Ei liejuryömijöitä?

[Mudskipper]

Hiukan olen tässä ihmetellyt, että mihin on kaikki Suomen akvaariokaupoissa myydyt liejuryömijät menneet, kun ei juuri kellään niitä tunnu olevan. Itse olen niitä nyt hankkimassa, ja olisi hyvä saada kullanarvoisia käytännön vinkkejä, jos joku ongelma tulee vastaan.

Kuvat olis muuten kanssa aika hauskoja, vois herättää mielenkiintoa "tavallistenkin" akvaariokalojen omistajien keskuudessa. Täytyy varmaan itse hankkia digikamera kunhan uudet asukit on kotiutuneet.

[Kaizu]

Hiukan olen tässä ihmetellyt, että mihin on kaikki Suomen akvaariokaupoissa myydyt liejuryömijät menneet, kun ei juuri kellään niitä tunnu olevan.

Ikävä arvaus, eivät ole menestyneet harrastajien altaissa vaan menehtyneet niihin

[Mari Kurki]

Kyllä mulla on tuolla peräti kolme kipaletta ryömijöitä. En kyllä äkkiseltään keksi miten nuo saisi edes hengiltä, sillä tuntuvat olevan todella sitkeitä olioita. Ehkä jos pitää niitä makeassa vedessä, liian kylmässä, eikä ruoki?
Ei kun tosissaan, kiinnostaisi minuakin eikö kellään näitä ole.

[tilluska]

Meikän aika mennä nukkuun - täällä ruvetaan puhuun liejuryömijöistä.
Tai toisin sanoen kun jo luin ton ni ei siis tartte tänä yönä nukkuu.

Tuli joskus avarassa luonnossa juttua noista ja oli niin hurja otus
että pukkas painajaista pari viikkoo...

(siin ne asu jossai "lutakossa" mikä sitte sadekauden jälkee kuivu pois ja sit sitä näytettii kun ne siinä sätki viimesiään kaikkine kädentynkineen.
Ja unissahan ne tietty sitte sätki mein olkkarin lattialla...)

Avara luonto muuten useesti karkottaa unet tehokkaammin
ku kohtalaine kauhuleffa.

[mjalava]

Totuus on tarua kammottavampaa, julmempaa, kauniimpaa, ihmeellisempää.

Mika

[Jani]

Thaimaassa käydessäni näin luonnonvaraisia liejuryömijöitä kun olimme koko päivän kanootiretkellä onttojen saarten sisälläolevissa laguuneissa. Oli hauska katsella kun ryömijät oikein revittivät karkuun ku yritin päästä tarpeeksi lähelle niitä ottaakseni parit fotot
Liejuryömijä on kyllä tosi nopea ja tuo ryömijä-nimitys ei oikein tee niille oikeutta

[mahven]

Minä menetin totaalisesti sydämeni noille mutiaisille jo vuosia(kymmeniä...) sitten, eikä asiaa yhtään auttanut vierailu Sunderbansin suojelualuella Gangesin mangrovesuistossa missä ne vuorovesirannalla viipottivat pikkuisten taskurapujen seassa vertailemassa toistensa selkäevien pituutta.

Olen aina kaiholla kuolaillut kun noita joskus harvoin on kaupoissa näkynyt ja nyt sitten kun viimein tuli tilaa uudelle altaalle niin olen niitä turhaan koittanut löytää. Tukholmasta pari viikkoa sitten pelastin mukaan kaksi kappaletta, ilmeisesti P. barbaruksia, toinen oli kyllä aika raaskussa kunnossa evät repaleina ja laiha vaan en raaskinut sinnekään jättää kun kauppias oikein mainosti kuinka ne pärjää ihan makeassa vedessä.

Molemmat ovat kotiutuneet hienosti ja syövät kuin pikku possut, se laihempi hakee katkanpaloja kädestä ja on muutenkin ihan pirteän ja pyöristyvän oloinen. Vielä ovat muuten vähän ujoja ja pysyttelevät aika paljon kivi-kanto-terassirakennelmien alla piilossa, välillä jo ryömiskelevät näkysällä ja muljuttelevat silmiään niin kuin kuuluukin. Isompi lienee pomotellut pienempää aikalailla kaupan pikkupurkissa, pienempi ei juuri yhtä aikaa uskalla näyttäytyä pinnan yläpuolella (paitti ruoka-aikaan). Vois vielä pari ottaa noita lisääkin niin voisi tulla vähän dynaamisempi joukkio.

[Behemot]

Minä menetin sydämeni liejumönkiäisille Akvaariolinna-retkelläni ja nyt unelmalistani kärjessä on liejuryömijävaario. Nehän näyttää ihan Tähtien Sodan Gungan worker slugeilta ! Pakko saada...
Joten kertokaa nyt unelmieni täytteeksi vähän tarkemminkin kokemuksianne siitä, minkälaista noiden otusten hoito on.

[mahven]

No näin parin viikon perusteella nyt ei kovin syvällä kokemuksen rintaäänellä voi kehuskella, mutta tässä nyt jotain omistani:

Tärkeintähän altaassa on luonnollisestikin mahdollisimman iso pohjapinta-ala, johon voi rakennella matalikkoja ja terasseja lötköteltäväksi ja mahdollistaa reviirinmuodostuksen. Itselläni on mutiaisaltaana 390 litrainen kulma-akvaario, pitkät sivut 90 cm.

Vettä ei tarvita hirveästi ja syvään on juuri hankala askarrella noita ryömintäalustoja, itselläni joku 15-20 cm, tasanteena yksi kivillä tuettu hiekkapenger (pohja siis hienoa "hiekkalaatikkohiekkaa" kierteissarvikotiloilla höystettynä), pari litteää kiveä toisten päälle ladottuna ja yksi mangrovekanto. Toistaiseksi suosituimpia ovat olleet juuri ja juuri veden pinnan tasalla tai hitusen alapuolella olevat rakennelmat joissa kalaset voivat lilliä ympäristöä tarkkailemassa niin että massu pysyy kosteana. Kivien ja kantojen alle ja väliin voi sitten luikahtaa suojaan jos maailma alkaa ahdistaa.

Suotimena eheimin ulkopönttö, ulostulo kätketty kannon taakse joten pintavesi virtaa aika nihkeästi, pitänee laittaa joku pikku sisäpörrääjä lisäksi. Valona yksi floraset, lämmitintä ei toistaiseksi ole, pitää nyt seurailla tilanetta tuleeko talven mittaan tarvista.

Suolaa (meriakvaariosuola, ei pöytäsuolaa) vedessä sen verran että tiheysmittarin viisari heilahtaa yhden pykälän (lukema noin 0,0004), mistään en ole vielä oikein eksaktia suolapitoisuussuositusta löytänyt, mutta heilunee suistoissa luonnossakin aika lailla sateiden, vuoroveden, meren etäisyyden yms myötä. Eli tarkoitus vaihdella jatkossa vettä niin että välillä tulee vähän makeampaa ja välillä suolaisempaa.

Kavusto on vielä testailun alaisena (= mitkä kestää tuota kevyttä suolausta), tällä hetkellä yksi ihka aito mangrovenpistokas, pari ruskomelalehteä ja miekkakasvinpentua (toiveena saada ne kasvamaan pinnan yläpuolelle), jaavansaniaista ja kääpiökeihäslehteä sekä kuoleva vesihyasintti. Hiekkaan on tökätty myös pari kultaköynnöksen pistokasta (josko suostuisivat kasvamaan takaseinän ja letkujen peitteeksi), vesifiikusta vois kokeilla kans ja varmaan melkein kaikki suoperäiset huonekasvit kelpaa.

Toistaiseksi olen tarjonnut lähinnä erilaisia pakasteöttiäisiä, eivät juuri ole nirsoilleet, tarkoitus jossain vaiheessa testailla josko joku kuivamuonakin uppoaisi (tubifex, survarit, katkapelletit tms...). Etenkin pakastekatkaravun palaset ovat namia. Seuralaisiksi tällä hetkellä aika aution oloisen altaan vesiosaan haaveilisin kimalaistokkoja. Joku killi vois olla kiva kans, osaisiko joku neuvoa sopivan lajin...

[spakarin]

Suolaa (meriakvaariosuola, ei pöytäsuolaa) vedessä sen verran että tiheysmittarin viisari heilahtaa yhden pykälän (lukema noin 0,0004), mistään en ole vielä oikein eksaktia suolapitoisuussuositusta löytänyt, mutta heilunee suistoissa luonnossakin aika lailla sateiden, vuoroveden, meren etäisyyden yms myötä. Eli tarkoitus vaihdella jatkossa vettä niin että välillä tulee vähän makeampaa ja välillä suolaisempaa.

Tuossa on varmaankin ihan puhdas kirjoitusvirhe, itse ainakin olen pyrkinyt pitämään murtovesialtaissa liejiksien, sekä murtoveden pallokalojen (T. nigroviridis) veden suolapitoisuuden keskimäärin 1.004 tienoilla. Pieni vaihtelu on kuulemma ihan hyväksi.

Hoito-ohjeisiin lisäisin vielä että ainakin minun liejikseni (Periophthalmus chrysospilos) viihtyivät erittäin hyvin kuivalla maalla. Tästä seurauksena oli se, että kuivat alueet oli huuhdeltava joka viikko, jottei liejiksien virtsa haisisi voimakkaasti. Muutenkin hyvin pieni virtaus ainakin osalla loikoilupaikkoja on kätevä tapa pitää paikat puhtaina ja tuntui olevan kovasti leijiksienkin mieleen.

Tämän mukaan elinikä olisi vain 2-3 vuotta.
http://elmersaquarium.com/48mudskipper.htm

Tämän saitin tekijän kokemuksien mukaan tietyt liejikset elävät akvaarioissa 2-3 vuotta. Samalla sivulla on esitelty jonkun lajin kasvunopeutta, ja sen perusteella voi myös päätellä jotain eliniästä. Näyttäisi siltä, että ainakin pieni osa liejiksistä elää vähintään 4 vuotiaiksi, kun silloin vielä hieman kasvavatkin.
http://members.ozemail.com.au/~thebobo/repo.htm
Omani elivät akvaariossa yli 2 vuotta, ja sinne tullessaan olivat entisen omistajan mukaan jo lähes sen "täysikasvuisia". Tästä voisi hatarasti päätellä, että pyydystettäessä olivat olleet noin vuoden ikäisiä.

Varsin persoonallisia ja valloittavia otuksia. En kyllä minkään kalan kuolemaa ole surrut niin paljon kuin näiden.

[mahven]

Suolaa sen verran että tiheysmittarin viisari heilahtaa yhden pykälän (lukema noin 0,0004),

Tuossa on varmaankin ihan puhdas kirjoitusvirhe, itse ainakin olen pyrkinyt pitämään murtovesialtaissa liejiksien, sekä murtoveden pallokalojen (T. nigroviridis) veden suolapitoisuuden keskimäärin 1.004 tienoilla.

Ei kun ihan onneton numeromuisti (eikö se nyt riitä että oli siinä nollia ja nelonen).

Tuota jälkimmäistä lukua siis kuitenkin haeskelin...

[kerttu]

Ei vielä, ei... Olen haaveillut niistä jo kymmenisen vuotta, mutta toteutusasteeseen pääsen ehkä vuoden, parin päästä. Allas on jo jonkinmoinen, oikeanmallinen ja jees kokoinenkin, mutta nyt siellä uiskentelee vielä aikaisempi haave, eli kotimaisia kaloja . Kyseessä siis matalanmallinen 280 -litrainen allas.
Liejujen saatavuutta olen kysellyt täältä Oulusta, eikä niitä ilmeisesti saa kuin yhdestä liikkeestä tilaamalla, pienellä varauksella. Tukholmassa asuessa näin niitä useamman kerran liikkeessä, että sieltä hakeminen voisi myös tulla kyseeseen. Kyllähän ne joutuvat kuljetusrumbaan liikkeeseen tilatessakin, todennäköisesti kuljettaminen itse suoraan pysyvään altaaseen olisikin parempi vaihtoehto? Myös Tukholman akvariemuseumin liejuryömijäallas inspiroi valtavasti!
Kunhan vielä joku suomalainen harrastaja pykäisi pystyyn nettisivut liejuista, niin ojjoj .
Tuo ikä vähän kummastuttaa, olisiko todella ihan oikeasti nuin lyhytikäisiä kavereita.

[Mudskipper]

Liejuryömijöitä ei kuuleman mukaan saa kuin elokuusta joulukuuhun, tai niin ainakin myyjä mulle sanoi, siksi nyt on paras aika niitä etsiä. Niitä ei kuulemma pystytä viljelemään, ja ainoastaan ihan pienenä pyydystetyt liejikset sopeutuvat akvaarioon.

Tänne Turkuun niitä on tuotu ainakin vuos sitten, ja nytkin on kuulemma tulossa, en ole käynyt tarkistamassa onko lasti jo saapunut. Saan pian uuden akvaarioni ja rakas poikaystäväni on luvannut perustaa sen lomallaan, joten toivottavasti jo jopa kuukauden päästä Mölli, Töllö, Lollo ja Hippo ryömivät olohuoneessani...

Se on kyllä hassua kuinka ne voivatkaan valloittaa sydämen, minäkin aloitan huomenna opiskelun, ja vähäiselle opintotuelle voisi olla hyödyllisempääkin käyttöä. Mutta eräs reipas tokaluokkalainen kiteytti sen hyvin:"Ajattele kuinka paljon ne henkisesti antavat!"

[JJVi]

Ovatko nuo ryömijät kuinka herkkiä vedon tunteeseen ja kylmyyteen? Olen suunnitellut vähän akvaariohuoneeseen 650L altaan alle liujuryömijäallasta, epäillyttää vaan että kaverit saavat kylmää koska huone on pieni ja siitä on vielä käynti takapihalle.

/jari

[saurama]

Kansilasit ja lämppäri varmaan auttavat siihen, että mönkiäisillä ei käy elo kalseaksi - jos ovat herkkiä vilustumaan.

[mahven]

Ja karvaan kokemuksen perusteella: kovin pieniä kavereita ei kannata samaan purkkiin laittaa.

Kolmesta jo ihan kalan kokoisesta mollista (n 3-4 cm) kaksi siirretty toiseen purkkiin vähän kasvamaan ja yksi tutustuu liejuryömijän ruoansulatuskanavaan sisältäpäin. Ei sillä *ruma sana* mutapainijalla noin iso suu näyttänyt olevan. Pari sentin verran isompaa näemmä sujuvasti jo pärjäävät seassa joutumatta lounaslistalle (koputtelee puuta)...

[jarvij]

Liejuryömijöitä ei ole saatu lisääntymään akvaariossa!, mutta siinäpä haastetta:
1) nousu ja laskuvesi
2) makeavesi - murtovesi - merivesi vuorokautinen vaihtelu nousu ja laskuveden mukaisella tavalla (elelevät makeavetisten jokien suistojen mangrove-rämeiköissä)
3) mites kuun kierto?

Palaamme aiheeseen kuunkierron simulointi akvaariossa.

Liejuryömijöitä saa vain tiettyyn aikaan vuodesta? siis miksi? onko niillä vuotuinen lisääntymiskierto? Jos on, niin mikä sitä säätelee? Kuutamo - lämpötila?
Päivän pituus tuskin; se kun on tropiikissa melkein sama läpi vuoden!

Kannattaa alkaa viljely, mutta salata tiedot miten, ja ruveta rikkaaksi

Matala allas, jossa vedenalainen ja päällinen luola sekä luola, jonka suuaukko on veden alla, mutta itse luolassa kuiva ja märkä osa .

Nuo luolat siten rakennettuja, että niiden sivuseinä on kiinni lasissa (jotta luolaa voi tarkkailla.)

Vesi vaihdetaan pumpuilla kahdesta säiliöstä vuorotellen: makea ja merivesi (aika ajoin vesi noissa säiliöissä uusitaan, koska ne väkisin sekoittuvat) samalla toteutuu nousu- ja laskuvesi!
Tietokoneohjauksella tottakai

[Mudskipper]

Tuossa on varmaankin ihan puhdas kirjoitusvirhe, itse ainakin olen pyrkinyt pitämään murtovesialtaissa liejiksien, sekä murtoveden pallokalojen (T. nigroviridis) veden suolapitoisuuden keskimäärin 1.004 tienoilla

Onko nämä kalaset samassa akvaariossa?

Olen harkinnut laittavani joitain muitakin kaloja liejiksieni kanssa samaan altaaseen, mutten ole löytänyt mitään lajia joka pärjäisi niin matalassa vedessä. Ampujakalat olisi varmaan hauskoja ja joku kirjoitti laittaneensa mustamolleja mönkijöiden seuraksi, olisiko vielä muita ehdokkaita? En tosin ole varma sopisiko ampujakalat edes sinne samaan akvaarioon, mutta jostain muistelisin lukeneeni jotain sen suuntaista. Mutta jos noita pallokaloja voi koittaa laittaa koristamaan tyhjää vesiosaa, niin niitä sitten ostan, oli ne niin hienoja kun tukussa näin.

[spakarin]

Pantteripallokala ja liejikset olivat eri akvaarioissa. Minä en kyllä pallokaloja laittaisi liejuryömijöiden kanssa samaan akvaarioon, koska olen kuullut, että pallokalat voivat näykkiä liejyryömijän pyrstöä ja eviä. Lisäksi pantteripallot ovat myrkyllisiä, ja en haluaisi ottaa sitä riskiä, että liejuryömijä yrittäisi haukata pallosta ja saisi myrkytyksen.

Monesti olen kuullut tokkoja, esim. kimalaistokkoja, suositeltavan liejuryömijöiden kanssa samaan. Kimalaistokot ovat pieniä, nopeita uimareita ja näin eivät todennäköisesti päätyisi liejuryömijöiden mahaan. Kivenkoloja olisi hyvä olla piilopaikoiksi. Kokonsakin puolestakin sopisivat liejisakvaariooon, kun pieninä kaloina eivät kovin syvää vettä tarvitsisi. Tilaa silti pitäisi olla runsaasti, sillä ovat kuulemani mukaan varsin reviiritietoisia, mutta tarvitseehan jo liejurymijöidenkin pitoon melko paljon sitä pinta-alaa. Suomessa näitä on myynnissä kauppiaan mukaan silloin tällöin. Itse olen yrittänyt kimalaistokkoja saada keväästä lähtien, mutta turhaan. Syksyllä saatavuus on parempi, ainakin Lemmikkikeskuksen myyjän mukaan.

Miekkapyrstöjä olen pitänyt murtovedessä myös, ja en näin ihan äkkiä keksi mitään syytä miksei niitä voisi liejiksien kanssa laittaa samaan, jos vettä on riittävästi. Mielummin kuitenkin ehkä mustamolleja. Ampujakala tarvitseekin sitten jo useamman sadan litran vesitilan.

Itse laittaisin joko tokkoja, tai en mitään. Liejuryömijät ihan yksinkin ovat jo niin kiinnostavia ja hauskoja lemmikkejä, että ei sinne mitään muuta tarvitse.

[nannu]

Minua kimalaistokot ovat jo pitkään kiinnostaneet ja olen niistä aika paljon lukenut eri lähteistä. Pariin otteeseen olen törmännyt myös kimalaistokkojen evien näykintä-taipumukseen, joten voisikohan liejiksien evät olla niidenkin kanssa vaarassa

[mjalava]

Kuinkahan vikkelä sellainen kimalaistokko on? Meinasin vaan että tuolla rengaspallojen altaassa olisi kyllä tilaa muutamalle murtovesikalalle, mutta saattaa olla että palloset ovat liian murhaavaa seuraa pikkusinteille. Nätti sellainen tokko kyllä on. Oikeastaan kaipaisin ennemminkin edelleen seuraksi jotain levänsyöjäkalaa, mutta ei tunnu löytyvän ehdotusta 180-litraiseen murtovesialtaaseen.

Mika

[spakarin]

Kirjoitin jo yhden kerran vastauksen, mutta se katosi Lyhentelen nyt vähän.

Tokko piileksii kivien koloissa, ja se vikkelyyden lisäksi pitää sen poissa muitten ruokalistalta. Jostain netistä joskus luin, joten suhtaudu siihen varauksella. On tietysti eduksi, jos kolo on niin pieni ettei pallokala mahdu sinne perässä, heh.

Murtovedessä mulla on partamonni myös, ollut noin 3 kuukautta ja nyt vihdoin suolapitoisuus on sen 1.005. En osaa ennustaa miten kauan kestää siellä, enkä tiedä miten hitaasti se pitäisi suolaan totuttaa. Akvaariokeskuksen Petrillähän on partis kanssa murtovedessä.

Miekkapyrstöt heitin ihan viikon ikäisinä murtoveteen ja ovat kasvaneet 2-3 kertaa nopeammin kuin makeassa olevat sisaruksensa. Syövät levää vaikuttavat ihan hyvin pärjääviltä. Kannattaa kuitenkin muistaa että akvaariosuola ei nosta molempia kovuuksia, joten saattaa joutua lisäämään suolan lisäksi vähäsen ruokasoodaakin.

Miekkikset oli mulla liejisten kanssa, ja hyvin meni. Pantteripallon kanssa niitä elelee vieläkin, kummatkaan eivät ole kiinnostuneita toisistaan. Tämän vuoksi ajattelin niitä kimalaistokkojakin uskaltaa kokeilla, kunhan niitä saan kaupasta. Jas jaksat mjalava odottaa, niin kerron miten kävi.

[spakarin]

Joopajoo, se siitä partamonnista, kuoli tänä aamuna
Suolapitoisuus ehti olla vain muutaman päivän siinä 1.005:ssä. Sitä ennen olin pikkuhiljaa nostellut sitä niin että aluksi oli n 1.001 ja siitä nostelin pitoisuutta varovasti noin joka toinen viikko. Viimeinen nosto oli kuitenkin isompi, noin 0.001 luokkaa.

Jos nyt välttämättä haluatte sen partiksen sinne murtoveteen, niin älkää nyt ainakaan yrittäkö totuttaa sitä suolaan näin nopeasti.

[Viheria_elegia]

Nostan tämän ketjun. Onko kenelläkään AW:n kävijöistä liejuryömijöitä? Mikäli on olisi kiva kuulla kuulumisia.
Onko näitä vielä kaupan Suomessa tai onnistuuko esimerkiksi tilaamalla?

[Halla76]

Akvaariolinnassa on 1-2 liujuryömiää myynnissä.Muistaakseni n.22e/kpl....tuolla olis yhden harrastajan kuvia http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 6#p6920776