Rauskut

[Mika]

Onko kenelläkään kokemuksia rauskujen pidosta kotiakvaariossa??Kuinka herkkiä ne ovat vedenvaihdoille ja kasvutahti??Isoiksihan ne kasvavat ja olen itse jo viisi vuotta!!miettinyt asiaa kannattaako niitä hankkia vai tyytyä pelkästään kirjoihin ja yleisöakvaarioihin?

[TiHe]

Onko kenelläkään kokemuksia rauskujen pidosta kotiakvaariossa??Kuinka herkkiä ne ovat vedenvaihdoille ja kasvutahti??Isoiksihan ne kasvavat ja olen itse jo viisi vuotta!!miettinyt asiaa kannattaako niitä hankkia vai tyytyä pelkästään kirjoihin ja yleisöakvaarioihin?

Jyrki Stolt J:kylästä voi antaa sinulle lisätietoa rauskujen pidosta. Rauskujakin on montaa eri lajia ja lajimääritykset suomessa niinkuin eteläamerikan tukuissakin niin ja näin, koska "yleensä" rauskut tilataan pieninä rahtikustanuksien säästämiseksi. Ja monen erilajin poikaset ovat niin lähellä toisiaan että lajimääritys muuta kuin ammattimiehelle on täysin mahdoton.

Jos sinulla on tarjota sopivat tilat sekä olosuhteet ja saat "varmasti" tilaamasi lajin rauskun on se varmasti mielenkiintoinen tuttavuus.

Jyväskylässä akvaarioliike Rio toi noin kuukausi sitten rauskuja maahan.





-------------------------
Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee.

[prboy]

Onko kenelläkään kokemuksia rauskujen pidosta kotiakvaariossa??Kuinka herkkiä ne ovat vedenvaihdoille ja kasvutahti??Isoiksihan ne kasvavat ja olen itse jo viisi vuotta!!miettinyt asiaa kannattaako niitä hankkia vai tyytyä pelkästään kirjoihin ja yleisöakvaarioihin?

Suosittelen ensiksi Aqualog Special-sarjassa ilmestyneen rauskukirjan hankkimista. Se ei maksa paljon (Tommi Natri voinee auttaa hankinnassa) ja on jokaisen euron arvoinen, erinomainen perusteos rauskuista.

[Mika]

Itselläni on aqualogin special 13 kirja ja bede verlagin ratgeber-sarjan suswasserrochen, mutta onko se aqualogin paksumpi opus rauskuista, jossa luetellaan kaikki lajit kuvineen kannattava ostos ja tuoko se paljon lisäinfoa.

[prboy]

Itselläni on aqualogin special 13 kirja ja bede verlagin ratgeber-sarjan suswasserrochen, mutta onko se aqualogin paksumpi opus rauskuista, jossa luetellaan kaikki lajit kuvineen kannattava ostos ja tuoko se paljon lisäinfoa.

Sitä en tunne lähemmin. Se on rauskujen (ja muiden rustokalojen) tunnistamiseen tarkoitettu kirja imumonni- ja panssarimonniluetteloiden tapaan. Epäilen kirjan lisäannin olevan aika heiveröinen mainitsemiisi kahteen kirjaan verrattuna.

Specialinkin perusteella pystyy hyvin määrittämään kaikki Suomeen eksyvät rauskut. Minua miellytti kirjoittajan poikkeuksellinen asiantuntemus rauskujen hoidosta. Siihen tuskin saadaan vuosikymmeniin mitään lisättävää Suomesta.

[timok]

Onko täällä kellään sitten tietoa jokirauskusta, ei pysty ainaskaan vielä ostamaan sitä rausku kirjaa, Eli kuinka isoiks ne kasvaa, akvan minikoko,ruoka,tankki kaverit jne kaikki mahdollinen...

Toivottavasti joku vastaisi kysymykseeni.

[marko]

Itsellä ei ole kokemusta, mutta tekisi mieli kokeilla.

Tässä hyvä kirja, jota selailin Tukholmassa, mutta voi tilata esim. www.amazon.com:sta.

Freshwater Stingrays: a complete Owner's Manual
tekijä: Richard Cross

www-linkki, jonka alta löytyy muita linkkejä :

http://www.geocities.com/Heartland/Mead ... 0/ray.html
(älä välitä vähäasuisesta naisesta, tietoa löytyy hyvin rauskuista)

T:Marko

[prboy]

Itsellä ei ole kokemusta, mutta tekisi mieli kokeilla.

Tässä hyvä kirja, jota selailin Tukholmassa, mutta voi tilata esim. http://www.amazon.com:sta" onclick="window.open(this.href);return false;.

Freshwater Stingrays: a complete Owner's Manual
tekijä: Richard Cross

www-linkki, jonka alta löytyy muita linkkejä :

http://www.geocities.com/Heartland/Mead" onclick="window.open(this.href);return false; ... 0/ray.html
(älä välitä vähäasuisesta naisesta, tietoa löytyy hyvin rauskuista)

Tekijä on sama (tosin hänen oikea nimensä on Richard A. Ross) kuin Aqualogin kirjallakin. Todennäköisesti Agualogissa on parempi kuvitus.

[Mika]

Jokirauskut kasvavat 2-3v.aikana hyvissä oloissa läpimitaltaan n. 50cm. Akvaarion koko täytyy olla vähintään yli 500l ja loppujen lopuksi tuollainen 2m/2½m*1m*50cm olisi passeli. Tuon kokoinen akvaario tulee kalliiksi kokolasisena, joten kannaattaa harkita esim. itsetehtyä puuakvaariota. Tulee paljon halvemmaksi, pystyy tekemään omiin mittoihin sopåivan ja tarvitsee hommata vain etulasi. Korkeutta ei tarvitse niinkään vaan pohjan laajuutta. Alla pari hyvää linkkiä toinen on saksalainen ja erittäin hyvä sekä japanilainen myös englanninkielisin tekstein.

www.potamotrygon.de/
www.tcp-ip.or.jp/~y-miura/fws/Eindex.html

[Mari Kurki]

Minun rauskulleni kävi heikosti. Kaikki meni loistavasti
siihen asti, kunnes altaassa olevilla kirjoahvenilla alkoi
ilmetä outoja oireita, joita epäilin reikätaudiksi.
Sen ollessa yksi veetumaisimmista mahdollisista taudeista,
päätin lääkitä altaan.
Rauskut kun eivät tunnetusti oikein kestä lääkkeitä, niin
pyydystelin kaverin karanteenialtaaseen kuurin ajaksi.

Muutaman päivän kuluttua rauskun ruokahalu väheni hieman,
mutta arvelin sen johtuvan vallitsevasta poikkeustilasta.
(Toki testailin veden, mutta se oli kaikin puolin kunnossa)
Sitten rupesi ilmaantumaan lätyn reunoille lievää samennusta
ja limakalvo oli hieman repaleisen näköinen.
Bakteeritulehdus, mutta ei mikään paha, ajattelin.
Vaihdoin vettä ja seurasin tilannetta. Tulehdus oli hieman
pahentunut seuraavana päivänä, mutten vieläkään osannut oikein
huolestua. Sen verran tauti kuitenkin mieltäni askarrutti,
että vaihdoin taas vettä ja päätin, että mikäli tilanne ei ole
seuraavanakaan päivänä parantunut, selvitän lääkityksen.
Aamulla rausku oli kuollut.

Tästä päättelin, että ilmeisesti bakteeri oli reilusti ärhäkämpi,
kuin päällepäin näytti ja/tai kala oli stressaantunut siirrosta
ja bakteeri pääsi siksi tekemään niin pahaa jälkeä.

Tämän kokemuksen perusteella sanoisin että jos rauskua mielii,
niin lajiakvaario on äärimmäisen järkevä ratkaisu.

Juttelin erään toisenkin harrastajan kanssa, jolla oli aiemmin
ollut useampiakin rauskuja ja hän oli sitä mieltä, että nimenomaan
siirto on rauskulle se paha. Että oloihinsa sopeutunutta rauskua
ei passaa mennä muuttamaan minnekkään, tai...

Mari

[Mika]

Minkalajinen rausku sinulla oli???Kauanko se oli sinulla??Minkäkokoinen?

Catfish blues

[jusa]

Oli näköjään paikalliseen liikkeeseen ilmestynyt rausku. Hinta oli 100 euron kieppeillä.

[Mari Kurki]

Minkalajinen rausku sinulla oli???Kauanko se oli sinulla??Minkäkokoinen

Tarkkaa lajia ei tiedossa. Ei ehtinyt raukka montaa kuukautta olemaan.
Kooltaan oli (ilman pyrstöä) ehkä 25 - 30 cm.
Mahtoi näistä "tiedoista" olla sinulle apua...

T: Mari

[Mika]

Riikinkukkorauskuja(Potamotrygon motoro) on ollut pidemmän aikaa tukussa ja vähittäismyymälässä niiden hinta on n.350 euroa.

Rauskut ovat olleet sellainen haave jo viisi-kuusi vuotta.Järki ja tunteet sanovat niiden pidosta aivan eri asioita.Mielestäni ne ovat lajiryhmänä maailman upeimmat kalat.Olen syyllistynyt monasti ajattelemaan, että kyllä ne pärjäävät 720 l akvaariossa ja huijannut itseäni etsimällä kirjallisuudesta "todisteita" niden kasvun jäämisestä huomattavasti pienemmäksi kuin mitä se normaalioloissa on.

Pienet kymmensenttiset rauskunpoikaset pistävät kyllä kovan paikan eteen ja aiheuttavat hetkellisiä mielnhäiriöitä.Ei sitä suurempaa akvaariota osta kuitenkaan lähivuosina.Onneksi nämä ostolista ja suunnitelmat ovat olleet vain pään sisäistä toimintaa.
Fakta on,että kaikki lajit lukuun ottamatta muutamaa pientä antennirauskua, kasvavat vähintään n.50 cm läpimittaisiksi.Antennirauskuja on liki mahdoton pitää elossa akvaarioissa.Riikinkukon lopullinen koko on n. 80 cm.Jos ne jäävät tämän pienemmiksi niin hoidossa on selvästi puutteita.AKvaario on liian pieni(useimmissa tapauksissa) tai ruokinta on liian niukkaa sekä vesiolot eivät ole parhaimmat mahdolliset.

Kaikki jotka haaveilevat jokirauskuista kokeilkaapa seuraavaa menetelmää:leikkaa sanomalehdestä n. 50 cm läpimittainen pyöreä lätty +tee siihen 30-40 cm pyrstö.Mallaa sen kanssa kuinka paljon sinulla on oikeasti tilaa kalalle kasvaa kotialtaassa.Normaaliakvaariossa ei paljon mitään.

Olenkin päättänyt jättää jokirauskujen ostamisen tulevaisuuteen, kunnes saan oikeasti! hommatuksi sen akvaarion etukäteen joka täyttää varmasti niiden tarvitseman tilantarpeen.Nyt puhutaan kokoluokasta 1500-2000 l.Lapsiperheessä ei myöskään ikinä voi olla liian varma missä ne pienet sormet on.Keskitynkin rauskujen osalta tästä hamaan tulevaisuuteen vain kirjallisuuden hankkimiseen.......snif

Vai entä jos sittenkin.........

Catfish blues

[Fisu]

Mika,

Muista kuitenkin että jokirauskut ovat POTENTIAALISEN VAARALLISIA elättejä myös isommille hoitajilleen (rausku on takuulla nopeampi kuin sinä 'kädelle taputtelu' kisassa). Tsekkaa potamytrygon.de sivujen tekstit pistoista, jollet ole jo lukenut.

Kari

[Mari Kurki]

Lyhyen kokemukseni perusteella en pitäisi tuota piston saamista kovinkaan
suurena riskinä, ainakaan normaalien altaan huoltotoimenpiteiden aikana.
Itsekin sitä jännitin kovasti alussa, mutta rausku tuntui viis veisaavan
laposta ja altaassa pyörivistä käsistäni. Sisustusta korjaillessani minulla
oli koko ajan toisessa kädessäni muoviputken pätkä rauskun häätämiseksi
kauemmas, muttei se välittänyt oikeastaan siitäkään, enkä kertaakaan nähnyt
sen yrittävän mitään muuta puolustautumiskeinoa, kuin nopea hiekkaan kaivautuminen.
Olenkin sitä mieltä, että varovaisuus on toki paikallaan, mutta rauskut
eivät ole kaloja agressiivisimmasta päästä ja riski saada pistos on olemassa
lähinnä silloin, jos aiot kävellä akvaariossasi ja tallata rauskusi päälle...

T: Mari

[Mika]

Toinen potentiaalinen vaara on uida vatsallaan akvaariota päästä päähän.Ihmisiä on kuollut kun rausku on kotikonnuilla pistänyt mahaan.Mikäpä olisi virkistävämpää kuin aamu-uinti omassa akvaariossa!
Ei vaan Fisu asiaa puhut vaara pitää kuitenkin tiedostaa ja muistaa myös se joka hetki.

Catfish blues

[TiHe]

Toinen potentiaalinen vaara on uida vatsallaan akvaariota päästä päähän.Ihmisiä on kuollut kun rausku on kotikonnuilla pistänyt mahaan.Mikäpä olisi virkistävämpää kuin aamu-uinti omassa akvaariossa!
Ei vaan Fisu asiaa puhut vaara pitää kuitenkin tiedostaa ja muistaa myös se joka hetki.

Kaverini Tapio Kiuru vietti 3 kk Amazonas joella paikassa nimeltä Barselos, joka oli mustavesialuetta Henckel kiekkokalojen esiintymisaluetta. Samassa kylässä asui rauskututkia, jonka kanssa Tapio vietti paljon aikaa mm rauskuja tutkien. Paikalliset kalastajat pelkäävät joesta kaloja pyydystettäessään rauskuja eniten ja kulkevatkin joessa jalkojaan "hiihdättämällä". Rauskun iskurefleksi on lautasessa, jos astut suoraan päälle = varmasti iskee piikillä, jos taas jalka osuu lautasen reuraan rausku pakenee. Tapio tapasi paikanpäällä miehen jota rausku oli pistänyt 7 kertaa ja mies oli sanonnut että tuska on armoton, jalka turpoaa ja vaarana on kuolio. Kaveri oli sanonnut ettei niin isoa miestä olekkaan, etteikö itke, jos rausku pistää. Paikallinen hoitotapa muuten rauskunpistoon on laittaa jalka niin tuliseen veteen kuin kärsii.

Tapio kertoi että rauskujen määrittäminen on maallikolle mahdoton tehtävä. Esimerkiksi Potamotrygon motorona viedään saman näköisiä lajeja joista kasvaa omistajilleen "isona" suuria yllätyksiä.



-------------------------
Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee.

Muokattu - Timppa on 30/01/2002 15:30:57

[jusa]

Kaverini Tapio Kiutu vietti 3 kk Amazonas joella paikassa nimeltä Barselos joka oli mustavesialuetta Henckel kiekkokalojen esiintymisaluetta. Samassa kulässä asui rauskututkia jonka kanssa Tapio vietti paljon aikaa mm rauskuja tutkien. Paikalliset kalastajat pelkäävät joesta kaloja pyydystettäessään rauskuja eniten ja kulkevatkin joessa jalkojaan "hiihdättämällä" rauskun iskurefleksi on lautasessa, jos astut suoraan päälle = varmasti iskee piikillä, jos taas jalka osuu lautasen reuraan rausku pakenee. Tapio tapasi paikanpäällä miehen jota rausku oli pistänyt 7 kertaa ja mies oli sanonnut että tuska on armoton, jalka turpoaa ja vaarana on kuolia. Kaveri oli sanonnut ettei niin isoa miestä olekkaan etteikö itke jos rausku pistää. Paikallinen hoitotapa muuten rauskunpistoon on laittaa jalka niin tuliseen veteen kuin kärsii.

Tapio kertoi että rauskujen määrittäminen on maallikolle mahdoton tehtävä esimerkiksi Potamotrygon motorona viedään saman näköisiä lajeja joista kasvaa omistajilleen "isona" suuria yllätyksiä.

Ei niillä sitten ole varaa minkään sortin suojajalkineisiin Vanha kunnon nokialainen pitkillä varsilla ja turvakärjellä peliin niin ei tarvi hiihtää...

Taitavat olla tossa kuumuudessa aika epäkäytännöllisiä. Tosin tykkäähän jotku latexhousuistakin.

[Mika]

Tapio kertoi että rauskujen määrittäminen on maallikolle mahdoton tehtävä esimerkiksi Potamotrygon motorona viedään saman näköisiä lajeja joista kasvaa omistajilleen "isona" suuria yllätyksiä.

Kyseinen heppu pitää saada kirjoittamaan kokemuksistaan akvaaromaailma-lehteen.Ei Suomalaisia haarastajia käy ulkomailla alvariinsa.Saati sitten ihan paikan päällä.Luonnossa moni asia erillailla.

Potamotrygon-lajeilla on olemassa samankaltainen numerojärjestemä kuin imumonnien L-numerot.Rauskujen numerointi on P-järjestelmä ja tällä hetkellä liikutaan jossain 60:n paremmalla puolella.Motoro-ryhmä on erityisesti vaikea.On paljon välimuotoja ja erillaisia kuviointeja.

Richard A. Rossin kirjassa mainitaan yhden pistoksen paranemiseen kuluneen viikkoja ja se oli kuuden vuoden jälkeen vieläkin tunnoton.Herbert Axelrod mainitsi yhdessä matkustuspäiväkirjassaan suuren rauskun(puhutaan tuollaisesta 2m läpimitta)piikittäneen häirittynä suoraan kanootin pohjan läpi!Samassa tarinassa oli silminnäkijäkokemus intiaanista joka astui rauskun päälle.Miesparka oli tuskissaan juossut täysillä pää edellä puunrunkoon edes tehdäkseen jotain kipujen lievittämiseen.
Myrkky hajoaa parhaiten kuumassa vedessä.Sitä suositellaan rauskukirjoissa yleisesti.Rauskut uusivat myrkkypiikkinsä tasaisin väliajoin ja vanha tippuu ohjalle.Niiden kanssa pitää myös olla varovainen sillä niisä on tutkimuksissa todettu olevan myrkkyä jäljellä.Keittäkää piikit ennen kaulakoruiksi valmistamista.



Catfish blues

[TiHe]

Kyseinen heppu pitää saada kirjoittamaan kokemuksistaan akvaaromaailma-lehteen.Ei Suomalaisia haarastajia käy ulkomailla alvariinsa.Saati sitten ihan paikan päällä.Luonnossa moni asia erillailla.

Viljelimme Kyseisen kaverin kanssa n 5 vuotta kiekkokaloja ja hän on kirjoittanut valokuvien kanssa AM lehteen 6 osaisen artikkelisarjan villeistä luonnon kiekkokaloista. Tapiolla olisi kyllä valokuvia tuhansia reissusta sekä kiekkokaloista että rauskuista yms. Mutta valitettavasti Tapiola ei ole ylimääräistä aikaa. Netistäkin pitäisi löytyä tietoa projektista jossa tapio oli Barseloksessa Amazonasilla mukana. Projektin nimi oli "Tutkimusprojekti Piaba" Se on kansainvälinen projekti yliopistojen välillä.






-------------------------
Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee.

Muokattu - Timppa on 30/01/2002 19:45:18

[prboy]

"Tutkimusprojekti Biaba" Se on kansainvälinen projekti yliopistojen välillä.

Ellei ylen hatara muistini tee tepposia, niin sen projektin nimi on Piaba, siltä varalta, että joku etsii sitä netistä. Projektilla on kyllä aivan kelvollinen kotisivu.

[TiHe]

Ellei ylen hatara muistini tee tepposia, niin sen projektin nimi on Piaba, siltä varalta, että joku etsii sitä netistä. Projektilla on kyllä aivan kelvollinen kotisivu.

Kyllä se näin on että minun muistini asiassa pettää. Kiitos pertti.

Etsin myös projektille linkin.

http://www.angelfire.com/pq/piaba/" onclick="window.open(this.href);return false;





-------------------------
Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee.

Muokattu - Timppa on 30/01/2002 19:47:51