Akvaarion hoidossa ongelmia.

[kalat91]

Meillä on 54l akvaario. Hommattiin se noin 2kk sitten ja annettiin sen viikon kypsyä rauhassa ennen kuin kaloja hommattiin sinne. Hommaa sinne 10 seeprakalaa mutta nytten vain 6 on enää hengissä. Kolme niistä kuoli juututtua suodattimen ja lasin väliin. Ja eilen löytyi yks kuolut kala koriste kannon alta. Meillä on ollut sinilevää akvaarion hiekan päällä mut aina veden vaihdon yhteydessä poistettu sitä. Johtunut liiallisesta akvaarion lampun käytöstä ollaan valon kayttöä vähennetty niin että se on päivässä noin 8 h päällä.Tällä viikoilla alkoi akvaarion veden pintaa muodustua öljyn näköistä ainetta. Ollaan nostettu suojatin niin että veden pinta liikkuu paremmin että jos se auttais. Tänään kun mittäsin PH-arvon se näytti 7 ph vaikka se on aina näyttänyt 7,5 ph. Voiko se vaikuttaa kaloihin jotankin??? Tämä on meidän ensimmäinen akvaario. Muita mittauksia en ole tehnyt kuin PH mitannut kerran viikossa ja vesikin tulee kerran viikossa aina vaihettua vähän yli puolet melkein vedestä ja käytämme veden parannut ainetta aina kun veden vaihetaan. Veden lämpö tila on noin 24 astessa. Meillä on käytössä sisäsuodatin. Minulla tulee syätettyä kalat kaksi kertaa viikossa että ajattelin vähäntää niitten ruokkimista. Voisiko joku auttaa että miten saisin tuon akvaarion veden toimimaan oikein?.

[Maaliskyy]

Kaloja tulee syöttää ainakin kaksi kertaa päivässä vähän kerrallaan siten että kaikki ruoka on syöty parissa minuutissa. Älä siis vähennä ruokintaa vaan lisää sitä, kalatkin haluaa syödä.

Akvaario ei kypsy itsestään eikä se kypsyminen tapahdu viikossa, joskin sitä voi nopeuttaa bakteerivalmisteilla tms. Käytittekö sellaisia? Oletko pessyt suodatinta? Tai oikeastaan ethän ole pessyt

PH 7 on ihan ok, samoin 7.5, vedenvaihtotahtisi kuulostaa oikein hyvältä. Öljyisestä pinnasta pääsee parhaiten eroon laittamalla sen suodattimen rikkomaan veden pintaa, niinkuin olit tehnytkin. Asenna suodatin sillä lailla etteivät kalat pääse sinne taakse juuttumaan.

Sinilevää kasvaa joskus, ja siihen auttaa aika hyvin valaistusajan vähentäminen. Vesiarvoista voisit seurata nitriittiä NO2, ja nitraattia NO3, jos sinulla on mahdollista sellaiset testit hankkia. Ne kertoisivat vähän paremmin esimerkiksi vedenvaihtotarpeesta.

[Teemu Salonen]

Hei!

Tervetuloa hienon harrastuksen pariin ja tietenkin myös tänne aqua-webiin Lisäksi isot kiitokset siitä, että olet kertonut akvaariosi taustoista näinkin tarkasti!

Muutama täsmentävä kysymys on kuitenkin paikallaan:
-Ensinnäkin pisti silmään tuo akvaarion kypsytys. Eli mitä sen viikon aikana käytännössä teit?
-Myös akvaarion muut vesiarvot olisi ensisijaisen tärkeä tietää. KH (Karbonaattikovuus), GH (Kokonaiskovuus), NO3 (Nitraatti), NO2 (Nitriitti) ja NH3 (Ammoniakki/ammonium).
-Miksi ruokit vain kaksi kertaa viikossa?
-Mikä suodatin altaassa on (Merkki ja malli)
-Mikä pohjamateriaali
-Mitä sisustuksena
-Kasvien määrä (Myös lajit jos tiedossa).

Jos edes osaan näistä kysymyksistä saisi vastauksen, niin päästään hommassa eteenpäin

[akiholm]

Edellä Teemulta tulikin jo oleelliset, muistutanpa kuitenkin sinilevähän on bakteereista koostuva yhteisö ,ei levä lainkaan . Pahimmillaan pirullinen hävitettävä, sinun tapauksessasi kyseessä kuitenkin tuore allas ja hallittavissa oleva kokonaisuus. Arviona ,kun altaan koko kuitenkin pienehkö, saattaa olla sinilevien aiheuttama happikato kalakuolemien syynä, toki kys.bakt.myös myrkyllinen.Kerrohan kuinka kävi, joku meistä varmasti pyrkii sinua täällä auttamaan

[kalat91]

Hei ohjeiden mukaan ekana kun käyttöön otin akvaarion pyyhinsen, valutin pohja-ainaeksen vedellä kunnolla.(hiekan) Lisäsin koneet paikoilleen siis veden lämmittimen ja suodattimen. Veteen laitoin veden parannus ainetta ennen akvaarioon laittamista. Sitten laitoin koristeet pohjelle. Muutama viikkoa myöhemmin hommasin pienen kannon palan liikkeestä johon laitoin kasveja kiini siimalla kuten liikkeessä oli neuvottu. Siinä kait se oli.
Pitäis varmaan hommata nuo muutkin vesiarvon mittaukseen tarkoitetut välineet.
Korjaan päivässä ruokin yhesti mutta hyvä tietää että ei tarvi vähentää kalojen ruokintaa kun vähentää vain määrää hieman.
Suodatin ja kaikki muut tuli kun ostettiin sellainen akvaario paketin kaupasta. Suodatin malli on: Elite stingray 15.
Ajateltiin hommata vähän paremman suodattimen joskus tässä kun löytyy hyvä.
Pohjamateriaalli on hiekka kun ajateltiin hommata monneja sinne mut päädyttiin ensin parvikaloja kokeilla.
Sisustuksessa on muovinen auto,linna ja kannon pala jossa on kasveja kiini.
Joku melalehtinen kasvi en osaa tarkemmin sanoa.=)

[Teemu Salonen]

Nyt on tainnut päästä käymään niin, että akvaarion kypsytys on jäänyt kokonaan välistä. Akvaario ei kypsy itsekseen vain odottamalla vaan se tarvittava bakteerikanta pitää sinne tuoda tavalla tai toisella. Nykyisin käytetään erilaisia bakteerivalmisteita joiden lisäämisen jälkeen akvaario on välittömästi valmis.
Akvaarion voi toki kypsyttää myös nk. kalallisesti. Tällöin akvaarioon tuodaan pieniä määriä kaloja kerralla ja nitriitin (tarvittaessa myös ammoniakin) kertymistä seurataan pari kertaa päivässä. Vettä vaihdetaan heti jos jompaa kumpaa myrkkyä ilmenee. Tämä on ihan toimiva kypsytystapa, mutta vaatii enemmän aikaa ja vähän kokemustakin.
Epäilen, että nyt akvaariossasi on käynnissä jonkunlainen myrkytystila jonka seurauksena tullut muitakin oireita.
Suosittelen hankkimaan ne testit ensisijassa. Älä tyydy nk liuskatesteihin, sillä ne eivät ole riittävän tarkkoja. Valitse mieluiten JBL:n tippatestit.

[Rockhill]

jotkut alan liikkeet testaavat veden puolestasi kun viet näytteen ja kerrot tilanteen. Saat tarkat lukemat, maksaa ehkä vitosen. Samalla voit hankkia bakuvalmistetta ja saat vedenvaihto-ohjeita jos on päässy arvot pahasti vinksahtamaan.

Kyllä se siitä, kippo raiteilleen saadaan!

[Fisutar10]

Suosittelen kyllä itse perehtymään testeihin ja hankkimaan ne. Vesiarvot eivät ole pysyvä homma, vaan niitä pitää tarkkailla ja kriisitilanteessa auttavat helposti pääsemään jyvälle ainakin vesiarvojen laadusta ja mahdollisesta ongelmasta.

Jos allas ei ole kypsä, joutuu mittaamaan usein vesiarvoja. Ne testausrahat kannattaa mielestäni satsata suoraan testeihin.

Perusasiat on helppo hallita eikä ole muiden armoilla mittauksissa. Oma tieto on valtaa ja auttaa ymmärtämään jatkossakin kipon toimintaa:).

Tippatesteinä aluksi tärkeitä ammoniakki, nitriitti, nitraatti. Myöhemmin ammotesti useimmiten turha, jos ei kypsytä kippoa. Tosin joskus sitä tarvitsee (sairaala-akva, karanteenaus).

Ph-testi myös tärkeä, mahdollisesti kh-testi.

Jos et koveta vettä, gh-testi melko turha.

http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... testaus%22
Tuolta saa nopeasti ja edullisesti. Kun hankkii JBL:n aloitustestit, myöhemmin voi hankkia halvalla täyttöpullot. Ph-testi voisi olla Tetralla parempi vaihtoehto kuin JBL:n asteikon laajuudesta johtuen. Muissa suosin itse JBL:llän tippoja. Liuskat rahanhaaskausta.

http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 4200002133
Hyvä ja suosittu bakuvalmiste. Start-versio paras valinta (sis. stopammon ja bakut eri ampulleissa).
Tarvetta myöhemminkin, joten hyvä hanke.

[Teemu Salonen]

Tosta pH-testi jutusta olen kyllä vahvasti eri mieltä. JBL:n valikoimiin kuuluu kolme erilaista pH-testiä. Se nk. laaja testi ei ole kovin tarkka, mutta kun valitsee sen tarkemman testin, eli tämän: https://www.jbl.de/en/aquatics-freshwat ... test-60-76 pärjää mainiosti.

[Fisutar10]

^ Tuo testi alkaa sössätä, kun tullaan asteikon ylärajalle. Minulla usein kipossa 7.5 -tyyliin ph:t ja siinä vaiheessa se alkaa mielestäni näytellä hieman omiaan. Aivan matalasta päästä ei kokemuksia pahemmin, mutta jos olisi superkatastrofi ja ph olisi alle 6, niin tuo testi varmasti näyttelee omiaan. Tosin en varma, miten se sitten näyttäisi ja voisiko väreistä arvata, että asteikon ulkopuolella. Hyvä toki tietää alle vai yli asteikon, ettei tee väärään suuntaan korjausliikkeitä.

Siksi pidän hieman epätarkaa, mutta laaja-alaista ph-testi Tetralta parempana .

[kalat91]

Olen lukenut ennen kuin hommasin akvaarioon koskevia kirjoja ja netti sivujakin olen käyttänyt välillä. Eikä niissä lukenut mitään bakteerian vaikutuksista akvaarioon olen oppinut että ei ole kirjoihin luottamista näissä asioissa. Muuten ajattelin kysyä kun mittasin tuon GH arvon niin se oli 4 dGH. Siis aivan liian alhainen kaloilleni. Miten voisin nostaa sitä turvallisesti että en vahingoittasi kaloja mitenkää? Kun seeprakalat pitäis olla kovassa vedessä tai siinä välillä mut luulin että hana vesi olis kovaa kun kaikki on siitä maininnut mut päin vastoin oli.

[Fisutar10]

http://www.faunatar.fi/sites/default/fi ... ala-12.pdf
Seeprakala menee hyvin pehmeässä vedessä. En niiden takia kovettaisi vettä.

[Teemu Salonen]

Samaa mieltä ylläolevan kanssa. Ei tarvii lähteä vettä kovettamaan.

Toi kypsytysjuttu mua nyt vielä vähän mietityttää kun on epäselvää, onko sitä tehty vai ei. Sen takia vaan mietiskelen, että ei kävisi niin ikävästi, että kalaset myrkytyksen takia kuolee pois ja innostus sen takia lopahtaa.

[kalat91]

Nyt kun tarkkoja ollaan niin bakteeri valmiste puuttui käymisen yhteydessä laittaa kun kukaan ei ole kertoa eikä kukaan ees kaupassa maininnut että sellaisen pitäis hommata. Meikä luki vain uuden akvaarion käyntiin laittamisesta esitteestä tai mikä vihkonen olikaa mut ei siinä mitään maininnut. Ystävälläkin on taistelukala eikä sillä ole mitään ongelmiä vaikka ei ole mitään käynistys ohjelmia koskaan tehnyt tai ei ole ees aineita olemassa veden paranteluun. Meillä ongelmia vain riittää.

[Koomikko]

Tyypillisiä aloittelijan virheitä. Kypsytys jäänyt tekemättä ja kaikki testit suorittamatta. Pelkkä PH mittaus ei kerro mitään ja harrastajan pitäisi kyllä tietää mitä akvaariossa tapahtuu ja millaiset olot siellä on ja tämän voi selvittää ainoastaan testeillä. Vaikka kaiken tekee väärin voi kala tai kalat selvitä hengissä kuten ystävälläsi on käynyt. Kalat ja akvaariot ovan niin erilaisia että toinen voi onnistua hyvinkin vaikka tekee kaiken väärin kun taas toisella voi mennä kaikki pieleen vaikka on tehnyt kaiken pilkulleen kaikkien ohjeiden mukaan. Veljellänikin taistelukala eli boolimaljassa pari vuotta vaikka boolimaljassa oli vain vettä ja ilmastinkivi ja veden vaihto suoritettiin silloin kun jaksettiin hanasta lorottamalla vettä boolimaljaan. Nämä samat virheet olen itsekkin aikoinani tehnyt mutta nykyään netistä löytyy niin helposti ohjeita että se on laiskuutta jos ei viitsi tietoa etsiä.

[Teemu Salonen]

Peli ei ole vielä millään lailla menetetty ja takaisin raiteille on helppo päästä. Nyt olisi tosiaan ensiarvoisen tärkeää tietää millaiset vesiarvot siellä altaassa on. Eli tärkeimmät mitattavat arvot on pH:n lisäksi GH (Kokonaiskovuus), KH (Karbonaattikovuus), NH3 (ammoniakki/ammonium, mikäli pH yli 7), NO2 (Nitriitti), NO3 (Nitraatti. Tosin tätä arvoa ei kannata mitata jos vedessä on nitriittiä, testi ei näytä oikein). Kolme viimeistä testiä kertoo, miten hyvin typpibakteerikanta (hajottajabakteerit) akvaariossasi toimii.
Saattaa olla, että kaikki vesiarvot ovat ihan kohdillaan, joka tarkoittaa sitä, että akvaario on kypsynyt kalojen hankkimisen jälkeen pikkuhiljaa. Suurempana mahdollisuutena pidän kuitenkin sitä, että arvoissa on jotain pahasti vialla. Vaikka kalakuolemia ei enää olisi ollutkaan ja kaikki näyttäisi päällisin puolin hyvältä eivät kalat silti voi hyvin ja esiintyy muitakin ongelmia (esim se sinilevä). Esimerkiksi nitriitti on äärettömän vaarallinen myrkky joka vaikuttaa jo pieninäkin pitoisuuksina kalojen yleiskuntoon. Nitriitti nimittäin estää hapen sitoutumisen veren hemoglobiiniin, eli siihen verisolun osaan joka kuljettaa happea kalan elimistöön.
Et kerro profiilisi tiedoissa, missä asut. Se tieto kannattaa lisätä. Hyvällä mäihällä voi melkein naapurista löytyä kokoneempi harrastaja joka voisi tulla katsomaan allasta ihan livenä ja antamaan hyviä vinkkejä

[hippikala]

Onpa harmillinen juttu, että elämä kalojen kanssa on saanut hankalan alun. Kerrotko tarkemmin, mitä kirjoja olet lukenut? Tässähän on nimittäin sellainen juttu, että osa Suomessakin myynnissä tai kirjastossa tarjolla olevista kirjoista on ulkomailla tehtyjä, joten niissä saatetaan antaa hyvinkin erilaisia ohjeita kuin mitä Suomessa on tapana noudattaa. Ja toisaalta moni akvaarion yleisopas on tehty lähinnä lapsille, joten monet varsin olennaiset asiat jätetty kertomatta. En tosin tiedä miksi, mutta lapsille ja nuorille suunnatuissa eläinten hoito-oppaissa on yleisestikin valtavasti virheitä.

Jos jotain kannattaa lukea niin Markku Varjon 2000-luvulla kirjoitetut Akvaariokalat, Akvaarion perusopas ja Akvaariokasvit. Niissä on kaikkein selkeimmät ohjeet ja selitykset miksi asiat pitää tehdä niinkuin ne pitää tehdä. Vuoden 2007 Akvaariokalat-kirjassa seeprakalasta sanotaan kovuuden suhteen että GH alle 15. Mistä sait sellaisen tiedon, että näille pitäisi kovettaa vesi?

Ja siis tämä on ihan yleinen ja täälläkin paljon keskusteltu aihe, että mikä on kauppiaan vastuu ja mistä ihmeestä kuluttaja voi tietää mitä pitää tehdä kun tuotteen mukana annettavat tiedotkin saattavat olla puutteellisia tai jopa harhaanjohtavia. Tämä on ikävää, mutta asialle ei oikein voi muuta kuin äänestää jaloillaan ja suosia kauppoja, joissa oikeat ammattilaiset antavat oikeita ohjeita.

[kalat91]

Me asutaan täällä syrjä kylällä ja kauppaa jossa akvaario tarvikkeita/veden mittaus välineitä saa on noin 60 km päässä että ei tule usein käytyä oulussa päin. Olen lukenut kirjastosta lainattuja akvaario kirjoja jotka on ollut varmaan ulkomailta tullut ja vanhempia kuin 2007 luvun kirjat. Nimiä en muista tarkalleen.

[hippikala]

Tilaapa vaikka kaukolainalla lähikirjastoosi nuo uusimmat Varjon kirjat. Toki perusasiat kerrotaan suht oikein monissa vanhemmissakin versioissa, mutta nämä uusimmat ovat tietolähteinä tietysti ajantasaisimmat.

Akvaariotarvikkeiden osalta nettikauppa pelastaa paljon. Toki lähimpään akvaariokauppaankin saa tilaamalla ihan mitä vaan, eli siellä olevaan valikoimaan ei tarvitse tyytyä. Voi ensin tsekkailla tarvikkeet ja tuotteet netistä, soittaa kauppaan ja pyytää tilaamaan. Mutta nettikaupasta, esim akvaarioon.fi , saa kaikkea mahdollista varsin näppärästi. Kasveja kannattaa katsella AW:n palstalta ja esim kasvikauppa.fi sivulta . Eli vaikka se lähin fyysinen kauppa olisi kaukana, niin kaikkea muuta paitsi selkärankaisia eläimiä saa tilattua kyllä postin välityksellä.

Minun näkövinkkelistäni sinulla on mitä mukavin tilanne. Ei muuta kuin kirjojen kanssa sohvan nurkkaan ja kunnon opiskelu kehiin. Sitten perusteellinen suunnittelu kaloista, kasveista ja tarvittavasta tekniikasta. Netistä lisätietoa ja sitten tilaamaan mieleisiä juttuja. Tuo on juuri tämän koko touhun paras osuus! Melkein kateeksi käy...

[eranainen]

Sinilevään toimii useat osittaiset vedenvaihdot, useamman kerran viikossa joku 1/4, sinilevähän tykkää nitriitistä. Valot kokonaan pois ainakin viikoksi(pussitus ei ehkäpä kannata kun altaassa kaloja). Ruokkimista mahd vähän, muutaman kerran viikossa.

Toki prioriteetti numero yksi on nyt se kypsytys, leväprobleematkin tod näk poistuu sillä.

Nimim. Sinilevän selättänyt

[akiholm]

Sinilevä on pirullinen kaveri, mutta onneksi tuttu. Soraan /Hiekkaan tarttuneena sen saa vaeltamaan ja täten irtoamaan alustastaan (mainittu jo Akvaario värikuvina kirjassa E.Siltamaa v.1958). Akvaario valaistaan pohjansuuntaisesti ja pimennetään muualta ,bakteeristo irtoaa alustastaan ja "vaeltaa" kohti valonlähdettä, jolloin haavilla kaavittavissa.

[Sisso]

Akvaario valaistaan pohjansuuntaisesti ja pimennetään muualta ,bakteeristo irtoaa alustastaan ja "vaeltaa" kohti valonlähdettä, jolloin haavilla kaavittavissa.

Mielenkiintosta ja voi jopa pitää paikkansa, koska sinilevä tosiaan reagoi valoon. Oletko akiholm kokeillut tätä tapaa itse tai joku muu kenties...? Kokemuksia? Käyttäisin levämassan poistoon lappoamista, se on tehokkaampi jäämien poistoon kuin haavi, josta bakteerimassaa pääsee leviämään takaisin veteen.

Sinilevä on PITA, mutta aika usein se ei enää onneksi palaa kun sen saa hävitettyä riittävissä määrin, ilman että tarvitsee tehdä sen kummempia toimepiteitä akvaarioon. Itse olen häätänyt sen menestyksellä täyspimennyksellä pari kertaa ja kerran vetyperoksidilla. Eka oli helpompi tapa... Itse en näkisi sinilevän suhteen ainakaan aluksi muuta vaivaa kun kokeilisin jotain tehokkaaksi arvioitua hävittämistapaa kerran-kolmasti, vasta sitten mietintään ja räpellyksen alle muut toimenpiteet esim ravinneasiat jne. Mulla on sellanen tutina, että koska sitä voi ilmestyä ihan millaseen ja miten hyvänsä hoidettuun akvaarioon, kyse on enemmikin kauhun tasapainosta eri bakteerikolonnien välillä akvassa, ihan kuten ihmisen suolistossa tai iholla. Ajatustani tukee se, että se voi myös kadota täysin ilman hoitoa yhtäkkiä tai vain sen pois tappamiselle ilman muita toimepiteitä. Kärsivällisyyttä se voi vaatia eikä poisto ole aina yksinkertaista (jos ei mitään rakettitiedettäkään), kannattaa seurata ohjeita poistossa huolella ihan jo siksikin ettei huonosti toteutettu poisto-operaatio tuo toivottua tulosta.

[akiholm]

Sorry Sisso myöhäisestä vastauksestani, esitit kysymyksen valovaelluksesta, vuosi(kymmeniä?) sitten kokeiltu ja toimi, toki irtojämät lapoten. Tämä menetelmä vain siinä mielessä helppo, että bakteeristo lähtee liikkeelle l. irtoaa myös akv.kalust/kasveista helpohkosti..,