Pienijuuristen kasvien juurruttaminen
Valvoja: Moderaattorit
-
- Starting Member
- Viestit: 33
- Liittynyt: 12:59, 23.12.2014
- Sukupuoli: Mies
Pienijuuristen kasvien juurruttaminen
Onko jollain tiedossa hyviä keinoja pienijuuristen kasvien, esim. tähtirusolehden, juurruttamiseksi pohjaan? Kalat tonkivat niitä irti päivittäin. Lisäksi usein varsi vain mätänee poikki ja kasvi nousee pinnalle kellumaan.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1330
- Liittynyt: 16:07, 28.03.2009
- Akvaarioseurat: TAS
- Paikkakunta: Kangasala
Re: Pienijuuristen kasvien juurruttaminen
En ole kokeillut/käyttänyt, mutta on olemassa jotain muovisia "kasvipinnejä", joilla voi antaa pienijuurisille kasveille "ankkurointiapua".
Sopivan kokoisilla kivillä voi myös saada suojattua kasveja niinn, että kalat ei saa niitä kaivettua ylös. Mutta kaikki kalat ei ole kasviakvaarioon soveltuvia, monnisetkin saa aikaan yllättävää tuhoa, kun ne kaivelee pikkujuuriset kasvit ylös...
Sopivan kokoisilla kivillä voi myös saada suojattua kasveja niinn, että kalat ei saa niitä kaivettua ylös. Mutta kaikki kalat ei ole kasviakvaarioon soveltuvia, monnisetkin saa aikaan yllättävää tuhoa, kun ne kaivelee pikkujuuriset kasvit ylös...
-
- Starting Member
- Viestit: 33
- Liittynyt: 12:59, 23.12.2014
- Sukupuoli: Mies
Re: Pienijuuristen kasvien juurruttaminen
Kiitos vastauksestasi. Kaupasta ostettujen kasvien mukana tulevaa lyijylevyä olen joskus kokeillutkin painona.
Lisäksi kiinnostaa tietää, mikä ns. "vaikeampien" kasvien hoidossa menee pieleen. Valaistuksen pitäisi olla kohdillaan ja lannoituksen samoin. Silti kasvit hajoavat tai ryytyvät pois. Ainoat, jotka menestyvät ilman minkäänlaista huolenpitoa (harventamista lukuunottamatta) ovat miekkakasvit, melalehdet ja vallisneria. Olisi mukavaa saada akvaarioon muutakin väriä kuin vihreää.
Mikä siis on kasviakvaristien salaisuus "vaikeampien" kasvien hoidossa?
Lisäksi kiinnostaa tietää, mikä ns. "vaikeampien" kasvien hoidossa menee pieleen. Valaistuksen pitäisi olla kohdillaan ja lannoituksen samoin. Silti kasvit hajoavat tai ryytyvät pois. Ainoat, jotka menestyvät ilman minkäänlaista huolenpitoa (harventamista lukuunottamatta) ovat miekkakasvit, melalehdet ja vallisneria. Olisi mukavaa saada akvaarioon muutakin väriä kuin vihreää.
Mikä siis on kasviakvaristien salaisuus "vaikeampien" kasvien hoidossa?
Re: Pienijuuristen kasvien juurruttaminen
Kuinkas paljon työnnät tankkiin hiilidioksidia tai nestehiiltä? Mitä ravinteita laitat ja kuinka paljon? Minkälainen ravinnepohja akvaariossa on? Mitä kasveja? Millainen valo? Vaikea kommentoida mitään ilman näitä tietoja. Tuo "pitäisi olla kohdillaan" ei oikein auta kun eihän se selkeästi voi pitää paikkaansa jos nämä "vaikeammat" kasvit kuolevat.Kirjoahven79 kirjoitti:Kiitos vastauksestasi. Kaupasta ostettujen kasvien mukana tulevaa lyijylevyä olen joskus kokeillutkin painona.
Lisäksi kiinnostaa tietää, mikä ns. "vaikeampien" kasvien hoidossa menee pieleen. Valaistuksen pitäisi olla kohdillaan ja lannoituksen samoin. Silti kasvit hajoavat tai ryytyvät pois. Ainoat, jotka menestyvät ilman minkäänlaista huolenpitoa (harventamista lukuunottamatta) ovat miekkakasvit, melalehdet ja vallisneria. Olisi mukavaa saada akvaarioon muutakin väriä kuin vihreää.
Mikä siis on kasviakvaristien salaisuus "vaikeampien" kasvien hoidossa?
2x 240-litraa (seurala), 1x 180-litraa (evakkoallas), 1x 140-litraa (monnila), 1x 110 litraa (karanteeni), 1x 60 litraa (mysteerikuutio), 1x 60-litraa (taistoevakkola) ja aivan liikaa sekalaisia muovikippoja poikasille. Lue akvaariopäiväkirjaani.
-
- Starting Member
- Viestit: 33
- Liittynyt: 12:59, 23.12.2014
- Sukupuoli: Mies
Re: Pienijuuristen kasvien juurruttaminen
Hiilidioksidia en ole lisännyt enää ollenkaan. Aikoinaan kokeilussa oli kiljupullo, jolla ei ollut merkitystä suuntaan tai toiseen. Samaan päädyin nestemäisen hiilen kohdalla. Kalastoa on reippaanlaisesti, joten ne ovat hoitaneet hiilidioksilisäyksen.
Pohjana on hiekka- ja sorasekoite, johon lisäsin akvaarion kolmisen kuukautta sitten perustaessani pohjalannoitteen. Sen jälkeen olen joka toisen vedenvaihdon yhteydessä (ts. kahden viikon välein) lisännyt Crypton lannoitetabletteja kasvien juurille.
Valoina on kasvi- ja luonnonvaloputket, jotka on vaihdettu parisen vuotta sitten.
Kasveina runsas kasvusto melalehteä, kolme miekkakasvia ja vallisneriaa. Pinnassa vesisanikkaista. Näiden kohdallla ei ole ollut ongelmia.
Viimeksi hankkimani tähtirusolehti ja hattuputki sen sijaan ovat hätää kärsimässä.
Pohjana on hiekka- ja sorasekoite, johon lisäsin akvaarion kolmisen kuukautta sitten perustaessani pohjalannoitteen. Sen jälkeen olen joka toisen vedenvaihdon yhteydessä (ts. kahden viikon välein) lisännyt Crypton lannoitetabletteja kasvien juurille.
Valoina on kasvi- ja luonnonvaloputket, jotka on vaihdettu parisen vuotta sitten.
Kasveina runsas kasvusto melalehteä, kolme miekkakasvia ja vallisneriaa. Pinnassa vesisanikkaista. Näiden kohdallla ei ole ollut ongelmia.
Viimeksi hankkimani tähtirusolehti ja hattuputki sen sijaan ovat hätää kärsimässä.
Re: Pienijuuristen kasvien juurruttaminen
Tähtirusolehti taitaa olla niitä kasveja jotka vaativat voimakasta valoa kasvaakseen, mikä vastaavasti tarkoittaa, että hiilaria menee. Varma merkki valon puutteesta jos lehdet ovat vihreät. Hattuputki ei minulle ole tuttu, mutta jos puhutaan Hydrocotyle verticillatasta, niin pikaisella vilkaisulla vaatisi alle 25 asteen lämpötilan ja erittäin voimakkaan valon pärjätäkseen. Tähtirusolehti muuten myöskin samoja lämpötiloja.
Käytännössä nuo taitaa vaatia noin watin per litra putkivaloa kasvaakseen kunnolla, ja tuo on jo niin korkea, että sitten purkki vaatii hiilaria muustakin kuin kaloista, tai kasvit ei kasva. Kalojen tuottama hiilari ei käytännössä riitä kuin matalan valon kasveille. Paljos purkin pH ja KH on? Siitä voi helposti arvioida hiilarin määrän, ellet turvetta tai jotain ph alentajaa sinne tunge.
Riippuen akvan koosta kiljupönttö toimii tai ei toimi. Käytännössä yli 100 litrasissa purkeissa se ei ainakaan minulla ole toiminut.
Muoks: Suurin osa miekkakasveista ja kaikki anubiakset pärjää matalassa valossa ja ilman mitään hiilarilisiä, kuten myös perusvallut. Tähtirusolehti tuskin.
Käytännössä nuo taitaa vaatia noin watin per litra putkivaloa kasvaakseen kunnolla, ja tuo on jo niin korkea, että sitten purkki vaatii hiilaria muustakin kuin kaloista, tai kasvit ei kasva. Kalojen tuottama hiilari ei käytännössä riitä kuin matalan valon kasveille. Paljos purkin pH ja KH on? Siitä voi helposti arvioida hiilarin määrän, ellet turvetta tai jotain ph alentajaa sinne tunge.
Riippuen akvan koosta kiljupönttö toimii tai ei toimi. Käytännössä yli 100 litrasissa purkeissa se ei ainakaan minulla ole toiminut.
Muoks: Suurin osa miekkakasveista ja kaikki anubiakset pärjää matalassa valossa ja ilman mitään hiilarilisiä, kuten myös perusvallut. Tähtirusolehti tuskin.
2x 240-litraa (seurala), 1x 180-litraa (evakkoallas), 1x 140-litraa (monnila), 1x 110 litraa (karanteeni), 1x 60 litraa (mysteerikuutio), 1x 60-litraa (taistoevakkola) ja aivan liikaa sekalaisia muovikippoja poikasille. Lue akvaariopäiväkirjaani.
-
- Starting Member
- Viestit: 33
- Liittynyt: 12:59, 23.12.2014
- Sukupuoli: Mies
Re: Pienijuuristen kasvien juurruttaminen
Kiitos vastauksestasi.
pH on 7,1-7,2 ja taipumusta sillä on nousta liian korkeaksi vedenvaihtojen yhteydessä. Olen pyrkinyt laskemaan sitä kuivunein tammenlehdin ja mangrovekarahkoin. KH vaihdellut 7-8 välillä.
Akvaarioni on 200-litrainen. Onko suosituksia hiilidioksidin tehokkaaksi lisäämismenetelmäksi?
pH on 7,1-7,2 ja taipumusta sillä on nousta liian korkeaksi vedenvaihtojen yhteydessä. Olen pyrkinyt laskemaan sitä kuivunein tammenlehdin ja mangrovekarahkoin. KH vaihdellut 7-8 välillä.
Akvaarioni on 200-litrainen. Onko suosituksia hiilidioksidin tehokkaaksi lisäämismenetelmäksi?
Re: Pienijuuristen kasvien juurruttaminen
Hmmjoo. No nuo lehdet ja mangrovet voi happamoittaa vettä vähän, mutta niiden kanssa voi sitten heittää vastaavasti CO2 taulukot häränpyllyä. Noilla arvoilla hiilidioksidia olisi 14-15 mg/l. Tuolla pyörittäisi tropican asteikolla "medium" kasveja. Henkilökohtaisesti olen kyllä hieman epäilevällä linjalla tuon suhteen. Omissa tankeissa ilman hiilarilisäystä en ole päässyt yli 7 ppm:n. Tippatesteillä toivottavasti mittaat?
En nyt tiedä uskallanko suositella mitään hiilarisysteemiä tuohon. Sen verran voin sanoa, että ittelle olen just hommaamassa uusitun valaistuksen takia 240 litrasiin kippoihin 2 kg katsastetun hiilaripulloa aapelin akvasta, sekä aikaisemmin tilasin co2 supermarketista magneettiventtiili-paineenalennin combon, splitterin, ja kuplalaskurit, sekä diffuusorit. Tehokkaampi kuin kilju ja halvempi kuin nestehiili pitkällä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä tuo on noin 250€ rykäys, mukaanlukien pullon täyttö.
180 litraseen menee nestehiiltä. Siellä on 44W Aquatlantiksen LED-valoa ja kasvit ovat aika helppoja kasvattaa ts. Lammikkia, minihapsiluikkaa, patsuleita, sulkaärviää. Toki noista kolme on Tropican luokituksella "medium" sekä valon, että hiilarin suhteen, mutta ehkä hieman eri tavalla kuin tähtirusolehti.
Muoks: Niin ja mikään määrä hiilidioksidia ei tietenkään auta kasveja kasvamaan, jos valoa ei ole tarpeeksi. Valo on kaasupoljin, joka määrittää kasvien ravinnontarpeen. Osa kasveista vaan ei suostu kasvamaan matalassa valossa tai kasvavat huonosti vaikka ravinteita olisi kuin paljon tankissa. Vastaavasti jos valoa on liikaa ja ravinteita liian vähän, niin kasvit kärsii herkästi ravinteiden puutteesta.
En nyt tiedä uskallanko suositella mitään hiilarisysteemiä tuohon. Sen verran voin sanoa, että ittelle olen just hommaamassa uusitun valaistuksen takia 240 litrasiin kippoihin 2 kg katsastetun hiilaripulloa aapelin akvasta, sekä aikaisemmin tilasin co2 supermarketista magneettiventtiili-paineenalennin combon, splitterin, ja kuplalaskurit, sekä diffuusorit. Tehokkaampi kuin kilju ja halvempi kuin nestehiili pitkällä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä tuo on noin 250€ rykäys, mukaanlukien pullon täyttö.
180 litraseen menee nestehiiltä. Siellä on 44W Aquatlantiksen LED-valoa ja kasvit ovat aika helppoja kasvattaa ts. Lammikkia, minihapsiluikkaa, patsuleita, sulkaärviää. Toki noista kolme on Tropican luokituksella "medium" sekä valon, että hiilarin suhteen, mutta ehkä hieman eri tavalla kuin tähtirusolehti.
Muoks: Niin ja mikään määrä hiilidioksidia ei tietenkään auta kasveja kasvamaan, jos valoa ei ole tarpeeksi. Valo on kaasupoljin, joka määrittää kasvien ravinnontarpeen. Osa kasveista vaan ei suostu kasvamaan matalassa valossa tai kasvavat huonosti vaikka ravinteita olisi kuin paljon tankissa. Vastaavasti jos valoa on liikaa ja ravinteita liian vähän, niin kasvit kärsii herkästi ravinteiden puutteesta.
2x 240-litraa (seurala), 1x 180-litraa (evakkoallas), 1x 140-litraa (monnila), 1x 110 litraa (karanteeni), 1x 60 litraa (mysteerikuutio), 1x 60-litraa (taistoevakkola) ja aivan liikaa sekalaisia muovikippoja poikasille. Lue akvaariopäiväkirjaani.