Kysisin muutaman aisan akvaarioharrastaja-ystäväni puolesta
Hän omistaa 300-litraisen akvaarion, ja akvaariossa on seuraavia kaloja:
* 2 kultakalaa
* 3 lehtikalaa
* 2 helmirihmakalaa
* 6 albiinomonnista
* 2 partamonnia
* 5 kardinaalikalaa
Ja tässä sitten kysymyksiä:
1. Onko kaloja liikaa? Jos on, mitä pois, mitä jää?
2. Ystävälleni tärkeitä kaloja ovat ainakin lehtikalat ja kultakalat ja albiinomonniset. Sopivatko nämä kalat yhteen, tuleeko riitaa ja muita? Akvaario on ollut kuukauden kalojen kotina, ei ainakaan mitään tappeluita ole tähän mennessä syttynyt.
3. Mitä ruokaa suosittelisitte näille kaloille, jotta saisi mahdollisimman monipuolisen ruokavalion?
4. Tässä kysyn vielä lopuksi oman kysymykseni: Mitä kaloja suosittelisitte uuteen hankintaani, 280-litraiseen akvaarioon? Voinko hankkia siihen kaksi tai kolme lehtikalaa ja mitä niiden lisäksi? Suunnitten ottamaan yli 50 cm korkeaa akvaariota, että olisi mahdollisuus lehtikaloihin
Kiitos nyt etukäteen jo jos jaksatte vastata meidän pönttöjen kysymyksiin
Muutama kysymys
Valvoja: Moderaattorit
-
maketzu
- Advanced Member
- Viestit: 2408
- Liittynyt: 09:35, 26.09.2001
- Akvaarioseurat: TAS
- Paikkakunta: Loppi, Kormu City
- Viesti:
Tässä vähän vastauksia.
Eli:
1. Kultakalat kannattaa antaa pois. Tilalle voisi ottaa kardinaalikaloja ja ehkä yhden lehtikalan lisää.
2. Kultakalat ei oikein sovi, sillä ne tarvitsevat viileämpää vettä, eivätkä näin ollen sovellu trooppiseen akvaarioon.
3. Hiutaleruuista muutamaa lajiketta ja eläviä tai pakastettuja ruokia myös.
4. 3-4 lehtikalaa, pinnalle vaikka seeprakaloja, pohjalle pari partamonnia ja jotain Corydoras-suvun monneja. Oletko ajatellut seura-akvaariota vai biotooppia?
Eli:
1. Kultakalat kannattaa antaa pois. Tilalle voisi ottaa kardinaalikaloja ja ehkä yhden lehtikalan lisää.
2. Kultakalat ei oikein sovi, sillä ne tarvitsevat viileämpää vettä, eivätkä näin ollen sovellu trooppiseen akvaarioon.
3. Hiutaleruuista muutamaa lajiketta ja eläviä tai pakastettuja ruokia myös.
4. 3-4 lehtikalaa, pinnalle vaikka seeprakaloja, pohjalle pari partamonnia ja jotain Corydoras-suvun monneja. Oletko ajatellut seura-akvaariota vai biotooppia?
Seura-akvaario olisi eniten mileeni. Onko mahdollista ottaa lehtikalojen lisäksi jokin rihmakalapariskunta tai perhoskirjoahvenpariskunta? Entäs jokin värikäs barbi- tai tetraparvi? Mulla on nykyisessä akvaariossa puna-aavetetroja, mitä mieltä niistä? Ja onko mitään rauhallista ahvenlajia jota voisi pitää lehtiksien kanssa
Jossei sinirihmoja. Eivät viihdy lehtikalojen kanssa. Hunajat ja kääpiöt eivät viihdy. Entiedä helmirihmat? tässä vaiheessa joku voi jatkaaOnko mahdollista ottaa lehtikalojen lisäksi jokin rihmakalapariskunta >tai perhoskirjoahvenpariskunta?
Barbit voivat vetää kuonoon lehtiksille. Keltabarbit sopivat kokonsa vuoksi ja minulla eivät kiusanneetkaan ketään.Entäs jokin värikäs barbi- tai tetraparvi?
Tetrat menee massuun. Kongontetrat menisivät- suuria ovat.
En itse usko täysikasvuisten puna-aaveiden menevän lehtikalojen ruokapöytään.Mulla on nykyisessä akvaariossa puna-aavetetroja, mitä mieltä niistä?
Ja onko mitään rauhallista ahvenlajia jota voisi pitää lehtiksien kanssa
Avainkirjoahven on kiltti. Menee mainiosti- samoin sateenkaarikirjoahvenet. (viitaten Holzigin lausahdukseen jossain toisessa keskustelussa: kappas minulla onkin sellaisia ylimääräisiä ) Terveisiä vaan Holzigille Saloon
Muokattu - Rääkky on 02/02/2002 15:40:42
Sateenkaariaffen eli Herotilapia multispinosa:
Tässä jotain pientä tietoa ja kuva kutuvärityksessä olevasta sateenkaaresta:
http://www.gcca.net/fom/Herotilpia_multispinosa.htm
Tällainen on sateenkaari "normaalissa tilassa"
http://members.ozemail.com.au/~gregure/ ... icture.htm
ja klikkaa sitä information-tekstiä.
infoon lisäisin kyllä että ylensä kasvavat n. 15 cm pitkäksi tuon kymmenen sijasta.
Suosittelisin laittamaan altaaseesi näitä vain yhden parin, sillä koiraat voivat rähinöidä muuten- kyseessä on kuitenkin kirjoahven - joa tosin on agressiivinen vain kudun aikana.
Sateenkaarella on kyllä pahoja tapoja: se syö hentolehtiset kasvit rangoiksi. Miekkakasvit, Anubiakset, melalehdet, vallisneriat ja muut kovempilehtiset se jättää rauhaan. Koska sitä kiinostaa kaikki liehuva materia se syö kyllä taiston evät eli taistelukala ei sovi sen seuraan.
Lehtikalat se jättää rauhaan.
Tuolla tieteellisellä nimellä voit etsiä lisää tietoa.
Avainkirjoahvenella - Aequidens maronii
on parempia ominaisuuksia. Se jättää muut kalat rauhaan -myös taiston, eikä nypi kasveja. Mutta on kovin paljon vaatimattomamman näköinen.
avainkirjoahven on rauhallinen ja söpö kirjoahven.
Viisitoistasenttinen avain ei silti vaadi äärimmäisen paljon tilaa. satasen litraa riittää - avain ei ole erityisen liikkuvainen.
En nyt löydä sitä sivua missä oli ihan hyvää dataa tuosta lajista.
Avaimia voit ottaa parin kyllä.
Tätä suunnitelmaa että mitä voisit ottaa altaaseesi voisi tulla tekemään esim Liisa S.
Avaimet ja sateenkaaret tulevat muuten toimeen keskenään todella hyvin. Ovat samaa kokoluokkaakin. MINÄ en näkisi estettä laittaa vaikka paria molempia.
-------------------
http://www.kolumbus.fi/holopainen.martt ... kirjo.html
Siinä kuvia avainkirjoahvenesta
--------------------
Voinhan minä tähän oman heittoheittosysteemin tuosta kalastosta ja muusta heittää:
pari sateenkaaria
pari avaimia
pari lehtikaloja.
Pohjakaloiksi vaikkapa parvi suurehkoja Etelä-Amerikkalaisia monnisia
ja _pieni_ pleko vaikkapa korupleko tai partis.
Pohjamateriaaliksi kannattaa valita jo suoraan hieno hiekka. Jo kustannussyistäkin ellei perheesi aja jo Bemareilla ja syö Storyville-ravintolassa päivittäin.
Tämä nyt sopii jos pidät suurehkoista kaloista.
Nuo monniset tuovat vähän vilskettä.
Kasvien pienempi soveltuvuus on ongelma jos siitä tekee sellaisen :
monniset joka tapauksessa vaativat uimatilaa.
eli suuria vahvalehtisiä kasveja reviirinrajoiksi:
kuten miekkakasveja ja vaikkapa jättiläisvallisneriaa tai kriinumeita. Esim. Pari jättiläismiekkakasvia tuon kokoisessa altaassa on kiva juttu- ei tartte ihan vararikkoon mennä kasviostoksien kanssa
sillä sellaset parikymmentä puskaa jotain viuhkalehteä (kärsimätön kasvien kasvattaja olen itse niin olisi pakko ostaa suoraan) on aika kallis satsi jos kaupasta ostaa. Tietenkin miekat on aika hidaskasvuisia mutta ainakin kasvavat leveesti
Reviirinrajoja affenille syntyy myös juurakoilla joita pleko tarvitsee.
Aloin tässä miettimään että entäs ne keltabarbit, mahtuvatko soppaan.
Kyllä minä ne sinne pistäisin. Parven pienoisen. Tuovat väriä ja häslinkiä.
Kyllä tuommoinen kokoonpano voisi olla varsin näyttävä ja (keltabarbeja lukuunottamatta) Ameriikastakin kokonaan.
Tässä jotain pientä tietoa ja kuva kutuvärityksessä olevasta sateenkaaresta:
http://www.gcca.net/fom/Herotilpia_multispinosa.htm
Tällainen on sateenkaari "normaalissa tilassa"
http://members.ozemail.com.au/~gregure/ ... icture.htm
ja klikkaa sitä information-tekstiä.
infoon lisäisin kyllä että ylensä kasvavat n. 15 cm pitkäksi tuon kymmenen sijasta.
Suosittelisin laittamaan altaaseesi näitä vain yhden parin, sillä koiraat voivat rähinöidä muuten- kyseessä on kuitenkin kirjoahven - joa tosin on agressiivinen vain kudun aikana.
Sateenkaarella on kyllä pahoja tapoja: se syö hentolehtiset kasvit rangoiksi. Miekkakasvit, Anubiakset, melalehdet, vallisneriat ja muut kovempilehtiset se jättää rauhaan. Koska sitä kiinostaa kaikki liehuva materia se syö kyllä taiston evät eli taistelukala ei sovi sen seuraan.
Lehtikalat se jättää rauhaan.
Tuolla tieteellisellä nimellä voit etsiä lisää tietoa.
Avainkirjoahvenella - Aequidens maronii
on parempia ominaisuuksia. Se jättää muut kalat rauhaan -myös taiston, eikä nypi kasveja. Mutta on kovin paljon vaatimattomamman näköinen.
avainkirjoahven on rauhallinen ja söpö kirjoahven.
Viisitoistasenttinen avain ei silti vaadi äärimmäisen paljon tilaa. satasen litraa riittää - avain ei ole erityisen liikkuvainen.
En nyt löydä sitä sivua missä oli ihan hyvää dataa tuosta lajista.
Avaimia voit ottaa parin kyllä.
Tätä suunnitelmaa että mitä voisit ottaa altaaseesi voisi tulla tekemään esim Liisa S.
Avaimet ja sateenkaaret tulevat muuten toimeen keskenään todella hyvin. Ovat samaa kokoluokkaakin. MINÄ en näkisi estettä laittaa vaikka paria molempia.
-------------------
http://www.kolumbus.fi/holopainen.martt ... kirjo.html
Siinä kuvia avainkirjoahvenesta
--------------------
Voinhan minä tähän oman heittoheittosysteemin tuosta kalastosta ja muusta heittää:
pari sateenkaaria
pari avaimia
pari lehtikaloja.
Pohjakaloiksi vaikkapa parvi suurehkoja Etelä-Amerikkalaisia monnisia
ja _pieni_ pleko vaikkapa korupleko tai partis.
Pohjamateriaaliksi kannattaa valita jo suoraan hieno hiekka. Jo kustannussyistäkin ellei perheesi aja jo Bemareilla ja syö Storyville-ravintolassa päivittäin.
Tämä nyt sopii jos pidät suurehkoista kaloista.
Nuo monniset tuovat vähän vilskettä.
Kasvien pienempi soveltuvuus on ongelma jos siitä tekee sellaisen :
monniset joka tapauksessa vaativat uimatilaa.
eli suuria vahvalehtisiä kasveja reviirinrajoiksi:
kuten miekkakasveja ja vaikkapa jättiläisvallisneriaa tai kriinumeita. Esim. Pari jättiläismiekkakasvia tuon kokoisessa altaassa on kiva juttu- ei tartte ihan vararikkoon mennä kasviostoksien kanssa
sillä sellaset parikymmentä puskaa jotain viuhkalehteä (kärsimätön kasvien kasvattaja olen itse niin olisi pakko ostaa suoraan) on aika kallis satsi jos kaupasta ostaa. Tietenkin miekat on aika hidaskasvuisia mutta ainakin kasvavat leveesti
Reviirinrajoja affenille syntyy myös juurakoilla joita pleko tarvitsee.
Aloin tässä miettimään että entäs ne keltabarbit, mahtuvatko soppaan.
Kyllä minä ne sinne pistäisin. Parven pienoisen. Tuovat väriä ja häslinkiä.
Kyllä tuommoinen kokoonpano voisi olla varsin näyttävä ja (keltabarbeja lukuunottamatta) Ameriikastakin kokonaan.
Tuota tuota... Taitaapi käydä niin että vanha kunnon isäpappani, joka minullekkin sängyn ja lipastoja aikoinaan on kasannut, ostaa lasia, silikonia ja muita tarvikkeita ja kasaa minulle 400-litraisen. Kummisetäni, ammatiltaan lasimestari tulee apuun Saa nähdä mitä siitäkin ähinästä sitten syntyy
mitäs anotte taistelukalan ja lehtikalan yhdistelmästä?
Muuten, vastailkaa noihin ensimmäisiin kysymyksiin myös, ystäväiseni on tietojen tarpeessa
mitäs anotte taistelukalan ja lehtikalan yhdistelmästä?
Muuten, vastailkaa noihin ensimmäisiin kysymyksiin myös, ystäväiseni on tietojen tarpeessa
Makezukin jo vastasi tähän: Kultakalat pois. Ne eivät voi jäädä, sillä vaativat viileämpää vettä kuin esimerkiksi lehtikalat.* 2 kultakalaa
* 3 lehtikalaa
* 2 helmirihmakalaa
* 6 albiinomonnista
* 2 partamonnia
* 5 kardinaalikalaa
Ja tässä sitten kysymyksiä:
1. Onko kaloja liikaa? Jos on, mitä pois, mitä jää?
Jostain kullanarvoisista kaloista tulee luopua. Joko lehtikalat ja monniset tai kultakalat.2. Ystävälleni tärkeitä kaloja ovat ainakin lehtikalat ja kultakalat ja albiinomonniset. Sopivatko nämä kalat yhteen, tuleeko riitaa ja muita?
Eivät sovi. Ei välttämättä riitaa mutta elinikä jää lyhyeksi ainakin jollain. Liian lämpimässä lämpötilassa elinikä lyhenee ja samanlainen vaikutus on liian viileässä.
Ainoa tapa tapa pitää kultakalat on perustaa niille tästä altaasta oma akvaario eli kaikki muut paitsi kultsut ja partikset kannattaa pistää pois. Jos kardinaalit ovat aikuisia voivat jäädä. Kultakala harrastaa lehtiksien tavoin pikkukaloilla mässäilyä. Ilmeisesti ystäväsi kardinaalit ovat sitten vanhempia ja suurempia kun vielä viisi on niitä. Kultakala-akvaario vaatii helvetillisen suodatuksen ja vaivaa, sillä porsaita ovat (tämän luulisin kaverisikin tietävän). Lämpötila sitten laskettava siihen kahdenkymmenen paikkeille.
Jos pistää kultakalat pois niin kyllä nuo muut nyt menevät. Lehtikset ja rihmat eivät aina tule toimeen. Kannattaa vahtia.
Tuotatuota... Jos akvaario perustetaan tyhjästä ei kaloja noin nopeaan kannata lisätä.Akvaario on ollut kuukauden kalojen kotina, ei ainakaan mitään tappeluita ole tähän mennessä syttynyt.
Maketzu tosiaan vastasi tähänkin jo. Eli paria hiutaleruokaa. (kultiksille olisi ollut hyvä kultakalaruoka, mutta niistä on todellakin luovuttava) monnisille ja monneille pohjatabletteja ja vaikkapa spirulina-kiekkoja. Tubifex-matoja esimerkiksi viikottain.3. Mitä ruokaa suosittelisitte näille kaloille, jotta saisi mahdollisimman monipuolisen ruokavalion?
Nyt ruokailun kanssa on edelleen oltava tarkkana sillä syömätöntä ruokaa ei hirveästi vielä saa jäädä sillä akvaario ei ole vielä kypsä, vaan siitä voi tulla aikamoinen tappopurkki kaikille rakkaille kaloille.
Kultakalatpoispois