Mikä tauti kääpiörihmakaloilla?

[Kalojen kaveri]

Kala oli lääkityksessä lääkkeiden ohjeiden mukaisesti kolme päivää. Täytyy huomenna kokeilla antaa kalalle ruokaa uudestaan, jos söisi. Täytyy katsoa, jos tuota mycopuria jostakin saisi.

[Fisutar10]

Kala oli lääkityksessä lääkkeiden ohjeiden mukaisesti kolme päivää. Täytyy huomenna kokeilla antaa kalalle ruokaa uudestaan, jos söisi. Täytyy katsoa, jos tuota mycopuria jostakin saisi.

Toivottavasti työ. Rihmis on yleensä helppo saada kiinni kiposta ja olisi hyvä, että söisi.

Jokin muukin sienilääke voisi olla hyvä, mutta ainakin Seralla lukee, että Mycoput ja Baktopur direct voi käyttää samaan aikaan. Kalalla on mielestäni paha tulehdusvaara edelleen ja pöpön pääsy verenkiertoon on pahempi juttu.

[Kalojen kaveri]

Rihmis löytyi tänään kuolleena akvaariostaan. Pääsi ainakin kärsimyksistään lopulta, voi olla ettei sitä olisi mikään parantanut. Kiitos kaikille hyvistä ohjeista, joita varmasti pystyn hyödyntämään jatkossakin, mikäli vastaavia tilanteita tulee eteen.

[Fisutar10]

Jos pystyt tutkimaan kiduksia, niin hieman katso, missä jamassa on. Jos suurennuslasi, se olisi jo hyödyksi. Mikroskooppi olisi ollut toki paras tutkimusväline. Kalan pitää tosin olla melkoisen tuore tapaus.

Myös sisuskaluja hyvä tsekata, vaikka silmämääräisesti voi olla vaikea saada tolkkua....

Harmin paikka, mutta oli niin huonossa jamassa, että kalalle parempi noin kun ei parantunut. Noita lääkkeitä on hyvä olla varoiksi ja aloittaa hoito mahdollisimman pian.

[Teemu Salonen]

Ikävää että kalojen kohtaloksi muodostui kuolema. Tämä nyt ehkä kuitenkin opetti kantapään kautta miten vaarallisia aineita lääkkeet ovat ja kuinka paljon kalalle aiheutuu turhaa ja ylimääräistä stressiä lääkityksen takia aiheutuvista erityisolosuhteista.

Ensi kertaa ei toivottavasti tule, mutta jos kuitenkin näin pääsee käymään, niin malttia peliin. Hyvät vesiolosuhteet ja monipuolinen ruokinta on kaiken a ja o.

[Sisso]

Aika monasti käy niin, että kala toipuu lääkityksen jälkeen, ainakin näennäisesti, mutta jää koettelemuksesta heikoksi ja kuolee herkästi suhteellisen pian (viikkojen-kuukausien kuluttua). Sitä vaan harvemmin tullaan tänne kertomaan. Isommilla kaloilla kestävyys on yleisesti parempaa luokkaa kuin pikkusinteillä ja esim isojen ahventen ja vastaavien lääkitseminen on huomattavasti mielekkäämpää ja ennen kaikkea tuloksekkaampaa kuin "neontetrojen". Yleensä ottaen kalat ei kestä tauteja tai lääkkeitä kovin hyvin ja musta on ikävää jos kaloja uhrataan lääkealttarille oppimis- tai kokeilumielessä, mutta ehkäpä akvaristilla on parempi mieli kun on "tehnyt kaikkensa". Tämä ei nyt Kalojen kaveri liity sinuun mitenkään, ihan varmasti parhaasi teit.

[Kalojen kaveri]

Jos pystyt tutkimaan kiduksia, niin hieman katso, missä jamassa on. Jos suurennuslasi, se olisi jo hyödyksi. Mikroskooppi olisi ollut toki paras tutkimusväline. Kalan pitää tosin olla melkoisen tuore tapaus.

Myös sisuskaluja hyvä tsekata, vaikka silmämääräisesti voi olla vaikea saada tolkkua....

Harmin paikka, mutta oli niin huonossa jamassa, että kalalle parempi noin kun ei parantunut. Noita lääkkeitä on hyvä olla varoiksi ja aloittaa hoito mahdollisimman pian.

Valitettavasti ehdin heittää kuolleen kalan pois aika pian kuoleman jälkeen. Ei tullut mieleeni, että kalaa tutkimalla olisi tietysti voinut ehkä selvittää taudinaiheuttajan... Pahoittelut.

[Fisutar10]

^Jos ei mikroskooppia, usein siitä ei tule hullua hurskaammaksi. MYös kala menee huonoon jamaan nopeasti, jos ei tutki heti kun kuolee.. joten ehkä säästit vain vaivan. Itse olen onnellisessa asemassa, että duunin puolesta löytyy mikroskooppeja. Itse ehkä hankin omaksi myös, sillä helpottaa analyysia paljon.

[Riippasaarni]

Nyt on kääpiörihma siirretty takaisin kunnolliseen akvaarioon. Silmät eivät mielestäni pullota enää, mutta haava on täynnä puolen sentin mittaista valkoista kasvustoa. Kala ei vielä tullut syömään kun ruokaa laitoin, mutta saattaahan olla vain stressaantunut äskeisestä siirrosta vielä.

Viittaa tulehdukseen. Olisiko jopa homettakin mukana (haituvaista)? Mielestäni pitäisi jatkaa sairaalakipossa hoitoa. Ei kyllä vielä parantunut ja ongelma kroonistuu. Monta päivää olet nyt lääkinnyt sitä?

Hyvä saada toki kala syömään. Sairaalassakin rihmis yleensä syö, jos syödäkseen. Tosin sressaa varmasti ja sairaalassa ruokinta voi johtaa nitriittipiikkiin.

Tosiaan hoitoa ei saa keskeyttää liian aikaisin, ettei tule resistenssikantoja. Homeeseen tehoaa taas Mycopur, jota voi Baktopur direktin kanssa käyttää.

Jos on haituvia niin home..., niin himppu korkeampi lämpö (kala huomioitava), ettei nopeaa nostoa, veden laatu tietysti ja Mycopur siihen auttaisi. Baktopur directin pitäisin toisena lääkkeenä edelleen.

Voisin tähän kertoa että onnistuin juuri palauttamaan viivakirjon terveiden kirjoihin.. sillä oli tupsuja evissä kun se tuli ja kidukset harotti.
Ensin kokeilin baktoburilla jo se poistikin tupsut evistä jaj muutenkin väri kirkastui.. sen sijaan kidusongelma ei ottanut kadotakseen. Kokeilin ensin yhdellä loishäätölääkkeellä - mikä ei toiminut vaihdoin järeämpään (nimeä en muista.. annostellaan rakeina) ja se puri. Nyt kala on kunnossa mutta kuukauden päivät meni. Tuossa kerrottu vain esimerkkinä siitä, että välistä ei yhdellä itsehoitotuotteella pärjää vaan joutuu käyttämään kahta. Tulipahan opittua, että noita sisäloisiakin saa häätää useammalla eri aineella.

[Fisutar10]

^^ Hyvä, että parani. . Rakeina on JBL:n pond-versio "Tremazolista", muistaaksenin nimeltää GyroPond (suunnattu lammikkokaloille). Kannattaa aina katsoa vaikuttavat aineet. Praziquantel tehoaa kidusloisiin sekä heisimatoihin, muttei Nematodeihin....siksi usein eri setit.

Flubenol-pohjainen tehoaa laajasti kaikkiin matoihin, mutta kidusloisiin se ei ole läheskään niin tehokas kuin Praziquantel. Pitää usein ohjeen mukaankin laittaa kaksi hoitokertaa putkeen. Tutkimusten mukaan se ei nisti kidusloisia (Dactylogyruksia) välttämättä 100%, mutta toki hoidon pituus ja annoksen teho vaikuttaa.

[Riippasaarni]

^^ Hyvä, että parani. . Rakeina on JBL:n pond-versio "Tremazolista", muistaaksenin nimeltää GyroPond (suunnattu lammikkokaloille). Kannattaa aina katsoa vaikuttavat aineet. Praziquantel tehoaa kidusloisiin sekä heisimatoihin, muttei Nematodeihin....siksi usein eri setit.

Flubenol-pohjainen tehoaa laajasti kaikkiin matoihin, mutta kidusloisiin se ei ole läheskään niin tehokas kuin Praziquantel. Pitää usein ohjeen mukaankin laittaa kaksi hoitokertaa putkeen. Tutkimusten mukaan se ei nisti kidusloisia (Dactylogyruksia) välttämättä 100%, mutta toki hoidon pituus ja annoksen teho vaikuttaa.

Kidusloiset ovat omalla listallani eniten inhottuja koska niiden häätö on toisinaan todella työlästä. Lisäharmina että koko parvi sairastuu jollet saa niitä nistittyä (siis loisia) viimeistä myöten. Lammikkokaloilla ja muilla matalia lämpötiloja sietävillä kaloilla olen huomannut viileämmän veden lisäävän itsehoitolääkkeen tehoa. Arvelen tähän olevan kaksi syytä: 1) viileämmässä vedessä on enemmän happea, jolloin kalojen on helmpi hengittää ja se myöskin hidastaa aineen vaihduntaa jolloin kipeänä laiskasti syövä kala pulskistuu nopeammin. 2) Mitä ilmeisimmin osa näistä loisista on lämpimään veteen sopeutuneita, joten viileys heikentää niiden kykyä sietää itsehoitolääkettä.

[Fisutar10]

Lääke-sanaa ei ole enää suotava - itsehoitotuote. Matalassa lämmössä myös esim. kidusloisen elinkierto on hyperhidas. Mitä lämpimämpi vesi, sen nopeammin se lisääntyy eksponentiaalisesti. Esim. 25 asteessa Dactylogyruksen elinkierto on n. viikon verran, kun taas 28 asteessa vain 3 päivää ja sitä rataa. Osa loisista varmasti hyöytyykin lämpimästä vedestä tiettyyn rajaan. Valkopilkkuloinen taas tainnutetaan oikein korkeillä lämmöillä (32-). Tosin kalatkin alkavat kärsiä usein.

Joo, happea lämmin vesi ei sido niin hyvin kuin viileä, joka sekin osaltaan kidusloisten suhteen ongelma korkeissa lämmössä, kun kidukset muutenkin kärsivät ja hengitys on huonoa.

Kidusloisia pidän itsekin todella pahiksena, koska kalan hengitystyökalut kun menee risaksi, korjaaminen vaikeaa ja verenkierto huima, joka johtaa usein myös sisäiseen infektioon ja voi tappaa nopeammin kuin esim. sisäloiset, jotka usein hivuttavat ja hyvässä tapauksessa ovat oireettomia. Niitäkin tosin kammoksun - kuten voi arvata.

Kidusloisten elinkiertoon on stemmattava lääkitys kohdilleen, koska muniin se ei tehoa. Jos ohjeen mukaan viikon välein madottaa, ehtii korkeissa lämmössä kuoriutua jo parikin sukupolvea välissä ja ongelmaa on vaikea pysäyttää.

Itse olen siirtynyt Tremazolista Fluke-solveen pitkälti, jos tarvis kidusloislääkitystä, sillä Fluke-solven vaikutusaika on 1 vrk., kun taas Treman 6h...näin pidemmältä ajalta, joskin miedommalla annoksella nistitään kidusloisia.

Jos kovassa lämmössä jää muutamakin kidusloinen eloon munista esim. kuoriuduttuaan, riesa on nopeasti lumipalloefekti.

Uskoisin tosin, ettei lafkassani ole kidusloisia. Vanahat on madotettu ja uudeet tulokkaat käy Treman kautta. Mutta kop kop...

Luonnonvaraisissa kaloissa muuten noita kidusloisia Suomessakin yli 50% kaloista, jos oikein muistan:). Melkoinen opus se Suomen kalojen loiset...tuli kahlattua läpi....Mielenkiintoista oli, että loinen tekee kalan usein hullunrohkeaksi, että peto syö sen ja loinen pääsee eteen päin. Myös kala ei pysty vaihtamaan värejään niin hyvin kuin terve kala...

Sorry, jos meni juttu sivupoluille, mutta kidusloiset ovat kääpiörihmojenkin aika yleinen riesa...Aasian lammikkokasvatit erityisesti:).