Riikinkukkotorkkuja (oli "Riikinkukkotokko")

[sunne/heikki]

Meillä on tällä hetkellä viisi riikinkukkotokkoa, joista emme oikeastaan tiedä yhtään mitään. Samassa altaassa elelee kiekkoja, monnisia, hunajarihmakalapariskunta ja purjesampimonneja. Onkohan kokoonpano ok? Mukana majailee myös banjomonni ja joku n. 10 cm pitkä pleko.

Nyt haluaisimme tietää mahdollisimman paljon riikinkukkotokoista. Esim. mitä syövät, millaisessa ympäristössä viihtyvät, veden laatu ja lämpötila, pariutuvatko akvaariossa ym.?

Kiitos etukäteen vastauksista!

[Mika87]

Minkä kokoisessa altaassa nämä elelevät?

[sunne/heikki]

Altaan koko on 420 litraa. Leveys:100 cm, syvyys:60 cm ja korkeus 70 cm.

Siirrämme sinne vielä vanhasta pienestä akvaariosta kolme piikkisilmää, kaksi partamonnia ja neljä leväkatkaa. Nuo katkat saattavat kyllä päätyä makupaloiksi, mutta olemme yrittäneet järjestää niille piilopaikkoja. Katkat on olleet meillä jo useamman vuoden, ja ovat todella ahkeria tupsulevän syöjiä. Tupsulevää ei juuri ole näkynyt katkojen tultua.

Tokot ovat tosiaan uusia tuttavuuksia meille ja tietoa niistä tarttis saada pikaisesti!

[jarvij]

Altaan koko on 420 litraa. Leveys:100 cm, syvyys:60 cm ja korkeus 70 cm.

Siirrämme sinne vielä vanhasta pienestä akvaariosta kolme piikkisilmää, kaksi partamonnia ja neljä leväkatkaa. Nuo katkat saattavat kyllä päätyä makupaloiksi, mutta olemme yrittäneet järjestää niille piilopaikkoja. Katkat on olleet meillä jo useamman vuoden, ja ovat todella ahkeria tupsulevän syöjiä. Tupsulevää ei juuri ole näkynyt katkojen tultua.

Tokot ovat tosiaan uusia tuttavuuksia meille ja tietoa niistä tarttis saada pikaisesti!

Hei!
Älkää hyvät ihmiset sotkeko katkoja ja katkarapuja toisiinsa. Katkat ovat sivulta litistyneitä ja aivan erinäköisiä kuin katkaravut.

On olemassa sekä keväkatkoja että leväkatkarapuja, siksikin ne on syytä pitää erillään.
Aiheesta:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/ayr ... stemat.php

[sunne/heikki]

Joo, sorry tuo käyttämäni väärä nimitys. Ilmankos minulle sanottiin, että rapuni päätyvät ruoaksi, kun nimitin niitä katkoiksi. Kyseessä on todellakin leväkatkaravut, jotka siis saattavatkin säilyä hyvin hengissä kalakokoonpanossani. Tämä on kyllä helpottava tieto, sillä olen aika kiintynyt rapuihini. Ne ovat päivälläkin paljon esillä ja touhuavat kovasti levän kimpussa. Leväkatkarapuja meillä on 3 naarasta ja yksi uros.

Siis niistä riikinkukkotokoista. Mahtaakohan kellään olla kokemuksia/tietoa näistä otuksista?

[Hiutale]

Riikinkukkotokko on ihastuttava, pieni ja värikäs kala (kuten oletkin varmaan jo huomannut ).

Itselläni oli niitä 240-litraisessa mm. lehtikalojen ja levisten seassa aikanaan, eikä ihan pitänyt paikkaansa Baileyn kirjan väite, että tokot ovat niin arkoja, että niitä ei näe lainkaan, jos altaassa on isoja kaloja ja/tai vilskettä. Omat tokkoni kutivat säännöllisesti sisäsuodattimen ja lasin välissä (!), mutta tuotos päätyi parempiin suihin.

Myöhemmin tokot kutivat väliaikaisaltaassa (20 litraa) ja sain kasvatettua poikasia aikuiseksi. Nyttemmin on uudella omistajalla kuulemma menossa sukupolvi f4, onneksi on saanut myös vähän "verenlisää" väliin...

Riinkinkukot kutevat siis sopivissa olosuhteissa kyllä suht helposti, mutta niille pitää olla joku pieni luola tms. kutupaikaksi. Poikaset ovat tosi pieniä ja tarvitsevat mikroruokaa, esim. piimää ja "survarimehua" alkuun, myöhemmin vastakuoriutunutta artemiaa.

Ainoa huono puoli kalassa on sen suhteellisen lyhyt ikä (pari vuotta). Tutustumisen arvoinen laji joka tapauksessa!

[Jenni]

Heip.

Minulla oli hetki sitten viisi tokkoa, jotka muuttivat Hämeenlinnaan.
Eivähän nämä sattumoisin ole ne samat kalat, kulkeutuneet jo sinne
Espooseen? Olen vain utelias.

Tokoista löytyy tietoa netistä tieteellisellä nimellä (Tateurndina ocellicauda,
engl. "Peacock gudgeon" ), esim.

http://www.fishbase.org/Summary/Species ... cellicauda
http://www.petfish.net/tater.htm
http://mike-edwardes.members.beeb.net/Tocellicauda.html
http://www.tolibra.com/fish/tateu.htm
http://www.aquarticles.com/articles/bre ... dahtml.htm


Tärkeimmät tiedot ensihätään ovat nämä:
Lämpötilasuositus 22-26 astetta, pH neutraalin molemmin puolin, (mutta
yleensä kutevat hanakammin pH:n ollessa yli seiskan.) Tokot ovat kotoisin
Papua- Uudesta Guineasta, melkolailla seisovista, makeista vesistä, eli ei voimakasta virtausta. Myöskään suolaa nämä eivät tarvitse monien muiden tokkojen tapaan.

Tokkojen ruokintaan pitäisi kiinniittää vähän huomiota: ne saa kyllä opetettua kuivaruoalle, mutta ainakin minulla olivat sen suhteen aika nirsoja, joten pitäisin kyllä itse huolta siitä, että myös pakasteruokaa on
tarjolla. Artemia oli ainakin omieni suosikki.

Minunkaan mielestäni tokot eivät ole ihan niin arkoja kuin usein annetaan
ymmärtää, mutta itse kyllä pidinkin niitä keskenään, ainoastaan pariskunta melkolailla rauhallisia hunajarihmakaloja seuranaan. Itse en tunne kiekkojen tapoja, mutta kuulostavat vähän isokokoisilta seuralaisilta näille pikku kaunokaisille. Tokot voivat luonnossa olla yli seitsemänsenttisiä, mutta tuppaavat jäämään akvaariossa pienemmiksi.

JOka tapauksessa riikinkukkotokot pitävät runsaasta kasvillisuudesta,
sitä suuremmalla syyllä, jos akvaariossa on paljon mutta porukkaa ja
isoja kaloja. Koiraat ja naaraat erottaa pään muodosta: täysikasvuisella
koiraalla pään etuosa, "otsa" on suora, vähän kuin seinään uinut. Tytöillä
pään ja "kuonon" malli on paljon suipompi ja terävämpi. Naarailla saattaa myös vatsapuoli periaatteessa kellertää hieman enemmän, mutta pään muoto on varmin ja hyvin selkeä erotuskeino täysikasvuisilla kaloilla. Joillain antamistani webbisivuista on mielestäni esimerkkejä tästä.

Koiraiden ja naaraiden keskinäisistä määristä ei juurikaan tarvitse huolehtia; koiraatkaan eivät juuri nahistele.

Toivottavasti näistä on apua aluksi.

[Pia/Jarkko]

Heip.

Minulla oli hetki sitten viisi tokkoa, jotka muuttivat Hämeenlinnaan.
Eivähän nämä sattumoisin ole ne samat kalat, kulkeutuneet jo sinne
Espooseen? Olen vain utelias.

Kyllä tokkot ovat siirtyneet täältä Hämeenlinnasta eteen päin ja varmasti hyvään kotiin. Meillä harrastus on keskittyy tällä hetkellä ainostaan 800 l. merivesialtaaseen. Tokkot olivat erittäin mielenkiintoisia ja meillä ne ehtivät kutea, mutta kuoriutmista ei ehtinyt tapahtua.

t:Pia

[sunne/heikki]

Hyvin nuo "reissaajat" tuntuvat viihtyvän. Asiaa auttaa varmasti se, että allas on sama ja osa seuralaisistakin, kuin Hämeenlinnassa. Kasvillisuutta olemme hieman lisänneet ja piilopaikkoja. Pohjalla on kantoja ja pari kookospähkinän kuorta. Tokot ovat aika paljon esillä, eivätkä lymyä piiloissaan.

Kiitos Jennille linkki-vinkeistä. Naaraan ja uroksen erottaa tosiaan helposti toisistaan. Mukavia asukkeja, joten täytyy toivoa, että ne viihtyy. Ainakaan kiekot ei ole häirinneet tokkoja, eikä päinvastoin.

Jäämme seuraamaan kalojen touhuja.

[Mandinka]

Minä ihastuin silmittömästi nähtyäni kuvia näistä kaloista! Tuskin on mahdollista ottaa näitä edes tuohon keskimmäiseen akvaarioon (15 kiilakylkeä, taistelukalakoiras, 3 katinkultamonnia, 4 verkkomonnista), mutta aina voi haaveilla ja harkita neljättä allasta. Tai viidettä koska olen neljännen "haaveen" varannut jo kääpiöpallokaloille... tää alkaa olla sairasta!

Onko näitä kaloja nähty muualla kuin Viherkalassa? Kasvattaako näitä kukaan? Miksei näistä puhuta!

[Aenear]

Miksei näistä puhuta!

Siksi koska ehkä moni ei ole näistä kuullutkaan .

Minulla on näitä 5. Yksi mamma alkaa olla niin pullea, että laitan niille lajiakvaarion kunhan saan nuo millikset tuosta toisesta akvasta pois. Toivottavasti alkavat kutemaan, ovat kyllä niin mielettömän kauniita ja uteliaita ja persoonallisia ja ihania kaloja.

[Mandinka]

Iih, Aenear... ollaan kavereita! Mä tein justiinsa kaupat kahdesta uudesta altaasta ja jahka saan ne kalakuntoon niin olis tilaa tuollasille. No juu, vitsi vitsinä, mä yritän kyllä saada noita itselleni. Unohdan kääpiöpallokalat! Nuita on saatava!

[111na]

Kasvavat hitaasti, tarvitsevat elävää ruokaa. Koiras vartioi munia. Muutama poikanen jo on!

Niin kyllä syövät keinomuonaakin...

[Aenear]

Täällä onneksi kelpaa pakasteöttiäiset, pakastekatkarapu ja muikkumix. Sen sijaan hiutaleet, granulaatit tms. eivät kelpaa ollenkaan.

Hidaskasvuisia todellakin ovat. Poikasia täällä ei vielä ole näkynyt, mutta toivottavasti se asia muuttuu, kun saan niille oman akvaarion.

111na: Oletko huomannut syövätkö aikuiset poikasia vai kasvatatko niitä erillisessä altaassa? Millaiset vesiarvot altaassasi on?

[111na]

En tiedä syövätkö poikasiaan, mutta sellaisia olen lukenut. Siirsin muut pois kun munat havaitsin ja koiras jäi vartioimaan. Sitten siirsin senkin pois ennen kuin kuoriutuivat.

Ja äsken huomasin taas koiraan olevan munien luona! Siirtänen sen kiven toiseen akvaarioon jossain vaiheessa.

Lämpö oli nyt 23 astetta ja pH 7. (Kovuus ilmeisesti vain 1. Vai pitikö sen muuttua vihreäksi vai vihreästä punaiseksi? Unohdinkohan laittaa kalkkia ja magnesiumia viime vedenvaihdossa. Tai laitoin liikaa. Sormin vain lisäsin. Ehkä testini on vanhentunut.)

http://ichtyonb1.mnhn.fr/identification ... amcode=404

Tateurndina ocellicauda

[111na]

Katsoin ohjeet testeihin. http://www.akvaariokeskus.com/ab2005/ta ... testit.htm
KH sinisestä keltaiseksi, GH punaisesta vihreäksi.

Nyt kudussa oli GH 14. Aika reilusti laitoin näköjään kalkkia. Ensimmäisellä kerralla kuukausi sitten kovuus oli seitsemän.

[Kaizu]

Meilläkin on kuusi keskenkasvuista riikinkukkotorkkujaa, killitys oli ystävällinen ja antoi niitä vaihtarina miljoonakaloihimme

En tiedä kuinka nopeasti nuo kalat ovat killityksen huomassa kasvaneet, mutta meillä kasvu on ollut todella hidasta verrattuna melkein mihin tahansa muihin kalanpoikasiin joita on tullut kasvatettua.

Muistelisin että killitys puhui jotain ettei ihan pieniä poikasia kannata siirrellä haavilla altaasta toiseen, jäävät kuulemma veden pinnalle kellumaan pintajännityksen voimasta. Eli siirtelyyn kannattanee siis käyttää jotain lasipurkkia tai lasipiippua haavin sijaan.

[killitys]

Miten Kaizu olet ruokkinut poikasia? Minkä kokoisia ne nyt ovat?

En ole itsekään saanut niitä kasvamaan kovin nopeasti. Luulen, että kasvatusoloissakin on jotain vikaa. Olisi kiva kuulla, jos joku on onnistunut paremmin?

Lajin nimi on muuten riikinkukkotorkkuja (Tateurndina ocellicauda). Eivät ole samaan porukkaa tokkojen kanssa.

[Mandinka]

Ai niitä on torkkujiakin! Voi elämä, että tässä alkaa olla ihan täpinöissään kaikkien ihanien kalojen kanssa. Altaat tulee tänään ja suunnitelmat on ihan sekaisin.

[Majqua]

Täällä on kalat myös kasvaneet kovin hitaasti. Mutta kaikki jotka kuoriutumisen jälkeen alkoivat uimaan kunnolla (eivät jatkuvasti vajonneet pohjaan) ovat kehittyneet ja kasvaneet aikuisiksi.

Todella kauniita kaloja! Koiraat on selvästi suurempia kuin naaraat - vaikka kalat on saman ikäisiä, on osa naaraista selkeästi toisia pienempi.

Kun altaassa oli hiljainen virtaus, kalat pysyttelivät hyvin paljon yhdessä parvessa ja piilottelivat pohjalla. Kun altaaseen tuli kunnollinen virtaus, kalat hajaantuivat eri puolille allasta, niitä näkyy enemmän ja koriaat valikoivat omat reviirinsä.

Kalat kutevat jatkuvasti, sillä naaraat ovat täynnä mätiä ja sitten taas yhtäkkiä ihan laihoja. Poikasia en ole nähnyt, ehkäpä suodatin on imaissut ne kuoriutumisen jälkeen.

Laitoin yhden koiraan ja yhden naaraan pari päivää sitten erilliseen pieneen altaaseen kudetustarkoituksessa. Kutu tapahtui eilen, kesti koko päivän ja paikkana oli pinnalla kelluva muovinen putki - jostain syystä pohjaan painetut vastaavat putket eivät kelvanneet. Illalla poistin naaraan altaasta, naaras oli repaleinen eviltään ja hyvin laiha. Nyt seurailen mielenkiinnolla kudun kehittymistä.

[Aenear]

Kutu tapahtui eilen, kesti koko päivän ja paikkana oli pinnalla kelluva muovinen putki - jostain syystä pohjaan painetut vastaavat putket eivät kelvanneet.

Olen monelta nettisivulta lukenut, että nämä olisivat luolakutijoita? Ei näköjään pidä sitten aina paikkaansa.

Olen tässä seuraillut yhtä "pariskuntaa"... Naaras näyttäisi olevan täynnä mätiä, ainakin se maha on kovin pullea. Koiras pörrää naaraan ympärillä eviään pörhistellen ja sitten ne uivat kylkikyljessä hitaasti jonkin lehden tms. yläpuolellla. Tämä lienee kutukäyttäytymistä, vai?

[killitys]

Missä iässä Majquan kalat kutivat ensimmäisen kerran?

Naaraiden kasvu hidastuu tai pysähtyy kun ne alkavat kutea. Koiraat jatkavat venymistä (ja turpoamista...) koko ikänsä. Omat isoimmat koiraani ovat nyt yli 35 mm mittaisia (ilman pyrstöä).

Näyttäisi vähän siltä, että viljelyssä on hieman erilaisia kantoja, tai sitten niiden kasvamenetelmät vaikuttavat kalojen aikuiskokoon. Yksi kannoista on hyvin vaalea ja kalat ovat isoja. Tummempaa kantaa on ollut myynnissä sekä isoa, että pientä ja hitaasti kasvavaa.

[Majqua]

Missä iässä Majquan kalat kutivat ensimmäisen kerran?

No enpä osaa sanoa missä iässä - heti kun naaraat alkoivat olla 1,5-2 cm kropaltaan niin massut paisui oransseiksi ja sitten tyhjeni taas. Sitä on nyt jatkunut ties kuinka kauan. Nämä on kuteneet myös kotilon kuorien sisään, siellä näkyy aina välillä koiras ja naaras kylki kyljessä.
Nyt oli ensimmäinen kerta kun laitoin erilliseen altaaseen ja ajattelin kasvattaa satsin poikasia.

Täytyypä mittailla tuota isointa koirasta kunhan se suvaitsee tulla näytille. Nyt se on taas kadoksissa eli ilmeisesti jossain vahtimassa kutua.

[111na]

Oli tuossa viikon ajan, hieman ylikin, kaksi koirastorkkujaa yhtä aikaa hoitamassa munia. Eri puolilla akvaariota kylläkin. Tänään siirsin ne toiseen akvaarioon heti kun bongasin ensimmäiset poikaset uimassa. Naaraat siirsin jo eilen ja toinen niistä on taas pulleana. Kaloja on siis 2+2, Majqualta peräisin.

Joulukuussa syntyneet ovat kasvaneet yli sentin mittaisiksi. Siitä vain en ole vielä varma, syövätkö poikaset kuoriuduttuaan heti jo artemiaa? Jossain tiedoissa niin väitetään, mutta kovin pieniltä ne näyttävät artemiaan verraten. Samassa tietolähteessä sanottiin että poikaset kuoriutuvat 24-48 tunnissa kutemisesta. Oikea aika on viikon päivät, nyt kesti kahdeksan päivää. Tämän Killitys ystävällisesti oma-aloitteisesti kertoi minulle kerran.

Artemiat kuoriutuvat huomenillalla vasta, sitten näen.

Jos nyt saan enemmänkin poikasia kasvamaan (aiempia on vain muutama), seuraavan kudun kanssa on jo aika tutkia, kuinka poikasille käy vanhempiensa seurassa.

[killitys]

Joulukuussa syntyneet ovat kasvaneet yli sentin mittaisiksi. Siitä vain en ole vielä varma, syövätkö poikaset kuoriuduttuaan heti jo artemiaa?

Kuulostaa erittäin hyvältä kasvuvauhdilta (vaikka olisi eväkin mitassa mukana?)! Ihanko olet mitannut vai arvioinut? Niillä on sitten raidatkin jo?
Ovatko ne sinulla sellaisessa altaassa, että löytävät sieltä "luonnonravintoa"?

Voi olla siinä ja siinä, mahtuuko artemia vastakuoriutuneiden poikasten suusta sisään. Itse olen antanut mikromatoja.

Jos nyt saan enemmänkin poikasia kasvamaan (aiempia on vain muutama), seuraavan kudun kanssa on jo aika tutkia, kuinka poikasille käy vanhempiensa seurassa.

Jos onnistuvat piilottelemaan ja pakenemaan, niin selviävät. Ovat kuitenkin aikuisten ruokalistalla