Neontetratautiko?

[Syyssahrami]

Akvaarion ensiapu-oppaasta luin että Neontetrataudin nimi tulee siitä että se alunperin on löydetty juuri neontetroilta. Palautin kirjan kirjastoon joten en saa suoraa lainausta tähän, mutta siinä sanottiin että tauti tarttuu myös muihin kaloihin ja voi johtaa mm. kalan käyristymiseen.

[akirpap]

Jatkan nyt tätä ketjua siinä toivossa ettei uutta tarvisi tehdä. Tätä aihetta kun näköjään ollaan setvitty täällä jo muutamaan otteeseen.

Eli, mitä sitten jos altaassa on neontetratauti? Lopetetaan oireileva(t) yksilö(t), mutta mitä sen jälkeen? Saako parvia kasvattaa takaisin, vaiko odottaa että loputkin kuolevat aikanaan pois? Kuinka kauan oireita pitäisi ulospäin terveiltä kaloilta odottaa ennen uusien hankintaa?

Ja vielä; tarttuuko neontetratauti muihin kuin tetroihin, ja/tai voivatko nämä kantaa loisia tartuttamaan aikanaan uudet tetrat? Entä säilyykö loinen hengissä muualla kuin kalan elimistössä, pohjahiekassa tms?

[jarvij]

Pitäisi ensin selvittää onko kyseessä todellakin harvinaisempi neontetratauti, jota ei voi parantaa, vai yleisempi nokardioosi eli valeneomtetratauti, jonka voi parantaa.

Molemmat toki ovat tarttuvia
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/neontau.php
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/valeneon.php

[akirpap]

http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/neontau.php
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/ ... hp#ehkaisy

Valeneontetratauti:
"Tautia aiheuttavat bakteerit tunkeutuvat kaloihin paikallista haavoista ja aiheuttavat värien paikallista vaalenemista."

Neontetratauti:
"Tauti havaitaan yleensä sinisen värin vaalenemisesta ja kalan läpikuultavuuden vähenemisestä."

Kalani ovat näyttäneet enemmän ja vähemmän juuri tältä:

Ja niitä on tippunut hiljaiseen, tasaiseen tahtiin. Jotenkin tuntuu epätodennäköiseltä, että jokainen olisi saanut aina haavan, mistä pöpöt olisivat päässeet sisään.. Lähdetty ollaan kuitenkin 10 kalan parvista (10*neontetra, rubiinitetra ja mustaneontetra). Nyt jäljellä 3 neontetraa, 2 rubiinia ja 5 mustaneonia.
Olen lääkinnyt kaloja (ts. koko kalastoa) Lapis Sapro Contilla. Purkki sanoo aineen olevan vedendesinfiointiainetta. "Akvaariokalojen lääkeaine sienisairauksia, eväruttoa, neontautia, kidusten ja limakalvojen tulehduksia vastaan." (metaalisineä, akriflaviinikloridia, etakriniidilaktaattia, heksametylipararosaniliinikloridia)

Laitetaan sitten vielä vesiarvot ja muut, varmuuden vuoksi..

Allas 120l

Kalasto:
- taistelukalanaaras
- partamonni
- 3 neontetraa
- 2 rubiinitetraa
- 5 mustaneontetraa

lämpö +24c
NO2 0 - 0.05 (väriskaalasta erottaminen on hiukan heikkoa..)
ammoniakki 0
PH 6.8
KH 3
GH 2.5

Vedenvaihtoa n. 50% viikoittain. Olen myös alkanut lisäämään turveuutetta. (sai muuten kalat todella upean värisiksi, eikä yhtään eväkästä ole sen jälkeen "tippunut")

Molemmat toki ovat tarttuvia

... Myös muihin kaloihin kuin tetroihin? Entä pysyykö bakteeri ja/tai loinen hengissä esim. kasvien pinnalla, hiekassa, kotiloissa?

Onko bakteerin/loisen tunnistaminen mahdollista kotikonstein, vai onko turvauduttava Eelan palveluksiin?

Voi olla että tämä tuntuu rautalangan vääntämiseltä, mutta haluaisin fisujeni voivan hyvin ..

edit:

Ei neontetratautia voi kalan ulkopuolelta määrittää. Se on kuitenkin harvinaisempi kuin valeneontetratauti.

Bakteeritautina valeneonteratauti on lääkittävissä, mutta vain teoriassa, sillä antibiootteja, jotka saattaisivat auttaa, ei Suomessa akvaariokaloille (onneksi) määrätä. Voisit kokeilla jotain akvaarioliikkeessäsi toivottavasti myytävänä olevaa Furanase- (nimissä vaihtelua) Furamor-P kalalääkettä, olennaista on tuo Fura- jotain.

Oikeaan neontautiin ei lääkitystä ole. Kaikki kalat on lopetettava, akvaario desinfioitava jne. rajuimman mukaan. Valitettavasti.

.. Elikkä Fura-lääkkeitä testaamaan? Vaiko Eelaan ensin? Voi voihketta ja tuskaa jos tosiaan joutuu kaikki teilaamaan ja suursiivouksen tekemään..

[jarvij]

Mutta jos se on itiöeläimen aiheuttama neontetratauti, niin siihen eivät mitkään lääkkeet pysty (lukekoon purkin kyljessä mitä ylisanoja tahansa). On toki kotikonstein tunnistetavissa, jos kotoa löytyy mikroskooppi (sen pitäisi kuuulua jokaisen akvaristin varustukseen, tai ainakin sellaisen pitäisi olla lainattavissa vaikka paikallisessa akvaarioseurassa).

Nimenomaan kalatautien tunnistamisessa on paljon tehtävissä. Kotikonstein tunnistaminen on ainoa keino, jos haluaa edes osan sairaista kaloista olevan lääkittävissä. EELAssa ne tapetaan heti tutkimuksen alussa, jos sattuvat tuolloin vielä hengissä olemaan.

Neontetrataudin tunnistaminen tosin edellyttää ainakin yhden kalan lopettamista ja avaamista, mutta jos se löytyy, on loputkin syytä lopettaa taudin leviämisen estämiseksi.

Vain todella harvat kalataudit ovat tunnistettavissa ulkoisten oireiden perusteella, niin valitettavaa kuin se onkin.