Aqua-Web

Eli tänne kaikki surut, mielipahat, epäonnistumiset, pettymykset, suuttumukset ynnä muut.

Huomenna on taas työpäivä

Ikävä omaa miestäni

satuuk kirjoitti:Huomenna on taas työpäivä

Hear hear.

En mistään

Minä olen suruissani kun ympäriltä on lyhyellä aikaa kuollut liian monta nuorta ihmistä tapaturmaisesti...

Olen surullinen, koska löysin eilen illalla taistelukalatyttöni kuolleena akvaariosta. Se oli ihan yhtäkkiä kuollut, päivällä se iloisena tuli vielä syömään.

En löydä kahta bändipaitaani.
On se surullista juu-u..

Partamonni pisteli uuden tiikerilumpeen poskeensa...

Laitoin juuri myyntiin altaan ja rakkaat monniseni, toinen ulkosuodattimista valutti lattialle 50litraa vettä---> seinä-ja lattia remontti siis edessä

Ongelmia poikaystävän kanssa.

Surullinen, no, ehkä ennemmin harmissani. Olen kipeenä nyt kymmenettä tms. päivää, yhtenä päivänä lämpöä, muutoin tällainen superflunssa, räkä ja yskä lentää. Pää tuntuu painavan sata kiloa. Mitään ei jaksaisi tehdä, eilen olin tallilla ratsastamassa ja se kyllä tuntuu päässä ja vartalossa tänään. Lääkäriin en kuitenkaan ole jaksanut vaivautua, ehkäpä siksi kun ei tuo arvauskeskus ole kovin arvossa. Tod. näk. saisin ajan terveydenhoitajalle joka antaa ohjeeksi levätä ja juoda paljon nestettä. Ihan kun en itse sitä tietäisi.

Pitäisi ostaa mekko häihin, joihin ei olisi niin paljon inspiraatiota mennä.. En muutenkaan harrasta mekkoja joten tehtävä tulee olemaan hankala. Häät lauantaina, joten ei ole paljoa aikaa.

Mies lähti. Ja koska iso akvaario on hänen talossaan, joudun sen jonnekin sieltä siirtämään. Mitkään vaihtoehdot ei miellytä.

Morrigan kirjoitti:Mies lähti. Ja koska iso akvaario on hänen talossaan, joudun sen jonnekin sieltä siirtämään. Mitkään vaihtoehdot ei miellytä.

Mikä miehiä nyt oikein vaivaa...?

AY kirjoitti: Mikä miehiä nyt oikein vaivaa...?

Naiset?
[disclaimer] Tarkoitus ei ole pahoittaa kenenkään mieltä [/disclaimer]

Makean veden puolelta ainoa "oikea" kalani jolla katsoin olevan luonnetta ja persoonaa nukkui pois viime yönä/tänään työpäivän aikana. Kaveri oli täysikasvuinen jo minulle tullessani vuonna 2004, eli tytöllä taisi vain tulla ikä vastaan. RIP albiino tummaleväpleko "Esihistoriallinen". Kevyet mullat.

Olimme kuorimassa omenapuuta mieheni kanssa parvekkeella ja puukotin häntä Martinin kromijätkällä.

En oikeastaan surullinen,vain pettynyt ,kun ei saanu tuota langatonta linkkiä toimimaan...

Kurkkuun ja päähän koskee.

Flunssanpoikasta pukkaa, huomenna tulossa p*ska (= todella rankka) työpäivä sekä toinen polvi vihoittelee Lisäksi olen surullinen kaverini puolesta, hänellä ja miehellään meni viikonloppuna poikki ja kaveri on aika pois tolaltaan

Enää 1-2 tulisukaa jäljellä 20:stä. . Ja polvi oireilee jälleen.

Aina kaikki menee päin mäntyä. (Olen rypenyt itsesäälissä jo eilisestä lähtien...) Olen kaikenlisäksi ollut erittäin kiukkuinen ja kateellinen parille henkilölle...

Toinen kissoistamme löytyi kuolleena, kaula purtu auki :'(

Mervi* kirjoitti:Toinen kissoistamme löytyi kuolleena, kaula purtu auki :'(

Voi ei... Voimia...

Tänään surettaa se, kun yksi moni-/päihdeongelmainen lähiomainen aiheuttaa harmaita hiuksia tempauksillaan (en viitsi alkaa täällä kirjoittelemaan näin kipeästä aiheesta lähemmin)...

Kaunis salamanteritaistoni hyppäsi tänään aamuruokinnan aikaan jotenkin niin, että se jäi johonkin kiinni ja sen pyrstöstä repesi iso pala pois Ei varmaan enää kasva ainakaan täysin ennalleen takas.

allablaze kirjoitti:Minä olen suruissani kun ympäriltä on lyhyellä aikaa kuollut liian monta nuorta ihmistä tapaturmaisesti...

Otan osaa.

Minä olen suruissani noin vuosi sitten tapahtuneesta onnettomuudesta, missä ystäväni poika kuoli.
En voi mitenkään käsittää miten tuollaisen surun kukaan vanhempi jaksaa kantaa.
Kunpa taakkaa voisi edes vähän jakaa, mutta kun ei voi....