Nitriittiongelma

[Tintukka]

Täällä suhteellisen tuore akvaristi painii nitriittiongelman kanssa. Ostin 240 l kipposen tuossa vuoden vaihteessa. Siinä on sisä- ja ulkosuodatin (Fluval 206). Vettä vaihdan n puolet kerran viikossa (nykyään 2-3 kertaa). Vesi on keskikovaa ja pH kohtalaisen korkea 7.5-8. Pohjana on hiekkaa jota möyhii kierteissarviset. Niiden kantaa pitää nuoliaiset kurissa. Lisäksi on barbeja. Nitriittiä on vedessä 0.01-0.025 mg/l ja nitraattia yli 1 mg/l mutta alle 5 mg/l. Nämä on JBL:n tippatesteillä tehty.

Ongelma on siis jatkuvasti läsnä oleva nitriitti. Veden vaihdon väli ei kertaakaan ole ollut yli 7 päivää ja lappoan pohjan huolella. Kalat oireilevat myös jatkuvasti bakteeritulehduksilla ja kyhnyttämällä pohjaan. Jossain vaiheessa olin varma, että olen tappanut jotenkin suodatin bakteerit ja ostin biodigestejä, mikä korjasikin tilanteen viikoksi ja oireilevat kalat parantuivat, mutta aloittivat uudestaan. Nyt tiuhoilla vedenvaihdoilla yksikään kala ei ole kuollut, mutta jotainhan tässä pitää olla pielessä, kun nitriittiä aina vain löytyy .

Avasin pari viikkoa sitten sisäsuodattimen ja löysin kahdesta kerroksesta hiiltä ja yhdessä oli makaroneja. Uskoin jo syyn löytyneen ja ongelman ratkenneen. Ostin eheimin substraattia ja korvastin hiilet sillä ja pistin bakteereja ampulleista suodattimeen. Mutta ei, edelleen minulla on nitriittiä vedessä ja kalat vain kyöhnäävät pohjaan. Tämä on niin turhauttavaa . Bakteeritulehduksia ei onneksi tällä hetkellä näy, mutta mitä ihmettä minun akvaariossani tapahtuu? Osaatteko kokeenneemmat auttaa, mistä minä lähden tätä ongelmaa purkamaan?

[Fisutar10]

Täällä suhteellisen tuore akvaristi painii nitriittiongelman kanssa. Ostin 240 l kipposen tuossa vuoden vaihteessa. Siinä on sisä- ja ulkosuodatin (Fluval 206). Vettä vaihdan n puolet kerran viikossa (nykyään 2-3 kertaa). Vesi on keskikovaa ja pH kohtalaisen korkea 7.5-8. Pohjana on hiekkaa jota möyhii kierteissarviset. Niiden kantaa pitää nuoliaiset kurissa. Lisäksi on barbeja. Nitriittiä on vedessä 0.01-0.025 mg/l ja nitraattia yli 1 mg/l mutta alle 5 mg/l. Nämä on JBL:n tippatesteillä tehty.

Tuo ulkkari lienee melkoisen pieni nuhapumppu. Yleensä tekijäfirma yliarvioi sen tehon litroihin nähden ja yleensä kannattaa hankkia astetta suurempi ulkkari. Mikä sisäsuodatin sinulla on? Tarkka merkki ja malli? Hyvä suodatus on hyvin tärkeä. Toisaalta.....mitä kaloja ja kuinka paljon sinulla on ratkaisee paljon. Eli mikä kalasto?

Onneksi vettä vaihdat reilusti. Ylipuunaus voisi tietysti heikentää bakutoimintaa, jos menisi överiksi. Hyvät vedenparannusaineet yes.

En näe sinulla nitriittiongelmaa. Tuo määrä on superpieni ja ihan nolla sen ei tarvitse olla. Hypertarkka testi ei edes nollaa näyttäisi akvaariossa. 0.1 mg/l on jo hanavedessä. Jos se olisi siinä koko ajan, sitten olisi merkki huonosta bakutoiminnasta, mutta tuo on mielestäni ihan yes.

Joo, hiilet pois ja estävät lääkkeen vaikutuksetkin. Hyvät bioraksut yes. Bakuampullit oikein hyvä.



Nitraattia sinulla on vähän, luultavasti siksi, että vaihdat vettä runsaasti. Näin sitä ei ehdi kertyä paljon. Kaloille oikein hyvä. Kasvit jopa voivat kärsiä nitraatin vähäisyydestä ja hurjasta vedenvaihtorumbasta. Mutta nyt se vedenvaihtorumba on kyllä ollut paikallaan varmasti.

Ruokithan kaloja todella vähän? Lusikan kärjellä hippunen ja mieluusti useampi kerta päivässä vaikka? Yliruokinta on yksi perussynti....

Hiiliraksut poistavat vedestä epäpuhtauksia. Myös lääkinnän aikana niitä ei saa olla, sillä imevät lääkkeet ja tehot häviää....

Ongelma on siis jatkuvasti läsnä oleva nitriitti. Veden vaihdon väli ei kertaakaan ole ollut yli 7 päivää ja lappoan pohjan huolella. Kalat oireilevat myös jatkuvasti bakteeritulehduksilla ja kyhnyttämällä pohjaan. Jossain vaiheessa olin varma, että olen tappanut jotenkin suodatin bakteerit ja ostin biodigestejä, mikä korjasikin tilanteen viikoksi ja oireilevat kalat parantuivat, mutta aloittivat uudestaan. Nyt tiuhoilla vedenvaihdoilla yksikään kala ei ole kuollut, mutta jotainhan tässä pitää olla pielessä, kun nitriittiä aina vain löytyy .

Hyvä lapota pohja kerran viikossa. Ihan jatkuva laponta voisi viedä hyvätki bakut pois, jos ylipuunaa. Mutta kerran viikossa oikein hyvä.

Biodigest on ihan hyvää kamaa. Start-versio laskee myös nitriittejä. Mutta mielestäni ongelma on lopulta jokin muu kuin nitriitti.

Avasin pari viikkoa sitten sisäsuodattimen ja löysin kahdesta kerroksesta hiiltä ja yhdessä oli makaroneja. Uskoin jo syyn löytyneen ja ongelman ratkenneen. Ostin eheimin substraattia ja korvastin hiilet sillä ja pistin bakteereja ampulleista suodattimeen. Mutta ei, edelleen minulla on nitriittiä vedessä ja kalat vain kyöhnäävät pohjaan. Tämä on niin turhauttavaa . Bakteeritulehduksia ei onneksi tällä hetkellä näy, mutta mitä ihmettä minun akvaariossani tapahtuu? Osaatteko kokeenneemmat auttaa, mistä minä lähden tätä ongelmaa purkamaan?

Itse epäilen taas kerran ja useen aiheestakin...kidusloisia. Ne altistavat bakutulehduksille sekundäärisesti.

Pohtisin mistä olet hankkiut kaloja? Mitkä alkoivat ensin oireilla? Mitä oireet tarkasti ovat? Oliko jokin laji, joka kärvisteli eniten? Jonkun hankinnan jälkeen alkoi oireet. Kalataudit leviävät myös esim. kasvit, kannot, vanha hiekka, vanha suodatin, jota ei putsattu....

Kidusloisia pohtisin tarkemmin myös...hankailu,turvonneet kidukset, hankailu pohjaan, kyhnytys, mahdollinen ravistelu? Iho-oireet kidusten lähellä....aina oireet eivät ole niin klassiset ja vaikea huomata. Kun kidukset vioittuvat, bakutulehdukset iskevät ja kala usein menehtyy...hengitys vaikeutuu ja kalat hakeutuvat suodattimen ääreen....Mutta monissa muissakin ongelmissa tästä piirteitä...

Löytyykö mikroskooppia? Olisi hyvä ottaa näyte. Paras näyte toki juuri deletoitusta heikosta kalasta....

Oletko lääkinnyt kaloja jo jollakin? Millä? Mitä tapahtui silloin, jos näin on?

[Tintukka]

Täällä suhteellisen tuore akvaristi painii nitriittiongelman kanssa. Ostin 240 l kipposen tuossa vuoden vaihteessa. Siinä on sisä- ja ulkosuodatin (Fluval 206). Vettä vaihdan n puolet kerran viikossa (nykyään 2-3 kertaa). Vesi on keskikovaa ja pH kohtalaisen korkea 7.5-8. Pohjana on hiekkaa jota möyhii kierteissarviset. Niiden kantaa pitää nuoliaiset kurissa. Lisäksi on barbeja. Nitriittiä on vedessä 0.01-0.025 mg/l ja nitraattia yli 1 mg/l mutta alle 5 mg/l. Nämä on JBL:n tippatesteillä tehty.

Tuo ulkkari lienee melkoisen pieni nuhapumppu. Yleensä tekijäfirma yliarvioi sen tehon litroihin nähden ja yleensä kannattaa hankkia astetta suurempi ulkkari. Mikä sisäsuodatin sinulla on? Tarkka merkki ja malli? Hyvä suodatus on hyvin tärkeä. Toisaalta.....mitä kaloja ja kuinka paljon sinulla on ratkaisee paljon. Eli mikä kalasto?

Ulkosuodattimena Fluvalin 206. Olin aikoinani tarkistavinani, että se tuon sisäsuodattimen kanssa olisi riittävä.

Minulla on puolen kymmentä nuoliaista ja saman verran piikkisilmiä sekä keltabarbeja kymmenkunta. Eli aika vähän. Tämä ongelma on valitettavasti vienyt minulta näitä barbeja. Muut kalat voivat onneksi hyvin. Enkä voi uusiakaan hommata, ennenkuin selviää, missä vika.

Onneksi vettä vaihdat reilusti. Ylipuunaus voisi tietysti heikentää bakutoimintaa, jos menisi överiksi. Hyvät vedenparannusaineet yes.

En näe sinulla nitriittiongelmaa. Tuo määrä on superpieni ja ihan nolla sen ei tarvitse olla. Hypertarkka testi ei edes nollaa näyttäisi akvaariossa. 0.1 mg/l on jo hanavedessä. Jos se olisi siinä koko ajan, sitten olisi merkki huonosta bakutoiminnasta, mutta tuo on mielestäni ihan yes.

Vedenparannusaineena JBL:n Biotopol. Yleensä ottaen vain vaihdan veden ja lappoan ne likaisimmat nurkat. Muuten en puunaile kun kerran viikossa.

Nitraattia sinulla on vähän, luultavasti siksi, että vaihdat vettä runsaasti. Näin sitä ei ehdi kertyä paljon. Kaloille oikein hyvä. Kasvit jopa voivat kärsiä nitraatin vähäisyydestä ja hurjasta vedenvaihtorumbasta. Mutta nyt se vedenvaihtorumba on kyllä ollut paikallaan varmasti.

Ruokithan kaloja todella vähän? Lusikan kärjellä hippunen ja mieluusti useampi kerta päivässä vaikka? Yliruokinta on yksi perussynti....

Kasvit kieltämättä ovat vähän niin ja näin. Sen lisäksi nuo kalat kiitettävästi järsivät niitä. Eli minun kuvitelma kauniista, harmonisesta, huolettomasta harrastuksesta, ovat hyvin kaukana todellisuudesta.

Kaloja ruokin maltillisesti. Paastopäiviä on vähintään kerran viikossa.

Avasin pari viikkoa sitten sisäsuodattimen ja löysin kahdesta kerroksesta hiiltä ja yhdessä oli makaroneja. Uskoin jo syyn löytyneen ja ongelman ratkenneen. Ostin eheimin substraattia ja korvastin hiilet sillä ja pistin bakteereja ampulleista suodattimeen. Mutta ei, edelleen minulla on nitriittiä vedessä ja kalat vain kyöhnäävät pohjaan. Tämä on niin turhauttavaa . Bakteeritulehduksia ei onneksi tällä hetkellä näy, mutta mitä ihmettä minun akvaariossani tapahtuu? Osaatteko kokeenneemmat auttaa, mistä minä lähden tätä ongelmaa purkamaan?

Itse epäilen taas kerran ja useen aiheestakin...kidusloisia. Ne altistavat bakutulehduksille sekundäärisesti.

Pohtisin mistä olet hankkiut kaloja? Mitkä alkoivat ensin oireilla? Mitä oireet tarkasti ovat? Oliko jokin laji, joka kärvisteli eniten? Jonkun hankinnan jälkeen alkoi oireet. Kalataudit leviävät myös esim. kasvit, kannot, vanha hiekka, vanha suodatin, jota ei putsattu....

Tämä nyt on vähän surkuhupaista. Akvaarion tullessa meille ulkkari tietysti oli putsattu ja kun ensin alkoi kevät talvella kalat oireilla, niin vaihtelin vain vettä ja ihmettelin. Kunnes epähuomiossa tyrkkäsin ulkosuodattimen letkuja ja se oli ihan likainen ja töhäinen. Taas olin helpottunut, että ongelma häviää nyt, kun älysin puhdistaa myös sen, mutta ei. Kalat ovat täsmälleen samoja, kun meille tullessa. Koska on näitä ongelmia, niin en ole millään voinut uusia hommata. Kanto ja kasveja on tullut, mutta ongelmat eivät ole muuttuneet.

Kidusloisia pohtisin tarkemmin myös...hankailu,turvonneet kidukset, hankailu pohjaan, kyhnytys, mahdollinen ravistelu? Iho-oireet kidusten lähellä....aina oireet eivät ole niin klassiset ja vaikea huomata. Kun kidukset vioittuvat, bakutulehdukset iskevät ja kala usein menehtyy...hengitys vaikeutuu ja kalat hakeutuvat suodattimen ääreen....Mutta monissa muissakin ongelmissa tästä piirteitä...

Löytyykö mikroskooppia? Olisi hyvä ottaa näyte. Paras näyte toki juuri deletoitusta heikosta kalasta....

Oletko lääkinnyt kaloja jo jollakin? Millä? Mitä tapahtui silloin, jos näin on?

Olen hoitanut Tremazolilla kidusloisia ja oireet hävisivätkin, mutta tulivat takaisin n. 2 kk hoidon jälkeen . Siksi en ole uusinut, koska oletan, että jossain on vika, joka aiheuttaa kalojen sairastelun. Olisihan se tietysti helpotus, jos kyse ei olisikaan nitriitistä. Selvin oire menehtyneillä kaloilla oli laihtuminen. Kuitenkaan mitään selviä oireita sisäloisista ei ollut. Nytkin olen huolissani parista kalasta, jotka tuntuvat "hiukan hoikistuneen".

[Fisutar10]

Hoisitko kalat tremazolilla kahteen kertaan? Viikon välein? Joskus pitää uusia useamminkin, jos paha infektio, sillä muniin se ei tehoa.

Camacell vaikuttaa myös sisäloisiin ja on laajakirjoisempi. Trema tappaa kidusloiset ja heisimadot....Haarniskamonneille ei Camacelliä, jos niitä on.....

[Sisso]

Lopeta se lääkitseminen, tai edes sen harkitseminen, toviksi ja keskity perusasioiden laittamiseen kuntoon ennen kuin mietitään tautien mahdollista olemassa oloa.

Muutama asia pisti miettimään. On mahdollista, että muuton jälkeen putkahti päälle typenkierron ongelma, jota on korjattu vähän epäonnistuneesti kerta toisensa jälkeen. Älä sure, tätä sattuu, eikä peli ole todellakaan menetetty! Ei ole epätavallista, että typen kierrossa on ongelmia jopa puolisen vuotta akvan perustamisen jälkeen. Jos olet vaihtanut vettä taajaan, muutaman päivän välein, lisätyt bakteerit eivät ole todennäköisesti ehtineet kiinnittyä, vaan ovat menneet alas viemäristä vedenvaihdon mukana. Niillä menee noin 2vrk kiinnittyä. Teoriassa ne tuplaavat määränsä vuorokaudessa. Jos joudut vaihtamaan vettä 2-3 vrk välein, pitää bakuja lisätä, lisätä, lisätä....ja lisätä.

Yliruokinta ei ole hyväksi, mutta bakteereja pitää ruokkia jotta ne pysyvät elossa. Jotta niiden määrä lisääntyisi, pitää ruokintamäärän lisääntyä maltilla myös koko ajan, jotta päästään siihen tavoitemäärään, joka pyörittää akvaarion typpikiertoa hyvin. Bakteereita on tasan niin paljon kun niillä on käytössään ruokaa sekä riittävästi elinpinta-alaa, mutta tämä harvemmin on ongelma jos akvaariossa on muutakin kuin suodatin ja lasiseinät.

Oletko tarkistuttanut veden myös muulla kuin omalla testilläsi? Testissäsi voi olla vikaa.

Kalat voivat hangata itseään muistakin syistä kuin loisten takia. Nitriitti voi ärsyttää niitä, se polttaa solukkoa kiduksista tai vedessä voi olla jotain, joka ärsyttää. Jo pelkästään mikrokupla, jota voi tulla vedenvaihdossa, voi polttaa kalojen limakalvoja. Meillä oli ennen huonolaatuinen talousvesi ja kalat hankaili välillä kuukausikaupalla, sitten se loppui vain alkaakseen ennemmin tai myöhemmin uudestaan. Kun vesi vaihtui hyvälaatuiseen, ei ikinä enää esiintynyt kutinoita.

Onhan myös pohjalla riittävä vedenkierto, ettei sinne jää kuolleita kulmia, joihin on päässyt kerääntymään hajoavaa orgaanista ainesta kasveista, levistä tai kuolleista kaloista?

Kasveiksi kannattaa hankkia nyt maailman pahimmat rikkaruohot, ja niitä reippaasti!, koska kasvit käyttävät mielellään ravinteena vedestä ammoniumia ja nitriittiä. Kasvien hyvinvointi ja kukoistus on tietysti oma lukunsa , siihen ehdit hyvin panostaa kun saat perusasiat kuntoon. Helppohoitoset peruskasvit kasvavat hyvin kun akvassa on kaloilla(kin) asiat hyvin.

[Tintukka]

Fisutarelle, hoidin kidusloiset ohjeen mukaan. Silloin se minusta oli tarpeen ja ongelma tosiaan hävisi. Nyt oireet ovat vähän erilaisia. Eivät hankaa niin voimallisesti vaan keveästi kyöhnäsevät pohjasta, eivätkä ravistele, mutta laihtuvat. Olen sitä mieltä, että tarvittaessa pitää lääkitä (kuten olen tehnytkin), mutta nyt lienee perustavamman laatuinen ongelma, jota en ole osannut hoitaa. Tämä sairastuttanee kaloja.

Lopeta se lääkitseminen, tai edes sen harkitseminen, toviksi ja keskity perusasioiden laittamiseen kuntoon ennen kuin mietitään tautien mahdollista olemassa oloa.

Tätä täältä hain, mutten tiedä, mistä lähteä liikeelle.

Muutama asia pisti miettimään. On mahdollista, että muuton jälkeen putkahti päälle typenkierron ongelma, jota on korjattu vähän epäonnistuneesti kerta toisensa jälkeen.

Tätä pelkään.

Älä sure, tätä sattuu, eikä peli ole todellakaan menetetty! Ei ole epätavallista, että typen kierrossa on ongelmia jopa puolisen vuotta akvan perustamisen jälkeen. Jos olet vaihtanut vettä taajaan, muutaman päivän välein, lisätyt bakteerit eivät ole todennäköisesti ehtineet kiinnittyä, vaan ovat menneet alas viemäristä vedenvaihdon mukana. Niillä menee noin 2vrk kiinnittyä. Teoriassa ne tuplaavat määränsä vuorokaudessa. Jos joudut vaihtamaan vettä 2-3 vrk välein, pitää bakuja lisätä, lisätä, lisätä....ja lisätä.

Kun lisäsin bakuja, niin odotin 4-5 vrk ennenkuin edes mittasin nitriittiä. Muuten kyllä puhunet asiaa.

Yliruokinta ei ole hyväksi, mutta bakteereja pitää ruokkia jotta ne pysyvät elossa. Jotta niiden määrä lisääntyisi, pitää ruokintamäärän lisääntyä maltilla myös koko ajan, jotta päästään siihen tavoitemäärään, joka pyörittää akvaarion typpikiertoa hyvin. Bakteereita on tasan niin paljon kun niillä on käytössään ruokaa sekä riittävästi elinpinta-alaa, mutta tämä harvemmin on ongelma jos akvaariossa on muutakin kuin suodatin ja lasiseinät.

Eli nyt pitää lisätä ruokintaa?

Oletko tarkistuttanut veden myös muulla kuin omalla testilläsi? Testissäsi voi olla vikaa.

Olen testannut. Ei ole vikaa.

Kalat voivat hangata itseään muistakin syistä kuin loisten takia. Nitriitti voi ärsyttää niitä, se polttaa solukkoa kiduksista tai vedessä voi olla jotain, joka ärsyttää. Jo pelkästään mikrokupla, jota voi tulla vedenvaihdossa, voi polttaa kalojen limakalvoja.

Näin pienellä kokemuksella, minusta tuntuisi just siltä. Se on ihan erilaista, kun viimeksi kun niitä kidusloisia oli.

Onhan myös pohjalla riittävä vedenkierto, ettei sinne jää kuolleita kulmia, joihin on päässyt kerääntymään hajoavaa orgaanista ainesta kasveista, levistä tai kuolleista kaloista?

Tämäkin on mahdollista ja siksi olen yrittänyt lapota tiettyjä paikkoja ja muutin viime vedenvaihdon yhteydessä tohotusten suuntaa.

Kasveiksi kannattaa hankkia nyt maailman pahimmat rikkaruohot, ja niitä reippaasti!, koska kasvit käyttävät mielellään ravinteena vedestä ammoniumia ja nitriittiä. Kasvien hyvinvointi ja kukoistus on tietysti oma lukunsa , siihen ehdit hyvin panostaa kun saat perusasiat kuntoon. Helppohoitoset peruskasvit kasvavat hyvin kun akvassa on kaloilla(kin) asiat hyvin.

Nyt minulle ei ole muuta väliä kuin se, että saisin tämän ongelman hallintaan. Ei vaan taida olla sellaista nopeakasvuista kasvia, mitä nuo ahmatit eivät syö. Vallisnieriät, hentorotalat, intian vesitähdikki ainakin on kokeiltu ja syöty. Rusko- ja joitain muita melalehtiä löytyy, joita eivät ole syöneet, mutta paremman puutteessa nekin ovat alkaneet maistua. Kipaisen jossain vaiheessa akvaarioliikkeessä katsastamassa, josko sieltä löytyisi jotain hätäapua.

Ymmärsinkö siis oikein ja suosittelet vähentämään vedenvaihtoja ja lisäämään ruokintaa? Sekä hommaammaan nopeasti kasvavia kasveja. Silläkö saan lisättyä bakteerien määrää ja laskettua nitriitin määrää? Kauanko korjaantumiseen menee aikaa? Etten tekisi lisää virheitä tämän asian suhteen.

Kiitos Fisutar ja Sisso avustanne. Olisi tämä aika suossa tarpomista, jos ei olisi mistä kysyä.

[Sisso]

Parhaasi mukaan olet toiminut ja on tosi turhauttavaa kun mikään ei tunnu auttavan, etenkin kun kyse on elävistä elämistä. Jaksa vielä tsempata tovi. NO2-arvo antaa sulle tietoa siitä, mikä on ongelman nimi.

En nyt ehkä "suosittele" varsinaisesti mitään, mutta... Se, että NO2 on jatkuvasti, kertoo siitä että ruokittavia suita (siis bakteereita) on vähemmän kuin ruokaa, tai mitä tahansa sellaiseksi laskettavaa, tuupataan akvaan. Ruokaa ei ehditä käsittelemään (nitraatiksi) riittävällä nopeudella.

Mites hanaveden nitriittiarvo? Nolla??

Vaihdat vettä sen mikä täytyy, siis nitriittiarvojen mukaan, koska nitriitti pitkässä juoksussa voi vahingoittaa kaloja, mutta jos joudut vaihtamaan vettä 2-3 vrk edellisestä kerrasta kun lisäsit Prodibio-bakuja, lisää niitä uudestaan about sen määrän minkä vaihdoit vettä. Jossain kohtaa niiden on PAKKO alkaa toimimaan, mutta vaikka homma menisi niin sanotusti täydellisesti putkeen (kun aloitetaan puhtaalta pöydältä, mikä ei ole enää tilanne sulla), voi tulla nitriittiä akvan hyrähtäessä käyntiin. Kertoo, että akvassa on elämää. Siis muutakin kuin kaloja. Se on hyvä asia se. Aikaa tilanteen korjaantumiseen voi mennä viikosta-parista jopa neljään tjsp ja jopa kuukausien kuluttua voi tulla joku ihmeheilahdus. Taas vaihdetaan vettä, säädetään ruokintaa ja ehkä lisätään bakuja. Kyse on kuormituksen ja bakujen välisestä tasapainosta, jota tässä nyt yriteään rukata korreloimaan toisiaan. Käytännössä kuormitus on ruokinta ellei sitten joku muukin, mutta nämä olet ilmeisesti eliminoinut jo suht tehokkaasti.

Onko akvassa vain täysi, tai melkein, kasvuisia kaloja? Jos, niin himmaisin ruokinnasta jopa niin, että toppi hetkeksi kokonaan, mutta heti kun aletaan olemaan turvallisilla vesillä eli nitriitti pysyy nollassa ilman vedenvaihtoapua, alkaisin lisäämään ruokintaa hyvin, hyvin hitaasti tsekaten NO2 jopa kaksi kertaa päivässä, jotta näkee kuinka nopeasti se nousee. Nopea nousu=iso kuormitus->ruokintaa alas tai seis kokonaan. Jos sulla ei ole poikasia tai ihan nuoria kaloja, voit täyspaastottaa niitä hyvin viikon, toistakin. Siitä, nolla-arvosta, johon on päästy ruokinta lopettamalla tai ainakin vähentämällä, sitten hyvin, hyvin maltillinen ruokintamäärän lisäys seuraten NO2 koko ajan ja ruokintaa sen mukaan annostellen. Kun ruokamäärää lisätään (maltilla), on normaalia, että NO2 vähän nousee enkä välttis edes vaihtaisi vettä, vaan seuraisin sen kehitystä jos määrä on vielä ei-haitallinen (jos haitallinen, vettä vaihtoon!) ruokamäärää annostellen. Kahdessa-kolmessa viikossa pitäisi olla normaaliruokintamäärässä ilman, että NO2 nousee. Summa sumarum: NO2-arvon nousun nopeus antaa informaatiota siitä, miten hyvin tai huonosti bakteerit ehtivät reagoida muutoksiin. Jos huonosti (=arvo nousee nopeasti=haitallinen arvo saavutetaan 1-2 vrk) niitä on vielä liian vähän->bakuille annetaan aikaa lisääntyä ilman että kuormitusta lisätään tarpeettoman paljon.

Itsellä oli kerran oikein isomman puoleinen battle NO2 kanssa kun runsaasti kansoitettu vastamuutettu malawila herkesi hankalaksi. Vaihdoin vettä, seurasin arvoa, ruokin pikkuisen, katsoin mitä tapahtuu (NO2 mittailua 3krt/vrk), jatkoin ruokintaa varovasti ja/tai sitten taaaaaaaaaaaaaaas vaihdettiin vettä, mutta kyllä siinä oppi näkemään omien tekojensa vaikutukset akvan tapahtumiin. Muistaakseni kolmannen turnausviikon kohdalla alkoi vihdoin helpottamaan.

AWlta tai facesta kandee kysellä ja etsiä rikkaruohoja, usein voi löytää ison kasan pilkkahintaan. Liikkeestä pitäisi ostaa noin kuusi pottia Onneksi moni myyjä myös postittaa Hankalaa tietysti jos kalat syö kaiken . Älä ota ressiä kasveista, koska homma pitäisi saada kuosiin ilman niitäkin, ne vain ovat usein hyvä apu ja tuki! Onhan maailmankaikkeus pullollaan tankkeja, jotka ovat balanssissa ilman kasvin kasvia alunperinkään. Jos kalat syö kaikki kasvit, sekin lisää akvan kuormitusta jota et voi hallita kuten ruokintaa voit. Oman kokemukseni mukaan kasvittoman/vähäkasvisen/hitaita lajeja sisältävän akvan starttaaminen on selvästi ongelmaherkempää kuin hyvinkasvitetun, joten en ihmettele ettei ole mennyt ihan putkeen kun kalasi eivät tee hommaa yhtään helpommaksi!

[Jnnerjk]

Yleensä nitriitti ongelma viittaa riittämättömään suodatukseen, tuo fluvalin ulkkari on suositeltu max 200l akvaarioon, sulla 240l. Mikä sisäsuodatin on? Mitä on ulkkarin sisällä suod.materiaalina? Ylikansoitusta sulla ei ole kalojen puolesta, mitä somisteita altaassa on, joku joka mätänee? Syökö kalat oikeasti kasveja vai liukenevatko (mätänevät) altaaseen? Onko hiekka/sora pesty kunnolla, mistä hommattu?

Lisää kysymyksiä akvaariostasi mutta halutaan varmaan kaikki auttaa, siksi näitä sataa.

Tuohon suodatuksen riittämättömyyteen viittaa myös se että nitriitti on ylhäällä ja nitraatti alhainen. Allas on ollut jo puoli vuotta käytössä niin kyllä nitrifikaation olisi pitänyt käynnistyä runsaista vedenvaihdoista huolimatta. Älä ainakaan lisää ruokintaa missään tapauksessa ennen kuin saat nitriitin alas, bakteerikannan ruokinnasta pitää kyllä kalojen paskat, yli jäävä ruoka ja kasvien mätänevät osat huolen, bakteereja pitää kyllä ruokkia jos altaassa ei ole mitään kasveja/kaloja mutta kumpaakin sulta löytyy

En huomannut keskustelussa paljonko ruokit kaloja päivässä, käytetään mittana teelusikkaa, täysi, puoli, neljännes vai vähemmän?

[Rockhill]

Vinkki kasvista mitä edes kultakalat eivät syöneet ja on nopeajasvuinen ravinnesyöppö: Argentiinanvesirutto!

[Tintukka]

Yleensä nitriitti ongelma viittaa riittämättömään suodatukseen, tuo fluvalin ulkkari on suositeltu max 200l akvaarioon, sulla 240l. Mikä sisäsuodatin on? Mitä on ulkkarin sisällä suod.materiaalina? Ylikansoitusta sulla ei ole kalojen puolesta, mitä somisteita altaassa on, joku joka mätänee? Syökö kalat oikeasti kasveja vai liukenevatko (mätänevät) altaaseen? Onko hiekka/sora pesty kunnolla, mistä hommattu?

Lisää kysymyksiä akvaariostasi mutta halutaan varmaan kaikki auttaa, siksi näitä sataa.

En yhtään ota itseeni . Yritin tiirailla tuota sisäsuodatinta, mutta en saanut mallia selville. Joku Eheimin sisäsuodatin se on. Jotenkin muistelen, että osataessani katseltiin näitä myyjän kanssa yhdessä, että pitäisi olla riittävä. Somisteina on kanto ja pari kookoksen kuorta. Hiekka on ollut altaassa jo edelliseltä omistajalta. Kyllä olen todistettavasti nähnyt kalojen syövän niitä, mutta sitten ne syödyt lehdet näyttävät liukenevan.

Tuohon suodatuksen riittämättömyyteen viittaa myös se että nitriitti on ylhäällä ja nitraatti alhainen. Allas on ollut jo puoli vuotta käytössä niin kyllä nitrifikaation olisi pitänyt käynnistyä runsaista vedenvaihdoista huolimatta. Älä ainakaan lisää ruokintaa missään tapauksessa ennen kuin saat nitriitin alas, bakteerikannan ruokinnasta pitää kyllä kalojen paskat, yli jäävä ruoka ja kasvien mätänevät osat huolen, bakteereja pitää kyllä ruokkia jos altaassa ei ole mitään kasveja/kaloja mutta kumpaakin sulta löytyy

En huomannut keskustelussa paljonko ruokit kaloja päivässä, käytetään mittana teelusikkaa, täysi, puoli, neljännes vai vähemmän?

Minulla on käytössä Thera +A, jossa valkosipulia. Sellaisia pieniä pellettejä. Niitä annostelen hyppysellisen, eli menisi ehkä neljännes tai alle teelusikallisen. Lisäksi tabletti nuoliaisille, jonka barbit kyllä syövät, heti kun tilaisuuden saavat.

[Tintukka]

Vinkki kasvista mitä edes kultakalat eivät syöneet ja on nopeajasvuinen ravinnesyöppö: Argentiinanvesirutto!

Kiitos tästä! Lähdenpä metsästämään, josko jostain tällaista löytyisi

[Tintukka]

Parhaasi mukaan olet toiminut ja on tosi turhauttavaa kun mikään ei tunnu auttavan, etenkin kun kyse on elävistä elämistä. Jaksa vielä tsempata tovi. NO2-arvo antaa sulle tietoa siitä, mikä on ongelman nimi.

Sepä se, kiitos sympatiasta.

Mites hanaveden nitriittiarvo? Nolla??

Ei, vaan jotain 0.01 mg/l.

Vaihdat vettä sen mikä täytyy, siis nitriittiarvojen mukaan, koska nitriitti pitkässä juoksussa voi vahingoittaa kaloja, mutta jos joudut vaihtamaan vettä 2-3 vrk edellisestä kerrasta kun lisäsit Prodibio-bakuja, lisää niitä uudestaan about sen määrän minkä vaihdoit vettä. Jossain kohtaa niiden on PAKKO alkaa toimimaan, mutta vaikka homma menisi niin sanotusti täydellisesti putkeen (kun aloitetaan puhtaalta pöydältä, mikä ei ole enää tilanne sulla), voi tulla nitriittiä akvan hyrähtäessä käyntiin. Kertoo, että akvassa on elämää. Siis muutakin kuin kaloja. Se on hyvä asia se. Aikaa tilanteen korjaantumiseen voi mennä viikosta-parista jopa neljään tjsp ja jopa kuukausien kuluttua voi tulla joku ihmeheilahdus. Taas vaihdetaan vettä, säädetään ruokintaa ja ehkä lisätään bakuja. Kyse on kuormituksen ja bakujen välisestä tasapainosta, jota tässä nyt yriteään rukata korreloimaan toisiaan. Käytännössä kuormitus on ruokinta ellei sitten joku muukin, mutta nämä olet ilmeisesti eliminoinut jo suht tehokkaasti.

Onko akvassa vain täysi, tai melkein, kasvuisia kaloja? Jos, niin himmaisin ruokinnasta jopa niin, että toppi hetkeksi kokonaan, mutta heti kun aletaan olemaan turvallisilla vesillä eli nitriitti pysyy nollassa ilman vedenvaihtoapua, alkaisin lisäämään ruokintaa hyvin, hyvin hitaasti tsekaten NO2 jopa kaksi kertaa päivässä, jotta näkee kuinka nopeasti se nousee. Nopea nousu=iso kuormitus->ruokintaa alas tai seis kokonaan. Jos sulla ei ole poikasia tai ihan nuoria kaloja, voit täyspaastottaa niitä hyvin viikon, toistakin. Siitä, nolla-arvosta, johon on päästy ruokinta lopettamalla tai ainakin vähentämällä, sitten hyvin, hyvin maltillinen ruokintamäärän lisäys seuraten NO2 koko ajan ja ruokintaa sen mukaan annostellen. Kun ruokamäärää lisätään (maltilla), on normaalia, että NO2 vähän nousee enkä välttis edes vaihtaisi vettä, vaan seuraisin sen kehitystä jos määrä on vielä ei-haitallinen (jos haitallinen, vettä vaihtoon!) ruokamäärää annostellen. Kahdessa-kolmessa viikossa pitäisi olla normaaliruokintamäärässä ilman, että NO2 nousee. Summa sumarum: NO2-arvon nousun nopeus antaa informaatiota siitä, miten hyvin tai huonosti bakteerit ehtivät reagoida muutoksiin. Jos huonosti (=arvo nousee nopeasti=haitallinen arvo saavutetaan 1-2 vrk) niitä on vielä liian vähän->bakuille annetaan aikaa lisääntyä ilman että kuormitusta lisätään tarpeettoman paljon.

Ok. Nyt ehkä aukesi . Eli paastotan kaloja (ovat täysikasvuisia kaikki), mittailen nitriittiä ja jos on tarpeen vaihdan vettä. Sitten, kun No2 on nolla lisään hyvin vähän ruokaa ja taas mitaan NO2. Jos pysyy kurissa, hyvä, jos ei niin taas vähennän ruokaa.

AWlta tai facesta kandee kysellä ja etsiä rikkaruohoja, usein voi löytää ison kasan pilkkahintaan. Liikkeestä pitäisi ostaa noin kuusi pottia Onneksi moni myyjä myös postittaa Hankalaa tietysti jos kalat syö kaiken . Älä ota ressiä kasveista, koska homma pitäisi saada kuosiin ilman niitäkin, ne vain ovat usein hyvä apu ja tuki! Onhan maailmankaikkeus pullollaan tankkeja, jotka ovat balanssissa ilman kasvin kasvia alunperinkään. Jos kalat syö kaikki kasvit, sekin lisää akvan kuormitusta jota et voi hallita kuten ruokintaa voit. Oman kokemukseni mukaan kasvittoman/vähäkasvisen/hitaita lajeja sisältävän akvan starttaaminen on selvästi ongelmaherkempää kuin hyvinkasvitetun, joten en ihmettele ettei ole mennyt ihan putkeen kun kalasi eivät tee hommaa yhtään helpommaksi!

Minäpä jatkan etsintöjä kasvien suhteen. Eiköhän jostain jotain löydy, mikä meillekin sopii. Kiitos Sisso ja Jnnerjk, kun jaksatte auttaa.

[Sisso]

Ok. Nyt ehkä aukesi . Eli paastotan kaloja (ovat täysikasvuisia kaikki), mittailen nitriittiä ja jos on tarpeen vaihdan vettä. Sitten, kun No2 on nolla lisään hyvin vähän ruokaa ja taas mitaan NO2. Jos pysyy kurissa, hyvä, jos ei niin taas vähennän ruokaa.

Juuri näin, paketoit sen huomattavasti tiiviimmin kuin minä . Siinä kohtaa kun ollaan ja pysytään nolllassa ilman vedenvaihtoja, ollaan balanssissa (jos akvaariossa olettavasti on bakteereita ). Kun alat lisäämään ruokaa, alkaa tapahtumaan ja bakuilla menee aina tovi mukautua lisääntyvään kuormitukseen mikä saattaa näkyä NO2 nousuna, se on luonnollista, mutta pointti on pitää se kurissa. Kun homman oppii, typenkiertoa on helppo hallita ruokintaa säätelemällä. Se on kuormituksen-bakumäärän (=typenkierto)ja vedenvaihdon Bermudan kolmio, joita jokaiseen voi itse vaikuttaa ja jokaisella on vaikutuksensa toisiinsa. Luonto on ihmeellinen!

En ota kantaa tarvitsetko akvaan lisää elinpintaa bakuille, koska sitähän suodatin, siis moottorisellainen, ensisijaisesti bakuille on eikä mitään muuta, jos mekaanista suodatusta ei lasketa, ja saman asian voi hoitaa monella muullakin tavalla, etenkin jos kalamäärä on maltillinen. Itsellä on ollut monta pyttyä, isoa ja pientä, joissa ei ole ollut lainkaan moottorisuodatinta tai moottorisuodatus on ollut hyvin, hyvin minimaalinen, vaan olen vain pistänyt veden kiertämään riittävästi (happea ja kakka liikkeelle) ja akvaarion kaikki sisutus on sitten toiminut "suodattimena". Näissä toki kasvit ovat olennaisessa roolissa, mutta alkustartti näissäkin on samanlainen kuin kaikissa muissa, samat lainalaisuudet niissä jyllää kuin muissakin. Toisaalta ylimääräisestä elinpinta-alasta ei ole koskaan haittaa (eri juttu mistä voi päätellä sellaista olevan), mutta ei pidä kuvitella, että bakuja tulee ja elää tyhjästä, ei, vaan niitä on, myös suodattimen sisällä, niin paljon kun on muonaakin tarjolla. Toki suodattimen sisällä niillä on usein hyvät olot, koska suodatin on niille buffet suodattimen kerätessä niille ruokaa eteen ja happitilanne on yleensä hyvä. Miettisin elinpinta-alan lisäämistä jos jossain kohtaa ruokintamäärää ei saada enää lisättyä (matkalla kohti normimäärää) vaikka siihen asti se on sujunut hyvin, ilman että No2 pyrkii nousuun väkisin. Itse asiassa olen eräänkin kerran nähnyt, miten on hankittu lisää suodatusta ja kuviteltu sen hoitavan homman ensi sekunnista lähtien ja sitten on ihmetelty mistä se nitriittikatastrofi oikein tuli . Samalla hyvässä lykyssä ammoniumkatastrofi, joka puski levät. Se siitä kivasta harrastuksesta.

Sana "suodatus" itsessään ei kerro mitään, ei myöskään "huono" tai "hyvä" suodatus. On vain riittävää tai riittämätöntä suodatusta ja ainoa seikka, joka kertoo noista oikeasti jotain, on NO2-arvo. Jos altaassa on nitriittiä, on sille vain kaksi selitystä: 1) bakteereja on jostain syystä liian vähän suhteessa akvaan kohdistuvaan kuormitukseen tai 2) ne eivät voi huonoista olosuhteista johtuen hoitaa hommaansa optimaalisesti. Jälkimmäinen ei ole kovin tavallinen ongelma normaaliakvaariossa normaaliolosuhteissa ja epäily siitä herää hyvin, hyvin nopeasti. Nitraatti on vain "ruudin savu" eli sen määrä seurausta bakujen toiminnasta (+eräistä muista seikoista), siksi en itse käytä sitä muuna mittarina kuin että "hyvä, sitä on" ja "onko sitä kasveilleni riittävästi". Sen määrän ihmettelyyn on käytetty turhaa aikaa maailmassa määrättömästi! Pullosta saa lisää jos sitä on liian vähän, jos liikaa (liikaa...kenelle??), etsitään sille syy typpiketjun alkupäästä, korjataan se ja voilà, taas käy ja kukkuu iloisesti. Tai sitten vaihdetaan vettä. Vähyys itsessään ei ole ongelma eikä merkki ongelmasta, jos NO2 on kuosissa. Tämä kaikki siis ihan vain yleistä höpinää sumpin kittaamisen lomassa siihen, että monasti suodatinta pidetään kapistuksena, joka "taikoo" bakteereita tai no.... edes veden puhtaaksi.

[Teemu Salonen]

Onko toi pH-arvo mitattu hanavedestä vai akvaariosta? Vai onko molemmissa sama? Nimittäin yksi mikä selittäisi sekä oireet, että oudohkot testitulokset olisi se, että vedessä on myös ammoniakkia/ammoniumia. Tällöin nitriitti ja nitraattitestit eivät näytä oikeaa lukemaa.

[Sisso]

Nitriititestin toimivuus on tarkistettu muualkakin, se ehkä siis antaa oikeita arvoja. Melkoisen varmasti akvaariossa on ammoniumia tai ammoniakkia riippuen mikä on todellinen pH-arvo, mutta tätä "hoidetaan" samoin lääķkein kuin nitriittigelmaa. Ammonium ei ole kaloille niinkään haitallista (sitä käytetään tarkoituksella kasviravinteenakin), ammoniakki taas erittäin vahingoittavaa ja sen olemassa olo voisi tosiaan selittää myös oireilua.

[Tintukka]

Kaupungin vesilaitoksella ilmoitetaan veden pHksi 7.8 ja akvaariosta mitattunua se on sen 7.5-8. Olen samaa mieltä, että siellä ainakin oli ammoniakkia ja on varmaan edelleenkin jonkin verran, vaikken ole sitä mitannut. Siitä minä sen "idean" bakteerien lisäämiseen sainkin. Kalat olivat säikkyjä ja osa tulivat just ja just syömään. Nyt ovat siinä suhteessa rauhoittuneet.

Olen tosiaan mitannut niriitin myös hanavedestä ja näyttää siinäkin vähän, mutta ymmärtääkseni meidän vedessä sitä hiukan on.

Kalat ovat olleet nyt paastolla. Nitriittiä on vähän, mutta määrä ei ole noussut (ei tosin tähänkään asti ole sitä 0.025 mg/l enempää). Tänään vaihdan illasta veden ja toivotaan, että ensi viikon aikana nitriitti häviää kokonaan.

[Teemu Salonen]

Jos pH-arvo on tosiaan noin korkea, niin ammoniakin olemmassaolo on mahdollista. Kannattaisi mitata myös se. Noi typen kierron testit menee niin, että jos "korkeamman arvon" typpeä on, ei alemman arvon testit näytä oikeaa tulosta. Eli jos vedessä on ammoniakkia ei nitriitti ja nitraattitesti näytä oikeaa tulosta. Jos taas ammoniakki on nollilla, mutta nitriittiä on, ei nitraattitestin tulokseen voi luottaa. Eli sekä ammoniakki, että nitriitti tulee olla nollilla ennenkuin nitraattitestistä saadaan luotettava tulos.

[Tintukka]

Niin tosiaan... Eli mihinkään noihin testihin ei kuitenkaan voi luottaa.

Kalat ovat edelleen paastolla. Nyt jo kuudetta päivää ja ne ei-luotettavat nitriittiarvot eivät ole muuttuneet mihinikään .

No jos lähdetään siitä lähtökohdasta, että akvaariossani olisi ammoniakkia (testin saaminen kestää), niin muuttaako se mitään, mitä tällähetkellä teen?

[Tintukka]

Ei tule mitään, ei [}:(]. Oltiin reissussa pari yötä ja kalat siis ihan miniruoalla ennen lähtöä. Tänään palattiin ja mikäs meitä odotti, kun ystävämme bakteeritulehdus ja selvästi hoikistunut kaveri . Veden vaihdosta siis viisi päivää. Annoin vähän ruokaa ja vaihdoin veden. Kyllä on kuulkaa usko ihan loppu tähän hommaan. Bakteeritulehduksen vielä selviäisin (on vain yhdessä kalassa), mutta kun selvästi laihtuvat, niin on tosi ristiriitaista tämän ruokkimisen kanssa. Täytyy taas paastottaa ja toivoa, että selviävät.

Ruokaakin annoin vain siksi, että tulehdus tulee tämän kalan suuhun ja kokemuksesta tiedän, että kohta ei saa hetkeen syötyä ja on jo aika hoikka .

Olen jonkin aikaa yrittänyt epätoivoissani laskea pHta turpeella, vaikka tiedän, että se on tosi hankalaa kovan veden vuoksi. Eikä se tosiaan ole juurikaan auttanut. Ammoniakkitesti on matkalla, joka toivottavasti antaa oikeita arvoja. Olisi edes jotain mitä voi luotettavasti seurata. Enpä minä osaa muuta enää tehdä.

[Sisso]

No voi sun

Tässä kohtaa, kun ongelmia on ollut jo pitkään, on mahdotonta sanoa, mikä enää johtuu mistäkin, koska kalat on olleet niin kovilla, että siitä on varmasti seurannut niiden yleiskunnon heikkenemistä. Jos kalat ovat laihtuneet, pakko niitä on syöttää sen verran, että pysyvät elossa ja tulehdukset tietysti hoidettava vaikka joillain bakulääkkeillä on ikävä tapa tehdä selvää akvaarion kaikista bakteereista, hyvistä ja huonoista, ja sekoittaa pakka taas uudestaan. On lääkkeitä, jotka eivät tätä tee.

Jos vain yhdellä on tulehdus, ottaisin sen erilleen lääkitsemistä ja kuntoutumista varten ja varmaan jatkaisin siihen, mihin ennen reissua jäin. Toinen vaihtoehto olisi ottaa kalat toiseen tankkiin jos on mahdollista järjestää suodatus ja aloittaisin päätankin kanssa alusta ampullien kanssa, niin että muut kalat saisivat syödä vähän aikaa kunnolla sijaistankissa ja päätänkkiin siirtyisi vain 1-3 kalaa kerrallaan enintään muutaman päivän välein hyvin pienesti ruokkien ja vesiarvoja seuraten, vettä vaihtaen jos tarvis.

On tämä sun ongelmasi kyllä käsittämättömän sitkeää laatua! Toisaalta itse huomasin, että vaikka muuten olisi sujunut kuukausia ongelmitta, käännäppä selkäsi toviksi vaikkapa reissun ajaksi, niin eikös sillä välin ole jotain merkillistä tapahtunut!

[Tintukka]

Onhan tämä ollut kyllä sitkeä tapaus, eikä oikein istu minun ymmärrykseeni.

Nyt sain sen ammoniakki testin ja se sentään näytti selvän 0. Eli ammoniakkia ei ole, mutta nitriittiä on taas sen 0.025 mg/l, mikä johtunee noiden kalojen syöttämisestä, vaikka on ollut hyvin minimaalista edelleen.

Bakteeritulehduskin parani ja näin se on ollut aiemminkin, että se kun jostain syystä iskee, niin tihennän veden vaihtoa ja tulehdus paranee itsestään. Kääntäen 3-4 pvn vedenvaihto pitää tulehduksen poissa, mutta saisihan tuo väli olla vähän pidempi.

Mietin itsekin, että ottaisin nuo laiheliinit erikseen, jotta saisivat riittävästi syödäkseen. Yritän löytää sopivaa astiaa, minne ne siirtäisin hetkeksi. Jos minulla olisi toinen allas, niin ehdottomasti aloittaisin alusta, mutta täytyy nyt näillä kommervenkeilla vielä yrittää.

[Jnnerjk]

Aiemmin kommentoin tuohon suodatuksen riittämättömyyteen, fluval 206 on tarkoitettu 200L tai alle akvaarioihin, huolimatta mitä myyjä on sanonut, katso vaikka fluvalin sivuilta, kysyin myös mitä on suodattimessa materiaalina, onko siis fluvalin omat biomax putket ja sienet? Mielestäni tarvitset lisää suodatustehoa, hommaa suodattimeen vaikka eheim supstrat pro palleroita vaikka litra alkuun ja seuraa mitä tapahtuu, jos ei riitä niin litra lisää.

[Teemu Salonen]

En oikein jaksa uskoa tohon suodatuksen riittämättömyyteen. Akvaario on ulkomitoiltaan sen 240l oletettavasti, ulkomittojen mukaan valmistajat tilavuudet yleensä aina ilmoittaa. Siitä vähennetään lasien ja kehyksien paksuudet, pohjamateriaali ja sisustus. Päästään helposti alle 200l:n. Fluvalin oma biomax painii ihan samassa sarjassa eheimin substraatin kanssa jollei ole jopa tehokkaampi.

[Tintukka]

Aiemmin kommentoin tuohon suodatuksen riittämättömyyteen, fluval 206 on tarkoitettu 200L tai alle akvaarioihin, huolimatta mitä myyjä on sanonut, katso vaikka fluvalin sivuilta, kysyin myös mitä on suodattimessa materiaalina, onko siis fluvalin omat biomax putket ja sienet? Mielestäni tarvitset lisää suodatustehoa, hommaa suodattimeen vaikka eheim supstrat pro palleroita vaikka litra alkuun ja seuraa mitä tapahtuu, jos ei riitä niin litra lisää.

Anteeksi olen tainnut vastata hiukan ylioikoisesti. Minulla on siis tämän ulkosuodattimen lisäksi Eheimin sisäsuodatin. Sen tarkempaa mallia en osaa sanoa.

Avasin n kuukausi sitten ulkosuodattimen ja sieltä nimenomaan löytyi vain ne putket, aktiivihiilet ja sienet. Lisäsin sinne 1 l eheimin substrateja ja turvetta (ja sinne pari ampullia bakuja perään). Koska tosiaan siitä turpeesta ei ollut mitään hyötyä, mikä nyt ei yllättänyt, niin meinasin sen viimeisenkin räkin täyttää palleroilla. Olisin tilannut samalla kun tuon ammoniakkitestin, muttei ollut tarjolla.

[Jnnerjk]

Hyvä kun lisäsit noita palleroita, katsoin fluvalin sivuilta että sen mukana tuli vain 120g noita bioputkia, määrä tuntuu pieneltä. Seuraile mitä tapahtuu, onko nitraatti ollut vieläkin nollilla?