Kiinanvesiliskon "järjenjuoksusta"

[Kirjoahven79]

Tavallaan turha aihe, minkäs asialle teet, mutta kysyisin muilta vesiliskojen harrastajilta silti seuraavaa:

Vekkulin näköisiä otuksiahan nuo ovat, ja niitä on hauska seurata, mutta ovatko kiinanvesiliskot aivokapasiteetiltaan poikkeuksellisen alkeellisia otuksia? Esim. ruokaa tiputtaessa ne reagoivat selvällä kiihtymyksellä ja alkavat uida akvaariossa levottomasti toukkia tai muuta ruokaa etsien, mutta haju-, näkö- ja tuntoaistista ei tunnu olevan puuhassa mitään apua. Vasta kun "saalis" on aivan kuonon edessä, ymmärtää lisko napata sen suuhunsa. Muutoin ravinnon etsiminen on täysin päämäärätöntä akvaariossa uiskentelua, ja kaksi vesiliskoani käyvät myös usein kiinni toistensa räpylöihin ymmärtämättä päästää heti irti. Vedenvaihdon yhteydessä puolestaan, kun liskot haavitaan erilliseen ämpäriin, ei eläimessä ilmene pakenemisreaktiota kuin vasta auttamattomasti liian myöhään, nalkkiin jouduttuaan. Ihmetyttää, miten näin "typerä" luontokappale on voinut menestyä luonnossa miljoonia vuosia. Akvaariokalat ovat suoranaisia einsteineja näihin verrattuna. Vai millaisia kokemuksia muilla on?

[AuSu]

Kyllä kai nuo aika alkeellisia ovat, eikös sammakkoeläimet ole niitä ihan ensimmäisiä eläimiä jotka miljoonia (satoja miljoonia?) vuosia sitten nousivat maalle. Yksinkertaista ja sitkeää porukkaa Meillä on samanlaista pörräystä etenkin jos ruoka on liikkumatonta, tulevat siihen villinä kiertelemään ja välillä on naapurin jalkakin suussa ennen oikeaa sapuskaa. Vedessä saalistus tapahtuu pääasiassa hajuaistin perusteella joten oletan että kun ruoka on paikallaan, siitä ei tule pienintäkään veden väreilyä minkä voisi aistia tarkentavana vihjeenä (jolloin varmaan kylkiviiva-aisti auttaisi), niin sitten vaan etsitään kuin neulaa heinäsuovasta. Vähän sama kun itse haistaa kevään ekat grillaukset naapurustosta muttei silti tiedä miltä pihalta haju tulee??? Jos laittaa matoja, niin kyllä ne niiden kanssakin töitä joutuu tekemään mutta selvästi havaitsevat paremmin matojen kiemurrellessa. Me ollaan opetettu omiamme tulemaan syömään "vilkuttamalla" ruokapaikan edessä (vaatii vimmatun vilkuttamisen ja tietysti käden suuntaan katsovan tularin), ja toinen mistä tietävät että ruokaa on tulossa, on pinsetit. Näköaisti noilla on varmaan aika surkea, "sumuinen", eivät mielestäni etäisyyksiä tms. erota kovinkaan hyvin vaan pitää olla tosi selvää liikettä että huomaavat sen.
Haavimisesta en sitten tiedä kun ei ole koskaan ollut tarvetta, mä siirrän noi kädellä silloin harvoin jos on tarvis jonnekin siirtää. Varmaan muisti on niin lyhyt ettei haavista jää pysyvää muistijälkeä, eihän se kuitenkaan luonnollinen vihollinen ole mitä olis tarvinnut luonnossa jatkuvasti pelätä. Meillä siis kiinankääpiö-, japanin- ja miekkahäntätuliliskoja eli ei samoja kuin sulla mut oletan että kaikki ovat samaa huvittavan hömelöä sakkia Jos sulla on paramesotriton-suvun elukoita, niin ootko kuullut että ne ovat territoriaalisia eli voivat elellä kyllä pitkäänkin sovussa mut jonain päivänä onni saattaa kääntyä. Mulla ei ole niistä kokemusta mutta salamanteripalstoilta lukenut paljon siitä, miten homma yhtäkkiä menikin käteen. Nuo meidän elukat eivät toisistaan välitä pätkääkään, ovat selkeästi leppoisampaa sukujuurta onneks.
Ehkä ne on selvinneet luonnossa näin pitkään kun tuntuvat kestävän vaikka miten huonoja olosuhteita (vrt. kalat jotka heittää veivinsä helpommin esim. veden pilaantuessa - salamanteri nousee maalle kunnes olot paranee) ja lievä myrkyllisyys estää ihan kaikkia petoja syömästä niitä...nythän tietysti salamantereille ja muillekin sammakkoeläimille on koittanut kamalat ajat kun sienitauti uhkaa populaatioita

[Kirjoahven79]

Kiitos vastauksesta. Hyviä huomioita ja vinkkejä.

Myös hyvin tutun kuuloista menoa. Kaipa se sitten vaan on uskottava, että noillakin olemattomilla älynlahjoilla maailmassa pitkään pärjäilee.

Tämä kaksikko kutee toistuvasti, usein heti vedenvaihdon jälkeen. Ilmeisesti melko harvinaista? Nytkin, kun akvaarioon katselen, on lehdille munittu. Koskaan ei kudusta ole vaan mitään kehittynyt.

[AuSu]

Mun mielestä noi munii ja lisääntyy vähän turhankin helposti, jos olosuhteet on yhtään sinnepäinkään otolliset. Just joku vedenvaihto tai lämpötilan muutos toimii innoittajana. Jos munista ei koskaan kehity mitään niin ootko varma että sulla on pariskunta eikä kahta naarasta? Naaraat munii kyllä ilman koiraitakin mutta munat on hedelmöittymättömiä. Tai onko eläimet varmasti samaa lajia? Ainakin jos ovat eläinkaupasta niin heidän lajinmäärityksiinsä en kyllä luottaisi...meillehän piti alun alkaen tulla vain japanintuliliskoja, ja sitten ostin yhden "japsin" eläinkaupasta lisää, mutta se olikin kiinankääpiötulilisko. Ei kun uutta allasta pystyyn vaan...myöhemmin lupasin adoptoida kaksi japanintuliliskoa eräältä joka oli lopettamassa harrastusta, ja ne ilmeni miekkahäntätuliliskoiksi mutta japseina ne oli hänelle myyty...eli kannattaa itse tutkia, varsinkin caudata culturessa on erittäin hyviä kuvia jotka auttaa lajinmäärityksessä jos ei ole sataprosenttisen varma.
Kiinanvesilisko ei ole mulle tuttu laji, joten en siitä kyllä osaa sanoa lisääntyykö yhtä hyvin vankeudessa kuin noi. Muistelen lukeneeni että joku salamanterilaji on hankala saada lisääntymään, tai jälkikasvua selviämään (itselläni on kyllä ollut vaikeuksia maavaiheisten kanssa noissakin..) Niin joo, en ole varma vaikuttaako myös veden lämpötila munien kehittymiseen, kun ainakin elikot viihtyvät parhaiten 15-20 asteessa.