Vallisneriat ja veden kovuus
Valvoja: Moderaattorit
Vallisneriat ja veden kovuus
Olen ollut ymmärtävinäni, että iänikuiset pulmani vallisnerioiden kanssa voisivat johtua ihan liian pehmeästä vedestäni. Googlaillut olen yhtä sun toista ja tähän päätynyt. Vettä en aio pehmeän veden kaloilleni kovettaa, mutta valluja haluaisin silti. Onko mahdoton yhtälö? Ei kai pitäisi olla, kun yhdessä akvassani aikanaan vallua pukkasi hurjasti ja hanavesi on yhä samaa.
Mikä siis on kasvien kasvun ja veden kovuuden yhteys? Pitääkö lehtien saada uida kovetetussa vedessä vai onko juju juurissa? Mietin simpukankuorimurskan tms. hautaamista istutuskuopan pohjalle. Turha poppakonstiko vai kenties täysin haitallista? Kokeilemisen väärti?
Akvassa on hiekkapohja, hyväkuntoinen. Kasvilannoitetta menee, tarvittaessa on tarjolla myös pohjalannoitteita, valoa on, vesi virtaa, lämpötilakaan ei ole äärilukemissa. Kasveja ei ole istutettu liian syvään. Silti en ole vuosiin saanut valluja menestymään, neljää sorttia olen kokeillut. Ainoana hengissä sinnittelee vallisneria nana joka sekin on hy-vin pientä. Tylsää. Kaikki muu kasvaa että kohisee, mutta haluan valluja kahteen akvaan. Sellaisia kunnollisia. Viimeinen konsti on tämä kovuusasia, joka voi hyvinkin olla ratkaisu, sillä millilän kovetetussa vedessä nana kasvaa korkeutta kolminkertaisesti verrattuna toisessa akvassa kasvavaan. Vai sorakulhoonko se pitäisi laittaa kasvamaan?
Mikä siis on kasvien kasvun ja veden kovuuden yhteys? Pitääkö lehtien saada uida kovetetussa vedessä vai onko juju juurissa? Mietin simpukankuorimurskan tms. hautaamista istutuskuopan pohjalle. Turha poppakonstiko vai kenties täysin haitallista? Kokeilemisen väärti?
Akvassa on hiekkapohja, hyväkuntoinen. Kasvilannoitetta menee, tarvittaessa on tarjolla myös pohjalannoitteita, valoa on, vesi virtaa, lämpötilakaan ei ole äärilukemissa. Kasveja ei ole istutettu liian syvään. Silti en ole vuosiin saanut valluja menestymään, neljää sorttia olen kokeillut. Ainoana hengissä sinnittelee vallisneria nana joka sekin on hy-vin pientä. Tylsää. Kaikki muu kasvaa että kohisee, mutta haluan valluja kahteen akvaan. Sellaisia kunnollisia. Viimeinen konsti on tämä kovuusasia, joka voi hyvinkin olla ratkaisu, sillä millilän kovetetussa vedessä nana kasvaa korkeutta kolminkertaisesti verrattuna toisessa akvassa kasvavaan. Vai sorakulhoonko se pitäisi laittaa kasvamaan?
-
- Elite Member
- Viestit: 6209
- Liittynyt: 20:10, 25.01.2011
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Vallisneriat ja veden kovuus
Itselläni taas lähes päinvastoin. Jättivallu valtaa kaikki kipot. Ohessa kuva pehmeän veden kiposta, joten kyllä se sielläkin kasvaa ihan ok ja ilman hiilarilisää. Ehkä viritän myös hiilarilisän tuohon vielä lähiaikoina.
Myös hieman kovetetussa vedessä GH4-GH6 menestyy ihan hyvin vallu. Reilut loisteputket minulla kasvattavat vallua parhaiten. Yhdessä kipossa on ledit ja ei kasva ihan samaa rataa enää ja toiseen laitoin ledit, jotka hajos ja palautin loisteputket (Juwel rio 240l), alkoi taas kasvaa reilusti.
Myös hieman kovetetussa vedessä GH4-GH6 menestyy ihan hyvin vallu. Reilut loisteputket minulla kasvattavat vallua parhaiten. Yhdessä kipossa on ledit ja ei kasva ihan samaa rataa enää ja toiseen laitoin ledit, jotka hajos ja palautin loisteputket (Juwel rio 240l), alkoi taas kasvaa reilusti.
- Liitteet
-
- vallutIMG_3742.jpg (476.08 KiB) Katsottu 2356 kertaa
Akvat: 3x450l, 350l, 240l, 180l, 126l, 2x110 l,64l. Myydään: helmipallo-, sokkelo-, enkeli- ja monte dourado -plekoja, maatiais-, albiino- ja super red -partiksia, hammaskarppeja, Synodontis lucipinnis -ripsimonneja. http://www.fisutar.fi
Re: Vallisneriat ja veden kovuus
No minulla aikanaan parisatanen kulmamalli kasvoi sitä umpeen. Yhtä lailla hiekkapohja ja hanavesi, ei hiilarilisää... Joku väitti, etteivät pidä easycarbosta, sitäkään ei mene.
Joko koko rehu sulaa pois tai se kääpiöityy ja lopettaa kohta tyystin rönsynteon kokonaan. Nanan lisäksi kokeilin tiikeri- ja jättivallua ja lemppariani eli tavallista... Ei onnistu. Koitin valossa, varjossa, virrassa, tyvenessä. Ja aina se sulaa pois. Valona loisteputket, n. 0,5 W/l.
Vesisaniainen, jaavansaniainen, hentorotala, anubiaat, melalehdet, hydrocotyle tripartita, joku leinikkilaji, helmiruoho, intianvesitähdikki, verkkolehti, tiikerilumme, vedensuosikki... Joka sorttia pukkaa tasaiseen tahtiin parissa akvassa, kummassakin vallu nana kääpiöi itseään ja tavisvallut vain kuolevat. En tajua. Pyh, en olisi halunnutkaan niitä. Tuo nana on kyllä mukava, matala ruoho noin, tykkään siitä, mutta ei se ison, rehevän vallun asiaa aja.
Joko koko rehu sulaa pois tai se kääpiöityy ja lopettaa kohta tyystin rönsynteon kokonaan. Nanan lisäksi kokeilin tiikeri- ja jättivallua ja lemppariani eli tavallista... Ei onnistu. Koitin valossa, varjossa, virrassa, tyvenessä. Ja aina se sulaa pois. Valona loisteputket, n. 0,5 W/l.
Vesisaniainen, jaavansaniainen, hentorotala, anubiaat, melalehdet, hydrocotyle tripartita, joku leinikkilaji, helmiruoho, intianvesitähdikki, verkkolehti, tiikerilumme, vedensuosikki... Joka sorttia pukkaa tasaiseen tahtiin parissa akvassa, kummassakin vallu nana kääpiöi itseään ja tavisvallut vain kuolevat. En tajua. Pyh, en olisi halunnutkaan niitä. Tuo nana on kyllä mukava, matala ruoho noin, tykkään siitä, mutta ei se ison, rehevän vallun asiaa aja.
-
- Elite Member
- Viestit: 6209
- Liittynyt: 20:10, 25.01.2011
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Vallisneriat ja veden kovuus
Mistä sinun taimet ovat vai yrität sitten samoilla taimilla? Jospa "vika" on alkuperäistaimissa? Itse sain kaverin kiposta aikanaan muutaman taimen. Sillä itsellään nyt kärvistelee, kun viikserikalat ahmivat muka niitä, mutta itsellän lähes se vain rehottaa.
Minulla on sikavirtaus. Mutta ehkä parhaiten kuitenkin kasvaa makkarin vähin virtaus -purkissa, jossa en laita mineraalilisää. Valoa on suht reilusti ja varmaankin kalojen jätöksiä lannoitteena. Joskaan nitraatit eivät minulla koskaan nouse tappiin.
Mutta ehkä hyvä taimenkanta aluksi auttaisi? Voisko juuri valluasi vaivata joku tauti? Itse en näitä kasvitauteja tunne juuri lainkaan. Toki olosuhteet aina ratkaisevat, mutta kuulostaa, ettei omani kovin kummoiset ole.
Olen havainnut, että jättivallu ottaa oudosti joskus nokkiinsa kun karsin ja riivin maavarsia. Yritän siksi käsitellä nykyään sitä hellävaroin. Pohjaan laitan runsaasti lannoitepuikkoja ja -tabuja. Yhteen aikaan jopa viikottain. Kunnon ravinteet pohjassa on tärkeää, itse veteen tuskin laitan mitään ravinteita vallulle, joskus ani harvoin (ettei keijulevää pukkaa). Köynnöksiä kun kipoissani ei pahasti kasva.
Valluista voi olla superpaljon erilaisia muunnoksia ja lajeja ja itselläni ollut tuuri, että menestyy pehmeämmässäkin vedessä. Ph minulla lienee ainakin 7 joka kipossa eikä mitään superhapanta kippoa löydy.
Minulla on sikavirtaus. Mutta ehkä parhaiten kuitenkin kasvaa makkarin vähin virtaus -purkissa, jossa en laita mineraalilisää. Valoa on suht reilusti ja varmaankin kalojen jätöksiä lannoitteena. Joskaan nitraatit eivät minulla koskaan nouse tappiin.
Mutta ehkä hyvä taimenkanta aluksi auttaisi? Voisko juuri valluasi vaivata joku tauti? Itse en näitä kasvitauteja tunne juuri lainkaan. Toki olosuhteet aina ratkaisevat, mutta kuulostaa, ettei omani kovin kummoiset ole.
Olen havainnut, että jättivallu ottaa oudosti joskus nokkiinsa kun karsin ja riivin maavarsia. Yritän siksi käsitellä nykyään sitä hellävaroin. Pohjaan laitan runsaasti lannoitepuikkoja ja -tabuja. Yhteen aikaan jopa viikottain. Kunnon ravinteet pohjassa on tärkeää, itse veteen tuskin laitan mitään ravinteita vallulle, joskus ani harvoin (ettei keijulevää pukkaa). Köynnöksiä kun kipoissani ei pahasti kasva.
Valluista voi olla superpaljon erilaisia muunnoksia ja lajeja ja itselläni ollut tuuri, että menestyy pehmeämmässäkin vedessä. Ph minulla lienee ainakin 7 joka kipossa eikä mitään superhapanta kippoa löydy.
Akvat: 3x450l, 350l, 240l, 180l, 126l, 2x110 l,64l. Myydään: helmipallo-, sokkelo-, enkeli- ja monte dourado -plekoja, maatiais-, albiino- ja super red -partiksia, hammaskarppeja, Synodontis lucipinnis -ripsimonneja. http://www.fisutar.fi
Re: Vallisneriat ja veden kovuus
Muutamasti olen ostellut uusia taimia ja jääräpäänä hieron juuri kauppoja uutta yritystä varten. Akvoissani pH on noin 7,1. Nitraatti käy korkeimmillaan reilussa kympissä, välillä on tarvinnut lisätä pullostakin, kun kasveja on ollut paljon. Nytkin on, mutta niin on kalojakin (tuossa isommassa altaassa, pienemmässä on hyvin vähän kalaa), aika hyvä tasapaino kumminkin tuossa isommassa mielestäni.
-
- Elite Member
- Viestit: 6209
- Liittynyt: 20:10, 25.01.2011
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Vallisneriat ja veden kovuus
Ihme juttu. Juuri tuo jättivallu on minulla se kestävä ja lisii hulluna. Lehdissä on hieman tiikerikuviota. Pienempi perusvallu ei ole ollut niin helppo ja kestävä. Ja puhuria minulla pukkaa, mutta kyllä se kasvaa vähemmänkin puhroivassa kipossa ja eri kovuuksilla ihan pehmeään ja ph:kin suhteen suht laaja skaala.
Partiksetkin nyyläävät lehtiä enempi kuin laki sallii. Hieman himapaperipuunausefektiä joissakin lehdissä, mutta eipä ole levääkään sitten noissa. Jos vallu kasvaa huonosti, siihen tuppaa tulemaan tupsumaista levää laitoihin. Jotkut ihan matalat taimet ovat vaaleita ja omituisen pehmeitä, ihan eri tuntuisia kuin hyvinvoiva vihreä lehti. Kokonaisuutena hurja viidakko näistä on muodostunut....ei esteettinen, mutta mitäs ei kalojen takia pitelisi ja jos ei olisi noita, kipponi ehkä muistuttaisi kuun maisemaa.
Onnea yritykseen. Uskon, että kun saat sopivan kannan, se alkaa levitä. Myös kotiutus voi olla joskus kasville se kriittinen juttu. Myös postitus voi vaurioittaa toki kasvua....harrastajanaapurista ämpärillä vain noutamaan saman tyyppisistä olosuhteista, niin eiköhän se siitä.
Kantsii karanteenata kasvit, jos mahdollista, sillä ovat ihan samanlaisia tautipesiä kuin kalat, jopa pahempia, kun emme näe esim. valkopilkkua kasveista kuten kaloista...
Partiksetkin nyyläävät lehtiä enempi kuin laki sallii. Hieman himapaperipuunausefektiä joissakin lehdissä, mutta eipä ole levääkään sitten noissa. Jos vallu kasvaa huonosti, siihen tuppaa tulemaan tupsumaista levää laitoihin. Jotkut ihan matalat taimet ovat vaaleita ja omituisen pehmeitä, ihan eri tuntuisia kuin hyvinvoiva vihreä lehti. Kokonaisuutena hurja viidakko näistä on muodostunut....ei esteettinen, mutta mitäs ei kalojen takia pitelisi ja jos ei olisi noita, kipponi ehkä muistuttaisi kuun maisemaa.
Onnea yritykseen. Uskon, että kun saat sopivan kannan, se alkaa levitä. Myös kotiutus voi olla joskus kasville se kriittinen juttu. Myös postitus voi vaurioittaa toki kasvua....harrastajanaapurista ämpärillä vain noutamaan saman tyyppisistä olosuhteista, niin eiköhän se siitä.
Kantsii karanteenata kasvit, jos mahdollista, sillä ovat ihan samanlaisia tautipesiä kuin kalat, jopa pahempia, kun emme näe esim. valkopilkkua kasveista kuten kaloista...
Akvat: 3x450l, 350l, 240l, 180l, 126l, 2x110 l,64l. Myydään: helmipallo-, sokkelo-, enkeli- ja monte dourado -plekoja, maatiais-, albiino- ja super red -partiksia, hammaskarppeja, Synodontis lucipinnis -ripsimonneja. http://www.fisutar.fi
Re: Vallisneriat ja veden kovuus
Joo, tupsulevä + vaaleat löllölehdet ovat tuttu ilmiö. Mutta esim. anubiaat ym. hidaskasvuiset pysyvät tosi pitkään siisteinä.
Olen karanteenaushullu, melkein aina karanteenissa likoaa jotain.
Olen karanteenaushullu, melkein aina karanteenissa likoaa jotain.
-
- Elite Member
- Viestit: 6209
- Liittynyt: 20:10, 25.01.2011
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Vallisneriat ja veden kovuus
Minulla anubias tulee aika leväiseksi usein (viherlevä) eikä kasva hyvin.Verna kirjoitti:Joo, tupsulevä + vaaleat löllölehdet ovat tuttu ilmiö. Mutta esim. anubiaat ym. hidaskasvuiset pysyvät tosi pitkään siisteinä.
Olen karanteenaushullu, melkein aina karanteenissa likoaa jotain.
Hyvä, Siperia yleensä opettaa ...ihan sama vika .
Itse pistin saviruukkuihin karanteeniin kokeeksi tiikerilummetta ja vesiruttoa. Katsotaan miten kasvaa. Pistin jopa Kusuri Wormer - kuurin ja näyttävät olevan ihan ok-kunnossa minun rehuikseni tuolla karanteenissa. Kohta vesille pääkippoon.
Akvat: 3x450l, 350l, 240l, 180l, 126l, 2x110 l,64l. Myydään: helmipallo-, sokkelo-, enkeli- ja monte dourado -plekoja, maatiais-, albiino- ja super red -partiksia, hammaskarppeja, Synodontis lucipinnis -ripsimonneja. http://www.fisutar.fi
Re: Vallisneriat ja veden kovuus
Jättivallu on pärjännyt itsellä 450-litraisessa ihan mukavasti ja siinä on yleensä ollut pH 7,5 GH 3 ja KH 2 sekä lämpötila 26 celciusta. Kvartsihiekkaa, jonka alla Tetran Complete Substratea. Valaistuksena Juwelin Ledi kontrollerilla ja nyt yli vuoden ikäisellä Grolux putkella (minkä vaihdan toiseen Juwelin lediin lähiaikoina). Osa lehdistä joskus reikääntyy, mutta poistan saksilla niitä. Pari niistä on vähän karvalevän reunustamana, mutta se ei haittaa itseäni ja tuskin kasviakaan paljoa. Aikaisemmin altaassa oli myös normivallua, ja vaikka se menestyikin altaassa jonkin aikaa, niin lopulta se tykkäsi kyttyrää uudelleen sisustuksen takia.
Video kesäkuulta altaasta:
https://www.youtube.com/watch?v=uB4vUDOzsJI
Video altaasta viime talvelta (allas perustettu kesäkuussa 2016):
https://www.youtube.com/watch?v=SInhav9Wdmk
Lannoitan kerran viikossa Seachemin Flourishilla korkillisen (eli alle suositellun määrän) ja pari pikkulusikallista kaliumsulfaattia (alle suositellun sekin). Joskus, jos KH vaikuttaa liian matalalta, niin ruokalusikallinen ruokasoodaa. Kaikki sekoitettu ensin 2dl akvaariovettä ennen kuin laitan akvaarioon. Noin kerran kuukaudessa laitan näiden sijaan Tetran Plantaminia annostuksen mukaan ja Tetra Cryptoa pohjaan.
Pienemmässä 190 litraisessa kasvaa normaalikokoisempaa vallua, siellä tosin aika usein lehdet pääsevät kellastumaan ja sulamaan, mutta uuttakin kasvua on, epäilen KH:n puutetta mitä paikkailen sen ollessa liian alhaalla (käy välillä ykkösessä) ruokasoodalla. Tässä altaassa on hädintuskin levää ollenkaan. Ainoastaan karvalevää näkyy parista vallisneriasta ja suodattimen ulostuloputkesta. Lannoitus on muuten samanlainen kuin isommassa altaassa, mitä nyt pienemmällä mittakaavalla. Tässä on kanssa ravinnepohjaa, muistaakseni kahta eri ravinnetta jopa, tosin molempia liian vähän. Päällä hienorakeista Zanzibar Red -hiekkaa, mikä ei punaista ole juuri nähnytkään pesun jälkeen. Valaistuksena ecoluxin Ledi kontrollereilla.
Video kesäkuulta altaasta:
https://www.youtube.com/watch?v=UmGr-JGAZVc
Video viime talvelta altaasta (allas perustettiin tammikuun alussa):
https://www.youtube.com/watch?v=c56gMIMQEPQ
Video kesäkuulta altaasta:
https://www.youtube.com/watch?v=uB4vUDOzsJI
Video altaasta viime talvelta (allas perustettu kesäkuussa 2016):
https://www.youtube.com/watch?v=SInhav9Wdmk
Lannoitan kerran viikossa Seachemin Flourishilla korkillisen (eli alle suositellun määrän) ja pari pikkulusikallista kaliumsulfaattia (alle suositellun sekin). Joskus, jos KH vaikuttaa liian matalalta, niin ruokalusikallinen ruokasoodaa. Kaikki sekoitettu ensin 2dl akvaariovettä ennen kuin laitan akvaarioon. Noin kerran kuukaudessa laitan näiden sijaan Tetran Plantaminia annostuksen mukaan ja Tetra Cryptoa pohjaan.
Pienemmässä 190 litraisessa kasvaa normaalikokoisempaa vallua, siellä tosin aika usein lehdet pääsevät kellastumaan ja sulamaan, mutta uuttakin kasvua on, epäilen KH:n puutetta mitä paikkailen sen ollessa liian alhaalla (käy välillä ykkösessä) ruokasoodalla. Tässä altaassa on hädintuskin levää ollenkaan. Ainoastaan karvalevää näkyy parista vallisneriasta ja suodattimen ulostuloputkesta. Lannoitus on muuten samanlainen kuin isommassa altaassa, mitä nyt pienemmällä mittakaavalla. Tässä on kanssa ravinnepohjaa, muistaakseni kahta eri ravinnetta jopa, tosin molempia liian vähän. Päällä hienorakeista Zanzibar Red -hiekkaa, mikä ei punaista ole juuri nähnytkään pesun jälkeen. Valaistuksena ecoluxin Ledi kontrollereilla.
Video kesäkuulta altaasta:
https://www.youtube.com/watch?v=UmGr-JGAZVc
Video viime talvelta altaasta (allas perustettiin tammikuun alussa):
https://www.youtube.com/watch?v=c56gMIMQEPQ