karbonaattikovuus ja pH

[maaresta]

Altaan koko 485. Nitraatti 100, nitriitti 0, Kokon.kovuus 7, karbonaattikovuus 3, pH alle 6,4. Kloori 0. Lämpötila25'
Sisäsuodatin juwel aqarium,ulkosuodatin eheim professional, Akvaarionmittaiset valot 3kpl 58w loisteputki, 1kpl 58 kasvivalo.
Kalasto 1 kultakala komeetta. 3 haibarbia. 4 lehtikalaa.3 leväbarbia. 2 Kuparimonnista. 4 partamonnia, käärmekala ja petokotilo. Kalasto tuli akvaarion mukana. Pohjalla hieno hiekka.
Vedenvaihto 1*kk noin kolmasosa. Vettä lisätään tarpeen vaatiessa. Ruokinta kerran päivässä. Valot päällä 10-22.
Ja ongelmana on nitraatti, karbonaattikovuus ja pH. Millä saan näitä nostettua ja laskettua nitraattia ?

[Anniquu_]

Moikka ja tervetuloa palstalle

Mä sanoisin, että tuo karbonaatikovuus ja pH on ihan sopiva tuolle sakille. (kultakala tosin lähteistä riippuen voisi haluta kovempaa ja emäksisempää, mutta se ei ole nyt olleelista)

Tuota nitraattiarvoa saa laskettua vedenvaihdon lisäämisellä. Eli rutiini kannattaisi muuttaa siihen suuntaan, että vedenvaihto tehtäisiin viikoittain ja aina kerralla vaihdettaisiin puolet vedestä uuteen. Tuo karbonaattikovuus ja pH:kin saattaa sitä myötä jonkin verran nousta, kun akvaarion puskurikyky paranee uuden veden myötä ja kun nitraattia ei pääse muodostumaan noin paljon, niin sekin estää pH;n laskua. Eli siis kun bakteerit veivaavat kalojen tuottamasta ammoniumista nitraattia, niin se prosessi sinänsä happamoittaa "kemian tasolla" akvaaariota.

Nyt ihan alkuun ei välttämättä kannata rysäyttää ihan hurjan isoa vedenvaihtoa, että kaloille ei vaan tule mitään ongelmia, vaan vaihtaa esim joka toinen päivä viikon ajan kolmasosa ja sitten siirtyä rytmiin, että vaihtaa puolet kerran viikossa.

Jos vedenvaihtoa ei vielä suoriteta letkulla, niin kannattaa viritellä letkusysteemit johonkin hanaan kiinnitettäväksi. Se helpottaa huomattavasti akvaarion hoitoa, kun ei tarvitse vettä kantaa.

[[groovehai]]

Sen verran kalankakkaa kertyy tuosta jengistä, että vettä kannattaa tosiaan vaihtaa tosi paljon tiuhempaan. Mä ehkä jopa luopuisin joistakin kaloistakin. Kun jätettä ei kerry samaan tahtiin niin nitraatitkin pysynee alempana.

[Rockhill]

samaa mieltä [groovehai]n kanssa; vedenvaihtojen lisäämisellä homma lähtee korjaantumaan. Tuo kalamäärä vaatinee ehkä jopa kerran viikossa 50 % vedenvaihdot. Mitä sulla on pohjamateriaalina? Jos soraa, niin lappoathan joka kerta huolella?

Millainen kraanavesi? Joillain alueilla pehmeä vesi vaatii kemikaalien käyttöä veden kovettamiseen.
Jos haluaa kevyempää akvaarionhoitoa, keventäisin kalastoa ja modaisin suuntaan, joka sopii parhaiten sun ns. kraanaveden arvoihin eli tod.näk. pehmeään veteen.

Sulla on nyt monta hyvää parvenalkua menossa.
- Haibarbit jos pidät, niille suositellaan parvikooksi +5 kpl. Onhan altaasi vähintään 150 cm pitkä?
- Kultakalan myisin pois, sekin hyötyisi omasta parvesta ja niistä kovista vesiarvoista toisin kuin noi muut fisut.
- Kuparimonnisia voisi lisätä niin että parvikoko olisi sen suositeltu 6 kpl.
- Partamonnien määrästä voi tulla pidemmän päälle ongelma, kun poikasia alkaa tulla. Yksikin riittää.
- Käärmekalasta en osaa sanoa mitään.
- Leväbarbeista; ei niistä levänsyöjinä kyllä kummoisesti apuja ole ja niiden kohellus saattaa häiritä lehtikaloja; pistäisin myyntiin.
- Lähtisin pääkalaksi ottamaan lisää lehtikaloja ja siitä rakentamaan kalastoa ympärille vesiarvoihin sopivaksi.

[maaresta]

Kiitokset vastauksista näillä mennään hyvillä mielin eteenpäin. Vesiletkua täytynee suunnitella ettei tarvitse kantaa! Pohjamateriaalina tosiaan hieno hiekka ja yritän parhaan mukaan sitäki lapota mutta se tykkää myös mennä veden mukana Allas on 162cm pitkä, eli sopinee noille haibarbeille ja säikähdinkin ettäkö niitä vielä 2 lisää hui.. ovat aika kovia menemään.
Mikäköhän niillä, haibarbeilla siis, on kun alkavat yleensä ruuan jälkeen kiehnaamaan ja "nyppimään" toisiaan ja sitte mennään päästä päähän ja taas kiehnataan? Toisaalta näyttää "kutuhommilta"