pienin suurennus ja sitten siitä seuraava.

[konjamiini]

Katselin nyt suodatinmoskaa mikroskoopilla, 100x löyty hankajalkaisia,vesikirppuja todella mielenkiintoista tutkia mitä tuolta löytyykään, kiitos neuvoista

[Fisutar10]

Hyvä juttu. Jos kala kuolee, kannattaa tutkia ainakin kidukset. Kiduskaari irrotetaan lasille ja siihen tippa vettää, päällyslasi päälle, jos mahdollista.

Kuvia löytyy.
https://www.google.fi/search?espv=2&biw ... i0HZ-DOENQ
gills microscope

Ja kidusloisista esim.: Dactylogyrus, gill flukes
Ihomadoista: Gyrodactylus

Kannattaa katsoa myös videopätkiä Youtubesta noilla hakusanoilla. Kidusloisen kohdalta erityisesti Dactylogyrus-hakusanalla

Terve kidus on punainen. Usein loiset tai bakutulehdukset aiheuttavat sinistä väriä rinne, kuoliota. Kidus myös erittää limaa ja ilmanvaihto kärsii. Mutta usein kyllä näkee ihan sinistä kuoliota. Terveen kiduksen kyllä tunnistaa selvästi.

Kidusloiset liikkuvat, kun tuore näyte ja kostea. Ei kannata näytettä säilytellä, vaan heti toimeen eikä saa kuivua.

Raapenäytteet kiduskannen takaa, iholta yms. yes.

Sisäelimistä katsoisin suoliston, ettei mikään liiku.

Kalatubikin ja bakupesäkkeet näkyy, jos osaa katsoa, mutta hieman vaativampi projekti. Erityisesti kalan maksaa kannattaa tutkia.

Valomikroskoopilla kuitenkin pitää valo näkyä läpi näytteen...

Säilytä valolta suojattuna ja kohtele linssejä hyvin, ei kraappausta. Itse putsaan tietokoneen puhdistusnesteellä ja pehmeällä säämiskällä linssin, jos tarvis. Mutta turha toki rassailla ja varovaisuus in.

[konjamiini]

miten se raapenäyte otetaan sieltä kiduksen takaa? ja jos ottaa raapenäytteen iholta niin terävällä? ja suomunpinnasta vai mistä? jos siis haluan kalan säästää elävänä(mistä kuolleelta)?.youtubea jo vähän selailinkin, omissa kaloissa ollut loistartuntaa,ja ystävällä joten mikroskooppi tulee tarpeeseen.

[Fisutar10]

Itse harvemmin otan elävältä kalalta raapenäytteitä, kun pelkään kalan kärsivän ja vioittuvan. Aikoinani jouduin tutkimaan omituista partissyylää rintaevän tyvessä ja lopulta lienee ollut sisäloismatojen tekosia. Partis oli helppo käsitellä ja jähmettyi paikoilleen kun tutkin sitä. Partisherra jäi henkiin ja kukkuu hyvin:).

http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uude ... _net_0.pdf
Lukemisen arvoinen asiantuntijoiden tekemä opus. Paljon dataa tiivistetyssä muodossa. Toki tehty ei-akvakaloille, mutta paljon samoja lainalaisuuksia. Mikroskoopistakin paljon juttua.

Olisin todella varovainen kun elävää kalaa raapetutkin. Toki kalan pitää pysyä kosteana ja toimia nopeasti. Varata kaikki tarvikkeet valmiiksi ja suunnitella homma ja jopa varasuunnitelma pitää.

Ottaisin itse kalan ensin ämpäriin akvaariovedessä. Laittaisin esim. kalan faunaboksin todella puhtaan kannen alustaksi. Puhtaus tärkeää (kuumavesiputsattu). Alle laittaisin todella pehmeää talouspaperia, joka liotettu akvaariovedessä tai hanavedessä. Laittaisin käsiini kertakäyttöhansikkaat, kalaystävälliset (elintarvikelaatu, ei puuteroitu). Kalan pinta ei saa hankautua. Yhdessä asiantuntijaoppaassa varoitettiin jopa siitä, että kala hyppii ja liikkuu talouspaperin päällä ja hankauttuu. Hyvät kertaäyttösormikkaat ovat kalaystävällisiä. Kuitenkin toimittava niin, ettei kalan limakalvot rikkoudu ja likaa mene sinne (muuten toki tulehtuu).

http://aquahoitoinfo.kasvikauppa.fi/suo ... lineet.htm
Vanha juttu, mutta osviittaa.
http://aquahoitoinfo.kasvikauppa.fi/suo ... tpuol.htm

Juttua vielä, mutta amatöörinä olisin varovainen kalan näytteen oton kanssa ja kiduspipettivesitemppuakaan en ehkä uskaltaisi käyttää kovin helposti. Päätyisin mielummin varmuuskidusloishäätöön vaikka dippaamalla.

Itse raappaisin desinfioidulla muovilastalla, jonka leikkaisin esim. pakasterasian kannesta. Itse en uskaltaisi veitsellä vedellä kalan kylkeä.

Ylipäätään itse en eläviä kaloja kovin helposti tutki raapenäyttein. Pitää olla tosi varovainen. Jos tekisin, hyvin puhtaat desinfioidut välineet. Varottava, ettei kala riko limakalvoa riehumisella. Kertakäyttö hanksat ja itse laittaisin märkää talouspaperia runsaasti alustan päälle. Kertakäyttösormikkaat eivät revi kalan ihoa ja toki, jos kädessä kala eikä liiku, varmaan paras.

Kuolleen kalan näyte sitten ei niin tarkkaa, kun kala kuollut. Tutkisin kalan ihon raapenäytteellä (vaikka veitellä raaputtaisin pintaa), kidusten takaa erityisesti, silmät voi toki tutkia, kidukset tärkeät (kiduskannet), ja sitten suolisto. Maksa kertoo esiml kalatubista.

[Fisutar10]

Itse harvemmin otan elävältä kalalta raapenäytteitä, kun pelkään kalan kärsivän ja vioittuvan. Aikoinani jouduin tutkimaan omituista partissyylää rintaevän tyvessä ja lopulta lienee ollut sisäloismatojen tekosia. Partis oli helppo käsitellä ja jähmettyi paikoilleen kun tutkin sitä. Partisherra jäi henkiin ja kukkuu hyvin:).

http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uude ... _net_0.pdf
Lukemisen arvoinen asiantuntijoiden tekemä opus. Paljon dataa tiivistetyssä muodossa. Toki tehty ei-akvakaloille, mutta paljon samoja lainalaisuuksia. Mikroskoopistakin paljon juttua. Luku 3 erityisesti.

Olisin todella varovainen kun elävää kalaa raapetutkin. Toki kalan pitää pysyä kosteana ja toimia nopeasti. Varata kaikki tarvikkeet valmiiksi ja suunnitella homma ja jopa varasuunnitelma pitää.

Ottaisin itse kalan ensin ämpäriin akvaariovedessä. Laittaisin esim. kalan faunaboksin todella puhtaan kannen alustaksi. Puhtaus tärkeää (kuumavesiputsattu). Alle laittaisin todella pehmeää talouspaperia, joka liotettu akvaariovedessä tai hanavedessä. Laittaisin käsiini kertakäyttöhansikkaat, kalaystävälliset (elintarvikelaatu, ei puuteroitu). Kalan pinta ei saa hankautua. Yhdessä asiantuntijaoppaassa varoitettiin jopa siitä, että kala hyppii ja liikkuu talouspaperin päällä ja hankauttuu. Hyvät kertaäyttösormikkaat ovat kalaystävällisiä. Kuitenkin toimittava niin, ettei kalan limakalvot rikkoudu ja likaa mene sinne (muuten toki tulehtuu).

http://aquahoitoinfo.kasvikauppa.fi/suo ... lineet.htm
Vanha juttu, mutta osviittaa.
http://aquahoitoinfo.kasvikauppa.fi/suo ... tpuol.htm

Juttua vielä, mutta amatöörinä olisin varovainen kalan näytteen oton kanssa ja kiduspipettivesitemppuakaan en ehkä uskaltaisi käyttää kovin helposti. Päätyisin mielummin varmuuskidusloishäätöön vaikka dippaamalla.

Itse raappaisin desinfioidulla muovilastalla, jonka leikkaisin esim. pakasterasian kannesta. Itse en uskaltaisi veitsellä vedellä kalan kylkeä.

Ylipäätään itse en eläviä kaloja kovin helposti tutki raapenäyttein. Pitää olla tosi varovainen. Jos tekisin, hyvin puhtaat desinfioidut välineet. Varottava, ettei kala riko limakalvoa riehumisella. Kertakäyttö hanksat ja itse laittaisin märkää talouspaperia runsaasti alustan päälle. Kertakäyttösormikkaat eivät revi kalan ihoa ja toki, jos kädessä kala eikä liiku, varmaan paras.

Kuolleen kalan näyte sitten ei niin tarkkaa, kun kala kuollut. Tutkisin kalan ihon raapenäytteellä (vaikka veitellä raaputtaisin pintaa), kidusten takaa erityisesti, silmät voi toki tutkia, kidukset tärkeät (kiduskannet), ja sitten suolisto. Maksa kertoo esiml kalatubista.

[Fisutar10]

https://www.youtube.com/watch?v=YAPVLd4 ... VK&index=1
Tuo koilammikon loisista, mutta samat perusteet. Loiskierrot toki hitaammat viileässä. Ja kalatäi esim. enempi lammikkokalojen ongelma (tosin sellaisen sain eräästä akvaliikken kalasatsista kuutamorihmojeni mukana....)

Tuolta linkistä voi avata lisää videoita...mielenkiintoista katsomista. Toki isot kalat...
https://www.youtube.com/channel/UCZsJTW ... 6OBvzDO8Lw

http://heurekashop.fi/tuote/83/mikrosko ... tikayttoon
Nuo pari mikroskooppia hankin. Selviää, toki kalliimpi parempi

[konjamiini]

tuo eka video oli kyllä todella hyvä, selkeä ja paljon tietoa! kiitos tästä

[konjamiini]

Mikäs tää on? Onko loinen? Liikkuva ja parit ns hapsut tuola perässä.

[Fisutar10]

Mistä näyte on otettu? Kalasta, mistä sieltä? Vedestä? Ja mitä kokoluokkaa?

[konjamiini]

200-400 suurennos. Aktiivihiili patruunasta jonka eilen vasta laitoin. Löytyy myös video mutta minne sen laitan? selkeesti oli semmonen ns tarttuma hapsut päässä,ja toinen pää liikkui matomaisesti.

[Fisutar10]

Usein akvaariossa on ns. harmittomia matoja (esim. harvasukaismatoja), jotka vain syöpöttelevät pinnoilta (ei kalasta) orgaanista aineista. Epäilen enempi siksi. JOs kalan pinnasta tai kiduksista bongaat matosia (flukes, Dactylogyrus, Gyrodactylus), niin sitten oma juttunsa. Luulen, että ovat vain kariketalkkareita.

Suurennus on kyllä iso, joten madot yleensä näkyy jo pienimmällä suurennoksella eli jopa 40x ihan hyvin. Mutta nämä voivat toki olla jotain alkuelöiöitäkin eikä tosiaan kaikki ole haitallisia kaloille. Eläinplanktonia voi olla kipoissa. En tuosta kuvasta hyvin selvää saa ja se liike olisi hyvä nähdä.

Jopa ulostenäyte, joka on otettu akvaarion pohjalta täyttyy nopeasti akvaarion karikesyöpöistä. Ei välttämättä ole kalasta. Jos kalan pinnalta bongaat tai kiduksista, niin sitten on kalan loinen useimmiten.

https://www.youtube.com/watch?v=Z33Z_5XcbKU
Kidusloisia mikroskoopissa. Ihomato Gyrodactylus melkein saman näköinen.

[konjamiini]

Facebook akvaarioharrastajien nettiseurassa on nyt video otuksesta, samanlainen liike kun noilla tossa youtube videossa

[Fisutar10]

Juu, näin sen. Hyvin flukes- kidusloismainen. Dactylogyruksella on 4 pistettä. MIelestäni en niitä ainakaan nähnyt. Sitten olisi gyrodactylus ennemminkin, jos on loinen. Tosin siinä se imuttaa hyvin saman tyyppisesti. Gyrodactylus on enempi iholla kuin kiduksissa, joskin myös kidukissakin voi olla. Se on helpompi nitistää kuin Dactylugyrus ja yksi tremazol-kuurikin periaatteessa nujertaa sen, sillä se ei tee munia vaan synnyttää toisin kuin Dactylugyrus.

Lajeja toki on paljon ja kalan iholta on voinut toki mennä tuonne tai synnytyksen jälkeen sinne mennä.

Jos olet Tremannut monta kertaa, ihme, jos noita on. Toisaalta Dactylogyrus on sitkeä, kun munii ja lääkkeen ajoitus pitäisi olla sopiva. Toki resistenttejäkin kantoja voinee olla, mutta Praziquntel, jota tremazolissa, pitäisi olla kyllä tehokas. Myös Camcell on tehokas noihin ja 2x5 vrk. pitää olla kidusloisia varten kuuri eli kaksi peräkkäistä ja vedenvaihto välissä.

Jos laitettu Omnipur S-hoitokin viikon verran, senkin pitäisi kyllä tehota kidus- ja iholoisiin.

Outoa, että noita matosia ylipäätään on kipossa, jos on madotettu moneen kertaan, kuten ymmärsin.

Mutta karikkeen syöppöjäkin on paljon ja en uskalla tuota tarkasti sanoa, olisiko Gyrodactylus. Jos olisi itse kalasta, sitten olisi varmaan se.

[Fisutar10]

Ainahan noihin örkkeihin voi testailla lääkettä. Tremaa annostelun mukaan vesiastiaan, missä tuo örkki ja tutkii, onko delannut. Toki isäntä pitää örkin löytää aika nopeasti, että voi jatkaa elämäänsä. Voi menehtyä isännän puutteeseenkin.

Myös Camacell tosiaan puree noihin. Ja kusuri Wormer Plus. Jos siis olisi esim. ihomatoja tai kidusmatoja. Tosiaan resistenttejä kantoja on. Itse ehkä jos olisi varma, että näitä matoja vain pukkaa, vaihtaisin lääkitystäkin.

Camacell tehoaa pidempään kuin Tremazol (6h). Ja eri vaikuttavat aineet.

Jos olet käyttänyt Omnipur S, sekin teloo suht tehokkaasti.

Kuparia en ehkä käyttäisi, kuin hätätapauksessa. Nehän ovat selkärangattomille myrkkyä, myös ytyä kaloille.

Ja toki aina ne hoitorutiinit ja hyvä veden laatu, suodatus....

Ottaisin hankaavan kalan kidusten takaa raapenäytteen. Toki aina ei löydy mitään ja kala myös stressaa. Kuollut kala onkin helpompi tutkia ja tekisin perinpohjaisen tutkinnan.

[Fisutar10]

Nyt sitten Bresserin lelu https://www.bresser.de/en/Microscopes-M ... scope.html tullut. Oikein hyvä on mikroskooppi, oikeastaan super. Mutta kamera ei niin hyvä kuin odotin, tosin hintakin vain 59 egee, mutta lisäarvona video, jota voi jälkikäteen pällistellä sekä toki kuvat. Pitää vielä treenata. Parempaa fotoa tulee, kunhan tässä testailen.

https://www.bresser.de/en/Microscopes-M ... amera.html

https://youtu.be/aVeubX1D4nE
Videopätkää. Melkoista örkkiä pukkasi, onneksi eivät liene kalan loisia.

Vielä strereomikroskooppia himoitesen.

Ensimmäiset kaninpapananäytteet on tilattu oikein länsirannikolla kirjekuoressa harjoittelua varten.

[konjamiini]

Vähän erilaatuista kuvaa kun tuolla kirppislöydöllä

[Fisutar10]

Vähän erilaatuista kuvaa kun tuolla kirppislöydöllä

No, se kamera ei tuo esiin mikroskoopin laatua. Ja uskomaton määrä örkkiä millilässä, jossa melkoinen viherleväpöheikkö noille öttiäisille. Ilmankos sen millilän pentuja pukkaa tuutin täydeltä ja kalakanta kasvaa räjähdysmäisesti. Pennuille riittää naposteltavaa. Enempi näyttäisi olevan karikematoja, rataseläimiä ja varmasti muuta, mitä en vain tunnista.

Pitää tutkia plekola, ihan erilaiset olosuhteet öttiäisille. Niin kova puhuri, ettei niitä pinnoilla pysy.

Ja vaikka olen kipot madottanut jopa Camacellillä tuon kipon, kun oli karanteenissa noin vuosi sitten, niin näyttäisi pukkaavan selkärangatonta....lääkintä lienee vielä kevyttä sarjaa. Elämä löytää tiensä. No, lääkitse muuten harvoin kippoja, mutta tuo oli kerran sairaan partiksen toipumispaikkana ja oli Omnipur S ja silti näyttää öttiäistä piisaavan, mutta aikaahan tuosta on. Ainakin hurja fauna siinä on.

Kalassa ole nähnyt matoja naismuistiin kotikipoissani:). Ja toivottavasti linja jatkuu. En myöskään koskaan alkueliöitä. Ehkä hyvän mikroskoopin myötä diagnoosit tarkkenee .

Nohevastihan sinä saat mikroskopoitua sillä. Ei ihan helppoa kuitenkaan.https://www.bresser.de/en/Microscopes-M ... ram=stereo kun vielä joskus saisi pukinkonttiin....

[Fisutar10]

Otin himppu vallun lehdestä kuvaa snapshottina. Vallun lehdessäkin imutteli jotain super pieniä öttiäisiä. Ehkä enempi alkueliösakkia. Eri suurennoksilla hieman testasit. Itse mikroskooppinäkyvä selkeämpi, mutta ihan yes tämä. Ja toki silmälasit voisivat selkeyttää omaa näkymääni lisäksi.

https://goo.gl/photos/YZubBbpN4MxLCoak6
Pikkuisien viherhiukkasräpsyjä. Hieman pienennetty koko, joten laatu saattaa kärsiä....