Vesisiira Asellus aquaticus

Muihin ryhmiin sopimattomat kalat (sateenkaarikalat, sädekalat, pallokalat jne.), mukaan lukien muut "örkit".

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
njukca
Starting Member
Starting Member
Viestit: 3
Liittynyt: 23:40, 26.10.2013
Sukupuoli: N/A

Vesisiira Asellus aquaticus

Viesti Kirjoittaja njukca »

Ajattelin aloittaa kyseisestä "monsterista" oman ketjunsa. 8-)

Minusta akvaarioelämään hyvin sopeutuvasta, kasvijätettä syövästä ja sitä möyhivästä harmittomasta otuksesta voisi hyvinkin kuvitella vaihtoehdon esimerkiksi monille sukaravuille.
Se on luonnossa tärkeä kasvijätteen hajottaja sekä useiden kalalajien luonnollista ruokaa. Mielenkiintoinen lisä akvaarioon tai vaikka kalojen ruoaksi!

Vesisiira ( Asellus aquaticus ) on Suomessakin elävä pieni niveljalkainen joka asuttaa makeita vesistöjä.
Siiran ruumis on yleensä litteä ja päältä katsottuna soikea tai pitkulainen. Pää on kilpimäinen, siinä on kaksi verkkosilmää, suurten urosten ollessa 20mm pitkiä ja naaraiden jäädessä maksimissaan noin 15mm pituiseksi.
Yleisväritykseltään vesisiira on vaalean rusehtava tai harmaa, joskus myös vihertävä.
Näiden siirojen tuntosarvet ovat yli puolet koko ruumiin pituudesta, selvästi pidemmät kun maalla elävien saunamaijojen ja muiden maasiirojen vastaavat. Kävelyraajat ovat pidemmät ruumiin takaosassa.

Vesisiira ei ui, vaan ryömii pohjaa ja pintoja pitkin etsien ruokaa. Se ei myöskään pure eikä pistä.

Puhtaampaa vettä vaativa, hyvin samanoloinen-ja näköinen Katka (Gammarus spp.) on ulkonäöltään sivulta litistynyt ja korkea, kun taas vesisiira on lättänä. Katka myös ui ja on vastaavasti myöskin erinomaista ruokaa kaloille.


Asellus aquaticus on yleinen Euroopassa lauhkealla ja kylmälläkin vyöhykkeellä, Venäjällä ja pohjois-Amerikassa. Se elää joissa, järvissä, puroissa, virtapaikoissa ja seisovissa vesissä erityisesti hiekkapohjalla ja kivisillä alueilla.
Se elää myös hyvin likaisissa vesistöissä ja tuntuu kestävän jonkin verran saasteitakin että vähähappisia olosuhteita. Vesisiira on makean veden laji, mutta koska se sietää jopa 1,5 ‰ suolaisuutta, pystyy se elämään Pohjanlahden ja itäisen Suomenlahden suojaisissa lahdissa noin 1–2 m syvyydessä.

Monissa lähteissä sanotaan sen olevan Omnivori, sekasyöjä, joka syö pääasiassa kasvijätettä. On myös mainintoja, että se saattaa syödä nälkäänsä myös tupsumaisia leviä jotka kansoittavat akvaarioiden kiinteitä somisteita ja hidaskasvuisia kasveja (Olen aikeissa testata tätä tupsulevällä). Vesisiira ei syö eläviä akvaariokasveja, se elää lahoavalla kasvijätteellä ja pilkkoo samalla akvaariossakin lahoavia kasvinosia pienemmäksi bakteerien hajotettavaksi, huomattavasti tehokkaammin ja nopeammin kuin Leväsukarapu Caridina japonica .
Se ei syö omia jälkeläisiään, eikä vahingoita kaloja eikä niiden mätiä. Sitä on pidetty onnistuneesti sukarapujen ja kalojen kanssa, jotka eivät katso sitä ruoakseen ( Siiraa näykkivät ja metsästävät kalat saavat sen viettämänä aikaansa enemmän piilossa ja lisääntyminen voi jopa lakata).



Vesisiiran lisääntymistä rajoittaa lähinnä veden alhainen lämpötila. Kehittyminen aikuiseksi ja sukukypsäksi kestää pohjoisissa kylmissä vesissä jopa 2 vuotta, kun taas lämpimissä vesistöissä 2-3kk. Siiran elinkaaren pituus vaihtelee vastaavasti, ja Suomen oloissa parittelu tapahtuu pääasiassa keväällä.

Uroksilla on tapana napata itselleen naaras jonka kanssa aikovat paritella ja jota ne pitelevät isomman vartalonsa alla, kanniskellen ympäriinsä. Ilmeisesti naaras ei laita tätä mitenkään pahakseen, pikemminkin etsiytyy sopivaksi katsomansa uroksen hoiviin.
Parittelu ei aina tapahdu saman tien vaan myöhemmin, usein vasta päivien kanniskelun päästä.
Kummatkin (uros ja naaras) jatkavat elämäänsä tässä asetelmassa aivan tavalliseen tapaansa, syöden itsenäisesti.
Naaraat kantavat munia ruumiinsa alla olevassa sikiöpussissa. Pikkuiset siirat ovat miniatyyriversioita aikuisista ja ne usein elelevät aikuisten seassa.


Huom!
. Jos keräät vesisiiroja luonnosta, niiden on ehdottomasti tultava vesistä, joissa ei ole kaloja. Järvet, järvistä laskevat purot/ojat, isot joet, meri tai lammet joissa on kaloja täytyy sulkea pois, sillä kuten kaikista luonnonvesissä elävissä eliöissä, on siiroissakin mahdollinen kalatautiriski, joka voi levitä eliön mukana akvaariokaloihin.


Muut vedet ovat turvallisia, kuten ojat, pienlähteet, latvapurot jne.. (olen myös löytänyt näitä otuksia kyseisistä vesistöistä helpommin kuin vesistä, missä on kaloja tai siiroja syöviä hyönteisiä).

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/itameri/vesisiira
-----------------------------------------------------------------------------------




Keräsin itse tänään pienestä purosta Vesisiiroja (tarkistin ensin maanmittauslaitoksen kartastoista ettei kyseinen puro lähtenyt kalavesistä).
En ole vielä itse laittanut Akvaariooni siiroja, koska haluan ensin karaista niitä kestämään lämpöisempää vettä ja akvaariossa elämistä. Jos saan keräämäni yksilöt lisääntymään, voisi tämä "Generation 2" päästä elelemään kalojenkin kanssa. Tämä tarkkailuvaihe toiminee myös mahdollisena karanteenina, vaikka vähän hätävarjelulta vaikuttaakin :)

Hieman avaruusoliomaisesta olemuksestaan huolimatta siirat vaikuttavat todella sympaattisilta, jopa kesyiltä, sillä ne eivät pelkää kättäni. Ne myös liikkuvat aktiivisesti altaassansa valoisaankin aikaan syden lehtikariketta (tammen lehdet eivät näytä kelpaavan niin hyvin), Kurkkua, porkkanaraastetta ja erityisesti pehmenneitä kasvinosia, jättäen elävät kasvit rauhaan.
Liitteet
Tässä kuva yhdestä Uroksesta 27.11.2014  (kerätty kirkasvetisen metsäojan latvapaikalta).<br />Mittasin olemassa olevilla (Seran) tippateistellä keräämieni siirojen luonnonvesien arvoja.<br />Paikka oli puolivarjoinen, kirkasvetinen, hiekkapohjainen virtaama, jonne oli kasautunut runsaasti ympäröivien lehtipuiden lehtiä (koivu, haapa, kuusen neulasia,oksia,käpyjä).<br /><br />Lämpötila ilmassa oli 5 °C, veden 4 °C.<br />pH:  4,5<br />kH:  1-2 °dkH<br />gH:  1-2 °dgH<br />NH4, NH3: 0 mg/litra <br />NO2 : 0,1mg/litra<br />Fe: 0,25mg/litra<br />Cu: 0,0mg/litra<br />Sio3 : 2mg /Litra
Tässä kuva yhdestä Uroksesta 27.11.2014 (kerätty kirkasvetisen metsäojan latvapaikalta).
Mittasin olemassa olevilla (Seran) tippateistellä keräämieni siirojen luonnonvesien arvoja.
Paikka oli puolivarjoinen, kirkasvetinen, hiekkapohjainen virtaama, jonne oli kasautunut runsaasti ympäröivien lehtipuiden lehtiä (koivu, haapa, kuusen neulasia,oksia,käpyjä).

Lämpötila ilmassa oli 5 °C, veden 4 °C.
pH: 4,5
kH: 1-2 °dkH
gH: 1-2 °dgH
NH4, NH3: 0 mg/litra
NO2 : 0,1mg/litra
Fe: 0,25mg/litra
Cu: 0,0mg/litra
Sio3 : 2mg /Litra
IMG_0655_2_SMALL.jpg (318.55 KiB) Katsottu 7909 kertaa
njukca
Starting Member
Starting Member
Viestit: 3
Liittynyt: 23:40, 26.10.2013
Sukupuoli: N/A

Re: Vesisiira Asellus aquaticus

Viesti Kirjoittaja njukca »

Päivitystä.. 12.1.2015

Pikkuinen allas, johon omat Vesisiirani laitoin on myös sisustettu niiden kotivesistä löytyneillä vesisammalilla sekä muutamilla muilla Suomesta löytyvillä vesikasveilla, kuten Vesitähdellä (Callitriche), sekä kokeilun vuoksi puutarhassa rehottavalla kasvilla nimeltä Suikeroalpi, Lysimachia nummularia. Kasveissa ei ole levää ja siirat päivystävät niiden lehdillä päivät sekä yöt rapsien jotakin (leviä?) niiden pinnalta.
Siirat ovat kasvaneet kokoa ja niillä erottuu kaunis kullanvärinen vivahde niiden kuoressa.
Altaan lämpötila on pysytellyt n. 16-18 asteen paikkeilla (joka myös vaikuttanee levien kasvuun vähentävästi), johtuen asuntoni viileydestä talviaikaan. Se ei varmaan näitä eliöitä häiritse :)
Tarkoitus onkin saada akvaariossa lisääntyvä kanta joka sietäisi jopa trooppisen altaan lämpötiloja.



Olen kokeillut erilaisia ruokia näille, kuten plekojen pellettejä, kurkkua, kesäkurpitsaa, kalanruokia, kasvinosia jne.
Selvästi teolliset ruoat jäävät syömättä, kesäkurpitsa uppoaa samoin kaikki kasvispohjaiset pelletit.

Luettuani, että laboratorio-olosuhteissa oli saatu parhaita tuloksia Vesisiirojen lisääntymisen kannalta syöttämällä niille tervalepän lehtiä (jotka ovat hyvin energiapitoisia), lähdin etsimään lehtiä (talvisesta) metsästä puiden juurelta. Liotin lehtiä vesisaavissa ja syötin niitä siiroille pikkuhiljaa viikkojen myötä. Naaraille ilmaantuikin pian sen jälkeen paljon munia joita ne kantoivat ympäriinsä.

Marraskuussa keräämäni siirat olivat talvilevolla ja niille sisätiloihin siirtäminen tarkoitti selvästi kevättä.
Vanhat yksilöt ovat verkkaisia ja hitaita, ja osa kuoli kuorensa luonnin aikana.
Luulin jo, että joudun tekemään uuden reissun keväällä kunnes tänään huomasin altaassa lukuisia, 2-3mm pitkiä siiroja.
Tarkemmin katseltuna ne olivat täydellisesti aikuisten kopioita.
Tsuhna
Starting Member
Starting Member
Viestit: 46
Liittynyt: 17:02, 11.02.2015

Re: Vesisiira Asellus aquaticus

Viesti Kirjoittaja Tsuhna »

Alatko kohta myymään näitä? :D
Varmaan aika moni haluaa noita otuksia testattavavaksi jos selviytyvät akvaariossa ja lisääntyy.
Suvituuli
Junior Member
Junior Member
Viestit: 81
Liittynyt: 15:29, 07.10.2003
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Parainen

Re: Vesisiira Asellus aquaticus

Viesti Kirjoittaja Suvituuli »

Tosi mielenkiintoista! Tuttuja otuksia, muttei ikinä ole tullut mieleen että niitä voisi laittaa altaaseen. Jollei sulle tule näitä myyntiin niin pitänee keväällä tutkia lähialueiden lätäköitä sillä silmällä.
350l malawaario, 200l Etelä-Amerikka, 100l lähirannan paludaario, 20l triops-/sukarapu-nano
7330
Katalysaattori
Katalysaattori
Viestit: 5990
Liittynyt: 16:45, 25.08.2002
Akvaarioseurat: JAS, CorydoradinaeFinland
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Vesisiira Asellus aquaticus

Viesti Kirjoittaja 7330 »

Hienoa, olen itsekin haaveillut vesisiiroista akvaariossa. :) Jatka ihmeessä raportointia. Erityisesti kiinnostaa, kuinka siirat pärjäävät ympärivuotisessa lämmössä - vai tarvitaanko jokin trooppinen sukulaislaji.
520- ja 110-litraiset, erinäisiä projekteja tulilla ja paljon kasveja.
Pieni akvaariotietopankki.
Kirjoitan Erään planeetan ihmeitä -tiedeblogia ja Viidakkokirjeet-huonekasviblogia. Tervetuloa lukemaan!
njukca
Starting Member
Starting Member
Viestit: 3
Liittynyt: 23:40, 26.10.2013
Sukupuoli: N/A

Re: Vesisiira Asellus aquaticus

Viesti Kirjoittaja njukca »

Moikka kaikille!

En olekaan tänne päivittänyt hetkeen kasvatusprojektistani.

Sain tosiaan siirat kasvamaan huonelämpöisessä vedessä (toisen sukupolven, kasvutahti on noin 1-2 milliä viikossa).
Siiroja tuli lopulta noin 50 kpl, ja niiden kasvutahti on selvästi kiinni veden lämpötilasta että ruoan kaloripitoisuudesta.
Niiden kotialtaassa ei ole näkynyt edes vihreleviä, jota ne tuntuvat myös syövän kovilta pinnoilta.

Minulla on niille likoamassa tervalepän lehtiä vesisaavissa ruoaksi (ne syövät lehdissä kasvavia pieneliöitä ja "lietettä"), joka näyttäisi olevan niille kaikista tehokkain kasvatusravinto.

Tässä saavissa ei ole minkäänlaista suodatusta tai veden liikettä, ja muutama siira olikin siirtynyt saaviin niiden kotialtaasta vaihtamieni lehtien mukana.
Nämä hapettomissa, tanniinisissa oloissa kasvaneet olivat puolet isompia kuin varsinaisessa kasvatusaltaassa kasvaneet :D

Siirsin toissapäivänä 10kpl siiran poikasia 325-litraiseen akvaariooni ja ne hakeutuivat saman tien kivien alle ja väliin, saas nähdä jättääkö kalat rauhaan.

Jos tosiaan ostajia löytyy niin kyllähän tuosta muutama lähtee helpostikin myyntiin!
Riveriana
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1645
Liittynyt: 10:46, 08.11.2010
Akvaarioseurat: HAS, CorydoradinaeFinland
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: Vesisiira Asellus aquaticus

Viesti Kirjoittaja Riveriana »

Heippa!

Mitäs tälle mielenkiintoiselle projektille kuuluu? :D
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Muut kalat ja eliöt”